Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018

Samankaltaiset tiedostot
Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2018

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Etelä-Savon kuntien alustavat tilinpäätöstiedot Etelä-Savo ennakoi 360

Etelä-Savon kuntien tilinpäätöstiedot 2018 (ennakkotiedot) Etelä-Savo ennakoi 360

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntien tilinpäätökset 2017

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Lisätietoa kuntien taloudesta

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

JÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina

Asukasluku indeksoituna (2006=100)

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2018, talousarviot ja - suunnitelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntien taloustietoja kuntakoon mukaan

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Kunnan ja maakunnan talous ja rahoitus

Maakunnan talous ja rahoitus

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

LAPIN KUNTATALOUS

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus

Julkisen talouden suunnitelma ja kuntatalous

Kuntien talouden tila ja näkymät eteenpäin

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Pääekonomisti vinkkaa. Vinkki 2: Kuntatalouden ennuste

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Talousselvitys. Tampereen seutu

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Palvelualuekohtaiset alustavat kehykset

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätösennakkotiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Tilinpäätös Jukka Varonen

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien tilinpäätöstiedot 2018

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Rauman kaupungin 2017 tilinpäätöksen ennakkotieto

Kuntien ja kuntayhtymien, konsernien vuoden 2018 tilinpäätöstiedot

Rahan yksikkö: tuhatta euroa TP 2016 TA 2017 Kehys Tuloslaskelma TP 2016 TA 2017 Kehys

Valtiovarainvaliokunta Sote maakuntauudistus, valtiontalous, kuntatalous

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Valtion talousarvio 2018 erityisesti kuntien näkökulmasta. Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Manner-Suomen kuntakonsernien, kuntien ja kuntayhtymien ennakolliset tilinpa a to kset vuonna 2018

Tilinpäätösennuste. Alavieskan kunta Tilivuosi 2017 Esitetyt ovat vielä arvioita, tilinpäätöksen laadinta on kesken

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntatalousohjelma vuodelle 2019, syksy Kunta- ja aluehallinto-osasto

Pääekonomistin katsaus

Kemijärven kaupungin tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2018

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Pohjois- Savon kun/en /linpäätökset v Lähde: Kysely Pohjois- Savon kunnilta, huh9kuu 2017

Etelä-Savon kuntien tilinpäätökset 2014 ja talousnäkymät

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

VUODEN 2017 TULOSENNUSTE VUODEN 2018 TALOUSNÄKYMÄT, LAADINTAPERIAATTEET JA TALOUSTAVOITTEET

TALOUSKAT SAUS. i.i i.ZOiS

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Pääekonomisti vinkkaa

Transkriptio:

10.4.2019 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2018 1

Alustavat tilinpäätöstiedot 2018 Perustuvat kuntiin lähetettyyn s-postikyselyyn tiedot on koottu 20.3.-8.4.2019 välisenä aikana Tiedot esitetään euroina per asukas, asukaslukuna on käytetty Tilastokeskuksen 31.12.2018 virallista tietoa (julk. 29.3.2019) Kyselyllä koottujen tietojen tarkkuus vaihtelee, mikä yhdessä päivitettyjen väestötietojen kanssa voi aiheuttaa muutaman euron eroja kuntien virallisiin laskelmiin ( /as.) Koko maan vertailutiedot perustuvat tilinpäätösarvioihin (Lähde: Kuntaliitto) Tilinpäätöstiedoista laaditaan laajempi kooste kesäkuun alussa Tilastokeskuksen julkaistessa tiedot (31.5.2019/Tilastokeskus: Kuntatalous 2018, ennakko)

Väestömuutos 2018, % (suluissa muutos henkilömääränä) KOKO MAA -0,2 % (-510) -0,3 % (-51) -0,5 % (-20) -0,6 % (-14) -0,7 % (-9) -1,3 % (-270) -1,5 % (-293) -1,6 % (-157) -1,6 % (-80) -1,8 % (-74) -1,8 % (-174) -1,8 % (-50) -2,2 % (-100) -2,3 % (-147) -2,5 % (-41) -2,6 % (-29) -2,8 % (-115) -3,2 % (-52) -3,7 % (-27) -3,9 % (-55) 1,0 % (+36) 0,9 % (+22) 0,8 % (+1 117) 0,7 % (+73) 0,1 % (+4 789) -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,0 % 0,0 % 1,0 % 2,0 % Lähde: Tilastokeskus, Väestörakenne Väestö 31.12.2018 KOKO MAA 5 517 919 275 521 4 939 4 467 141 305 20 607 1 353 4 031 9 762 1 615 1 103 2 698 2 238 1 343 18 927 707 1 584 10 170 3 900 4 053 9 415 2 406 3 783 6 264 18 851

Yritysten liikevaihdon kehitys seutukunnittain 2010-2018 (2015=100) 2015=100, trendisarja 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 n sk n sk n sk n sk -Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 80 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Yritysten henkilöstömäärän kehitys seutukunnittain 2010-2018 (2015=100) 2015=100, trendisarja 110 108 106 104 102 100 98 96 94 n sk n sk n sk n sk -Viitasaaren sk Äänekosken sk Keski-Suomi Koko maa 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Toimintakate 2018, /as. -5 237 (tpa -5 236) -5 301-5 302-5 398-5 664-5 817-5 835-5 862-5 933-5 999-6 243-6 442-6 467-6 551-6 564-6 620-6 633-6 713-6 828-6 962-7 015-7 104-7 287-4 521-4 611 Toimintakate 2018, /as. MANNER-SUOMI (tpa) -8000-7000 -6000-5000 -4000-3000 -2000-1000 0

Toimintakatteen muutos 2017-18, % Toimintakatteen muutos 2017-18 % MANNER-SUOMI (tpa) -1,2 % -1,9 % -2,0 % -2,1 % -2,2 % -0,4 % 1,3 % 1,3 % 0,8 % 0,4 % 0,3 % 0,1 % 2,6 % 2,6 % 2,2 % 3,5 % 3,4 % 3,4 % 4,0 % 3,8 % 4,4 % 5,9 % 7,0 % 7,7 % 7,7 % Toimintakate heikkeni valtaosassa Keski-Suomen kuntia. Koko maassa toimintamenot kasvoivat edellisvuodesta yli 3 %. Taustalla on mm. sotekustannusten, ostopalveluiden ja materiaalihankintojen sekä palkkausmenojen kasvu (tpa: palkat ja palkkiot +3,0 %, henkilösivukulut -1,6 %, palvelujen ostot +4,4 %). Vastaavasti toimintatuotot kasvoivat 2,3 %. -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3% 4% 5% 6% 7% 8%

Toimintakatteen muutos 2008-2018 Huom. Laskettu /as. arvosta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 KOKO MAA 8,2 4,1 2,4 4,8 5,6 2,7 0,6 3,4 1,2-2,3 3,5 9,4 3,0 2,5 5,7 4,7 3,0-0,4 2,2 2,0-0,8 2,8 7,7 5,6 2,9 10,4 3,9 7,8 3,2-1,7 3,3 2,5 2,1-6,6 13,1-4,6 12,8 6,6 7,1-5,6 2,0 6,6 7,9 0,0 10,2 3,0 2,9 4,4 3,9 1,8-0,9 2,1 0,9-1,6 3,0 8,1-1,2 5,2 5,3 8,0 1,1 1,8 4,7 3,1 2,0-0,8 15,7-1,1-1,5 7,8 8,2 8,8 4,5-0,5 5,8-4,5 5,5 12,5 5,2 2,1 2,4 7,8 3,5-0,8-1,5 2,0 1,3 4,1 8,3 3,2 3,3 5,0 6,5 3,5 1,2 3,1 1,2-3,3 3,9 5,1 11,3 3,1 2,1 10,7-3,9-0,1 2,6 4,8-1,1 9,7 14,9-4,2 3,7 17,5 0,5 12,9-2,1 0,3 5,9-5,6 5,3 8,7-0,6 1,5 12,7 6,6 7,8 0,6 1,8 5,2 2,7 0,6 5,7 7,0 6,6 4,3 9,2 6,3-0,1 1,4 5,2-4,0 4,1 7,5 6,8 4,4 3,8 14,7 12,1-1,7-5,9 6,4-5,2 5,1 6,9 2,7 3,2 6,9 4,2 6,3-3,6 4,2 5,3-0,9 4,3 1,4 5,9 1,4 12,4 11,1 0,4-1,0-8,7 12,7-1,9 3,9 17,6 4,2 1,1 11,8 2,7 0,6 1,8 5,3 2,3-1,8 1,3 10,8 1,6 1,7 7,3 1,2 0,9-0,3 1,3 1,8-1,8 5,1 11,9 2,4-1,0 7,9 8,5 4,1 1,2 0,2 8,7-0,6-1,5 11,7 4,7 4,1 7,0 2,2 4,8 1,8 0,4 1,6 3,2 1,5 8,3 0,5 0,7 7,8 7,2 3,3 1,5 3,8 1,9-0,1 2,7 14,1 2,9-3,8 0,9 7,7-2,9 1,6 12,7 1,6-3,6 6,8 13,7-1,5 3,7 11,4 5,3-2,6 1,0 4,2 1,6-2,1 6,7 12,1 5,5 2,3 6,8 2,6 6,6 0,7 0,1-0,6 3,9 2,6 11,1 6,6 0,9 7,0 3,5 5,7 0,3 3,3 2,3-0,4 5,0 Mitä vihreämpi väri sitä enemmän toimintakate on parantunut ja vastaavasti mitä punaisempi, sitä enemmän on heikennystä.

Verotulot 2018, /as. MANNER-SUOMI (tpa) Verotulot 2018, /as. 4 078 4 071 3 981 3 874 3 636 3 593 3 585 (tpa 3 578) 3 511 3 494 3 468 3 396 3 335 3 326 3 305 3 269 3 264 3 163 3 152 3 095 2 993 2 980 2 953 2 910 2 850 2 817 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500

Tulovero-% 2018 (suluissa muutos edellisvuoteen, %-yksikköä) Manner-SUOMI Tulovero-% 2018 18,50 22,00 (+0,25) 22,00 (+0,50) 22,00 21,75 (+0,50) 21,75 (+0,75) 21,50 21,50 21,50 21,50 (+0,50) 21,50 (+1,00) 21,00 21,00 21,00 21,00 (+1,00) 21,00 21,00 21,00 20,75 20,53 (+0,06) 20,50 20,50 20,00 19,87 (-0,04) 19,50 Manner-Suomen kuntien painottamaton keskiarvo 20,90 15,00 16,00 17,00 18,00 19,00 20,00 21,00 22,00 23,00

Verotulojen muutos 2017-18, % MANNER-SUOMI (tpa) -8,7 % Verotulojen muutos 2017-18, % -0,1 % -0,3 % -0,3 % -0,5 % -0,5 % -0,8 % -1,0 % -1,0 % -1,4 % -1,6 % -1,8 % -2,1 % -2,7 % -3,7 % -4,1 % -4,3 % -4,4 % -4,7 % -5,1 % 0,7 % 1,4 % 1,2 % 1,9 % 1,5 % Verotulot kasvoivat edellisvuodesta vain harvassa Keski-Suomen kunnassa. Koko maassa (tpa): Kunnallisverotulot -0,8 % edellisvuodesta: taustalla mm. kiky, ennätyssuuret ennakonpalautukset verovelvollisille, veronsaajaryhmien jako-osuuksien oikaisu valtion hyväksi. Yhteisöverot -0,6 %: edellisvuonna yhteisöverot poikkeuksellisen korkeat, mm. iso yrityskauppa taustalla. Kiinteistöverot +2,2 %. Edellisvuonna 2017 verotulot kasvoivat Keski- Suomessa 1,2 % ja koko maassa 2,0 %. -9% -8% -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2%

Verotulojen muutos 2008-2018 Huom. Laskettu /as. arvosta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 KOKO MAA 7,1 0,0 3,7 3,4 0,8 6,4 2,2 2,5 1,2 1,9-0,5 7,9 0,5 4,3 1,1 2,0 8,2 1,6 2,2 1,4 1,5-0,8 12,0-0,9-1,4 2,9 6,0 4,1 8,1 2,9 3,2 1,0-3,1 6,1-1,8 1,1 8,0-0,6 11,1 5,8 2,1 1,3 4,5-2,0 6,5 0,2 5,1 0,4 1,9 7,6 0,3 0,2 2,3 0,4-0,9 10,7 0,9 7,8-2,4 0,8 8,6 4,0 3,6 1,2 0,0-0,3 3,2 0,4 4,3 1,3-9,1 14,8 9,7 3,1 0,1 1,8-0,4 11,1-0,6-0,2 1,7 0,5 4,1 12,2 2,1-4,1 5,6 1,9 8,0 0,7 1,2 0,5 0,1 9,5 3,8 1,0-1,0 1,3 3,0 16,3-3,6 6,8-2,6 3,4 1,8 11,0 5,0 2,2 2,9-1,3 7,1-6,1 10,8 0,6-2,5 9,5 9,3 6,9-1,2 5,2 1,8 6,6 1,8 0,2 5,6 1,2 16,4-1,8 10,8-1,3 1,3 3,0 7,1-0,8 5,9 1,8 2,4 3,3 3,4 7,9 3,5-0,9 0,3 14,9 4,8-5,8 7,2-4,9 8,4 11,0 7,2-13,4 12,4 2,2 9,6 1,2 1,9 5,5 2,9 7,6 0,3 6,1 1,6 1,7-2,4 7,6-3,6 6,4 0,6 2,0 14,7 9,0 4,1-7,0 7,7 4,5 10,0 4,6-3,4 9,0-2,0 6,5 5,1 5,4 7,3-0,7 1,8 4,8 7,0 7,1 0,3 2,4 9,5-0,4-0,4 0,8 1,0 1,2 9,4-4,1 10,0 2,1 2,5 6,6 7,1 7,6-2,0 4,1 0,2 8,6-0,8 3,1-0,5 2,3 12,2 4,6 4,2-5,0 7,3-3,4 12,0-1,0 1,8 3,6 0,6 8,7 2,1 7,2-1,5 2,8-2,6 6,8-1,8 8,0 1,2 4,0 7,7 1,8 5,8-0,7 4,7-1,4 10,6-0,7 5,4 3,6-0,4 5,4 5,9 5,3-0,8 2,9-2,7 4,2 2,8 0,7 4,4 0,3 11,1 4,9 2,0-4,2 8,8-6,6 10,3-0,2 1,3 1,2 6,0 9,5-0,3 4,2 3,3 4,3-0,6 Mitä vihreämpi väri sitä suurempaa verotulojen kasvu ja vastaavasti mitä punaisempi, sitä enemmän laskua.

Valtionosuudet 2018, /as. MANNER-SUOMI (tpa) Valtionosuudet 2018, /as. 2 799 2 655 2 471 2 398 2 290 2 050 1 933 1 907 (tpa 1 903) 1 542 1 228 1 015 4 375 4 366 4 185 4 104 4 074 3 863 3 809 3 764 3 690 3 648 3 395 3 264 3 259 3 187 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000

Valtionosuuksien muutos 2017-18, % MANNER-SUOMI (tpa) -8,1 % -7,7 % Valtionosuuksien muutos 2017-18, % -0,5 % -0,6 % -0,8 % -0,9 % -1,5 % -1,6 % -1,8 % -1,8 % -1,8 % -1,9 % -2,3 % -2,6 % -2,8 % -3,0 % -3,2 % -3,3 % -3,4 % -3,6 % -4,2 % -5,9 % -6,6 % 0,1 % 3,6 % Merkittävimmät negatiiviset vaikutukset v. 2018 vos-rahoituksessa koko maan tasolla johtuvat kikyleikkauksesta (-118 M, muut leikkaukset -35 M ) ja kustannustenjaon tarkistuksesta (-68 M ). Vastaavasti valtionosuuksia lisäsi veroperustemuutosten kompensaatio (+131M ), varhaiskasvatusmaksujen laskun kompensaatio (+25 M ) sekä vava-pilotit ja kärkihankkeet. Lisäksi kuntakohtaiseen rahoitukseen vaikuttavat muutokset määräytymistekijöissä ja verotuloissa (v. 2016 verotiedot). Tilinpäätösarvioiden mukaan Keski-Suomessa valtionosuudet vähenivät maakunnista toiseksi eniten. -9% -7% -5% -3% -1% 1% 3% 5%

Kokonaisverorahoituksen (verotulot + vos) muutos 2017-18, % MANNER-SUOMI (tpa) -6,1 % Verorahoituksen muutos 2017-18, % -0,1 % -0,5 % -0,6 % -0,6 % -1,2 % -1,3 % -1,6 % -1,7 % -2,0 % -2,2 % -2,3 % -2,3 % -2,3 % -2,6 % -3,0 % -3,0 % -3,1 % -3,3 % -3,7 % -3,8 % -4,9 % -5,2 % 0,3 % 2,3 % -7% -6% -5% -4% -3% -2% -1% 0% 1% 2% 3%

Vuosikate 2018, /as. MANNER-SUOMI (tpa) -133-96 -11 35 Vuosikate 2018, /as. 68 63 95 148 213 234 273 258 277 295 347 384 402 322 (tpa 309) 455 449 515 506 556 654 781 Kuten koko maassa, myös valtaosassa Keski- Suomen kuntia vuosikate heikkeni edellisvuodesta. Tilinpäätösarvioiden mukaan koko maassa oli 38 negatiivisen vuosikatteen kuntaa (edellisvuonna vain neljä). Muutosta selittää mm. toimintakatteen heikentyminen ja verorahoituksen olematon ja negatiivinen kehitys. -200-100 0 100 200 300 400 500 600 700 800

Tilikauden tulos 2018, /as. MANNER-SUOMI (tpa) -615-651 -662-517 -435 Tilikauden tulos 2018 /as. -287-212 -160-84 -98-98 -1-8 0-1 13 8 37 25 23 73 60 4 (tpa -13)... 430 1 791 Koko maassa tilikauden tulos painui miinukselle peräti 196 kunnassa (tpa). Keski-Suomessa negatiivisen tuloksen tehneitä kuntia oli 13 tätä heikompi vuosi oli viimeksi v. 2012. -700-600 -500-400 -300-200 -100 0 100 200 300 400 500 600 : Jokilaakson Terveys Oy:n osakkeiden myyntivoitto 4,2 M. : Wiitaseudun energian myyntivoitto 10,9 M.

Investoinnit (brutto) 2018, /as. -1 186 Investointimenot (brutto) 2018, /as. -224-236 -238-251 -254-291 -292-317 -359-380 -398-414 -423 (tpa -412) -478-492 -499-544 -581-604 -623-722 -752-760 -150 MANNER-SUOMI (tpa) -1200-1000 -800-600 -400-200 0

Lainakanta 2018, /as. Lainakanta 2018, /as. MANNER-SUOMI (tpa) 208 652 1 528 2 083 1 937 2 500 2 414 2 413 2 402 2 844 (tpa 2 837) 2 797 3 212 3 083 3 052 3 425 3 331 3 853 3 655 3 653 3 992 4 655 5 613 6 006 8 007 8 333 Keski-Suomen kuntien yhteenlaskettu lainakanta on kehittynyt hyvin maltillisesti viime vuosina ja alitti koko maan tason v. 2018. Kuntien väliset erot lainakannassa ovat kuitenkin huomattavia. 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000

Lainakannan muutos 2017-18, % MANNER-SUOMI (tpa) -42,7 % Lainakannan muutos 2017-18, % -1,2 % -2,3 % -2,4 % -3,9 % -3,9 % -5,4 % -6,8 % -6,8 % -9,9 % -11,5 % -14,7 % -17,1 % -26,1 % 0,3 % 0,0 % 3,3 % 2,7 % 1,4 % 5,2 % 4,8 % 3,8 % 9,0 % 7,8 % 6,9 % Keski-Suomessa kuntien lainakannan lasku jatkui, kun taas koko maassa lainakanta oli lähes 4 %:n kasvussa. Keski-Suomessa kuntien investoinnit ovat pysytelleet v. 2016-18 lähes samalla tasolla jopa hieman laskien. -45% -40% -35% -30% -25% -20% -15% -10% -5% 0% 5% 10%

Lainakannan muutos 2008-2018 Huom. Laskettu /as. arvosta 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 KOKO MAA 5,3 12,8 6,4 4,1 11,0 12,3 6,0 5,3 3,3 0,1 4,1 7,8 1,1 1,9 13,9 20,6 6,7 4,8 2,3-0,4-2,8-3,7 33,2-16,0-19,7 102,2-14,4 39,5 33,1 11,7 15,2 14,5 4,4-10,9 2,7-7,7-11,1 21,4 16,8-2,1-18,3-15,0 17,8-15,2 15,7-3,4 5,3 20,5 21,0 3,1 1,5-2,1-3,3-7,8-7,5 12,9 3,0-0,5 11,4 6,6-4,6-22,7 6,6 9,7 17,3 0,1 16,0-0,1 1,5 28,7 5,7 8,7 1,2 0,4-2,1-2,8 1,6 8,5 5,1 5,1 0,4-1,9 12,7-1,4 0,4-10,2 2,1 6,2 4,4 0,8-8,1-5,0 46,0 12,8 11,3 36,6 16,2 3,3-0,7 73,0 8,5 22,3 11,7 10,2 4,0 0,6-8,5 2,7 2,6 2,5-5,9-9,4-7,3-5,2-5,6-5,3-8,2 >400-2,8-3,9-4,3-18,4 2,5-12,5-24,9 >200 1,0 0,8 23,9 65,8 17,9 2,1-21,5-24,7-27,7-31,6-33,9 173,7 44,0-32,0-43,1-43,5-42,4-9,4-4,2 18,4 6,2 23,8 20,4 10,9 15,2 0,0 3,2 9,7 2,4 6,3 6,0 10,8 32,8 30,2 43,7 6,3 8,8 3,8 5,0 12,7 34,5-22,1-5,5 44,7-5,4-1,5-12,7-9,1 90,7-8,2-12,1 12,7 11,2-6,7 8,0-15,9-27,9-17,9-2,0-19,6-23,7 27,8 8,2-14,2-6,3-1,6-0,1 16,9 15,6-11,0 0,4-10,5 18,1 77,0-14,0 34,3 9,9 3,5-8,0-19,9 23,9 4,6 8,4 14,4 16,9 4,2 8,3 28,1 19,1 5,1-5,8-6,7-4,7 3,3-36,8 8,4-6,8 13,8 5,1-2,3 0,8 3,1-1,6-37,5-13,1 86,4 62,3-2,8-11,8-10,2 2,8-13,7 82,8 64,4 18,2 6,0 9,0 3,0-7,0 1,4 11,7 14,9 8,7-0,8 10,1 15,9 4,2 23,5 2,0 4,3 28,7 30,2-6,4 5,9-5,6-8,8-4,5-1,6 7,6 4,6 11,2 8,4 33,3 22,4 13,2 4,3-12,1-4,0-4,0 Mitä vihreämpi väri sitä enemmän lainakanta on vähentynyt ja vastaavasti mitä punaisempi, sitä enemmän lainakanta on kasvanut.

Kumulatiivinen yli-/alijäämä 2018, /as. -177 Kumulatiivinen yli- /alijäämä 2018, /as. 4 212 4 186 2 824 2 822 2 775 2 505 2 124 1 481 1 005 930 911 860 641 526 449 396 365 361 259 157 155 86 8 611-1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000

KUNTAKONSERNIEN TUNNUSLUKUJA

Konsernin vuosikate 2018, /as. Kuntakonsernin vuosikate 2018, /as. -105 49 157 138 222 533 486 478 435 411 368 346 337 306 778 729 687 640 610 594 878 917 1 121-200 0 200 400 600 800 1000 1200

Konsernin lainakanta 2018, /as. Kuntakonsernin lainakanta 2018, /as. * 2 118 3 378 3 202 8 675 7 979 7 793 7 782 7 572 7 244 7 123 6 768 6 461 6 278 5 788 5 697 5 180 4 818 4 749 4 470 4 444 4 311 10 473 10 364 12 299 *Luhangan tiedot vuodelta 2017. 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000

Konsernin lainakanta sekä leasing-, elinkaarimalli- ja muut vuokravastuut 2018, /as. 2 118 3 378 3 202 4 749 4 818 4 470 4 444 21 5 697 5 180 6 278 5 788 6 768 6 461 97 7 782 7 793 7 572 7 244 0 7 979 8 675 53 10 473 10 364 701 462 1 394 0 140 12 299 55 Lainakanta 355 60 917 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 0 0 193 846 2 178 2 992 37 59 338 Leasing- ja elinkaarimallivastuut, muut vuokravastuut

Konsernin kumulatiivinen yli-/alijäämä 2018, /as. * -1 390 Kuntakonsernin kumulatiivinen yli- /alijäämä 2018, /as. 3 896 3 804 3 464 3 232 2 459 2 104 1 460 1 442 1 275 1 103 1 092 885 872 702 660 634 550 509 462 234-21 -377 8 720-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 *Luhangan tiedot vuodelta 2017.

Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus 2018, % * Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus 2018, % 107 104 103 102 101 96 84 82 71 70 68 61 60 59 57 54 54 54 47 47 36 115... 342 0 20 40 60 80 100 120 140

Miltä kuntatalouden kehitys näyttää? V. 2018 oli kuntataloudessa heikko osassa kuntia jopa kriisirajoja hätyyttelevä. Kuntien väliset erot ovat suuria. Voidaanko menneen yksittäisen vuoden perusteella kuitenkaan tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä kuntatalouden tilasta? Kuntatalousohjelman 2020-2023 ( tekninen ) mukaan: Talouskasvu jatkuu lähivuosina, mutta hidastuen. Vaikuttaa julkista taloutta heikentävästi Väestön ikääntymisen aiheuttamat suurimmat terveys- ja hoivamenopaineet ovat vasta toteutumassa ja kohdentuvat kuntatalouteen. Lisäksi työikäinen väestö, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, supistuu. Väestökehitys on ollut viime vuosina kunnissa hyvin erilaistavaa. Väestömäärän muutosten ja ikääntymisen lisäksi väestökehitystä on leimannut selvästi alentunut syntyvyys ( lapsi-ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa palvelutarpeeseen). Muutokset kohdentuvat eri tavalla erityyppisiin kuntiin, mutta vaikuttavat kaikkien kuntien palvelujen järjestämisen kustannuksiin, tulopohjaan, investointitarpeisiin sekä yleiseen elinvoimaan. Verorahoituksen ennakoidaan kasvavan. Ansiotason nousu ja suotuisa työllisyyskehitys kasvattavat palkkatuloja ja edelleen kunnallisveron tuottoa lähivuosina. Valtionosuudet kasvavat v. 2020 osin kertaluontoistenkin tekijöiden seurauksena, mm. indeksikorotusten jäädytys päättyy. Vos-kasvua odotetaan myös tämän jälkeen. Kuntatalouden tulojen ja menojen epätasapainon ennakoidaan kasvavan. Suurimmat haasteet kohdentuvat alle 6 000 asukkaan kuntiin.