Valtakunnallinen vammaisneuvosto VANE 17.9.2012 Vinkkejä vammaisneuvostotyöhön On tärkeää, että jokaisessa kunnassa on toimiva vammaisneuvosto edistämässä yhdenvertaisten mahdollisuuksien toteutumista. Kunnallinen tai alueellinen vammaisneuvosto on vammaisten ihmisten asiantuntijaelin kunnassa ja yhteistyöfoorumi vammaisille ihmisille, viran- tai toimenhaltijoille ja päättäjille. Säädöksen mukaan kunnallisen vammaisneuvoston rooliin kuuluu avata asioita vammaisten ihmisten näkökulmasta ja seurata valppaasti alueen toiminnoissa ja palveluissa tapahtuvia muutoksia sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Kunnallisen / alueellisen vammaisneuvoston perustaminen Laissa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista todetaan, että kunnanhallitus voi asettaa vammaisneuvoston, jonka tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta Yksityinen henkilö, järjestö tai kunnan toimielin voi tehdä kunnanhallitukselle aloitteen paikallisen vammaisneuvoston perustamisesta. Kunnanhallitus käsittelee aloitteen ja tekee päätöksen vammaisneuvoston perustamisesta, sen toimikaudesta ja jäsenmäärästä. Jäsenmäärän määrittelyn yhteydessä todetaan, kuinka moni jäsenistä on vammaisten henkilöiden edustajia ja kuinka moni kunnan virka- tai toimihenkilöitä ja päättäjiä. Samalla päätetään vammaisneuvoston budjetista ja tavasta, jolla korvataan jäsenten matkakustannukset ja kokouspalkkiot. Vammaisneuvostojen määrärahoihin, menoeriin ja kustannuksiin voi tutustua VANE:n selvityksessä kunnallisten vammaisneuvostojen tilasta osoitteessa: http://www.vane.to/index.php?option=com_content&view=article&id=2&it emid=2 Muuttuvat kuntarakenteet tuovat uusia haasteita. Joissakin yhdistyvissä kunnissa tai usean kunnan alueellisessa neuvostossa on päätetty, että pienempien kuntien neuvostojen puheenjohtajat siirtyvät isoimman kunnan vammaisneuvostoon. Uudessa kuntarakenteessa voisi toimia myös keskusvammaisneuvosto ja kuntaosien neuvostot yhteistyössä. Paikalliset olosuhteet kuitenkin ratkaisevat, mikä on toimivin vaihtoehto. Vammaisnäkökulman varmistamiseksi tulisi välttää vammaisneuvoston yhdistämistä esimerkiksi vanhusneuvostoon.
Vammaisia ihmisiä koskevat asiat vaativat vammaisneuvoston huomion elämän koko kirjon osalta alkaen lasten neuvolatoiminnasta, päivähoidosta ja peruskoulusta. On asioita, joita vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto voivat tehdä yhteistyössä (esim. ympäristön esteettömyys), mutta näkökulma asiaan saattaa silti olla hyvin erilainen. Vammaisneuvoston kokoonpano Paikalliset vammaisjärjestöt kutsuvat koolle kokouksen kartoittamaan henkilöitä vammaisneuvoston jäsenehdokkaiksi. Yhteistyökokouksessa vammaisjärjestöt päättävät yhdessä ehdokkaista, joita ne ehdottavat kunnanhallitukselle vammaisneuvoston jäseniksi. Ehdokkaiden kotipaikan tulee olla se kunta, jonka vammaisneuvostosta on kyse. Kuntalaisten yhdenvertaisuutta ja itsemääräämisoikeutta noudattaen vammaisten henkilöiden tulisi itse olla aina neuvostossa. Tärkeää myös on, että eri vammaryhmät ovat edustettuina neuvostossa. Alaikäisiä vammaisia lapsia voivat edustaa heidän omaisensa. Vammaisneuvoston tulisi olla vähintään kuusijäseninen neuvoston toimintakyvyn turvaamiseksi. Kunnanhallitus nimeää tai neuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, jonka tulisi mieluiten olla vammainen henkilö. Neuvostolle tulee osoittaa sihteeri, joka on vakinaisesti kunnan palveluksessa. Vammaisjärjestöjen edustajat vaihtuvat rotaatioperiaatteella vuorotellen. Puolet jäsenistä tulisi olla kunnan viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, jotta hyvä tietojenvaihto toteutuisi kunnan hallinnon suuntaan. Joissakin kunnissa on ollut vaikeuksia saada vammaisneuvostotoimintaan kunnallisia viranhaltijoita ja päättäjiä. Tällaisessa tilanteessa on hyvä muistuttaa lainsäätäjän tahdosta, jonka mukaan vammaisneuvostossa tulee olla edustettuina vammaisten henkilöiden lisäksi myös kunnan luottamushenkilöitä sekä viranhaltijoita (kts. HE 219/1986 vp). Tämän lisäksi on syytä muistaa vammaispalvelulain kunnille asettama nimenomainen yhteistyövelvoite: 12 Yhteistyö Kunnan tulee vammaisten henkilöiden olosuhteiden edistämiseksi toimia yhteistyössä eri viranomaisten, laitosten, vammaisjärjestöjen sekä muiden sellaisten yhteisöjen kanssa, joiden toiminta läheisesti liittyy vammaisten henkilöiden elinoloihin.
Vammaisneuvoston tehtävät Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista määrää kunnallisen vammaisneuvoston tehtävistä. Sen mukaan vammaisneuvoston tehtävänä on edistää ja seurata kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten henkilöiden kannalta. Vammaisneuvoston tavoitteena on vaikuttaa vammaisen ihmisen arkea koskeviin erilaisiin asioihin: suunnitteluun, lainsäädännön toimeenpanoon ja päätöksentekoon. Olemassa olevat epäkohdat tulee saattaa kunnanhallinnon tai yksityisten palveluntarjoajien tietoon. Vaikuttamistyötään vammaisneuvosto voi toteuttaa tekemällä aloitteita, kannanottoja ja lausuntoja. Vammaisasioista tiedottaminen ja koulutuksen järjestäminen ovat myös hyviksi koettuja keinoja asenteiden muokkaamiseen ja hyvän vammaispolitiikan toteuttamiseen. Vammaisneuvoston vaikuttamistyö tehostuu, jos neuvosto pääsee mukaan kunnallisten hyvinvointi- ja palveluohjelmien tekoon jo valmisteluvaiheessa. Vammaisneuvoston toiminta Kokouksia vammaisneuvostoilla on yleensä noin neljä kertaa vuodessa. Sihteeri kokoaa esityslistan aiheista, joita voidaan käsitellä kokouksissa. Ehdotuksia käsiteltävistä asioista voivat antaa neuvoston jäsenet, kunnan hallinto tai yksityiset kuntalaiset. Tarvittaessa vammaisneuvosto voi perustaa työvaliokunnan hoitamaan nopeasti eteenpäin saatavia asioita, valmistelemaan / toteuttamaan vammaisneuvoston päätöksiä tai esimerkiksi käsittelemään esteettömyysasioita. Tällöin se voi laatia vammaisneuvoston antaman valtuutuksen perusteella lausuntoja rakentamista tai korjausrakentamista koskevissa kysymyksissä. Työvaliokuntaan voidaan kutsua myös asiantuntijajäseniä tai yksittäisiä asiantuntijoita kuultaviksi. Kunnallisella tai alueellisella vammaisneuvostolla on tärkeä tehtävä vammaisia henkilöitä koskevan paikallisen tiedon tuottamisessa. Neuvosto voi hankkia tietoa vammaisten ihmisten arjen sujumisesta kysymällä kunnan eri hallinnonaloilta tai arvioimalla itse tilannetta vammaisten ihmisten kannalta. Pääseekö vammainen lapsi lähikoulun tai onko kirjastoon ja uimahalliin esteetön pääsy? Tilanteen kehityksen arvioinnin kannalta on tärkeätä seurata ja raportoida vammaisten ihmisten elämään vaikuttavista muutoksista vuosittain.
Olennaista on myös saada vammaisasioiden tilastointi osaksi kunnan vakiintunutta toimintaa. Kunnan hyvinvointikertomuksissa tulisi tuoda myös vammaisia ihmisiä koskevat indikaattorit esiin. Viestintä Tietoa vammaisasioista on tärkeää levittää sekä hallinnon että kuntalaisten suuntaan. Usein tiedon puute tai vääränlainen asennoituminen hankaloittaa vammaisen ihmisen arkea. Vammaisneuvostolla on hyvä olla omat nettisivut asenteiden avartamiseen ja tiedon levittämiseen. Olisi tavoiteltavaa, että kunnan it-ammattilaiset antaisivat apua sivujen perustamiseen ja ylläpitoon. Kunnan tiedotuskanavia kannattaa hyödyntää yleisemminkin. Tärkeää on myös, että linkki vammaisneuvoston kotisivuille on helposti löydettävissä kunnan yleisten Internet-sivujen aloitussivulta. Vammaisneuvosto voi ottaa käsiteltäväkseen netin palaute-palstalle tulleita asioita. Kunnan omilla sivuilla tulee olla tietoa esteettömästä liikkumisesta ja saavutettavasta viestinnästä niin turisteille kuin kunnan omille asukkaille. Tiedonvälityksen ja viestinnän tulee olla kaikilta osin saavutettavaa ja kaikille tavoitettavissa. On pyrittävä monimuotoiseen tiedonvälitykseen, joka sisältää mahdollisuudet sekä viittomakielen ja selkokielen, että tulkkauksen ja eri apuvälineiden käyttöön. Vammaispoliittinen ohjelma Vahvaa tukea vammaisneuvoston vaikuttamistyöhön antaa paikallinen vammaispoliittinen ohjelma. Ohjelmaan tulee listata paikallisesti tärkeät yksilöidyt toimenpiteet aikatauluineen ja vastuutahoineen. Ohjelman pohjana on hyvä käyttää Suomen vammaispoliittista ohjelmaa VAMPO 2010-2015. Valtakunnallisen vammaisneuvoston sivuilta www.vane.to löytyy laaja vammaispoliittisten ohjelmien tietopankki. Kunnallisen vammaispoliittisen ohjelman käyttövoimaa parantaa ohjelman vuosittainen seuranta ja päivittäminen. Hallinnonaloilta kysytään vuosittain toimenpiteiden toteutumisesta ja kootaan vastauksista raportti kunnanhallitukselle. Vammaisneuvosto voi kiinnittää huomiota asioihin, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden elämisessä ja suoriutumisessa. Lisää tietoa kunnallisille neuvostoille löytyy VANE:n nettisivuilta: www.vane.to Tuula Tuominen Suunnittelija, VANE
2012 YHDISTYSTOIMINNAN HYVÄ KÄYTÄNTÖ Hyvän käytännön nimi: Lyhyt kuvaus: Tavoite ja kohde: Prosessikuvaus: Tulokset: Toimivuuden arviointi: Yhteys- ja lisätiedot:
2012 TÄYTTÖOHJE: Hyvä käytäntö: Hyvä käytäntö tarkoittaa esimerkillisen hyvää tapaa toimia. Se on toimimista tai kehittämistä arkisissa systeemeissä, jotka koostuvat toimijoista, vuorovaikutuksesta ja resursseista. Tavoitteena on aikaansaada positiivisia tuloksia. Hyvä käytäntö voi liittyä toiminnan tai palvelujen toteuttamiseen, suunnitteluun, arviointiin tai kehittämiseen. Se voi olla esimerkiksi työ- tai toimintamenetelmä tai -malli. Hyvän käytännön nimi: Menetelmän, toimintamallin tai tapahtuman nimi Lyhyt kuvaus: Mitä tehtiin, miksi Tavoite ja kohde: Mitä tavoiteltiin, kenelle suunnattiin, mitä yritettiin ratkaista Ketä käytäntö koskee Prosessikuvaus: Miten toimittiin, kumppanit, karkea aikataulu, resurssit, toimijat: kuka teki ja mitä Tulokset: Mitä tuloksia käytännön avulla on saatu? Mitä tuloksia saatiin aikaan? Toimivuuden arviointi: Mikä tekee ja osoittaa, että tämä on hyvä käytäntö Mistä tietää, että se toimii? Miten sen käyttöön ottoa on edistetty? Yhteys- ja lisätiedot: Toteuttaja Kuka kertoo lisää: nimi, puhelin ja yhteystiedot Palauta täytetty lomake: Järjestösuunnittelija Veijo Kivistö Aivoliitto ry Helsingin aluetoimisto Malmin kauppatie 26 00700 HELSINKI Sähköposti veijo.kivisto@aivoliitto.fi Hyviä käytäntöjä julkaistaan Yhdistyspostissa ja puheenjohtajapäivillä
Kerhotiedote Kerhon nimi Yhdistys, johon kerho kuuluu (yhdistys on Aivoliitto ry:n jäsenyhdistys) Kokoontumispaikka (paikkakunta ja kokoontumispaikan osoite) Kokoontumisaika Kenelle kerho on tarkoitettu? Kerhon teema/toiminnan lyhyt kuvaus Tervetulotoivotus kerhoon tuleville Kerhon yhteyshenkilö, jolta saa lisätietoja Aivoliitto ry Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200 info@aivoliitto.fi www.aivoliitto.fi
Happeninki PIENI OPAS TAPAHTUMIEN TUOTTAMISEEN Julkaisija: Luksia OpinOvi L-U ESR 2011 Kaikki oikeudet annetaan hyödyntää, kopioida ja muokata vaan ei myydä!
Happeninki PIENI OPAS TAPAHTUMIEN TUOTTAMISEEN Tapahtuma mahdollistaa aidon kohtaamisen, verkostoitumisen ja tiedon jakamisen. Tai sitten ei. Tapahtuma voi myös olla aikaa vievä turhauttava rahasieppo, joka loppupelissä ei palvele juuri ketään. Tai sitten tapahtuma voi olla jotain tältä väliltä. Mihin sinun organisaatiosi on valmis laittamaan aikaa ja rahaa? OpinOvi projektien aikana (2009 2011) on tuotettu satoja, ellei tuhansia tapahtumia ympäri maata. Tapahtumien tehtävänä on ollut verkostoituminen, yhteinen TNO eli tieto-, neuvonta ja ohjauspalveluiden tuottaminen, myynti ja markkinointi, virkistyminen ja sitä kautta työkyvyn lisääminen jne. Tapahtumatuotanto on näkyvä ja tuntuva osa, josta jää osallistujalle vahva mielikuva yrityksen, verkoston tai projektin tuotteista, palvelusta sekä laadusta. Tapahtumatuotantoa on perinteisesti hoidettu oman toimen ohella, ilman selkeää suunnitelmaa ja ohjeistusta. Laatu on ollut vaihtelevaa, lopputulos tekijänsä, ei välttämättä organisaatioiden edustaman linjan näköinen. Tämä opas on koottu helpottamaan tapahtumatuottajan työtä. Tuottajan työlle on oma koulutettu ammattikuntansa. Oppilaitoksissa ja muissa OpinOvi verkostoissa kuitenkin on harvemmin ammattituottajaa käytettävissä. Koska tapahtumatuotannosta on kirjoitettu monia oppaita ja kirjoja, tämä opas antaa perustietoa ja vinkkejä tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen sekä vastuukysymyksiin nimenomaan OpinOvi verkostoissa toimiville organisaatioille. Linkkejä ja vinkkejä hyvistä kirjoista ja muusta materiaalista löytyy tämän oppaan loppuosasta. Jos järjestät tapahtumia, tutustu myös niihin. Kaikkea ei tarvitse oppia kantapään kautta! Tiesitkö muuten että tilaisuuden maksullisuus tai maksuttomuus ei poista tapahtumajärjestäjän velvoitteita ja vastuuta, niitähän meillä lainasäädännössä riittää.
1. Mistä näitä tapahtumia oikeen tulee? Laadukkaan tapahtumatuotannon taustalla tulee olla selkeä tarve tehdä hyödyllinen tapahtuma. Irrallinen, ilman jatkotoimenpiteitä tai selkeää integrointisuunnitelmaa tuotetun tapahtuman hyöty antaa harvoin riittävän tuloksen suhteessa siihen, millaisin taloudellisin, aika- ja henkilöstöresurssein siihen on panostettu. Kun idea tapahtumasta alkaa muhia, vastaa seuraaviin kysymyksiin: Miksi ja kenelle tapahtuma järjestetään? Mikä on se asia tai tulos, jota tapahtuman halutaan edistävän? Miten määritellään tapahtuman onnistuminen? Mitä jäämme vaille jos tätä ei järjestetä? Jos ette jää mitään vaille, niin unohda koko juttu, töitä riittää muutenkin! TOP Tapahtumalle on selkä tarve, siitä innostutaan ja asialle löytyy muutama sitoutunut asian omistaja, jotka ovat valmiita ottamaan tuottajan vastuun. FLOP Järjestetään tapahtuma kun nyt pitää järjestää jotain, kukaan ei loppukädessä tiedä kenen vastuulla tapahtuma on tai miksi se lopulta järjestetään. Mutta no hätä, kaikki on sitä mieltä että tää on hyvä juttu.
2. Ja ei muuta kuin ideoimaan ja suunnittelemaan Tapahtuman luova ideointi ja hyvä suunnittelu on kaiken perusta. Kokoa asiasta innostunut, riittävän laaja, muttei liian suuri ydinjoukko ajoissa suunnittelemaan tapahtumaa. Verkostoyhteistyössä on voimaa, kannattaa miettiä keitä muita tapahtuma saattaisi kiinnostaa, keitä uusia yhteistyökumppaneita kannattaa ottaa mukaan. Ota ideointiin ne, jotka ovat oikeasti innostuneita ja kiinnostuneita tästä asiasta. Eri alan osaajia ja erilaisia ihmistyyppejä tarvitaan. Käytä ideointiin ja suunnitteluun eri menetelmiä kuten miellekarttaa, JOO menetelmää, aivoriiheä jne. Etkö tiedä mitä nämä ovat? Kvg, tarkoitan siis googlaa. TOP FLOP Ota kaikki näkökulmat ja menetelmät rohkeasti mukaan tapahtuman ideointiin, käytä avoimia kysymyksiä kuten: Mitä ajattelette tästä ideasta? Mitä ajatuksia tämä ehdotus herättää teissä? Vähintään jokaisen 45 min istumissession jälkeen pidä jumppa/kahvitauko! Vedä suunnittelupalaveri perinteisenä kokouksena, älä jaksa kuunnella tai olla kiinnostunut muiden mielipiteistä. Jäykkyys ja muodollisuus ovat valttia. Kysy aina niin, että muut voivat vastata kyllä tai ei sanalla: Tehdäänkö nyt sitten näin? Onko tämä idea ok teille? Sopiiko tämä kaikille? Paras aika palaverille on tuhdin lounaan jälkeen ja se mielellään kestää yli kolme tuntia ilman taukoja.
3. Minne money menee? Kun tapahtuma on vielä suunnitteilla, tulee olla selvillä kuka tai ketkä sen rahoittaa. Mikään ei estä projekteja ja organisaatioita tekemästä tässä yhteistyötä. Kulut tai tuotot voidaan jakaa järjestäjien kesken, mutta budjetti tulee olla kaikille selvillä ennen tapahtumaa. Se antaa raamit suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi budjetti tulee luonnollisesti hyväksyttää joka organisaatioissa sillä henkilöllä, jolla on siihen valtuutus. Ennen tapahtumaa tulee olla selkeästi kirjattu budjetti sekä varasuunnitelma mitä tehdään, jos budjetti näyttää ylittyvän. Huomioi myös taloudelliselta kannalta se työpanos jota tähän tullaan käyttämään niin suunnittelun, toteuttamisen kuin jälkiarvioinnin kannalta. Muista myös, että jokaisen osallistujan paikalle tuleminen on useiden eurojen arvoinen. Jos paikalla on esimerkiksi 100 henkilöä neljän työtunnin ajan, puhutaan jo kymmenien tuhansien eurojen panoksesta. Kuinkakohan paljon on kulutettu vero ym. rahoja tehottomiin palavereihin tai tarkoituksettomiin tapahtumiin. Vai voidaanko rahalla mitata kaikkea, kuten verkostoitumisen arvoa, uusien ideoiden siemeniä, tiedon jakamista, kohtaamisia? TOP FLOP Yliarvioi menot ja aliarvioi tulot Aliarvioi menot ja yliarvio tulot
4. Tapahtumia ihan milloin vaan Tapahtuman suunnitteluun ja toteutukseen tarvitaan aikaa. Pääsääntöisesti ulkopuolisille suunnatut tapahtumat tulisi sitoa jokaisen organisaation markkinoinnin ja viestinnän vuosisuunnitelmaan, ideaalitilanteessa ne tulisi siis olla tiedossa jo edellisenä vuonna. Tapahtumalle kuitenkin saattaa löytyä myös ennakoimaton tarve. Ajoituksessa on hyvä muistaa, että tiiseri eli pieni ennakkomainos kannattaa lähettää jo hyvissä ajoin, vaikka kolme kuukautta ennen tyyliin: Tulossa xxx, merkkaa päivä jo kalenteriisi, lisätietoa tulossa. Varsinainen kutsu lähetetään noin kaksi-koime viikkoa ennen tapahtumaa. Muista laittaa vastauslinkki ja pvm johon mennessä vastauksia odotetaan esim. viikko ennen tapahtumaa, jos se on tarpeen. Näin ehdit vielä muuttaa tarjoilun määrää tms. Isonkin tapahtuman voi onnistuneesti järjestää muutamassa viikossa, mutta saattaa olla, että kohderyhmäsi kalenteri on varattu puoleksi vuodeksi eteenpäin. TOP FLOP Ennakoi tapahtuma ajoissa. Tiedota ja innosta siitä oman organisaatiosi sisällä riittävästi. Varaa tilat, puhujat ym. ajoissa. Tee selkeä ajoitussuunnitelma tapahtuman eri osa-alueille suunnittelusta jälkipuintiin saakka. Aikajana on konkreettinen apuväline! Ketteryys ja innovatiivisuus ovat valttia. Kun kaikki tiimissä innostui tästä ideasta, niin äkkiä tapahtuma kasaan: Ei tää oo hei niin kankeeta. Nyt ihmetellään vaan kun kukaan ei päässyt tulemaan näin tärkeeseen ja upeeseen tapahtumaan
5. Viestintä, tapahtuman turma? Viestintä on tapahtuman suurempia haasteita. Mikäli esiintyjä ei ole megaluokan julkkis, joka vetää salin täyteen paikassa kun paikassa, varaudu kunnon viestintäsuunnitelmalla ja toiminnalla. Sisällytä siihen niin sisäiset kuin ulkoiset asiakkaat, kaikki mediat ja tarkka budjetti. Käytä viestinnän apuna ammattilaisia, se maksaa monesti vähemmän ja on tuottoisampaa kuin omat viritelmät. Älä luota siihen että tilaisuus vetää noin vain ihmiset paikalle. Kun haluat heitä myös paikalle, aiheen ja kutsun/ mainoksen tulee olla kiinnostava ja ennen kaikkea oikeaa kohderyhmää koskettava. Joku on sanonut, että ainoa takuuvarma keino saada salit täyteen on mainos, jossa luvataan jakaa ilmaista rahaa paikalle tuleville. Muistahan myös viestiä ennen tapahtumaa sen tekemiseen osallistuvalle henkilökunnalle, siitä miksi tapahtuma on järjestetty. Turvapalaveri kannattaa pitää noin tunti ennen h hetkeä ja tässä yhteydessä on hyvä käydä läpi tapahtuman MITÄ, MIKSI, KENELLE ja MITEN asiat. Näin kaikki ovat selkeästi perillä tapahtuman tarkoituksesta ja sen luonteesta. Tässä yhteydessä on hyvä luoda myös positiivista ilmapiiriä ja tsemppiä erilaisin viestinnällisin keinoin. Jos olet buukannut hyvän esiintyjän, ehkä hänellä on muutaman minuutin ajan sanottavaa myös tapahtuman henkilökunnalle? TOP Näe vaivaa, ota henkilökohtaisesti yhteyttä, käytä verkostoa, käytä eri medioita. Käytä media- ammattilaista mainoksen toteuttamiseen. Näe vaivaa! FLOP Luota sähköpostiin ja ihanaan kutsuun, kyllä se tavoittaa kaikki! Ja hei, yksi tonnin lehtimainos tuo paikalle taatusti ainakin yhden asiakkaan, ainakin jos muistat mainostaa ilmaista kahvitarjoilua
6. Pykälä- ja lupaviidakko, varustaudu liaanilla Kun päätät järjestää organisaatiosi normaalista toiminnasta poikkeavan tapahtuman superlaillisesti, yllätyt kaikesta siitä ilmoitusten, lupien, lakien ja maksujen määrästä, mitä pitää hoitaa. Niitähän riittää: poliisille ilmoitukset tapahtumasta, maankäyttöluvat, meluilmoitus, anniskelulupa, tupakkalaki, elintarvikehygieniaan liittyvät lait, turvallisuusasiat, järjestyslaki, rakennusturvallisuus, palo- ja pelastustoimet, ensiapu, järjestyksenvalvonta ja vartiointi, tekijänoikeusluvat ja maksut ym.ym. Kaikki nämä ovat tärkeitä, ethän syö taitelijan (ja varsinkaan tuotantoyhtiön) leipää on tuttu klisee. Kuinka monta kertaa olet muistanut maksaa Teostolle tai Gramxille näitä tekijänoikeuskorvauksia? Oletko muistanut tarkistaa hätäpoistumistiet, tai varmentaa missä on kokoontumispaikka, jos vaikka tulee palohälytys (se ei todellakaan ole ulko-oven vieressä, paloauton tukkeena). TOP FLOP Käytä alan asiantuntijoita, varmista luvat ja maksut listasta. Ennakoi kaikki mahdolliset riskit. Turvallisuus on kaiken a ja o, siitä ei tingitä! Ei tää oo niin tärkeetä, lähes normitoimintaa ja ennenkin on selvitty ilman mitään episodeja. Mä soitan mun levyjä missä haluan!
7. Ihanat erityistarpeet Tiesitkö että ihmiset ovat elinajastaan keskimäärin 40 % eri tavoin liikkumis- tai toimintarajoitteisia. Tämä arvio sisältää koko elämänkaaren, alkaen vauvaiästä päättyen vanhuuden mukanaan tuomiin haasteisiin. Kaikissa tapahtumissa tulee noudattaa Suomen perustuslakia. Laki määrittelee, ettei ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Yhdenvertaisuuslaki (20.1.2004/21) kieltää syrjinnän olosuhteiden tai käytäntöjen perusteella. Tapahtumissa tämä tarkoittaa erityisryhmien huomioimista ja toimenpiteitä, niin että heillä on mahdollisuus osallistua tapahtumaan tasa-arvoisesti. Konkreettisesti se tarkoittaa esteetöntä liikkumista, suvaitsevaa ilmapiiriä sekä monia, monia pieniä käytännön tekoja ja huomioimista. Usein nämä palvelut hyödyntävät myös muita osallistujia. TOP Huomioi liikuntaesteiset sekä esteetön kulkeminen myös parkkipaikan osalta, erityisruokavaliot, AINA äänentoisto, taustamelu, häikäisevät pinnat, valaistus sekä käytettävissä oleva apuvälinetekniikka. Jotta voit valmistautua, ota selvää odotettavissa olevien asiakkaiden erityistarpeista riittävän ajoissa. FLOP Todennäköisesti paikalle ei kuitenkaan tule ketään erityistarpeita vaativaa, ja jos tulee niin sovelletaan jotain pikaisesti. On täs muutenkin työtä
8. Laatua sen olla pitää, vaan mitä se laatu on? Tapahtuma on hyvä käydä läpi asiakkaan silmin jo ennen tapahtumaa. Kuvittele tulevasi itse tapahtumaan ja mieti kaikki ajatuksissasi läpi; alkaen mainonnasta, ilmoittautumisesta, sisääntuloon ja sen tunnelmaan, auton paikoitukseen, tapahtuman sisältöön, kahvitteluun, turvallisuuteen, tilaisuuden jälkimaininkeihin ja palautteen keräämiseen. Tässä yhteydessä viimeistään kannattaa miettiä kuinka paljon tekee itse ja missä käyttää ammattilaisia. Esimerkiksi ison tilan kalustus kannattaa monesti antaa kalustefirmalle, jolla on kokemusta isojen tapahtumien kalustamisesta, sen logistiikasta, aikataulusta ja turvallisuudesta huolehtimisesta. Mainonta on toinen erityisala, jossa mainostoimiston osaaminen voi korvata siihen menevän palkkion moninkertaisesti. Fasilitointi, musiikki, tarjoilut, jne kaikki kannattaa punnita ja miettiä kuinka kauan sinulta tai organisaatioltasi menisi aikaa ja energiaa näiden hoitamiseen. Laske myös omalle työllesi arvo. TOP FLOP Laatu koostuu suuresta määrästä pieniä asioita. Vaadi laatua myös muilta tapahtuman tekijöiltä, määrittele selkeästi mikä on tapahtuman laatukäsite. Kaikki asiat ovat tärkeitä ja siitä vastaa loppukädessä tapahtuman tuottaja. Varmista tiimiisi hyvät ja riittävän ammattitaitoiset tekijät! Kestävän kehityksen huomioiminen kaikessa on laatua. Laatu on jokaisen oma näkemys, kuka nyt pitää mitäkin tärkeänä.
9. After happening Saitko kehut? Saitko haukut? Mistä syystä? Jos tapahtuma onnistui teknisesti hyvin, onnittele itseäsi, olet selvinnyt monesta! Vai kävikö niin että paikat loppuivat kesken, vessassa oli kilometrin jono, ruoka-allergiset saivat voilevän sijaan riisikakun, ääni ei kuulunut kun ei ollut äänentoistoa, esiintyjä sairastui eikä mitään varasuunnitelmaa ollut tai parkkisakot odottivat vieraita autoissa. Jos näin kävi, kirjaa ongelmat, ota opiksesi ja paranna toimintaa tai kenties ulkoista näitä seuraavassa tapahtumassa. Saitko haukut sisällöntuottajista eli luennoitsijan sanoista, musiikista, ryhmätöiden aiheista. Onnittele itseäsi! Olet onnistunut tuottamaan sisältöä joka on koskettanut tai liikuttanut jotain. Tuliko samasta tilaisuudesta myös kiitosta? Hienoa, olet onnistunut vielä paremmin! Menikö budjetti ok, olet ammattilainen! Tapahtuman jälkeen n. viikon kuluttua pidä palautetapaaminen järjestäjien kesken. Käykää tapahtuman tavoitteet ja tulokset läpi. Jakakaa kokemuksia, näkökulmia, uusia suunnitelmia. Kiitä kaikkia tekijöitä ja osallistujia sekä sovi miten tästä eteenpäin. Muista hampurilaisteoria: ensin pehmeää ja hyvää palautetta, sitten tiivistä asiaa ja kehittämiskohteet, lopuksi vielä hyviä pehmeitä asioita. TOP FLOP Kiitä, kerää palaute, kehitä, innosta, suunnittele jatkoa. Onnittele itseäsi ja muita hyvästä työstä! Tapahtuman jälkeen tekijät ovat kaikkensa antaneet ja väsyneitä, muista se välittömässä palautteessa. Tapahtuma on ohi, onneks, mitäs tässä enää kokoontumaan, evvk. Kissa se kiitoksella elää Mutta muistithan huomauttaa siitä mikä ei toiminut.
TSEKKAUSLISTAT Sinun apunasi! Tapahtuman sisällöntuotanto Miksi tapahtuma järjestetään Mikä on asia jota tapahtuman halutaan edistävän Miten määritellään tapahtumaa onnistuminen Tapahtuman ilme Kenelle tapahtuma on suunnattu Miten se toteutetaan Missä Milloin Tapahtuman nimiehdotus Vastuutuottaja Työryhmä Suunnittelupalaverit, pvm Tapahtuman yhteisyökumppanit sisäiset Tapahtuman yhteistyökumppanit ulkoiset Mihin projekteihin tai toimintoihin tapahtuma liittyy tai se voidaan sitoa Onko tapahtumalle jatkoa Tapahtuman aihe Esiintyjät Juontaja Musiikki Ryhmätyöt ja osallistava toiminta Yhteistoiminnalliset menetelmät Käy nämä läpi kohta kohdalta kun suunnittelet ja toteutat tapahtuman! Viestintäsuunnitelma Mainossuunnittelu Sisäinen markkinointi Ulkoinen markkinointi Lehti-ilmoitukset Julisteet Radio / tv mainonta Sosiaalinen media Lehdistötiedotteet
Taulukkomalli auttaa monesti suunnittelussa. Voit tehdä siihen vaikkapa seuraavat ruudut: Tapahtuma 8.10.11 vastuu hlö kuka tekee miten kustannukset hoidettu pvm Julisteet KJ Ad-Office yhteissuunnittelu 123,50 8.8.11 Tekninen tuotanto Tila Äänentoisto Tietotekniikka Valaistus Stailaus (kukat roll up jne) Pukukoodit Nimilaput Logistiikka, tavaroiden ja ihmisten Parkkiasiat Liikenteenohjaus Kestävä kehitys ja kierrätys integroitu tapahtumaan WC tilat Jätehuolto Siivous Esteetön tapahtuma Lastenpöytä ja tuolit Katuseisojat Muu messutavara Tarjoilut Henkilökunnan ruokailu Myytävät tuotteet Taloudellinen tuotanto Tulot Sponsorit Lipputulot Muut myyntituotot Muut rahoittajat Menot Tilat Kalusteet Äänentoisto Valaistus Esiintyjät Mainossuunnittelu ja painatukset Lehti-ilmoitukset Muu mainonta Henkilöstökulut Järjestyksenvalvonta Tarjoilut Logistiikka Muut kulut
Turvallisuus- ja palosuunnitelma, kiinteistölle sekä tapahtumalle Turvallisuusinfo tapahtuman henkilökunnalle Ilmoitus tapahtumasta poliisille http //www.poliisi.fi Järjestyksenvalvojat ja anniskeluluvat http //www.intermin.fi Elintarvikelupa http //www.palvelu.fi Hygieniapassit http //www.evira.fi Teostolle ilmoitus soitetusta musiikista http //www.teosto.fi Gramexille ilmoitus soitetusta musiikista äänitteeltä https //epalvelu.gramex.fi Kuvasto ja muut tarvittavat luvat
Lähteet, hyviä linkkejä, vinkkejä ja kirjallisuutta tapahtumiin liittyen: Alkoholilaki 8.12.1994/1143 www.finlex.fi Elintarvikelaki 13.1.2006/23 Heinilä, Ville & Salminen, Päivi 2007. Kestävän kehityksen toteutuminen ammatillisissa oppilaitoksissa ja opettajien täydennyskoulutustarpeet. Opetushallitus. http://www.oph.fi/download/47002_keketot_11_12_06.pdf Invalidiliitto Ry, verkkojulkaisu. Tietoa esteettömyydestä. http://www.invalidiliitto.fi/portal/fi/tietoa_ja_tukea/ Kohti esteetöntä liikkumista. Liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyysstrategia. LVM ohjelmia ja strategioita 2/2003. Mäkinen, Päivi 2002.Dialogi oppimisessa. Verkkotutor. http://www.uta.fi/tyt/verkkotutor/dialogi.htm Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskelun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluihin kehittämisohjelma, 2009. Jyväskylä. OpinOvi. Onnismaa, Jussi 2007. Ohjaus- ja neuvontatyö: aikaa, huomiota ja kunnioitusta. Helsinki : Gaudeamus. Pesola, Kirsti 2001. Esteettömyysopas. Tyylipaino Oy. Pitkänen, Raimo 2000. Mahdollisuuksien johtaminen. Helsinki: Laatukeskus Rehn, Alf 2011. Vaaralliset ideat. Helsinki: Talentum. Ristikangas, Marjo-Riitta & Ristikangas, Vesa 2010. Valmentava johtajuus. Helsinki: WSOYpro. Suominen, Kimmo & Aaltonen, Petri & Ikävalko, Heini & Hämäläinen, Virpi & Mantere, Saku 2007. Voimaa verkostosta. Verkostomaisen kehittämisen käsikirja. Helsinki: Tykes. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 www.finlex.fi Sydänmaanlakka, Pentti 2004. Älykäs johtajuus. Helsinki: Talentum. Taatila, Vesa (toim.) 2009. Innovaatioiden lähteillä. Laurea-ammattikorkekoulun julkaisusarja. A.68.Helsinki. Tapahtumajärjestäjän opas. Etelä-pohjanmaan liitto. http://www.etelapohjanmaa.fi/kulttuuri/documents/tapopas.pdf Tapscott, Dom 2010. Syntynyt nykyaikaan. Sosiaalisen median kasvatit Suom. Timo Hautala. Jyväskylä: WSOY Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus. Viitattu 10.10.2011. http://antipiracy.fi/ Vallo, Helena & Häyrinen, Eija 2008. Tapahtuma on tilaisuus. Helsinki: Tietosanomat. Yleisötapahtumien ympäristöehdot 2006. Helsingin kaupungin rakennusvirasto. Helsinki: Speedprint Yleisötilaisuuden järjestämisopas, 2009. Pori: Suomen Ympäristö- ja Terveysalan Kustannus Oy.
Hyvin rakennetut tapahtumat mahdollistavat aidon kohtaamisen, informaation jakamisen, vuorovaikutuksen sekä kasvojen saamisen asiakkaiden, sidosryhmien ja tekijöiden välillä. Tapahtuman suunnittelu ja niiden yhdessä tuottaminen toimii verkostoitumisen välineenä ja tuottaa siten lisäarvoa siihen osallistuville tuotantoprosessin myötä.
Selkokirjat 2012 2013 LÄTTLÄST 1 Mukana myös alekirjoja!
KLASSIKKOJA Aleksis Kivi SEITSEMÄN VELJESTÄ Mukautus Pertti Rajala ja Helvi Ollikainen Mukautus Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä on kaikkien aikojen suosituin selkokirja. Nyt siitä on otettu taas lisäpainos. Piirrokset Anita Takala. Työväen Sivistysliitto 2012. ISBN 978-951-701-510-3. Hinta 12 euroa. Jokaisella on oikeus lukea -tapahtumat Helsingin Narinkkatorilla esitellään erilaisia keinoja, miten lukeminen voi olla sinulle helpompaa. Tervetuloa mukaan 8.9.2012! Tapahtuma järjestetään hiukan eri muodossa myös seuraavana vuonna. Päivämäärä on silloin lauantai 7.9.2013. Tapahtumat ovat osa YK:n lukutaitopäivää. Selkokirjat on merkitty tällä tunnuksella. Selkokeskus jakaa opetusministeriön valtiontukea selkokirjojen kirjoittajille, kuvittajille ja kustantajille. Lisätietoja valtiontuesta www.selkokeskus.fi tai numerosta (09) 34809 243. 2 William Shakespeare ROMEO JA JULIA Mukautus Mari Elomäki Shakespearen maailmankuulussa näytelmässä Romeo ja Julia rakastuvat tulisesti. Heidän perheensä eivät kuitenkaan hyväksy nuorten rakkautta, sillä suvut ovat riidoissa keskenään. Niinpä nuoret avioituvat salassa. Onni muuttuu pian suureksi murheeksi. Romeo ja Julia on historian tunnetuimpia rakkauskertomuksia. Nyt maailmankirjallisuuden klassikko on mukautettu myös selkokielelle. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2012. ISBN 978-951-580-518-8. Hinta 13 euroa.
TIETOKIRJOJA JA HENGELLISIÄ KIRJOJA Pertti Rajala MANNERHEIM Suomen marsalkka Carl Gustaf Mannerheim oli suuri sotapäällikkö ja tärkeä valtiomies. Elämäkerta käy läpi Mannerheimin rikkaan elämän vaiheita. Samalla lukija tutustuu Suomen kansan kohtaloihin sodan ja rauhan vuosina. Avain 2010. ISBN 978-951-692-785-8. Hinta 28 euroa. UUTUUS Pertti Rajala Hyvät sanat Kirjassa pohditaan uskonasioita. Mitä on usko ja millainen Jumala on? Hyvät sanat ei anna valmiita vastauksia näihin kysymyksiin. Se kehottaa lukijaa pohtimaan itse ja etsimään vastauksia omasta elämästään. Kirjassa on myös rukouksia ja viittauksia Raamattuun. Kirjan on suurikokoinen, ja se on kuvitettu isoilla värivalokuvilla. ISBN: 978-951-789-356-5. Kirkkohallitus 2012. Hinta 10 euroa. 3 UUTUUS Selkoraamattu Pertti Rajala on lyhentäen mukauttanut Raamattua selkokielelle. Kerrontaa tukee Salli Parika Wahlbergin raamatun historiaan perehtynyt kuvitus. Kirja pohjautuu aiempaan Raamattu kertoo -kirjaan, jonka sisältöä on täydennetty monilla uusilla kertomuksilla sekä Apostolien teoilla, Uuden testamentin kirjeillä ja Johanneksen ilmestyksellä. Kirja sopii lapsista aikuisiin kaikille, jotka haluavat tutustua Raamatun sisältöön helppolukuisesti. Lastenkeskus 2012. ISBN 978-951-627-973-5. Hinta 35 euroa.
TIETOKIRJOJA UUTUUS Pertti Rajala HELMI HAAPASEN SISÄLLIS- SOTA Helmi Haapanen syntyi työläisperheeseen 1900-luvun alussa Tampereella. Kun Suomessa vuonna 1918 puhkesi sisällissota, Helmi oli 17-vuotias. Helmi Haapasen perhe kuului punaisiin, kuten useimmat työläisperheet. Tässä muistelukirjassa Helmi Haapanen kertoo kokemuksistaan sisällissodassa ja sodan julmuudesta. Hän muistelee isäänsä, joka joutui valkoisten vankileirille, ja Tampereen hävitystä taisteluissa. Onko mitään pahempaa kuin sisällissota, jossa veli sotii omaa veljeään vastaan, Helmi kysyy. 978-951-701-538-7. Työväen sivistysliito. Hinta 10 euroa. Marja Simola SELLA TA OLI VIIPURISSA Kirja kertoo Oton ja Martan perheen elämästä Viipurissa. Kirjan tapahtumat ajoittuvat 1920- ja 1930 luvulle. Mukana on myös runsaasti valokuvia. Kustannusyhtiö Ilias Oy 2011. ISBN 978-952-5679-62-5. Hinta 20 euroa. Selkokeskus palvelee ota yhteyttä! Selkosanomat-lehti: uutisia ja muuta ajankohtaista tietoa kirjavälityksessä kaikkien kustantajien selkokirjat, ilmainen selkokirjaesite apua selkotekstien kirjoittamiseen ja muokkaamiseen, selkologo julkaisuille ja nettisivuille selkokieleen liittyvää koulutusta ja esittelyjä, myös selkoryhmistä ja vuorovaikutuksesta valtiontukea selkokirjojen tekijöille ja kustantajille laaja kotimainen ja kansainvälinen yhteistyöverkosto kampanjoita yhteistyössä eri tahojen kanssa Lisätietoa www.selkokeskus.fi Selkoaineistot www.papunet.net/selko Maan kaikki selkosivut www.selko.fi Selkokeskus, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki, puhelin (09) 34809 240, sähköposti selkokeskus@kvl.fi 4
TIETOKIRJOJA UUTUUS UUTUUS Seija Salmela ja Juha Salmela MENNÄÄN METSÄÄN TUNNELMAKUVIA SUOMALAISESTA METSÄSTÄ Uudessa selkokirjassa tutustutaan metsään ja sen tunnelmaan, erilaisiin kasveihin ja eläimiin. Hienot luontokuvat näyttävät yksityiskohtia metsän elämästä. Lukija saa myös paljon uutta tietoa metsästä. ISBN: 978-952-5331-83-8. Kustannus Oy Pieni Karhu 2012. Hinta 24 euroa. Satu Itkonen HILLITTY VIMMA HELENE SCHJERFBECKIN MAALAUKSIA Kirja kertoo rakastetun suomalaisen naistaiteilijan elämästä ja taiteesta. Esimerkiksi Schjerfbeckin omakuvat ovat kuuluisia. Omakuvat kertovat paljon taiteilijasta ja hänen tunteistaan. Kirjassa on mukana Schjerfbeckin maalauksia eri vuosikymmeniltä. Graafinen suunnittelu Markus Itkonen Oy. ISBN: 978-952-93-0536-0. Hinta 25 euroa. Seija Samela ja Juha Samela VALON JA VÄRIEN MAAILMA Miksi taivas on sininen? Miten peilikuva syntyy? Tästä kirjasta löydät vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Pieni Karhu 2010. ISBN 978-952-5321-65-4. Hinta 20 euroa. 5 Petri Kiuttu SELKEÄÄ SUOMI-ROCKIA Ensimmäinen selkokielinen kirja suomalaisen rock-musiikin historiasta. Kirjassa käydään läpi Suomi-rockin vaiheita 1970-luvulta tähän päivään asti. Samalla esitellään kuuluisimmat muusikot ja heidän yhtyeensä: Hector, Hurriganes, Dingo, Tiktak, HIM ja monta muuta. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2010. ISBN 978-951-580-485-3. Hinta 27 euroa.
TARINOITA UUTUUS Leena Lehtolainen ENSIMMÄINEN MURHANI Mukautus Leena Kaivosoja-Jukkola Helsinkiläiset opiskelijat viettävät viikonloppua huvilalla. He kaikki kuuluvat samaan kuoroon. Sunnuntaiaamuna yksi kuorolaisista löytyy huvilan rannasta kuolleena. Häntä on ammuttu päähän. Kuorolaiset näyttävät olevan ystäviä keskenään, mutta ovatko he? Rikoksen tutkimista johtaa nuori naispoliisi, Maria Kallio. Leena Lehtolainen on suosittu suomalainen rikoskirjailija. Tämä ensimmäinen selkokirja, joka kertoo Leena Lehtolaisen kuuluisasta hahmosta, Maria Kalliosta. Kirja ilmestyy syksyllä 2012. Avain / BTJ 2012. 978-951-692-948-7. Hinta: 42 euroa. Henning Mankell MIES RANNALLA Mukautus Johan Werkmäster Käännös Ari Sainio Tuntematon mies kuolee taksin takapenkille. Käy ilmi, että hänet on murhattu. Mutta kuka hänet on murhannut, ja kuka tämä mies oikeastaan on? Tapausta alkaa selvittää rikoskomisario Kurt Wallander. Mankellin rikosromaanit ovat saavuttaneet maailmanlaajuisen suosion. Tämä on toinen komisario Wallanderista kertova selkokirja. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2012. ISBN 978-951-580-519-5. Hinta 8 euroa. Vesa Ämmälä ANKKURINAPPI Patu on harvasanainen mies. Mitäpä sitä puhelemaan, jos ei ole asiaa. Kun Patu sattumalta pelastaa vanhan merimiehen tappelulta, alkaa tapahtua merkillisiä asioita. Reilu ja rehellinen Patu selviää vaikeuksista omalla tyylillään. Vesa Ämmälän toisessa selkokirjassa kuvataan jälleen suomalaisen miehen elämää. Kustannusyhtiö Ilias Oy 2010. ISBN 978-952-5679-54-0. Hinta 22 euroa. 6
LUKEMISTA NUORILLE UUTUUS Harri István Mäki RIKKAAT RITARIT JA ZOMBIPRINSESSA Brasiliasta kantautuu huolestuttavia uutisia: salametsästäjät ovat vanginneet viimeisetkin vapaat zombit. Hevisankarit Johannes ja Kiisseli kokoavat pelastuspartion, jonka johdossa häärää poikien pomo Curry-Harry. Seikkailu vie porukan syvälle Brasilian viidakkoon. Hevisankareiden vauhdikasta reissutarinaa rytmittävät Kiisselin kuumat zombivinkit. Johannes ja Kiisseli ystävineen seikkailevat myös kirjassa Rikkaat ritarit. ISBN 978-951-580-538-6. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2012. Hinta 16 euroa. Harri István Mäki RIKKAAT RITARIT Kiisseli ja Johannes, kaksi hevijätkää, aloittavat kesälomansa vauhdikkaasti. Kaverukset tekevät itselleen aidot heviasusteet. Nuorten miesten tavoitteena on päästä Joensuun festareille, mutta mistä rahat reissuun? Nortenkirjassa riittää toimintaa ja kohellusta hyväntuulisen seikkailun ohessa. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2011. ISBN 978-951-580-509-6. Hinta 16 euroa. Kari Levola TAHDON Selkomukautus Jaana Levola Mari ja Jusa tapaavat metsässä vapunpäivänä. Nuoret rakastuvat toisiinsa. Nuori rakkaus on ihmeellistä, mutta onnella on varjopuolensa. Marin ja Jusan perheet ovat hyvin erilaiset. Suhde kestääkin aluksi vain kesän. Tunnetun nuortenkirjailijan kirja kertoo rakkaudesta, kasvamisesta ja vaikeuksien voittamisesta. Alkuperäinen teos valittiin vuoden 1999 Finlandia Junior -palkinnon saajaksi. Kustannus Oy Pieni Karhu 2011. ISBN 978-9525321-77-7. Hinta 15 euroa. 7
LUKEMISTA NUORILLE UUTUUS ROBIN HOOD: ELÄMÄNI JA SEIKKAILUNI Mukautus Pertti Rajala Robin Hoodin tarinasta on tehty lukemattomia kirjoja, elokuvia ja teatteriesityksiä. Selkokielinen versio tuo rakastetun kertomuksen jälleen uuden yleisön luettavaksi. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2011. ISBN 978-951-580-517-1. Hinta 16 euroa. Kari Vaijärvi TAISTELU MERELLÄ Matin vaari kertoo pojanpojalleen mielellään hurjia juttuja merirosvoista. Äkkiä tapahtuu kummia. Cultura Oy 2010. ISBN 978-952-9501-64-9. Hinta 19,50 euroa. Maiju Mäki PULMISTA PAHIN Kaupunginjohtaja Kaarle Pyy kokoaa pelastuspartion selvittämään pulmista pahinta, kun salainen sopimus varastetaan ja Kyllikki Kyyhky katoaa jäljettömiin. Huumorilla höystetty jännäri sisältää myös pedagogisia vinkkejä opettajalle. Kirjan kuvat ja oheistehtävät voi tulostaa osoitteessa www.opike.fi. Kuvitus Tiia Lehto. Oppimateriaalikeskus Opike / KVL 2011. ISBN 978-951-580-515-7. Hinta 12 euroa. 8 Marja Simola MITEN JOUTSEN SAI MUSTAT JALAT Selkosatuja meiltä ja maailmalta Kirjassa on kokoelma kansainvälisiä satuja ja tarinoita maailman synnystä, eläinten erikoisuuksista ja luonnon ihmeistä. Tekijä on mukauttanut 15 tarinaa selkokielelle. Kirjassa on tarinoita Suomen Kalevalasta sekä Euroopan, Aasian, Afrikan ja Amerikan alkuperäiskansoilta. Teos on selkokielinen satukirja, mutta myös hyvä yleisesitys kaikille, jotka ovat vanhoista tarinoista kiinnostuneita. Kuvitus Leea Simola. ISBN 978-952-5321-86-9. Kustannus Oy Pieni Karhu 2012 Hinta 22 euroa.
VERKKOKIRJOJA Satuja lapsille Papunetin verkkosivuilla on myös paljon selkokielisiä satuja lapsille. Mukautukset selkokielelle on tehnyt Pertti Rajala. Kuvitus on Jani Ikosen ja lukijana on Antti Laaksonen. PAPUNETIN TARINAT Tarinoita nuorille Papunetin verkkosivuilla on julkaistu tarinoita nuorille. Aleksin lauantai, Saralle riitti sekä Julia ja kalat käsittelevät kiusaamista, yksinäisyyttä, pelkoja, unelmia ja seurustelua. Tarinat on kirjoittanut Johanna Kartio. Kuvitus on Jani Ikosen ja lukijana on Antti Laakkonen. Syksyn 2012 aikana julkaistaan vielä Kartion nuortentarinat Leirikoulurakas ja Kuinka Roni toipuu kolarista. Satuja ja tarinoita voi lukea ja kuunnella Papunetin pelisivuilla osoitteessa www.papunet.net/pelit/selkotarinat. KOSKETTELUKIRJAN TEKO-OHJEET NETISSÄ Juhlitaan-koskettelukirjan tekoohjeet löytyvät internetistä osoitteesta www.papunet.net/tietoa/materiaalit/ ideat/virikemateriaalit/tunto/. Ohjeet ja kirjan tekstin on laatinut Katja Meriluoto. Papunet-verkkopalveluyksikkö / KVL 2010. Vertaisryhmätoiminnan opas maahanmuuttajatyöhön Suomen Pakolaisapu on järjestänyt vertaisryhmätoimintaa maahanmuuttajille jo vuodesta 2001 lähtien. Netissä oleva opas on käytännönläheinen apu ryhmiä suunnitteleville ja järjestäville henkilöille. Opas julkaistaan syksyn 2012 aikana Suomen Pakolaisavun Kasvokkain-hankkeen sivuilla: http://www.pakolaisapu.fi/fi/kotimaan-tyo/kasvokkain.html. Duodecimin selkoartikkelit Duodecim on julkaissut 30 terveyskirjaston lääketieteellistä artikkelia selkokielellä. Tekstit on mukauttanut selkokielelle Marita Komi Terveyskirjaston Duodecim Lääkärikirjan artikkeleista. Selkoartikkelit ovat osoitteessa www.terveyskirjasto.fi/selkosivut. 9
ALENNUSKIRJAT Alekirjat vain 6 euroa kappale! Pertti Rajala URHO KEKKONEN Urho Kekkonen toimi Suomen presidenttinä vuosina 1956 1982 eli yli 25 vuotta. Kekkonen onkin Suomen pitkäaikaisin presidentti. Ristiriitainen suurmies vaikutti suomalaisten elämään ja Suomen lähihistoriaan ehkä voimakkaammin kuin kukaan toinen presidentti. Avain 2011. ISBN 978-951-692-875-6. Pertti Rajala AMURIN LIKKA Helmi Haapanen, työläisnainen Tampereelta, muistelee rikasta elämäänsä. Mukana kysymyksiä keskustelua varten. Tmi Ikävirike 2010. ISBN 978-952-92-7588-5. Kari Levola LEEVI JA LEONORA Mukautus Jaana Levola Kari Levolan nuortenkirja kertoo Leevistä, joka muuttaa maalta kaupunkiin. Uudessa koulussa alku on vaikea, mutta sitten Leevi tutustuu Leonoraan. Kuvitus Väinö Heinonen. Kustannus Oy Pieni Karhu 2010. ISBN 978-952-5321-68-5. Maijaliisa Dieckmann SVARTTIS, HIRVEÄ MERIROSVO Mukautus Kari Vaijärvi ja Maijaliisa Dieckmann Dieckmannin suosittu seikkailutarina merirosvo Svarttiksesta. Kuvitus Heli Leino. Kustannus-Mäkelä Oy 2006. ISBN 951-882-567-X. Tittamari Marttinen VÄLITUNTIRAKKAUTTA Tittamari Marttisen kolmetoista herkkää tarinaa nuorten ensi-ihastumista, sydänsuruista. Kuvitus Aiju Salminen. Kustannus Oy Pieni Karhu 2007. ISBN 978-952-5321-41-18. Kaija Määttä JORI JA JÄNNITTÄVÄT TÄHTIKUVIOT Jännityskertomus Jorista, joka päättää selvittää koulussa tapahtuneen varkauden. Kuvitus Martti Sirola. Kustannus-Mäkelä Oy 2009. ISBN 978-951-882-959-4. Kari Vaijärvi JUKKA VIHI JA SIRKUSRYÖSTÖ Ovela roisto Max onnistuu varastamaan käärmeen. Nyt tarvitaan salapoliisi Jukka Vihin apua! Kuvitus Martti Sirola. Kustannus-Mäkelä Oy 2008. ISBN 978-951-882-891-7. 10
TIETOA SELKOKIELESTÄ Tittamari Marttinen KASSU VAUHDISSA Hilpeä tarina Kassun ensimmäisestä koulupäivästä. Runsaasti kuvitettu kirja lukemaan opetteleville. Kuvitus Aiju Salminen. Kustannus Oy Pieni Karhu 2006. ISBN 952-5321-29-0. Ritva Bergman LINTU RUUPERTTI JA MEMO MENNINKÄINEN Lämmin tarina Lintu Ruupertin ja Memo Menninkäisen ystävyydestä. Kuvat Jukka Lemmetty. Kustannus Oy Pieni Karhu 2008. ISBN 978-952-5321-51-7. Kysy selkokirjoja kirjastosta! Kirjastoista voit lainata sekä uusia että vanhempia selkokirjoja. Usein selkokirjat löytyvät omalta hyllyltään, joka on merkitty selkotunnuksella tai jossa lukee Selkokirjat. Jos omasta kirjastostasi ei löydy jotakin selkokirjaa, kysy virkailijalta, voiko kirjan tilata toisesta kirjastosta. Ääni- ja koskettelukirjat Celiasta Celia on valtion erikoiskirjasto, joka tarjoaa kirjallisuutta kaikille niille, jotka eivät pysty lukemaan tavallista painettua kirjaa esimerkiksi sairauden tai muun lukemisesteen vuoksi. Hannu Virtanen SELKOKIELEN KÄSIKIRJA Yhteenveto siitä tiedosta, mitä selkokielestä on kertynyt 30 vuoden aikana. Kirja on kirjoitettu yleiskielellä. Opike 2009. ISBN 978-951-580-482-2. Hinta 39 euroa. Johanna Kartio (toim.) SELKOKIELI JA VUOROVAIKUTUS Uusin tieto siitä, miten keskustella selkokielellä. Kirja on kirjoitettu yleiskielellä. Opike 2009. ISBN 978-951-580-484-6. Hinta 30 euroa. Myös nämä teoriakirjat voi tilata sivun 15 tilauslomakkeella. Valikoimasta löytyy niin ääni-, pistekuin koskettelukirjoja. Esimerkiksi äänikirjoja on 30 000, joten luettavaa löytyy jokaiseen makuun. Selkokielisiä kirjoja on äänikirjoina 150. Koskettelukirjat ovat värikkäitä, erilaisista tunnusteltavista materiaaleista valmistettuja kuvakirjoja. Ne sopivat esimerkiksi näkö- ja monivammaisille nuorille ja lapsille 2-vuotiaista alkaen. Celia on julkaissut myös oppaan koskettelukirjojen tekemisestä. Se on luettavissa kirjaston verkkosivuilla osoitteessa www.celia.fi. 11
NÄITÄ KIRJOJA VAIN SUORAAN KUSTANTAJALTA TIETOTEKNIIKKAA SELKOKIELELLÄ Opikkeen Tikas-oppikirjat: * Ilmonen, Petri: Nettietiketti Nettietiketti kertoo, miten internetiä ja sähköpostia voi käyttää turvallisesti. Nettietikettiä voi lukea nyt painettuna kirjasena. ISBN: 978-951-580-486-0. * Ilmonen, Petri: Verkkoposti selkokielellä. ISBN: 978-951-580-480-8. * Ilmonen, Petri: Internet selkokielellä. ISBN 978-951-580-424-2. * Ilmonen Lindberg: Digikuvaus selkokielellä. ISBN 978-951-580-431-0. * Ilmonen, Petri: Tikas-sanasto. Tieto- ja viestintätekniikan sanoja selkokielellä. ISBN 978-951-580-491-4. Mats Österback (Sakari Kilkki, Mari Elomäki) YHTEISKUNTA- SARJA Kirjat kertovat suomalaisesta yhteiskunnasta perusasioita, joita jokaisen on hyvä tietää. Yhteiskunta-kirjat muodostavat kokonaisuuden yhteiskuntaopin opettamista varten. Jokainen kirja sisältää myös harjoitustehtäviä. Yhteiskunta-sarjan kirjat ovat: Perhe ja hyvinvointi ISBN 978-951-580-496-9. Oikeusvaltio Suomi ISBN 978-951-580-497-6. Raha ja talous ISBN 978-951-580-498-3. Valta ja vaikuttaminen ISBN 978-951-580-499-0. Työelämän aakkoset ISBN 978-951-580-500-3. Koko kirjasarjan ISBN on 978-951-580-524-9. Oppimateriaalikeskus Opikkeen kirjojen tilaukset: Opike, puh. (09) 34809 350. Internet: www.opike.fi KAIPUUTA JA TÄYTTYMYSTÄ Kirja sisältää erityislasten ja -nuorten sekä kehitysvammaisten taideteoksia ja kirjoituksia. Kirjassa käsitellään taiteen avulla tunteita kuten rakkautta, onnea, tuskaa ja pelkoa. Kirjan ovat toimittaneet erityisopettajat Päivi Luoma, Pertti Rajala ja Raija Siekkinen. Peräpohjolan Tuetun työllistymisen Tuki ry. ISBN 978-952-93-10107-3. RAIKUVIA Raikuvia on selkokielinen ohjekirja, jonka avulla kuka tahansa osaa piirtää, maalata tai askarrella. Ohjekirjaa voi käyttää yksin tai 12 ryhmässä. Se sopii koulujen, päiväkotien, kerhojen erilaisten erityisryhmien, sekä vanhusten toimintaryhmien käyttöön. Kirjan on toimittanut Raija Siekkinen. Peräpohjolan Tuetun työllistymisen Tuki ry. ISBN 978-93-1018-0. Lisätietoa ja tilaukset:
LL-BÖCKER FRÅN LÄRUM NYHET Sabrina Stålberg FILIP I DJURPARKEN Den fjärde boken om Filip, pojken som alltid råkar ut för något äventyr. Den här gången är han i djurparken med sin moster och kusin. Moster har smugglat in sin hund, och hunden sliter sig och springer iväg. Det blir en jakt där Filip hamnar in i en bur. En bok som passar för barn som tycker om lite spänning. Boken svart-vita illustrationer av Maria Viitasalo. Lärum-förlaget 2012. ISBN 951-8976-56-2. Birgitta Boucht KATTEN I EDITHS TRÄGÅRD I Birgitta Bouchts lättlästa bok är det katten Totti som berättar om sitt liv och sin matmor, poeten Edith Södergran. Lärum-förlaget 2011. ISBN 978-951-8976-49-6. Böcker från Sverige Lärum-förlaget förmedlar också andra förlags ll-böcker, t.ex. LL-förlagets och Nyponförlagets. Några av LL-Förlagets böcker 2012: Mats Österback (Sakari Kilkki, Mari Elomäki) JAG I SAMHÄLLET Böckerna i serien Jag i samhället innehåller basfakta om vårt samhälle. Serien består av fem olika delar som bildar en helhet för ämnet samhällslära men passar även för alla som vill få information om vårt samhälle. I serien ingår: Familj och välfärd, ISBN: 978-951-8976-50-2. Rättsstaten Finland, ISBN: 978-951-8976-51-9. Arbetslivets ABC ISBN:978-951-8976-52-6. Pengar och ekonomi ISBN: 978-951-8976-53-3. Makt och påverkan ISBN: 978-951-8976-55-7. Lärum-förlaget 2011 2012. JAG ÄR ZLATAN - LÄTTLÄST Zlatans uppväxt var tuff. Han stal cyklar och i skolan hade han svårt att sitta stilla. Och så spelade han fotboll, varje dag. Boken om Zlatan är en av Sveriges mest sålda böcker och nu blir den tillgänglig för ännu fler läsare. Boken är skriven av Zlatan Ibrahimovic tillsammans med David Lagercrantz. Den lättlästa versionen är skriven av Mats Wänblad. Forts. på nästa sida. 13
LL-BÖCKER FRÅN LÄRUM Några av LL-Förlagets böcker 2012 Den nya flickan av Kristian Fredén. Hitta din väg av Helena E Källgren. Sjung med oss av Anki Almqvist och Ylva Killander. och efter det förändras hon. Hon tränar hårt och vill hämnas på dem som överföll henne. Boken rekommenderas för 13-åringar och äldre. Boken är skriven av Jörn Jensen. Tävla med hunden Zolo av Alice Kassius Eggers och Anki Almqvist. Röda Rummet av August Strindberg, bearbetad av Cecilia Davidsson. Tillbaka till minnena av Måd Olsson- Wannerfors. Överlevaren Isaq av Boel Werner. Kär och galen av Johan Werkmäster. Bland Nyponförlagets barn- och ungdomsböcker 2012: ALLAN ZONGO KILLEN FRÅN RYMDEN En rolig lättläst bok som handlar om rymdkillen Allan som flyttar in hos Max, en helt vanlig kille. Allan kan förvandla sig till vad som helst, och kan radera folks minne. Vad som helst kan hända när man är med Allan. Rekommenderas från 9 år uppåt. Boken är skriven av Henrik Einspor, med illustrationer av Thomas Balle. TJEJEN SOM VILLE HÄMNAS Boken handlar om Tove och Nick som känt varandra sedan de var små. Tove blir överfallen en kväll, 14 Muita xxxx kirjoja Jag är en häxa av Mårten Melin. Häxskolan av Mårten Melin. Vill du bli min kompis? av Gertrud Malmberg. Tror du på ufon? av Daniel Zimakoff. Beställ på nätet! Du kan beställa LL-böcker på svenska hos Lärum-förlaget. Du hittar oss på nätet på www.larum.fi Du kan besöka vår bokhandel i Vasa på Handelsesplanaden 20 A, fyra trappor upp. e-post: forlaget@larum.fi tfn: (06) 3195 651 fax: (06) 3195 658 HUOMIO! Voit tilata suomenkielisiä kirjoja myös internetin kautta osoitteesta www.papunet.net/selkokirjat tai sähköpostilla selkokeskus@kvl.fi Internetissä on esitelty enemmän selkokirjoja kuin tässä esitteessä.
Tilauslomake Voit tilata selkokirjoja Selkokeskuksesta tällä lomakkeella (merkitse x:llä tilaamasi kirjat). Lomakkeessa kirjat ovat siinä järjestyksessä, jossa ne esitellään tässä esitteessä. Postita tilauslomake täytettynä osoitteeseen Selkokeskus, Viljatie 4 A, 00700 Helsinki. Tilaaja saa kirjat ja laskun postitse. Laskuun lisätään postimaksu painon mukaan. Toimitusaika on noin kaksi viikkoa. Shakespeare William: Romeo ja Julia 13 e Kivi, Aleksis: Seitsemän veljestä, 12 e Rajala, Pertti: Urho Kekkonen, 28 e Canth, Minna: Papin perhe, 25 e Rajala, Pertti: Mannerheim, 28 e Simola, Marja: Sellaista oli Viipurissa, 20 e Rajala, Pertti: Amurin likka, 19 e Samela, Seija Samela, Juha: Valon ja värien maailma, 20 e Kiuttu, Petri: Selkeää Suomi-rockia, 27 e Hyttinen, Satu: Haaveita ja haluja, 19 e Mankell, Henning: Mies rannalla, 8 e Aarnitaival, Saraleena: Kirjailijan murha, 8 e Paasilinna, Arto: Kylmät hermot, kuuma veri, 8 e Ämmälä, Vesa: Ankkurinappi, 22 e Mäki, Harri István: Rikkaat ritarit, 16 e Levola, Kari: Tahdon, 15 e Korolainen, Tuula: Taivas punastuu, 25 e Rajala, Pertti: Robin Hood, 16 e Vaijärvi, Kari: Taistelu merellä, 19,50 e Mäki, Maiju: Pulmista pahin, 12 e Virtanen, Hannu: Selkokielen käsikirja 39 e Kartio, Johanna: Selkokieli ja vuorovaikutus, 30 e ALENNUSKIRJAT (6 euroa kappale) Levola, Kari: Leevi ja Leonora Dieckmann, Maijaliisa: Svarttis, hirveä merirosvo Marttinen, Tittamari: Välituntirakkautta Mättä, Kaija: Jori ja jännittävät tähtikuviot Vaijärvi, Kari: Jukka Vihi ja sirkusryöstö Marttinen, Tittamari: Kassu vauhdissa Bergman, Ritva: Lintu Ruupertti ja Memo Mennikäinen Bergman, Ritva: Mies menneisyydestä Leinonen, Matti: Kesärannan elämää Tilaajan nimi: Puhelin: Osoite: Laskutusosoite (jos eri kuin yllä) 15
Ota selkoa, mitä maailmalla tapahtuu tilaa Selkosanomat * Selkosanomissa kerrotaan ajankohtaisista kotimaan ja ulkomaiden tapahtumista, urheilusta, kulttuurista ja viihteestä. * Selkosanomat ilmestyy 23 kertaa vuodessa, tilaushinta 23 euroa, ilman kesän lehtiä 20 e. * Tilaukset sähköposti lehtitilaukset@kvl.fi, puhelin (09) 3480 9240 tai internetin kautta www.papunet.net/selko/selkouutiset. * Lehti ilmestyy myös ruotsinkielisenä nimellä LL-Bladet (tilaushinnat ovat samat kuin Selkosanomilla). Selkosanomat nyt myös verkossa www.selkosanomat.fi Kirjojen tilauslomake sivulla 15 16