Vastaanottaja Korsnäsin kunta Asiakirja Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - käännös Päivämäärä 3.5.2018 KORSNÄSIN KUNTA KORSNÄSIN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1-2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Korsnäsin Kirkonkylän asemakaava Laatija Päivämäärä 3.5.2018 Hyväksyjä Christoffer Rönnlund Jonas Lindholm Hyväksytty 3.5.2018 Ramboll Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VAASA T +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.ramboll.fi
1-3 SISÄLLYSLUETTELO 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET LÄHTÖKOHDAT 4 2. KAAVOITUSKOHDE JA VAIKUTUSALUE 5 3. YHTEYSHENKILÖT 7 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS 7 4.1 Aloite 7 4.2 Kaavoituspäätös 7 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 7 5.1 Kaavoitustehtävä, tarkoitus ja tavoite 7 5.2 Ympäristön nykytila 8 5.3 Rakennettu ympäristö 8 5.4 Maanomistusolosuhteet 9 5.5 Kaavoitustilanne 9 5.5.1 Maakuntakaava 9 5.5.2 Vaihemaakuntakaava 1 11 5.5.3 Vaihemaakuntakaava 2 11 5.6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 11 5.7 Yleiskaava 12 5.8 Asemakaava 12 5.9 Pohjakartta 13 6. SELVITYKSET 13 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 13 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT 14 9. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 15 10. AIKATAULU 16
1-4 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISET LÄHTÖ- KOHDAT Asemakaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti, MRL 62, 63 ja 64. A. 62 - Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. B. 63 - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä C. 64 - Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella alueellisen ELY-keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, alueellisen ELY-keskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on saatavilla Korsnäs kunnantalon viralliselta ilmoitustaululta, Rantatie 4323, 66200 Korsnäs tai kunnan internetsivuilta www.korsnas.fi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: Tekninen johtaja Ulf Granås Puh. +358 50 591 0056 Sähköposti: ulf.granas@korsnas.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan tarpeen mukaan.
1-5 2. KAAVOITUSKOHDE JA VAIKUTUSALUE Kaavoitettava alue käsittää Korsnäsin kuntakeskuksen, Kirkonkylän keskeiset osat. Kaavoitettavaksi tarkoitettu alue sijaitsee Strandvägenin (Rantatien) länsipuolella ja rajautuu pohjoisessa Norrbyvägen-tiehen ja etelässä Kyrkobyvägen-tiehen. Kyrkobyvägen sijoittuu kokonaisuudessaan kaavoitettavalle alueelle. Alueen laajuus on noin 93 ha ja se muodostuu suurelta osin rakennetuista alueista. Alueen eteläosaa, kolmiota koulun eteläpuolella Strandvägenin (Rantatien) ja Kyrkobyvägenin välillä ei ole ennestään kaavoitettu ja siten se muodostaa asemakaavan laajennusalueen. Vaikutusalue muodostuu koko Korsnäsin kunnasta. Etäisyys seutukeskukseen Vaasaan on noin 52 km ja Närpiön keskustaan noin 41 km. Kuva 1. Alueen ohjeellinen sijainti Maanmittauslaitos. Kaava-alueen alustava rajaus alla olevassa kuvassa. Rajausta voidaan tarvittaessa tarkistaa kaavoituksen aikana.
Kuva 2. Kaava-alueen alustava rajaus. Maanmittauslaitos. 1-6
1-7 3. YHTEYSHENKILÖT Kaavoitustyö toteutetaan yhteistyöhankkeena Korsnäsin kunnan ja Ramboll Finland Oy:n kesken. Tietoa tästä suunnitelmasta ja kaavahankkeesta saa kunnan kaavoittajalta (alla yhteystiedot). KAAVOITTAJA: KAAVOITUSKONSULTTI: Korsnäsin kunta Rantatie 4323 66200 Korsnäs www.korsnas.fi Yhteyshenkilö: Tekninen johtaja Ulf Granås Puh. +358 50 591 0056 sähköposti: ulf.granas@korsnas.fi Ramboll Finland Oy Hovioikeudenpuistikko 19 E 65100 VAASA Puh. 020 755 7600 Faksi 020 755 7602 www.ramboll.fi Yhteyshenkilö: Kaavan laatija Maanm.insinööri AMK Christoffer Rönnlund Puh. +358 44 3122301 sähköposti: christoffer.ronnlund@ramboll.fi Laaduntarkastaja Maanm.insinööri AMK Jonas Lindholm Puh. +358 50 349 1156 sähköposti: jonas.lindholm@ramboll.fi 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS 4.1 Aloite Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt Korsnäsin kunta. 4.2 Kaavoituspäätös Kunnanhallitus päätti 13.2.2017 35 käynnistää Korsnäsin kirkonkylää koskevien kaavojen tarkistuksen. 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5.1 Kaavoitustehtävä, tarkoitus ja tavoite Korsnäsin kunta on kaksikielinen kunta, jossa on noin 2200 asukasta. Kirkonkylä on kunnan keskusta. Asemakaavoituksen päätavoite on yhdistää kaikki alueen nykyiset asemakaavat yhtenäiseksi kaavaksi uudella pohjakartalla. Tällä tavoin kunta saa yhtenäisen ja ajantasaisen asemakaavan kunnan keskusta-alueelta ja sen lähiympäristöstä. Päätavoitteena ei siis ensisijaisesti ole lisätä tontteja esim. asumiseen tai teollisuuteen. Nämä tarpeet tutkitaan kaavoituksen aikana.
1-8 Eräs kaavoituksessa selvitettävä asia on korkeamman rakentamisen tarve alueella, alueelle on kiinnostusta rakentaa kerrostaloja. Kevään/kesän 2017 aikana on laadittu uusi pohjakartta alueelta. Nykyiset asemakaavat sovitetaan uuteen pohjakarttaan. Kaavoituksen tavoitteena on tarkistaa alueen maankäyttöä, osittain pienemmillä muutoksilla, mutta myös tarpeen mukaan suuremmilla Kaavassa tulee huomioida alueen nykyiset ominaispiirteet ja tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet. Laajennus koskee sekä rakennettuja että rakentamattomia maa-alueita. 5.2 Ympäristön nykytila Suuri osa kaava-alueesta on ennestään rakennettua. Alue on vihreää ja vehmasta, erityisesti Kyrkobyvägenin varressa on runsaasti kasvillisuutta. Alueella ei ole suuria yhtenäisiä metsiä tai peltoalueita. Urheilukentän eteläpuolella on pienehköjä niittyalueita. Keskustan keskeisimmässä osassa myymälöiden vieressä ja teollisuusalueella alue on asfaltoitua. Alueella tai sen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelu- tai Natura 2000-alueita. Lähiympäristön häiriötekijät muodostuvat maatalouselinkeinoista, jotka voivat aiheuttaa mm. hajuongelmia. 5.3 Rakennettu ympäristö Rakennuskanta on sijoittunut alueella pääteiden varteen ja levittäytyy nauhamaisesti ympäristöön. Kyrkobyvägen oli aiemmin osa Strandvägeniä (Rantatietä), joka kulki Pohjanmaan rannikkoalueen poikki. Rakennuskanta on vaihtelevaa. Alueella on vanhoja pihoja, tiilirakennuksia 60- ja 70-luvuilta sekä uudempia taloja. Kylässä on eri tarkoituksiin tarkoitettuja rakennuksia, esim. asumiseen, teollisuuteen, kauppaan ja kunnallisiin palveluihin. Alueen ydinkeskustassa on kunnantalo, pankki, päivittäistavarakauppa ja kahvila/ravintola. Kuva 3. Alueen rakennuskanta on vaihtelevaa.
1-9 5.4 Maanomistusolosuhteet Suurin osa alueen kiinteistöistä on yksityisessä omistuksessa, mutta alueella on myös Korsnäsin kunnan omistuksessa olevia alueita. 5.5 Kaavoitustilanne 5.5.1 Maakuntakaava Pohjanmaan liitto laatii Pohjanmaan maakuntakaavan, liitto kuvaa maakuntakaavan tarkoitusta seuraavalla tavalla; Maakuntakaavalla on tärkeä tehtävä maakunnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Maakuntakaavalla siirretään kansallisella ja seudullisella tasolla laaditut kehittämisperiaatteet ja strategiat aluevarauksiksi, jotka sitten ohjaavat alueidenkäyttöä toivottuun suuntaan. Kaavaa laadittaessa tulee tavoitteena olla maakunnan alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen kestävällä tavalla. Maakuntakaava ohjaa kuntien kaavoitusta ja myös viranomaisten maankäytön suunnittelua. Maakuntakaavan sisältö tarkentuu kuntien laatimissa yleis- ja asemakaavoissa. Pohjanmaan liiton maakuntavaltuusto hyväksyi Pohjanmaan maakuntakaavan 29.9.2008. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 21.12.2010. Kuva 4. Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta (vahvistettu 21.12.2010).
1-10 Kaava-alueelle on maakuntakaavassa osoitettu seuraavat merkinnät: Merkintä Merkinnän kuvaus, määräykset Matkailun vetovoima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealue KORSNÄS, mv-13 Luonto: Hinjärv, suot, rannikko. Kulttuuri: kyläasutus, latomaisemat. Tietoliikenneyhteys Siirtoviemärin yhteystarve Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokas alue Taajamatoimintojen alue Keskustatoimintojen alue Teollisuus- ja varastoalue Jätevedenpuhdistamo Seututie tai pääkatu Pyöräilyreitti Virkistys- / matkailukohde Päävesijohto Siirtoviemäri Kulttuurihistoriallisesti merkittävä tielinjaus Rakennettu alue
1-11 5.5.2 Vaihemaakuntakaava 1 Vaihemaakuntakaava 1 - Kaupallisten palvelujen sijoittuminen hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 14.5.2012 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 4.10.2013. Korsnäs on osoitettu keskustatoimintojen alueena (c), jonka kaupallisten palvelujen enimmäismitoitus on 10 000 k-m². Keskustatoimintojen alueelle on mahdollista sijoittaa enintään 5 000 k-m² suuruinen vähittäiskaupan suuryksikkö- tai myymäläkeskittymä. Kuva 5. Ote vaihemaakuntakaavasta 1 (vahvistettu 4.10.2013). 5.5.3 Vaihemaakuntakaava 2 Vaihemaakuntakaavan 2 Uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 12.5.2014 ja vahvistettiin ympäristöministeriössä 14.12.2015. Kaava-alueelle ei ole vaihemaakuntakaavassa varauksia, mutta Korsnäsin keskustan itäpuolelle kaava-alueen läheisyyteen on osoitettu tuulivoimaloiden alue. Kuva 1. Ote vaihemaakuntakaavasta 2. 5.6 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (valtioneuvoston päätös 30.11.2000) saivat lainvoiman 26.11.2001 ja tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on luokiteltu asiasisällön mukaan seuraaviin kokonaisuuksiin, joista asemakaava-aluetta koskevat kaikki lukuun ottamatta kohtaa viisi:
1-12 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Kaavoituksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet siten, että kaavoituksella alueelle muodostetaan tarkoituksenmukainen maankäyttö. 5.7 Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Noin 2 km päähän Korsnäsin kuntakeskuksen itäpuolelle sijoittuu Poikelin tuulivoimapuiston osayleiskaava. Osayleiskaavaa ei ole vielä hyväksytty. 5.8 Asemakaava Suurin osa alueesta on ennestään asemakaavoitettua. Kaavoituksella laajennetaan asemakaavaa jonkin verran siten, että kaavoittamattomia alueita otetaan mukaan kaavaan. Aluetta koskevat seuraavat kaavat: Korsäs kyrkoby Lillmars-området byggnadsplan kv 35-39 1983 Korsnäs kyrkoby skolområdet byggnadsplan kv 27-29 1989 Korsnäs Kyrkoby kurscentralområdet byggnadsplaneändring 1990 Korsnäs Kyrkoby Norrby byggnadsplan, ändring och utvidgning 1990 Kyrkoby detaljplan centrumområdet 2001 Ändring av Skyl detaljplan i Korsnäs kby tomterna 1 och 2 i kv 1 2007 Ändring av detaljplan för tomt 5 i kv. 13 på Norrby detaljplaneområde 2010 Detaljplanändring och utvidgning för industriområdet 2015 Yllä mainituista kaavoista joitakin on muutettu asemakaavamuutoksilla, muutokset ovat kuitenkin luonteeltaan pieniä. Aiemmin asemakaavoitetut alueet on osoitettu alla.
1-13 Kuva 6. Kartalla osoitettu aiemmin asemakaavoitetut alueet. Maanmittauslaitos. 5.9 Pohjakartta Kevään/kesän 2017 aikana laaditaan koko alueelta uusi pohjakartta, joka tulee muodostamaan kaavoituksen pohjan. 6. SELVITYKSET Asemakaavaa varten laaditaan seuraavat inventoinnit/selvitykset: Luontoselvitys 2017 Rakennusinventointi 2017 Kulttuuriympäristöselvitys 2017 Muita selvityksiä laaditaan kaavaprosessin aikana tarpeen mukaan riippuen siitä täsmentyvätkö tavoitteet. 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MRL 9 - Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
1-14 Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön 2) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3) kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT Osalliset ovat maanomistajat ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja (MRL:n 62 :n mukaisesti). Kaavoitukseen osallisiksi on määritelty seuraavat (MRA:n 28 :n mukaisesti): Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: KORSNÄSIN KUNNAN HALLINTOTOIMET (Rantatie 4323, 66200 KORSNÄS) ELY-KESKUS (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) (PL 262, 65101 VAASA) POHJANMAAN LIITTO (PL 174, 65101 VAASA) POHJANMAAN MUSEO (PL 3, 65101 VAASA) POHJANMAAN PELASTUSLAITOS / KORSNÄSIN PALOASEMA (Pääkonttori: Sepänkyläntie 14-16, 65100 Vaasa) Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, joiden toimialaa kaavoituksessa käsitellään: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaava-alueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanomistajat ja asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt, joiden toimintaan tai intressipiiriin kaavalla saattaa olla vaikutuksia.
1-15 9. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee olla vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavan vireilletulosta ilmoittaminen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen vireilletulosta ja nähtävilläolosta tiedotetaan kuulutuksilla paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen (OAS). Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 26 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (MRL 63 ja MRA 30 ) on nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla (www.korsnas.fi). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus antaa kirjallisia ja/tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Asemakaavaluonnoksen laatiminen Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksilla paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Valmisteluvaiheen kuulemisessa (MRL 62 ja MRA 30 ) luonnos pidetään nähtävillä kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla 30 päivän ajan. Luonnoksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia ja/tai suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. Yleisötilaisuus (tarvittaessa). Asemakaavaehdotuksen laatiminen Nähtävilläolosta ilmoitetaan lehtikuulutuksilla paikallislehdissä, kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla. Ehdotuksen asettaminen (MRL 65, MRA 27 ja MRA 28 ) kunnanhallituksen päätöksellä julkisesti nähtäville 30 vuorokaudeksi kunnan ilmoitustaululle ja kunnan internet-sivuille. Ehdotuksesta on mahdollisuus antaa kirjallisia ja/tai suullisia muistutuksia kuulutuksen mukaisesti. Lausuntopyynnöt hallintokunnilta ja viranomaisilta. Viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 18 ) pidetään, kun ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä ja sitä koskevat muistutukset ja lausunnot on saatu. Tarpeellisuus sovitaan ELYkeskuksen kanssa. Hallituskäsittely, ehdotuksen hyväksyminen ja toimittaminen valtuustokäsittelyyn. Valtuustokäsittely, ehdotuksen hyväksyminen. Ilmoittaminen kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ja MRA 94 ). Tiedottaminen kaavasta (MRA 95 ).
1-16 10. AIKATAULU Alustava aikataulu vaiheittain: Vaihe: Ajanjakso: Hanke käynnistetään 03/17 Viranomaisneuvottelu ja OAS 06-12/2017 Selvitykset 04-10/2017 Kaavaluonnos 02-04/2018 Kaavaehdotus 05-06/2018 Hyväksyminen 08-09/2018 Tavoitteena on, että asemakaava on valmis kunnanvaltuuston käsittelyyn syksyllä 2018.