RAKENTAMINEN 2012-2013

Rakennusalan suhdanneryhmä 28.8.2012 RAKENTAMINEN 2012-2013 määrä supistuu alueelliset erot korostuvat kustannusten nousu laantuu

2 Rakennusalan suhdanneryhmä: Sari Sontag, pj. Valtiovarainministeriö Matti Holopainen Kuntaliitto Kimmo Huovinen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, ARA Tapani Karonen Infra ry Kai Karsma Työ- ja elinkeinoministeriö Armi Liinamaa Valtiovarainministeriö Timo Myllys Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Eero Nippala TAMK Paula Paavilainen Tilastokeskus Pekka Pajakkala VTT Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Samuli Pietiläinen Valtiovarainministeriö Kari Ruohonen Liikennevirasto Bo Salmén Rakennusteollisuus RT ry Tuomas Sukselainen Valtiovarainministeriö Timo Tähtinen Ympäristöministeriö Juha Vartia Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Hannu Viertola Suomen Pankki Riitta Viren Liikenne- ja viestintäministeriö Samuli Pietiläinen, siht. Valtiovarainministeriö

3 Suhdannetilanne ja lyhyen aikavälin näkymät Kansainväliset suhdanteet ovat edelleen heikentyneet, kun velkakriisi on laajentunut ja vaikutukset reaalitalouteen ovat alkaneet näkyä. Myös Suomessa kansantalouden näkymät varsinkin ensi vuoden osalta ovat jonkin verran aiempia arvioita heikommat. Taloutemme kehitys lepää kotimaisen kulutuksen harteilla. Kokonaistuotannon kasvu jäänee kuluvana ja ensi vuonna varsin vaatimattomaksi, arviolta puolen ja reilun prosentin välille kumpanakin vuonna. Rakentamisen suhdannetilanteessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta alkuvuosipuoliskon kuluessa ja toteutunut kehitys on vastannut pääpiirteissään ennusteita. Poikkeuksellisen matala korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahoituksen saatavuus ovat tukeneet asuntorakentamista, pitäneet asuntokauppaa yllä ja asuntojen hinnat suunnilleen ennallaan. Myös yritysluottojen kasvu on vauhdittunut edelleen viimevuodesta, mutta rahoituksen saatavuus on epävarmempaa ja siinä on yrityskohtaisia eroja. Valtion tukema asuntotuotanto ei ole kiinnostanut rakentajia ja rakennuttajia odotetusti. Rakennusalan suhdanneryhmän arvion mukaan tänä vuonna aloitetaan 27 000 28 000 asunnon rakentaminen ja ensi vuonna aloituksia olisi jonkin verran tätä vähemmän. Riskit heikentymisen suuntaan ovat kuitenkin kasvaneet, koska esimerkiksi kotitalouksien luottamus, nyt myös oman taloutensa suhteen vuoden kuluttua, heikkeni selvästi heinäkuussa ja edelleen lievästi elokuussa 2012. Uusien hankkeiden käynnistämisessä yritykset ja rahoittajat ovat nyt aiempaa varovaisempia. Näkymien heikentyminen ja myönnettyjen lupakuutioiden selvä väheneminen viittaavat siihen, että muun kuin asuntorakentamisen määrä alenee myös ensi vuoden puolella. Tämä näyttää koskevan erityisesti liikerakentamista sekä teollisuusrakentamista. Asuntojen korjaaminen kehittyy edelleen melko tasaisesti tänä ja ensi vuonna, mutta muiden talonrakennusten korjaamisen arvioidaan supistuvan ensi vuonna edelleen heikohkossa suhdannetilanteessa. Maa- ja vesirakentaminen kasvanee tänä vuonna, koska julkiset maa- ja vesirakennusinvestoinnit ovat selvästi nousussa. Kaiken kaikkiaan rakentamisen kokonaismäärän arvioidaan supistuvan tänä vuonna 2-4 %. Ensi vuonna rakentamisen kokonaistuotannon odotetaan edelleen supistuvan 1-3 %. Maan eri alueilla rakentamisessa tulee olemaan lupakehityksen perusteella arvioituna suuria eroja. Pääkaupunkiseudulla rakentamisen volyymin muutokset voivat jäädä melko pieniksi, mutta mm. Kanta-Hämeeseen ja Pirkanmaalle on lupien perusteella odotettavissa selvästi vähemmän rakennusalan töitä. Rakennuskustannusten nousun odotetaan hidastuvan edelleen. Maa- ja vesirakentamisen kustannukset nousevat talonrakentamisen kustannuksia nopeammin, mutta nousuvauhdin odotetaan hiipuvan syksyn ja talven aikana. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushinnat olivat heinäkuussa samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Rakennusalan työtunnit ovat kääntyneet laskuun, ja työllisyyskehityksen arvioidaan heikentyvän tuotannon laskiessa.

Suositukset 4 Maamme tutkinto- ja koulutusjärjestelmä ei vastaa riittävästi rakennusalan eri sektoreiden työvoima- ja osaamiskysyntään. Varsinkin infra-alan tilanne on huolestuttava. Ammattioppilaitoksista ja ammattikorkeakouluista valmistuvien rakennusalan ammattilaisten määrä ei riitä täyttämään tarvetta etenkin, kun poistuma alalta on suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle iso. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmä ei toimi kunnolla, mikäli sillä ei ole riittävää mahdollisuutta ohjata eri tasojen ammatillista koulutusta elinkeinoelämän tarpeiden ja yhteiskunnan toimivuuden edellyttämällä tavalla. Itsenäisesti toimivat oppilaitokset eivät tähän pysty. Ammattikoulutuksesta valmistuu jatkuvasti nuoria suoraan työttömyyskortistoon samalla, kun esimerkiksi rakennusalalla podetaan merkittävää vajausta. Aloituspaikkojen määrän ohjaamiseksi, tulee koulutusjärjestelmissä edelleen edistää koulutuksen laadullista ja määrällistä ennakointia ja siihen kehitettyjen mallien käyttöönottoa. Koulutusjärjestelmän ohjauksen kannustavuutta on lisättävä esimerkiksi sitomalla määrärahoja työpaikan saaneiden määriin tai vaihtoehtoisesti vähennettävä koulujen itsenäisyyttä opintolinjojen suhteen. Helsingin seudun uusi, 20.6.2012 allekirjoitettu, Maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-aiesopimus on edellistä sopimusta aiempaa kokonaisvaltaisempi, koska liikennejärjestelmää sekä tontti- ja asuntotarjontaa koskevat aiesopimukset on yhdistetty samaan kokonaisuuteen. Jotta tämä uusi MALaiesopimus saavuttaisi sille asetetut tavoitteet, valtion sekä jokaisen kunnan on toteutettava sopimus. Kuntien kohdalla tämä tarkoittaa maapolitiikan ja tonttitarjonnan tehostamista sekä kuntakohtaisten ARA-tuotanto- ja asemakaavoitustavoitteiden toteuttamista. MAL-aiesopimukseen sisältyvien asuntotuotantotavoitteiden toteutumiseen vaikuttaa olennaisesti yksityisten yritysten toiminta. Tämän takia on tärkeätä parantaa kilpailua koko rakentamisen arvoketjussa. Keskisuurten ja mahdollisuuksien mukaan myös pienten rakentajien asemaa pääkaupunkiseudun markkinoilla tulisi parantaa. Kuntien tulee olla aktiivisempia kilpailevien tarjouksien saamisessa myös uusilta nykyistä pienemmiltä toimijoilta. Vaikka tavallisten valtion tukemien ARA-vuokra-asuntojen uudistuotanto ei ole toteutunut toivotulla tavalla, olemassa oleva kanta on kooltaan merkittävä. Pääkaupunkiseudulla on noin 106 000 valtion tukemaa tavallista ara-vuokra-asuntoa eli keskimäärin joka viides asunto. Koko maassa tavallisia valtion tukemia vuokra-asuntoja on yhteensä noin 320 000. Tämän kannan säilyminen vuokra-asuntokäytössä on ensisijainen asia. Suhdannetilanteen ja myös pidempään odotetun hitaan kasvun aikana rakennusalan työpaikat keskittyvät yhä enemmin Helsingin seudulle ja kasvukeskuksiin, muualla maassa on odotettavissa hiljaisempaa kysyntää rakennusalan työmarkkinoilla. Työvoiman liikkuvuus tulee olemaan haaste rakennusalan ja myös palvelusektorin työllisille, kun heikommassa suhdannetilanteessa osassa maata työt vähenevät ja osassa työvoiman tarve säilyy edelleen suurena. Liikkuvuuden perusedellytyksenä on kuitenkin riittävä edullisten vuokra-asuntojen tarjonta kysyntäalueilla. Hallituksen asuntopoliittinen toimenpideohjelma pyrkii vastaamaan näihin haasteisiin. Ohjelman toteutus on jo käynnistynyt, mutta vielä monia hankkeita on syytä kiireellisesti käynnistää etsien uusia, toimivia ja veronmaksajien kannalta kustannustehokkaita ratkaisuja. Eri asumismuotojen veroneutraliteetin parantamiseksi omistusasumisen verosuosinnan purkamista tulisi jatkaa. Vallitseva matala korkotaso mahdollistaisi nykyistä nopeammankin korkovähennyksen leikkaamisen ilman merkittäviä haittavaikutuksia kotitalouksille. Korjausrakentamisen tilastoinnin kehittäminen on edennyt tavattoman hitaasti. Korjausrakentaminen muodostaa kansantaloutemme rakennustuotannosta arvioilta noin 40-50 %. Tämän olennaisen osan tiedon saannin kehittäminen palvelisi sekä alan palvelujen ja liiketoiminnan kehittämistä että erityisesti koko kansantalouden tilinpidon laskentaa. Raksu-ryhmä katsoo, että korjausrakentamisen tilastoinnin kehittämistä tulee kiireellisesti jatkaa. Suhdannetilanteen arvioimisessa tilastojen luotettavuus on olennaista. Puutteita on havaittu erityisesti maa- ja vesirakennusinvestointien tilastoinnissa. Suuret jälkikäteen tehdyt muutokset osoittavat, ettei alan suhdannetilanteesta ole ollut tilastojen perusteella saatavissa oikeata suhdannekuvaa. Tilastokeskuksen olisi yhdessä keskeisten asiantuntijatahojen kanssa kehittävä maa- ja vesirakentamisen sekä maa- ja vesirakennusinvestointien tilastointia edelleen.

Talonrakentaminen 5 Vuonna 2011 talonrakentamisen kokonaistuotannon määrä kasvoi noin 5 % edellisvuodesta. Toimialan arvonlisäys nousi viime vuonna noin 6 %. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen heinäkuussa 2012 julkaisemaan vuositilinpitoon. Kehitys oli siten hieman Raksun arvioita myönteisempää. Rakentamisen suhdannetilanteessa ei ole tapahtunut olennaista muutosta alkuvuosipuoliskon aikana. Kesäkuussa suhdannetilanne näytti heikkenevän jopa nopeammin kuin mitä nyt elokuussa arvioidaan. Yleinen epävarmuus tulevaisuudesta on kuitenkin kasvanut, erityisesti kansainvälisten näkymien epävarmuuden takia. Rakentamisen suhdannetilanteesta on saatu positiivistakin tietoa kesällä, kun esimerkiksi sementin kotimaan myynti oli noin 4 prosentin kasvussa heinäkuussa 2012 verrattuna vuoden takaiseen. Kun otetaan huomioon, että menekkimäärä on edelleen korkealla tasolla ja sementin tarve on suurin erityisesti rakentamisen alkuvaiheessa, niin nopeaa rakentamisen pudotusta ei ole näillä perustein lähiaikoina näköpiirissä. Rakennusmateriaalien menekki-indeksi on kuitenkin kääntynyt selvään laskuun kuluvan vuoden II-neljänneksellä. Myös koko talouden palkkasumma oli kasvussa vielä huhti-kesäkuussa viimevuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kaikilla aloilla. Nopeinta palkkasumman kasvu oli juuri rakentamisessa, lähes 10 %. Talonrakentamisen uusimmat liikevaihtotiedot toukokuulta osoittavat vielä kasvua edellisen vuoden toukokuuhun verrattuna, mutta kasvuvauhti on selvästi hidastunut. Talonrakentamisen myynnin määrä on odotusten mukaisesti kääntynyt 3 prosentin laskuun verrattuna vuodentakaiseen. Rakentajien ja rakennuttajien reagointi heikentyneisiin suhdannenäkymiin näkyy myönnettyjen rakennuslupien määrien vähenemisenä. Alueelliset erot ovat erittäin suuria. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä myönnetyt rakennuslupakuutiot ovat vähentyneet tammi-toukokuussa 2012 viime vuoteen verrattuna lähes 70 %, eniten Manner- Suomessa. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla lupakuutiot ovat vähentyneet vain vajaa kolme prosenttia vastaavalla ajalla. Myös asuntojen kappalemäärät ovat vähentyneet vähiten pääkaupunkiseudulla, jossa myönnettyjen lupien vähennys on vain -1,3 %. Maan joka viides lupakuutio myönnettiin tammi-toukokuussa 2012 pääkaupunkiseudulle. Koko maan myönnettyjen lupien yhteenlaskettu kuutiomäärä alitti tammi-kesäkuussa 2012 edellisen vuoden vastaavan luvun 18 prosentilla. Vaikka myönnetyt rakennuslupakuutiot ja asuntojen kappalemäärät ovat vähentyneet alkuvuosipuoliskon aikana edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta, supistuminen on hidastunut. Kesäkuussa viimeisen 12 kuukauden aikana myönnettyjä asuntolupia oli yhteensä edelleen yli 30 000 kappaletta. Asuntoluvissa väheneminen on näkynyt erityisesti erillisten pientalojen lupien määrissä. Tätä selittää pientalorakentamisen alueellinen painottuminen muualle kuin pääkaupunkiseudulle, jossa perinteisesti pientaloja on tehty vähän verrattuna kerrostalorakentamiseen. Myös kerrostalolupien määrä vähenee edelleen tasaisesti, vaikkakin asuntojen kappalemäärissä mitattuna väheneminen on selvästi hidastunut. Uusien asuntojen myynti on sujunut vielä kesälläkin hyvin, eikä suurilla yhtiöillä ole juurikaan valmiita myymättömiä asuntoja varastossa. Myös uusien asuntojen myyntihinnat ovat nousseet selvästi vanhojen asuntojen hintoja nopeammin. Matala korkotaso ja kotitalouksien hyvä rahoituksen saatavuus ovat merkinneet kotitalouksien velkaantumisen kasvua, mutta samalla pitäneet asuntomarkkinat toiminnassa. Valtion tukemien vuokra-asuntojen rakentamisen arvioidaan jäävän kuluvana vuonna vuotta 2011 matalammalle tasolle. Omavastuukoron puolittamisesta huolimatta normaalien vuokra-asuntojen rakennuttaminen ei ole kiinnostanut omistajia niin paljon kuin on ollut tavoitteena. Rakennuttajien kiinnostus ylipäätänsä tavalliseen vuokra-asuntotuotantoon on hiipunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Poikkeuksen tekivät valtion elvytystoimet vuosina 2009-2010, jolloin käynnistysavustus ja kevyemmän sääntelyn korkotukilaina houkutti investoimaan tavallisiin vuokra-asuntoihin. Taantuma on edelleen mahdollinen. Kuitenkin valtaosalla suomalaisista menee vuonna 2012 edelleen suhteellisen hyvin. Kuten aiemmin on ennustettu työttömyyden kasvu jää vähäiseksi. Lisäksi korot ovat markkinaodotusten mukaan alhaalla vielä pitkään. Asunnon osto- ja remonttiaikeet ovat hyvällä tasolla. Uudistuotannossa varovaisuuden arvioidaan kuitenkin kasvavan ja asuntoaloitusten määrän uskotaan laskevan. Raksu-ryhmä arvioi, että kuluvana vuonna aloitetaan 27 000 28 000 asunnon rakentaminen ja ensi vuonna jonkin verran tätä vähemmän. Asuntojen uudistuotannon volyymin arvioidaan vähenevän tänä vuonna noin 7 %, suunnilleen samanlaista kehitystä odotetaan myös ensi vuonna.

Rakennuslupien kuutiomäärät vähenevät kappalemääriä suhteellisesti nopeammin, kun lupia uusiin isoihin hankkeisiin ei ole vastaavassa määrin haettu. Lupakehitys on kääntynyt huonompaan erityisesti liikerakentamisen ja teollisuusrakentamisen osalta. Kaupan liiton arvioiden mukaan kaupan investoinnit tulevat vähentymään kuluvana vuonna ja tämä saattaa näkyä jo lähiaikoina lupakehityksessä. Varastoluvat ovat olleet hyvällä tasolla. Myös julkisten palvelurakennusten (terveydenhoito, opetus) sekä liikenteen rakennusten rakentaminen pysyy hyvällä tasolla. Huhtikuussa 2012 toteutetun EK:n investointikyselyn mukaan energiasektori jatkaisi edelleen voimakkaasti investointejaan toisin kuin muut toimialat. Tämä vaikuttaa osaltaan parantavasti uudisrakentamisen näkymiin, vaikkakin yleinen taloudellinen epävarmuus vaikuttaa vahvasti toiseen suuntaan. Toimitilarakentamisen vähenemiseen vaikuttaa myös rahoituksen saatavuuden kiristyminen. KTI:n mukaan uusien ja uusittavien luottojen ehdot ovat tiukkoja. Lainaa myönnetään lähinnä vain hyviin kohteisiin ja tunnetuille asiakkaille. Kiristyvä säädösympäristö ja tiukkeneva valvonta vaikuttavat suoraan pankkien luotonantokykyyn. Uusien luottojen neuvotteluissa tämä näkyy lainaehtojen merkittävänä kiristymisenä: alhaisempina lainoitustasoina, tiukkenevina vakuusvaateina sekä korkeampina marginaaleina. Olemassa olevien luottojen ongelmien arvioidaan olevan Pohjoismaissa melko maltillisia. Tilannetta helpottaa se,että toimitilojen vuokramarkkina toimii edelleen hyvin ja korot ovat ennätyksellisen alhaalla. Rakentamisen suhdanneodotukset ovat kääntyneet EK:n julkaiseman luottamusindikaattorin (-20) sekä rakentamisen suhdanteita mittaava suhdannebarometrin (-27) mukaan keväästä jonkin verran alaspäin. Vaikka ne ovat suunnilleen viime vuoden lopun tasollaan, on esimerkiksi luottamusindikaattori melko paljon pitkäaikaisen keskiarvonsa (-6) alapuolella. Rakennusyritykset arvioivat tilauskannan pysyneen elokuussa keskimääräistä niukempana ja henkilöstön määrän ennustettiin supistuvan kuluvana vuonna. Osalla yrityksistä oli taas työvoimapulaa, kun taas osassa yrityksissä oli enemminkin puutetta kysynnästä Muun kuin asuntojen uudistalonrakentamisen (liike- ja toimisto-, teollisuus- ja julkiset rakennukset) volyymi on laskussa. Arviolta reilun 5 % lasku on todennäköinen tänä vuonna ja ensi vuonna laskun odotetaan olevan samaa luokkaa. 6 Rakennusten uudistaminen ja korjaaminen Asuinrakennusten korjausrakentamisen kokonaisarvo oli noin 5,8 mrd. euroa vuonna 2011. Omakotitaloissa tehtiin 2,2 mrd., rivitaloissa 0,8 mrd. ja kerrostaloissa 2,8 mrd. euron korjaukset. Volyymin kasvu oli 5 prosentin luokkaa. Kuluvana vuonna kasvun ennakoidaan jatkuvan 3 prosentin tuntumassa ja hidastuvan pariin prosenttiin ensi vuonna. Kotitalousvähennyksen leikkaus vähentää kasvua jonkin verran kuluvan ja ensi vuoden omakoti- ja asuntokohtaisissa korjauksissa. Taloyhtiökorjaukset kasvavat, kun korjausikään tulevien rakennusten ja niiden rakenteiden ja talotekniikkajärjestelmien määrä kasvaa selvästi. Poikkeuksellisen matalat markkinakorot ja hyvä rahan saatavuus tukevat asuntojen korjausrakentamista. Toimitilarakennuksissa rakennuskannan ikärakenteen vaikutukset korjausvolyymiin eivät ole niin suuria kuin asuinrakennuksissa. Kuitenkin esimerkiksi vesikatot, julkisivut ja talotekniset järjestelmät, ovat asuinrakennusten tavoin tulossa kasvavasti korjausikään. Julkisissa palvelurakennuksissa; koulurakennuksissa ja sairaaloissa rakennusten teknisen ja toiminnallisen vanhenemisen aiheuttama korjaustarve on kasvussa. Toisaalta julkisen talouden heikentynyt tila rajoittaa korjauksia. Liikerakennuksissa korjausrakentamista lisäävät vetovoimatekijöiden takia kiihtyvässä syklissä tehtävät sisätilojen muutokset, esimerkiksi myymälätiloissa ulkoasun uusimiset ja tuoteryhmien sijoittelut. Usein näiden yhteydessä joudutaan tekemään myös rakennustekniikkaan liittyviä muutoksia. Talouskasvun ennakoitu hidastuminen aiemmista ennusteista voimistanee toimitilakorjausten määrää, kun talouden epävarmuus jarruttaa uusien toimitilahankkeiden käynnistämistä. Kaupan liiton elokuun 2012 suhdannekyselyn mukaan kaupan rakennusinvestoinnit olivat vuonna 2011 noin 260 milj. euroa ja ne ovat laskusuunnassa kuluvana vuonna sekä painottuvat tilojen saneerauksiin. Maa- ja vesirakentaminen Maa- ja vesirakennusinvestointien tilastotarkistukset olivat vuosien 2010 ja 2011 osalta merkittävät. Uudet vuositilastot julkaistiin heinäkuussa 2012. Alan koko suhdannekuva muuttui tarkistuksen myötä siten, että tilinpidon mukaan maa- ja vesirakennusinvestoinnit supistuivat viime vuonna vielä yli kymmenen prosenttia. Tämä johtui ennen muuta valtion kiinteähintaisten maa- ja vesirakennusinvestointien supistumisesta 23 prosentilla. Sen sijaan tuotantopuolelta tarkasteltuna maa- ja vesirakentamisen kokonaistuotanto kasvoi vuonna 2011 noin 3 %. Myös alan välituotekäyttö kasvoi lähes 5 %. Arvonlisäys supistui hieman edellisvuodesta.

Maalis-toukokuussa 2012 maa- ja vesirakentamisen liikevaihto kasvoi voimakkaasti, 9,4 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä kasvoi vastavaati tuolloin 2,5 %. Loppuvuoden arvioidaan kehittyvän suunnilleen samoin, koska ainakin valtion investoinnit kasvavat reippaasti tänä vuonna. Maa- ja vesirakentamisen kustannuskehitys on ollut edelleenkin poikkeuksellisen nopeaa muuhun hintakehitykseen verrattuna, tosin hieman hidastuen. Maa- ja vesirakentamisen arvioidaan kasvavan noin 3-4 prosenttia tänä vuonna. Sitä laajempi infrarakentaminen supistuu hieman, kun uudisrakentamisen määrä vähenee. Energiahuoltoinvestointien arvioidaan kasvavan muun muassa maakaasuverkoston rakentamisen ansioista. 7 Rakennustuoteteollisuus Rakennustuoteteollisuuden tuotannon määrä - teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan kasvoi kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa yli 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Rakennusmateriaalien menekkiindeksin mukaan rakennustuotteiden toimitukset kotimaahan sen sijaan supistuivat alkuvuonna 2 prosenttia. Tammi-heinäkuussa sementin myynti väheni yli 3 prosenttia edellisestä vuodesta. Betoniteollisuuden tuotteista elementtien tuotantomäärät supistuivat 8 prosenttia ja valmisbetonin 3 prosenttia tämän vuoden tammikesäkuussa. Paalujen tuotantomäärät kasvoivat viidenneksen. Sahatavaran ja puutuotteiden tuotannon määrä supistui alkuvuonna yli 3 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Rakennustuoteteollisuuden yritykset arvioivat tämänhetkistä suhdannetilannettaan vähän tavanomaista heikommaksi. Uusia tilauksia saatiin alkukesällä aiempaa niukemmin ja myös tuotantomäärät laskivat vähän. Henkilöstön supistuminen hidastui. Näkymät lähitulevaisuuteen ovat myös varsin varovaiset, ja suhdannetilanteen nähdään heikentyvän jonkin verran loppuvuoden aikana. Hinnat ja kustannukset Rakennuskustannusten kasvuvauhti on hidastunut viime kuukausina erityisesti tarvikepanosten hintojen nousun tasaannuttua. Heinäkuussa 2012 rakennuskustannukset olivat 2,2 % korkeammalla kuin heinäkuussa 2011, kun tammi-kesäkuussa 2012 kustannukset kohosivat keskimäärin 2,8 % edellisestä vuodesta. Heinäkuussa tarvikepanosten hinnat nousivat vuodessa 1,6 %, työkustannukset 2,2 % ja muut kustannukset 5,2 %. Maarakennuskustannusindeksin nousu kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa oli noin 6,7 % vuodentakaiseen verrattuna, mutta kustannusten nousu oli kesää kohden hidastumaan päin. Kesäkuussa kustannukset olivat 4,7% edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammalla. Vuoden alkupuoliskolla maarakentamisen konekustannukset kohosivat keskimäärin 4,7 %, mutta kesäkuussa 12 kk muutos oli hidastunut 2,9 prosenttiin. Kustannusten nousuvauhdin odotetaan hidastuvan edelleen syksyn ja talven aikana, kun vuodentakaiset suuret nousulukemat tulevat vertailuun. Pääkaupunkiseudun talonrakentamisen tarjoushintaindeksi nousi tammi-heinäkuussa 2012 edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta keskimäärin runsaan prosentin. Kesää kohden tarjoushintojen nousu hidastui ja heinäkuussa 2012 indeksin vuosimuutos oli 0,3 %. Asuinrakennushankkeiden tarjoushinnat olivat n. 5 % edellisvuoden heinäkuuta alemmalla tasolla, mutta toimitilahankkeiden tarjoushinnoissa oli nousua yli 10 %. Pääkaupunkiseudulla kaikkien tavanomaisten ARA-vuokra- ja asumisoikeushankkeiden keskimääräiset kustannukset ovat pysyneet vuoden 2011 tasolla. Keskimääräiset kustannukset tammi-heinäkuussa 2012 ovat olleet pääkaupunkiseudulla 3 034 /m2, joka vastaa viime vuoden keskimääräistä tasoa. Muissa kasvukeskuksissa keskimääräiset kustannukset olivat 2 475 euroa neliöltä, nousua 4,7 %. Kasvualueiden ulkopuolella keskineliökustannus on ollut 2 281 euroa neliöltä ja nousua viime vuoteen oli 4,6 %. Kasvukeskusten ulkopuolelle on lainoitettu kuitenkin vain muutamia hankkeita. Vanhojen kerrostaloasuntojen nimellishinnat nousivat vuoden 2012 toisella neljänneksellä noin 0,4 % edellisestä neljänneksestä koko maassa, mutta pääkaupunkiseudulla hinnat alenivat 0,4 %. Vuoden 2011 vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat nousivat koko maassa noin 0,8 % ja pääkaupunkiseudulla hiukan enemmän. Vanhan kerrostalon keskineliöhinta oli 2 306 euroa/m2 koko maassa ja 3 480 euroa/m2 pääkaupunkiseudulla. Uusien kerrostaloasuntojen keskineliöhinta oli 3 737 /m 2 koko maassa ja 5 007 /m 2 pääkaupunkiseudulla, nousua 12 kk:n aikana vastaavasti 8,5 % ja 11,0 %.

8 Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat kohosivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä vuodentakaisesta koko maassa 3,9 % ja aravavuokrat 3,6 %, pääkaupunkiseudulla vastaavat luvut olivat 2,1 % ja 2,5 %. Koko maan pientalotonttien hinnat olivat maltillisessa nousussa vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä, kun tontit kallistuivat keskimäärin 0,8 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tontit halpenivat kehyskunnissa -2,8 %, ja muualla Suomessa kuin pääkaupunkiseudulla -2,4 %. Sen sijaan pääkaupunkiseudulla tontit kallistuivat jopa 12,1 prosenttia. Työvoima Rakennusalan työllisten määrä - Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan - oli vuoden 2012 toisella neljänneksellä keskimäärin 175 000 (talonrakentaminen 68 000, maa- ja vesirakentaminen 20 000, erikoistunut rakennustoiminta 87 000) eli 6 000 pienempi kuin vastaavana aikana vuonna 2011. Talonrakennustoiminnan työttömien työnhakijoiden määrä työ- ja elinkeinoministeriön rekisteritilaston mukaan - oli vuoden 2012 kesäkuun lopussa lähes 16 700 (vuotta aiemmin 15 800). Avoimien työpaikkojen määrä väheni talonrakentamisessa 16 % vuodentakaisesta. Talouskasvun hidastuminen vähentää rakentamista ja sen seurauksena rakennusalan työtunnit sekä henkilötyövuodet kääntyivät laskuun vuoden 2012 toisella neljänneksellä. Tätä muutosta hidastaa kuitenkin se, että työvoimaa poistuu samaan aikaan paljon eläkkeelle ja nuoret työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat edellisiä pienempiä. EK:n suhdannebarometrin mukaan osalla yrityksistä on edelleen työvoimapulaa ammattitaitoisesta työvoimasta. Rakennusalan työpaikat keskittyvät nyt pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin, muualla maassa on odotettavissa hiljaisempaa kysyntää rakennusalan työmarkkinoilla. Työvoiman liikkuvuus tulee olemaan haaste rakennusalan työllisille, kun heikommassa suhdannetilanteessa osassa maata työt vähenevät ja osassa työvoiman tarve säilyy edelleen suurena.

9 Liite 1 27.8.2012 Tapani Karonen, Infra ry Eero Nippala, TAMK Kari Ruohonen, Liikennevirasto AMMATTIKOULUTETUN TYÖVOIMAN VAJE - MERKITTÄVÄ PULLONKAULA RAKENNUSALALLA Nykytila Useat organisaatiot muun muassa Liikennevirasto, Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Rakennustietosäätiö ja Infra ry - ovat viime vuosina todenneet infra-alan osaamisvajeen merkittäväksi alan toimintaa uhkaavaksi tekijäksi. Ammattikoulutetun henkilöstön vaje on viime vuosina jatkuvasti todettu ongelmaksi suhdannekatsauksissa myös koko rakennusteollisuutta koskien. Sen ratkaiseminen on noussut alan tulevaisuuden yhdeksi tärkeimmistä strategisista tekijöistä. Osaamisvaje on sekä määrällinen että laadullinen. Vajeella on suora vaikutus myös rakennusalan tuottavuuteen, tuotannon ja palvelun laatuun sekä lopputuotteiden toimivuuteen. Ammattikoulutetun henkilöstön työllistyminen on käytännössä varmaa ja työpaikkojen pysyvyys moniin muihin aloihin verrattuna hyvä. Toisella asteella rakennusalan (talo, infra, kiviala, maalaus, talotekniikka) ammattioppilaitospaikkoja noin 4500 ja ensisijaishakijoita 1,3 2 kertainen määrä. Nämä aloituspaikat eivät jakaudu tasapuolisesti tarpeeseen nähden rakentamisen eri osasektoreille, mistä kärsii erityisesti infra-ala. Vuosittaista valmistuvien määrää pienentää lisäksi koulutuksen aikana lopettavien määrä. Ammattikorkeakouluissa rakennustekniikan insinöörien aloituspaikkoja on noin 1250 ja ensisijaishakeutujia 2,5 kertainen määrä. Rakennusmestarikoulutuksen aloituspaikkoja on 325 ja ensisijaishakeutujia 3,5 kertainen määrä. Aloituspaikat ovat lähes kohdallaan mutta ongelman muodostaa alhainen 60 %:n läpäisyprosentti. Työnjohtokoulutuksesta valmistuvien vajaus on pahin infra-alalla. Infra-alalle ammattikorkeakouluista valmistuu vain runsas puolet siitä mitä 1990-luvulla, eikä käytännössä lainkaan tuotannon kannalta tärkeitä rakennusmestareita. Tiedekorkeakoulujen diplomi-insinöörikoulutus on vetovoimainen koulutussuunta, eikä osaamisvajaus ole tällä hetkellä ongelmana. Uhka vajeesta on kuitenkin ilmeinen. Rakennusalalla diplomi-insinööri- ja jatkoopiskelijoiden kannalta suurin haaste on tutkimus- ja kehitystoiminnan näivettyminen rahoituksen ja sitä kautta henkilöresurssien siirtyminen muualle. Rakennusalalla myös Aalto-yliopiston uudistuksessa koulutuksen muuttuminen englanninkieliseksi arvioidaan heikentävän rakennusalan tilannetta ja vaikuttavan sekä hakeutuvien että valmistuvien määrään. Valtiontalouden leikkaukset tuovat uuden uhan myös rakennusalan koulutukselle. Supistuva rahoitus johtaa oppilaitoksissa usein siihen, että juustohöylällä leikataan kaikkien opetusalojen koulutusta eikä niiltä aloilta, joilla on ylitarjontaa ja heikko työllistävyys. Laadukas rakennettu ympäristö ja toimiva infrastruktuuri ovat kansalaisten hyvinvoinnin, yhteiskunnan toimivuuden, elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kehittymismahdollisuuksien perusedellytyksiä. Ilman lisäpanostusta ammattitaitoisen henkilöstön määrään ja koulutuksen sisältöön aiheutuu merkittäviä, pitkävaikutteisia kansantaloudellisia menetyksiä. Myös nuorten työttömyydestä ja syrjäytymisestä kannetaan yhteiskunnassamme suurta huolta. Rakennusalalla nuorten työllistymisen todennäköisyys on hyvä ja vielä paraneva tulevaisuudessa, koska työpaikkoja syntyy sekä yksityiselle että julkiselle sektorille eläkkeelle jäämisten myötä.

Korjaavia toimenpiteitä 10 Ammattikoulutettujen vajausta on korjattava aloituspaikkojen valtakunnallisella koordinoinnilla ja ohjauksella. Oppilaitoskohtainen koordinointi ei toimi. Paikkoja on osoitettava riittävästi niille aloille, joilla on tarvetta ja kysyntää. Rahoitusresurssien supistuessa tulee varmistua, että supistukset kohdistustuvat ammattikoulutetun työvoimatarpeen näkökulmasta oikein. Yksittäisiä hyviä kokemuksia on saatu myös muiden alojen insinöörien ja teknikoiden uudelleenkoulutuksesta rakennusalan tarpeisiin. Alhainen läpäisyprosentti ja lukuisat opiskelun keskeyttämiset erityisesti amk-tasolla edellyttää hakujärjestelmän kehittämistä esimerkiksi niin, että alalla suoritetusta työharjoittelusta saa nykyistä enemmän pisteitä. Myös toisen asteen tutkinnon suorittaneiden jatko-opiskeluja ammattikorkeakouluissa tulisi edistää. Näin saataisiin koulutukseen työmaaorientoitunutta väkeä. Rakentamisen tuottavuuden kehittyminen edellyttää oppisisältöjen kehittämistä. Esimerkiksi ict-tekniikan ja koneautomaation käyttöönotto antaa runsaasti mahdollisuuksia. Tarvitaan uudenlaisia verkottuneita osaamisen kehittämisen keinoa, joissa alan eri osapuolet kootaan yhteen, intensiiviseen osaamisen kehittämiseen. Hyvänä esimerkkinä tästä käy Tampereen Teknillisen yliopiston Rata-akatemia. Osaamisvajetta on syntynyt myös vaatimusten (esim. ympäristövaatimukset) ja toimintatapojen (julkisten organisaatioiden kehitys, uudet urakkamuodot) muuttumisen myötä. Näihin pystytään vaikuttamaan pääasiassa jatko- ja täydennyskoulutuksen keinoin. Painopistealueita ovat muun muassa laaja-alainen liikennejärjestelmien hallinta ja tilaajaosaaminen. 1400 1200 1000 Rakennusalan valmistuneet insinöörit, amk-insinöörit, rakennusarkkitehdit ja rakennusmestarit 1985-2014 rakennusala yhteensä infra-ala Rakennusala tarve n. 1240, OPM 800 600 400 200 Infra-alan tarve, 250 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 ennuste 2014 Lähde: Vipunen, teknilliset oppilaitokset, RIL osaamisbarometri 2008, Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025 sekä amk -kohtainen selvitys infra-alan valmistuvista ja aloittaneista 2010-2012. Eero Nippala, TAMK 2012

11 500 450 400 Rakennus- ja yhdyskunta-, LVI- ja ympäristötekniikan valmistuneet DI, TkL ja TkT sekä arkkitehdit 1990-2013 - arvio rakennus Rakennusala ja ymp.tekn yhteensä yhdyskunta Infra-alaja ympäristö Rakennusalan tarve n. 410, OPM 350 300 250 200 150 100 50 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2014 Eero Nippala, TAMK 2012 ennuste Lähde: Vipunen, RIL Osaamisbarometri 2008, Tasapainoiseen työllisyyskehitykseen 2025, 2011-2014 luvut arvioita Talon-, maarakennus- ja kivialan toisen asteen koulutuksenaloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet 4 000 henkilöä 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 Lähde: Opetushallitus Aloituspaikat Ensisijaishakijat Pintakäsittelyalan toisen asteen koulutuksen aloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet henkilöä 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 Lähde: Opetushallitus Aloituspaikat Ensisijaishakijat

12 Rakennustekniikka, insinööri amk aloituspaikat ja ensisijaisesti pyrkineet 3 000 henkilöä 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Opetusministeriö Aloituspaikat Ensisijaishakijat Rakennusmestari haku; nuoriso ja aikuiskoulutus 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 henkilöä 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Opetusministeriö Aloituspaikat Ensisijaiset hakijat

KUVIOLIITE: elokuu 2012 (28.8.2012) Lähde: TK