TUTKIMUSSELOSTUS, LUONNOS

TUTKIMUSSELOSTUS, LUONNOS SISÄILMASTO- JA ILMANVAIHTOTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS RASTAALAN KOULU, KESKITALO KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038 18.5.2018 S w e co Ilmalanportti 2 FI-00240 Helsinki, p. +358 (0)207 393 000 www.sweco.fi Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no 2635440-5 Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

YHTEENVETO n keskitalo on rakennettu vuonna 1952 opettajien asuntolaksi. Kerroksissa 1 ja 2 on nykyisin opetustiloja ja iltapäiväkerhon tilat. Tutkimuksen tarkoituksena selvittää ilmanvaihtojärjestelmän teknistä kuntoa ja puhtautta sekä seurata sisäilmaston olosuhteita. Ilmanvaihtokoneiden ympärivuorokautiset käyntiajat ovat sopivia. Ilmanvaihto poistaa epäpuhtauksia tiloista koulupäivien lisäksi myös yöaikaan ja viikonloppuisin. Ilmanvaihtokone 20TK on 18 vuotta vanha, joten se on teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Kone vaikutti yleisesti melko hyväkuntoiselta. Tuloilmasuodattimen (pussisuodatin) metallikehysten epätiiveys oli vähäistä ja suodattimen suodatusluokka F7 on riittävä. Ilmanvaihtokoneet 21TK, 22TK, 23TK ja 24TK ovat 10 vuotta vanhoja. Nykykäytöllä koneilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta 5-10 vuotta. Tuloilmasuodattimien luokka F7 on riittävä. Kyseessä on kasettisuodatin, jonka kehys on muovia ja pahvia tällöin ajan myötä kehys löystyy ja mahdollistaa kehyksissä paikoin todetut selkeät ohivuodot. Suodattimet tulisi vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa nykyisen yhden kerran sijaan. Koteloiden hyönteisjäämät ovat seurausta tuloilmasuodatuksen puutteista, jäämät tulisi poistaa. Ilmanvaihtokoneiden, tuloilmakanavien ja tuloilman päätelaitteiden sisällä ei ole näkyvää mineraalivillaa, josta voisi irrota kuituja tuloilmaan. Koneen 20TK alueella poistoilmaventtiilien yhteydessä kanavassa oleva mineraalivillamateriaali olisi suositeltua poistaa. Tulo- ja poistoilmakanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa vähäisten pölykertymien vuoksi. Tuloilmakanavien sisäpintojen vähäisessä pölyssä todetut rakennusmateriaaliperäiset hiukkaset ja muut hiukkaset ovat melko tavanomaisia tuloilmakanaville. Siitepölyä on kulkeutunut kanaviin tuloilman suodatuksella olevien/olleiden puutteiden seurauksena, tyypillisesti suodatinkehysten ohivuotojen seurauksena. Yhdessä kanavassa todetun pienen homeitiömäärän merkitys katsotaan vähäiseksi. Tuloilmakanavissa ei havaittu asbestikuituja. Koneen 20TK alueella opetustilojen ilmanvaihto on Asumisterveysasetus 2015:n mukaista tilojen nykyisillä käyttäjämäärillä koneen täydellä teholla, eikä ilmanvaihdon tehostamiseen ole tarvetta. Opetustiloihin tuli tuloilmaa poistoilmaa enemmän, jolloin osa tuloilmasta menee siirtoilmana mm. wc-tiloihin. Seurantamittausten mukaan koneen 20TK toiminta ei aiheuta tiloihin liian suurta alipainetta, jolloin alueen ilmanvaihto on likimain tasapainossa. Koneen 21TK:n alueella (kellari) opetustilojen tuloilmanvaihto oli puutteellista suunnitteluarvoihin verrattuna. Ilmavirrat olisivat opetustilassa riittävät 9 hengelle IVkoneen ollessa päällä suurimmalla teholla. Opetustilojen tuloja poistoilmavirrat olivat kuitenkin hyvin tasapainossa. Tuloilmavirran tulisi kuitenkin olla nykyistä suurempi, koska osa tuloilmavirrasta on suunniteltu menevän siirtoilmana viereiseen wc-tilaan. Seurantamittauksissa todettu kellarin alipaineisuus on seurausta siitä, että kokonaispoistoilmavirta on kokonaistuloilmavirtaa suurempi lisäksi mittausten aikana kevätkaudella alipaineisuutta on lisännyt savupiippuilmiö, jolloin rakennuksen alaosiin pyrkii muodostumaan alipaine. Koneiden 22TK, 23TK ja 24TK alueilla opetustilojen ilmanvaihto ei ole suunnitteluarvojen mukaista eikä tilojen nykyisillä käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

vaikka koneet toimisivat suurimmalla teholla (ilmamäärät riittävät enintään 5-7 hengelle). Tilakohtaisesti tuloja poistoilmavirrat olivat kuitenkin hyvin tasapainossa, jolloin koneiden 22TK, 23TK ja 24TK toiminta ei aiheuta tiloihin liian suurta alipainetta. Asumisterveysasetuksen 2015 mukainen sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja 1550 ppm ylittyi opetustilassa B3-04a yhtenä koulupäivänä hetkellisesti. Muissa mitatuissa tiloissa toimenpideraja ei ylittynyt. Hiilidioksidipitoisuuden perusteella ilmanvaihtoa tulisi tehostaa tai käyttäjämäärää rajoittaa opetustilassa B3-04a. Sisäilman lämpötilat olivat koulupäivien aikana enimmäkseen Asumisterveysasetus 2015:n toimenpiderajojen mukaisia. Tulosten perusteella tiloissa ei katsota olevan sisäilman lämpötilojen säätötarvetta. Sisäilman suhteellinen kosteus oli mitatuissa tiloissa koulupäivien aikana 21-47 %. Lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. Suositellut korjaustoimenpiteet: - Koneiden 22TK, 23TK ja 24TK osalta selvitetään mahdollisuutta lisätä koneiden tuloja poistoilmavirtoja, koska nykyisin täydellä tehollakin ilmanvaihto on puutteellista. Mikäli ilmanvaihdon lisääminen ei ole mahdollista, tulisi tilojen käyttäjämääriä rajoittaa Asumisterveysasetus 2015:n mukaisen ilmanvaihdon saavuttamiseksi (vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden). - Koneen 21TK alueen (kellari) tuleva käyttäjämäärä sovitetaan sellaiseksi, että koneen 21TK nykyisellä kapasiteetilla saavutetaan Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto (vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden). Opetustilojen alueen ilmanvaihto suositellaan säädettäväksi tasapainoon siten, että myös ns. likaisten tilojen poistoilmavirrat otetaan huomioon. - Kaikkien ilmanvaihtokoneiden suodattimet vaihdetaan jatkossa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vaihtojen yhteydessä suodatinkehykset tiivistetään siten, että kehyksissä ei tapahdu ilmavuotoa suodattimien ohi. Konekoteloiden sisäpinnoilla olevat hyönteisjäämät poistetaan. - Koneen 20TK alueella poistoilmaventtiilien yhteydessä kanavassa olevat mineraalivillaa sisältävät äänenvaimennusmateriaalit poistetaan. - Ilmanvaihtokone 20TK uusitaan lähivuosina, kuitenkin viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

Sisältö 1 YLEISTIEDOT 1 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 1 3 SISÄILMAN OLOSUHTEET 2 3.1 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET 2 3.2 SISÄILMAN LÄMPÖTILAN JA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN SEURANTAMITTAUKSET 3 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 3 3.4 TOIMENPITEET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ 4 4 ILMANVAIHTOLAITTEET 5 4.1 ILMANVAIHTOKONE 20TK 5 4.2 ILMANVAIHTOKONE 21TK 6 4.3 ILMANVAIHTOKONE 22TK 7 4.4 ILMANVAIHTOKONE 23TK 8 4.5 ILMANVAIHTOKONE 24TK 9 4.6 ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ 10 4.7 TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS 12 4.8 TULOILMAKANAVIEN ÄÄNENVAIMENTIMET, TULOILMAN PÄÄTELAITTEET 12 4.9 POISTOILMAN PÄÄTELAITTEET 12 4.10 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT 13 4.11 PAINESUHTEIDEN SEURANTA 14 4.12 JOHTOPÄÄTÖKSET 14 4.13 TOIMENPITEET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ 16 5 LIITTEET 16 RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

1 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde:, keskitalo Lähtötiedot: n keskitalon rakennusvuosi on 1952, jolloin rakennus valmistui opettajien asuntolaksi. Rakennuksessa on kellarikerros, 1. kerros, 2. kerros ja ullakkokerros. Kerroksissa 1 ja 2 on nykyisin opetustiloja ja iltapäiväkerhon tilat. Kellarikerroksessa on varasto- ja teknisiä tiloja sekä tällä hetkellä käyttämättömänä olevat opetustilat. Kyseiset opetustilat on jatkossa tarkoitus ottaa käyttöön teknisen työn opetukseen. Rakennuksen on suunniteltu toimivan alatalon väistötiloina vuoden 2018 elokuusta vuoden 2019 helmikuuhun. Kivirakenteisessa ja harjakattoisessa rakennuksessa on 2000-luvulla asennettu koneellinen tuloja poistoilmanvaihto. Ilmanvaihtokoneita on viisi. Tilaaja: Ilmari Viljanen Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Jarkko Lesonen ja Reeta Aitto-oja. Tutkimukset tehtiin 23.4.-7.5.2018. Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää seurantamittauksina sisäilmaolosuhteita (hiilidioksidi, lämpötila, suhteellinen kosteus) sekä sisätilojen ja ulkoilman välistä paineeroa. Lisäksi selvitettiin ilmanvaihtokoneiden ja -kanavien puhtautta sekä opetustilojen ilmanvaihdon ilmavirtoja. Käytössä olleet piirustukset: - Ilmanvaihdon loppupiirustukset, Asplan Oy Insinööritoimisto, 23.7.2009 - Arkkitehtipohjakuvat 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Hiilidioksidiloggeri Tinytag TGE-0010 ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä Lämpötila/suhteellinen kosteus Tinytag TGP-4500 ja Tinytag-tiedonkeruujärjestelmä -loggeri Paine-erologgeri Tinytag Dwyer-paine-eromittari ja Tinytagtiedonkeruujärjestelmä Paine-eromittari TSI Airflow PVM610 Ilmavirtamittari SwemaFlow 126 1 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

3 SISÄILMAN OLOSUHTEET 3.1 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUKSET Hiilidioksidipitoisuutta seurattiin yhdeksässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla kahden viikon ajan. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 3.1-3.9. Alla olevaan taulukkoon on kirjattu mitattujen tilojen käyttäjämäärät, suunniteltu ilmanvaihto ja seurantajakson aikaiset hiilidioksidipitoisuudet: Tila Suurin käyttäjämäärä, kpl Hiilidioksidipitoisuus seurantajakson aikana, ppm Opetustilat kellarissa (liite 3.1) ei tiedossa, tila ei opetuskäytössä 427-706* Opetustila A1-04a (liite 3.2) 9 449-1090 Opetustila A2-04a (liite 3.3) 11 420-1221 Opetustila A3-04a (liite 3.4) 12 423-1257 Opetustila A4-04a (liite 3.5) 12 426-1031 Opetustila B1-04a (liite 3.6) 22 419-935 Opetustila B2-04a (liite 3.7) 20 422-993 Opetustila B3-04a (liite 3.8) 20 423-1680 Opetustila B4-04a (liite 3.9) ei tiedossa 424-1215 Asumisterveysasetus 2015:n mukaan hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, kun sisäilman pitoisuus on 1150 ppm suurempi kuin ulkoilman pitoisuus. Ulkoilman pitoisuus on noin 400 ppm, joten sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy sisäilman pitoisuuksilla yli 1550 ppm. Toimenpideraja 1550 ppm ylittyi opetustilassa B3-04a yhtenä koulupäivänä noin klo 14, jolloin pitoisuus oli noin 10 minuutin ajan 1550-1680 ppm lisäksi muina päivinä tilassa B3-04a pitoisuus oli samoina kellonaikoina paikoin 1200-1460 ppm. Muissa mitatuissa tiloissa toimenpideraja ei ylittynyt. Muista tiloista korkeimmat pitoisuudet mitattiin opetustiloissa A1-04a, A2-04a, A3-04a, A4-04a ja B4-04a, joissa pitoisuus oli koulupäivinä hetkittäin tasolla 1000-1250 ppm. 2 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

3.2 SISÄILMAN LÄMPÖTILAN JA SUHTEELLISEN KOSTEUDEN SEURANTAMITTAUKSET Lämpötilaa ja suhteellista kosteutta seurattiin yhdeksässä tilassa tallentavien mittalaitteiden avulla kahden viikon ajan. Mittaustuloksista tehdyt kuvaajat on esitetty liitteissä 4.1-4.9. Lämpötilojen ja kosteuksien vaihteluvälit olivat seuraavat: Tila Lämpötila ma-pe klo 8-16, C Sisäilman suhteellinen kosteus ma-pe klo 8-16, % Opetustilat kellarissa (liite 4.1) 21,4-21,7 23-43 Opetustila A1-04a (liite 4.2) 20,8-23,0 23-43 Opetustila A2-04a (liite 4.3) 19,8-22,4 23-47 Opetustila A3-04a (liite 4.4) 21,3-22,6 22-41 Opetustila A4-04a (liite 4.5) 19,1-21,3 21-43 Opetustila B1-04a (liite 4.6) 21,1-21,8 25-38 Opetustila B2-04a (liite 4.7) 20,5-23,6 23-43 Opetustila B3-04a (liite 4.8) 20,9-22,5 22-44 Opetustila B4-04a (liite 4.9) 18,6-21,0 22-46 Asumisterveysasetus 2015:n mukaan oppilaitoksissa lämpötilan toimenpiderajat ovat lämmityskaudella 20 26 C eli lämpötilan tulisi olla tällä välillä. Tutkittujen tilojen sisäilman lämpötilat olivat koulupäivien aikana enimmäkseen toimenpiderajojen mukaisia. Poikkeuksena oli opetustila B4-04a, jossa ikkunatuuletuksen seurauksena lämpötila oli usean tunnin ajan alle 20 C keskellä päivää ennen iltapäiväkerhon alkua. Lisäksi opetustiloissa A2-04a ja A4-04a lämpötila oli hieman alle 20 C koulupäivien alussa. Sisäilman suhteellinen kosteus vaihteli mitatuissa tiloissa välillä 21-47 % koulupäivien aikana. Mitatut lukemat ovat tavanomaisia tutkitun tyyppiselle rakennukselle vuodenaika, ilmanvaihto ja tilojen käyttö huomioon ottaen. 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittaustulosten ja Asumisterveysasetus 2015:n hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan 1550 ppm perusteella tilojen ilmanvaihto olisi riittävää. Poikkeuksena on opetustila B3-04a, jossa toimenpideraja ylittyi hetkellisesti. Usein sisäilma voidaan kokea tunkkaiseksi, vaikka toimenpideraja ei ylittyisikään. Opetustilan B4-04a mitattuja hiilidioksidipitoisuuksia on laskenut ikkunatuuletus, jota on ohjeistuksesta huolimatta saatettu käyttää myös muissa mitatuissa tiloissa. Hiilidioksidipitoisuuden toimenpiderajan lisäksi Asumisterveysasetuksessa on esitetty myös tärkeä tuloilmavirran vähimmäisarvo, joka on 6 dm 3 /s henkilöä kohden. Opetustiloissa tehtiin ilmanvaihtomittauksia, joiden tuloksia ja vertailua em. Asumisterveysasetuksen vähimmäisarvoon on käsitelty kohdassa 4.10 Ilmanvaihdon ilmavirrat. 3 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

- Sisäilman lämpötilojen seurantamittausten perusteella tiloissa ei katsota olevan lämpötilojen säätötarvetta. 3.4 TOIMENPITEET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ - Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantamittausten perusteella ilmanvaihtoa tulisi tehostaa tai käyttäjämäärää rajoittaa vain opetustilassa B3-04a. Hiilidioksidimittaus ei kuitenkaan yksin selvitä ilmanvaihdon toimintaa. Tämän tutkimusselostuksen lukijaa pyydetään tutustumaan myös kohdissa 4.10, 4.12 ja 4.13 on käsiteltyihin ilmanvaihtomittauksiin ja niiden johtopäätöksiin sekä suositeltuihin toimenpiteisiin. 4 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

4 ILMANVAIHTOLAITTEET 4.1 ILMANVAIHTOKONE 20TK 20TK on ENERVENT -ilmanvaihtokone, joka palvelee 1. kerroksen tiloja porrashuoneen B ympäristössä (palvelualueena puolet 1. kerroksesta, liite 2.2). Kone sijaitsee IV-tilassa B2-06a. Kone on kaksinopeuksinen ja asennettu vuonna 2000. Kiinteistönhoitajan mukaan kone on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden täydellä teholla, puoliteho ei ole käytössä. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee 1. kerroksen ulkoseinässä. Pihatasolta tarkasteltuna säleikkö oli kunnossa. Ulkoilmakammiota ei ole, ulkoilma virtaa kanavaa pitkin koneelle. Tuloilmapuolella ei ollut esisuodatinta. Tuloilmasuodattimena F7-tasoinen pussisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ilmavuotoa suodattimen ohi. Poistoilmasuodattimena oli M5- tasoinen pussisuodatin, jonka kehykset olivat tiiviit. Tulo- ja poistoilmasuodattimien ulkopinnassa oli havaittavissa tummentumia. Suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa, viimeksi heinäkuussa 2017. Koneessa on pyörivä lämmöntalteenottolaite, jonka jälkeen tuloilmapuolella epäpuhtauksien määrä oli melko vähäinen. Lämmityspatteri on nestekiertoinen, patterin lamellit olivat lähes puhtaat. Hyönteisjäämiä oli jonkin verran tuloilmapuhallinosan pohjalla. Jäähdytyspatteria ei ole. Tuloilmapuhaltimen hihna oli kunnossa. Poistoilmapuhaltimen hihnaa ei yletytty tarkastamaan. Koneessa ei ole taajuusmuuttajia. Konekotelon sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Kuvat 1, 2. Ilmanvaihtokone 20TK. Oikealla näkymä koneen sisään. Tuloilmasuodatin on punainen ja poistoilmasuodatin keltainen. 5 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

4.2 ILMANVAIHTOKONE 21TK 21TK on ILTO 270 -ilmanvaihtokone, joka palvelee kellarin opetustiloja porrashuoneen A vieressä (liite 2.1). Kone sijaitsee kellarin opetustilassa. Kone on asennettu vuonna 2008. Kiinteistönhoitajan mukaan kone on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden teholla 2. Mahdollisia tehoja ovat 1, 2 ja 3, joista 3 on suurin. Lisäksi koneessa on/off-käyttökytkin. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee pihatasolla 1. kerroksen ulkoseinän vieressä. Pihatasolta tarkasteltuna säleikkö oli kunnossa. Ulkoilmakammiota ei ole, ulkoilma virtaa kanavaa pitkin koneelle. Tuloilmapuolella oli esisuodattimena G3-tasoinen suodatinmatto. Tuloilmasuodattimena oli F7-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehyksissä oli selkeää ilmavuotoa suodattimen ohi. Poistoilmasuodattimena oli G3-tasoinen suodatinmatto. Tulo- ja poistoilmasuodattimet olivat tarkasteluhetkellä likaisia, suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa, viimeksi heinäkuussa 2017. Koneessa on levylämmöntalteenottolaite, jonka jälkeen tuloilmapuolella epäpuhtauksien määrä oli melko vähäinen. Lämmityspatteri on nestekiertoinen, patterin lamellit olivat lähes puhtaat. Hyönteisjäämiä oli jonkin verran lämmöntalteenoton ja lämmityspatterin välissä sekä patterin jälkeen. Jäähdytyspatteria ei ole. Puhaltimissa ei ole hihnoja eikä taajuusmuuttajia. Konekotelon sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Kuvat 3, 4, 5. Ilmanvaihtokone 21TK. Ylhäällä on pihatasolla oleva ulkoilmasäleikkö. Oikealla näkymä koneen sisään. 6 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

4.3 ILMANVAIHTOKONE 22TK 22TK on ILTO 850 -ilmanvaihtokone, joka palvelee 1. kerroksen tiloja porrashuoneen A ympäristössä (palvelualueena puolet 1. kerroksesta, liite 2.2). Kone sijaitsee tilassa A2-06a. Kone on asennettu vuonna 2008. Kiinteistönhoitajan mukaan kone on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden teholla 2. Mahdollisia tehoja ovat 1, 2 ja 3, joista 3 on suurin. Lisäksi koneessa on/off-käyttökytkin. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee 1. kerroksen ulkoseinässä. Pihatasolta tarkasteltuna säleikkö oli kunnossa. Ulkoilmakammiota ei ole, ulkoilma virtaa kanavaa pitkin koneelle. Tuloilmapuolella oli esisuodattimena G3-tasoinen suodatinmatto. Heti sen jälkeen oli tuloilmasuodattimena F7-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ilmavuotoa suodattimen ohi. Poistoilmasuodattimena oli G3-tasoinen suodatinmatto. Tuloja poistoilmasuodattimet olivat tarkasteluhetkellä likaisia, suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa, viimeksi heinäkuussa 2017. Koneessa on levylämmöntalteenottolaite, jonka jälkeen tuloilmapuolella epäpuhtauksien määrä oli melko vähäinen. Lämmityspatteri on nestekiertoinen, patterin lamellit olivat lähes puhtaat. Hyönteisjäämiä oli jonkin verran lämmöntalteenoton ja lämmityspatterin välissä. Jäähdytyspatteria ei ole. Puhaltimissa ei ole hihnoja eikä taajuusmuuttajia. Konekotelon sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Kuvat 6, 7, 8. Ilmanvaihtokone 22TK. Oikealla näkyy kotelon pohjaa tuloilmapuolella, jossa oli jonkin verran hyönteisjäämiä. 7 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

4.4 ILMANVAIHTOKONE 23TK 23TK on ILTO 850 -ilmanvaihtokone, joka palvelee 2. kerroksen tiloja porrashuoneen A ympäristössä (palvelualueena puolet 2. kerroksesta, liite 2.3). Kone sijaitsee tilassa A4-06a. Kone on asennettu vuonna 2008. Kiinteistönhoitajan mukaan kone on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden teholla 2. Mahdollisia tehoja ovat 1, 2 ja 3, joista 3 on suurin. Lisäksi koneessa on/off-käyttökytkin. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee 2. kerroksen ulkoseinässä. Pihatasolta tarkasteltuna säleikkö oli kunnossa. Ulkoilmakammiota ei ole, ulkoilma virtaa kanavaa pitkin koneelle. Tuloilmapuolella ei ollut esisuodatinta. Tuloilmasuodattimena oli F7-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehyksissä oli vähäistä ilmavuotoa suodattimen ohi. Poistoilmasuodattimena oli G3-tasoinen suodatinmatto. Tulo- ja poistoilmasuodattimet olivat tarkasteluhetkellä likaisia, suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa, viimeksi heinäkuussa 2017. Koneessa on levylämmöntalteenottolaite, jonka jälkeen tuloilmapuolella epäpuhtauksien määrä oli vähäinen. Lämmityspatteri on nestekiertoinen, patterin lamellit olivat lähes puhtaat. Jäähdytyspatteria ei ole. Puhaltimissa ei ole hihnoja eikä taajuusmuuttajia. Konekotelon sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Kuvat 9, 10, 11. Ilmanvaihtokone 23TK. Oikealla näkyy kotelon pohjaa tuloilmapuolella, jossa epäpuhtauksien määrä oli vähäinen. 8 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

4.5 ILMANVAIHTOKONE 24TK 24TK on ILTO 1000 -ilmanvaihtokone, joka palvelee 2. kerroksen tiloja porrashuoneen B ympäristössä (palvelualueena puolet 2. kerroksesta, liite 2.3). Kone sijaitsee varastossa B4-04b. Kone on asennettu vuonna 2008. Kiinteistönhoitajan mukaan kone on toiminnassa joka päivä ympäri vuorokauden teholla 2. Mahdollisia tehoja ovat 1, 2 ja 3, joista 3 on suurin. Lisäksi koneessa on/off-käyttökytkin. Ulkoilmasäleikkö sijaitsee 2. kerroksen ulkoseinässä. Pihatasolta tarkasteltuna säleikkö oli kunnossa. Ulkoilmakammiota ei ole, ulkoilma virtaa kanavaa pitkin koneelle. Tuloilmapuolella oli esisuodattimena G3-tasoinen suodatinmatto. Heti sen jälkeen oli tuloilmasuodattimena F7-tasoinen kasettisuodatin, jonka kehyksissä oli selkeää ilmavuotoa suodattimen ohi. Poistoilmasuodattimena oli G3-tasoinen suodatinmatto. Tulo- ja poistoilmasuodattimet olivat tarkasteluhetkellä likaisia, suodattimet vaihdetaan kerran vuodessa, viimeksi heinäkuussa 2017. Koneessa on levylämmöntalteenottolaite. Lämmityspatteri on nestekiertoinen. Lämmöntalteenoton ja patterin välissä sekä patterin lamelleissa oli hyönteisjäämiä. Jäähdytyspatteria ei ole. Puhaltimissa ei ole hihnoja eikä taajuusmuuttajia. Konekotelon sisällä ei ollut näkyvää mineraalivillaa. Kuvat 12, 13. Ilmanvaihtokone 24TK. Oikealla hyönteisjäämiä lämmöntalteenoton ja lämmityspatterin välissä sekä patterin lamelleissa. 9 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

4.6 ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ Tulo- ja poistoilmakanavien sisäpintojen pölykertymää tutkittiin aistinvaraisilla arvioilla. Arviointipisteitä oli 5 kpl tuloilmakanavissa ja 5 kpl poistoilmakanavissa. Tuloksia verrataan Sisäilmastoluokitus 2018:ssa esitettyyn ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokitukseen. Tuloilmakanavien arviointipisteissä pölykertymäarviot olivat välillä alle 1 g/m 2 2 g/m 2, jotka ovat vähäisiä. Lisäksi pöly ei kasaantunut sormella pyyhittäessä. Tutkituissa käytössä olevissa tuloilmakanavissa täyttyivät ilmanvaihtojärjestelmän parhaimman puhtausluokan P1 vaatimukset sisäpintojen pölykertymien osalta (puhtausluokassa P1 käytössä oleva kanavisto on puhdistettava pölykertymän ylittäessä 2 g/m 2 ). Poistoilmakanavien arviointipisteissä pölykertymäarviot vaihtelivat välillä 3-15 g/m 2. Pölykertymäarvion ollessa yli 5 g/m 2 pöly kasaantui sormella pyyhittäessä. Usein poistoilmakanavissa pölykertymä on suurempi kuin tuloilmakanavissa. Tuloilmakanavia Kuva 14. Arviointipiste KP1, opetustilat kellarissa: tuloilmakanavan pölykertymäarvio alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 15. Arviointipiste KP2, eteinen A2-01a: tuloilmakanavan pölykertymäarvio alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Tuloilmakanavia Kuva 16. Arviointipiste KP3, opetustila A4-04a: tuloilmakanavan pölykertymäarvio alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 17. Arviointipiste KP4, opetustila B2-04a: tuloilmakanavan pölykertymäarvio 1-2 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. 10 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

Tuloilmakanava Kuva 18. Arviointipiste KP5, opetustila B3-04a: tuloilmakanavan pölykertymäarvio 1-2 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Poistoilmakanavia Kuva 19. Arviointipiste KP6, opetustilat kellarissa: poistoilmakanavan pölykertymäarvio 3-5 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. Kuva 20. Arviointipiste KP7, eteinen A2-01a: poistoilmakanavan pölykertymäarvio 5-10 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. Poistoilmakanava Kuva 21. Arviointipiste KP10, opetustila B3-04a: poistokanavan pölykertymäarvio 5-10 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. 11 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

4.7 TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumusta selvitettiin keräämällä neljä kokoomanäytettä kanavien sisäpinnoilta. Näytteet otettiin ilmanvaihtokoneiden 20TK, 22TK, 23TK ja 24TK tuloilmakanavista. Tulokset on esitetty liitteessä 1, Mikrofokus analyysilausunto 14.5.2018. Näytteet koostuivat pääosin epäorgaanisista hiukkasista: alumiinisilikaattihiukkasia, kipsihiukkasia, sinkkihiukkasia. Näytteissä todettiin vaihtelevasti myös tavanomaista huonepölyä (mm. tekstiili- ja paperikuidut). Koneen 22TK tuloilmakanavassa todettiin melko paljon vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja, muiden koneiden kanavissa mineraalikuituja ei todettu. Siitepölyhiukkasia todettiin vaihtelevasti koneiden 22TK, 23TK ja 24TK kanavissa. Lisäksi koneen 23TK kanavassa todettiin pieni määrä homeitiöitä. Näytteissä ei todettu asbestikuituja. 4.8 TULOILMAKANAVIEN ÄÄNENVAIMENTIMET, TULOILMAN PÄÄTELAITTEET Tuloilmakanavien ja tuloilman päätelaitteiden osalta havainnoitiin pistokokein mahdollisia mineraalivillaa sisältäviä äänenvaimennusmateriaaleja. Vuonna 2000 asennetun ilmanvaihtokoneen 20TK jälkeisessä tuloilmakanavassa on äänenvaimennin, jonka sisäpinnassa on reikäpellin takana pinnoitettu äänenvaimennusmateriaali (ei näkyvää mineraalivillaa). Vuonna 2008 asennetun ilmanvaihtokoneen 24TK tuloilmakanavassa tilassa B3-04a on äänenvaimennin, jonka sisäpinnassa on reikäpellin takana pinnoitettu äänenvaimennusmateriaali (ei näkyvää mineraalivillaa). Vastaavan tyyppinen äänenvaimennin oli mm. ilmanvaihtokoneen 21TK tuloilmakanavassa kellarin opetustiloissa. Kyseisiä äänenvaimentimia on yleisesti käytössä rakennuksen opetustiloissa sijaitsevissa tuloja poistoilmakanavissa. Opetustilojen tuloilman päätelaitteissa ei todettu äänenvaimennusmateriaaleja, sisäpinnoilla ei ole näkyvää mineraalivillaa. 4.9 POISTOILMAN PÄÄTELAITTEET Vuonna 2000 asennetun koneen 20TK alueella opetustilassa B2-04a todettiin, että poistoilmaventtiilien yhteydessä poistoilmakanavassa on mineraalivillaa sisältävät äänenvaimentimet. Mineraalivillaa ei ole pinnoitettu kokonaan. Vuonna 2008 asennettujen koneiden 21TK, 22TK, 23TK ja 24TK alueilla todettiin pistokokein, että poistoilmaventtiilien yhteydessä poistoilmakanavissa ei ole äänenvaimennusmateriaaleja. 12 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

Kuva 22. Poistoilmaventtiilin yhteydessä kanavassa oleva äänenvaimennusmateriaali opetustilassa B2-04a. Mineraalivillaa ei ole pinnoitettu kokonaan. 4.10 ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Ilmanvaihdon tuloja poistoilmavirrat mitattiin kahdeksassa opetustilassa ilmanvaihtokoneiden 20TK, 21TK, 22TK, 23TK ja 24TK palvelualueilla. Mitattuja ilmavirtoja verrataan mahdollisuuksien mukaan ilmanvaihtosuunnitelmissa esitettyihin arvoihin. Mitattujen tuloilmavirtojen perusteella määritettiin tilojen suurimmat sallitut käyttäjämäärät, jolloin tiloissa toteutuu Asumisterveysasetus 2015:n mukainen tuloilmavirta vähintään 6 dm 3 /s henkeä kohden. Tulokset on esitetty liitteessä 1. Vuonna 2000 asennetun koneen 20TK alueella 1. kerroksessa mitatut tuloja poistoilmavirrat olivat selkeästi kaikkein suurimpia. Opetustiloissa B1-04a ja B2-04a mitattu tuloilmavirta oli +130 +144 dm 3 /s ja mitattu poistoilmavirta -92-102 dm 3 /s. Suunnitteluarvot eivät olleet tiedossa. Tilojen B1-04a ja B2-04a nykyinen ilmanvaihto on riittävää tilojen suurimmalla käyttäjämäärällä 20-22 hlöä. Tiloihin tulee tuloilmaa vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden Asumisterveysasetus 2015:n mukaisesti. Vuonna 2008 asennetun koneen 21TK alueella kellarin opetustiloissa mitattu tuloilmavirta oli puutteellinen suunnitteluarvoon verrattuna. Teholla 2 tuloilmavirta +46 dm 3 /s oli suuruudeltaan noin 60 % suunnitteluarvosta +80 dm 3 /s, suurimmalla teholla 3 tuloilmavirta +55 dm 3 /s oli noin 70 % suunnitteluarvosta. Mitattu poistoilmavirta oli -47-57 dm 3 /s tehoilla 2-3 suunnitteluarvon ollessa -60 dm 3 /s. Tila ei ollut tutkimuksen aikana käytössä. Nykyisellä ilmanvaihdolla kellarin opetustilojen suurin sallittu käyttäjämäärä on 7 hlöä teholla 2 ja 9 hlöä teholla 3, jotta tuloilmaa tulisi vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden Asumisterveysasetus 2015:n mukaisesti. 13 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

Vuonna 2008 asennettujen koneiden 22TK, 23TK ja 24TK alueilla ilmanvaihto oli puutteellista suunnitteluarvoihin verrattuna. Em. koneiden alueilla 1. ja 2. kerroksen opetustilojen A1-04a, A2-04a, A3-04a, A4-04a ja B3-04a mitatut tuloja poistoilmavirrat olivat vain noin 40-55 % suunnitelluista ilmavirroista, kun koneet olivat teholla 2. Teholla 2 mitatut tuloilmavirrat olivat +30 +39 dm 3 /s (suunniteltu +80 dm 3 /s). Teholla 2 mitatut poistoilmavirrat olivat -30-44 dm 3 /s (suunniteltu -80 dm 3 /s). Suurimmalla teholla 3 ilmavirrat kasvoivat vain vähän. Nyt opetustilojen A1-04a, A2-04a, A3-04a ja A4-04a suurin käyttäjämäärä on 9-12 hlöä, kun suurin sallittu käyttäjämäärä olisi 5-7 hlöä tehoilla 2-3, jotta tuloilmaa tulisi vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden Asumisterveysasetus 2015:n mukaisesti. Nyt opetustilan B3-04a suurin käyttäjämäärä on 20 hlöä, kun suurin sallittu käyttäjämäärä olisi 6-7 hlöä tehoilla 2-3, jotta tuloilmaa tulisi vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden Asumisterveysasetus 2015:n mukaisesti. 4.11 PAINESUHTEIDEN SEURANTA Sisätilojen ja ulkoilman välistä paine-eroa seurattiin tallentavien mittalaitteiden avulla kahden viikon ajan yhdeksässä tilassa eri puolilla rakennusta. Paine-eroihin vaikuttavat ilmanvaihdon lisäksi sääolosuhteet (mm. tuuli) ja tilojen käyttö. Tavoitteellinen paine-ero sisä- ja ulkoilman välillä koneellisessa ilmanvaihdossa on 0-2 Pa (sisätilat alipaineisia) (Asumisterveysopas 2009). Painesuhteiden seurantakuvaajat on esitetty graafisesti liitteissä 5.1-5.9. Seurantajakson aikana ilmanvaihtokoneet olivat toiminnassa koko ajan. Kellarikerroksessa sisätilojen alipaineisuus vaihteli enimmäkseen välillä -5-10 Pa ulkoilmaan verrattuna (keskiarvo noin -8 Pa). Sisätilojen ja ulkoilman välinen paine-ero oli pieni 1. ja 2. kerroksessa, joissa painesuhteet vaihtelivat noin -5 Pa alipaineisuudesta noin 4 Pa ylipaineisuuteen ulkoilmaan verrattuna (keskimäärin tilat olivat 0-3 Pa alipaineisia). 4.12 JOHTOPÄÄTÖKSET - Rakennuksen ilmanvaihtokoneiden käyntiaikoja pidetään sopivina. Ilmanvaihtokoneiden ympärivuorokautinen toiminta poistaa epäpuhtauksia tiloista koulupäivien lisäksi myös yöaikaan ja viikonloppuisin. - Ilmanvaihtokone 20TK on 18 vuotta vanha, joten se on teknisen käyttöikänsä loppupuolella. Kone vaikutti yleisesti melko hyväkuntoiselta. Nykykäytössä konetta voidaan käyttää tutkitussa koulurakennuksessa. Lähivuosina koneen uusiminen on ajankohtaista. Koneen tuloilmasuodattimen (pussisuodatin) metallikehysten epätiiveys on vähäistä, suodattimen suodatusluokka F7 on riittävä. Koneen suodattimet tulisi vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa nykyisen yhden kerran sijaan. Kotelon sisällä olevat hyönteisjäämät ovat seurausta tuloilmasuodatuksen puutteista, jäämät tulisi poistaa. - Ilmanvaihtokoneet 21TK, 22TK, 23TK ja 24TK ovat 10 vuotta vanhoja. Nykykäytöllä koneilla on teknistä käyttöikää jäljellä arviolta 5-10 vuotta. Koneiden tuloilmasuodattimen luokka F7 on riittävä. Kyseessä on kasettisuodatin, jonka kehys on muovia ja pahvia tällöin ajan myötä kehys löystyy ja mahdollistaa kehyksissä paikoin todetut selkeät ohivuodot. Osassa koneita oleva G3-tasoinen esisuodatin vähentää tuloilmasuodattimen likaantumista. Koneiden 14 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

poistoilmasuodattimen luokka G3 on nykykäsityksen mukaan liian alhainen, mutta kone on ilmeisesti suunniteltu tälle suodatustasolle. Koneiden suodattimet tulisi vaihtaa vähintään kaksi kertaa vuodessa nykyisen yhden kerran sijaan. Koteloiden sisäosien hyönteisjäämät ovat seurausta tuloilmasuodatuksen puutteista, jäämät tulisi poistaa. - Ilmanvaihtokoneiden, tuloilmakanavien ja tuloilman päätelaitteiden sisällä ei ole näkyvää mineraalivillaa, josta voisi irrota kuituja tuloilmaan. Koneen 20TK alueella poistoilmaventtiilien yhteydessä kanavassa oleva mineraalivillamateriaali olisi suositeltua poistaa. - Tuloilmakanavat eivät ole puhdistuksen tarpeessa vähäisten pölykertymien vuoksi. Poistoilmakanavissa pölykertymät ovat selkeästi suurempia kuin tuloilmakanavissa. Poistoilmakanavien puhdistaminen ei kuitenkaan ole tarpeellista, koska pölykertymien vaikutus tilojen sisäilman laatuun ja poistoilmavirtoihin katsotaan vähäiseksi. Tuloilmakanavien sisäpintojen vähäisessä pölyssä todetut rakennusmateriaaliperäiset hiukkaset ja muut hiukkaset ovat melko tavanomaisia tuloilmakanaville, pölyn koostumuksen perusteella tuloilmakanavia ei ole tarpeen puhdistaa. Kanavissa todetut rakennusmateriaaliperäiset hiukkaset voivat olla jäämiä esim. peruskorjauksen ajalta. Sinkkihiukkaset ovat yleensä peräisin kanavan peltimateriaalista. Siitepölyä on kulkeutunut kanaviin tuloilman suodatuksella olevien/olleiden puutteiden seurauksena, tyypillisesti suodatinkehysten ohivuotojen seurauksena. Yhdessä kanavassa todetun pienen homeitiömäärän merkitys katsotaan vähäiseksi. Tuloilmakanavissa ei ole asbestikuituja. - Koneen 20TK alueella opetustilojen ilmanvaihto on Asumisterveysasetus 2015:n mukaista tilojen nykyisillä käyttäjämäärillä koneen täydellä teholla (ei tietoa suunnitteluarvoista). Koneen 20TK alueella ei katsota olevan ilmanvaihdon tehostamisen tarvetta. Opetustiloihin tuli tuloilmaa poistoilmaa enemmän, jolloin osa tuloilmasta menee siirtoilmana mm. wc-tiloihin. Seurantamittausten mukaan koneen 20TK toiminta ei aiheuta tiloihin liian suurta alipainetta, jolloin alueen ilmanvaihto on likimain tasapainossa. - Koneen 21TK:n alueella (kellari) opetustilojen tuloilmanvaihto on puutteellista suunnitteluarvoihin verrattuna (ei varmuutta tulevista käyttäjämääristä). Opetustilojen tuloja poistoilmavirrat olivat kuitenkin hyvin tasapainossa. Tuloilmavirran tulisi kuitenkin olla nykyistä suurempi, koska osa tuloilmavirrasta on suunniteltu menevän siirtoilmana viereiseen wc-tilaan. Seurantamittauksissa todettu kellarin alipaineisuus on seurausta siitä, että kokonaispoistoilmavirta on kokonaistuloilmavirtaa suurempi lisäksi mittausten aikana kevätkaudella alipaineisuutta on lisännyt savupiippuilmiö, jolloin rakennuksen alaosiin pyrkii muodostumaan alipaine (kellarikerroksen ilmanvaihtoa voisi tasapainottaa). - Koneiden 22TK, 23TK ja 24TK alueilla opetustilojen ilmanvaihto ei ole suunnitteluarvojen mukaista eikä tilojen nykyisillä käyttäjämäärillä Asumisterveysasetus 2015:n mukaista, vaikka koneet toimisivat suurimmalla teholla. Tilakohtaisesti tuloja poistoilmavirrat olivat kuitenkin hyvin tasapainossa, 15 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

jolloin koneiden 22TK, 23TK ja 24TK toiminta ei aiheuta tiloihin liian suurta alipainetta. 4.13 TOIMENPITEET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ - Koneiden 22TK, 23TK ja 24TK osalta suositellaan selvitettäväksi mahdollisuutta lisätä koneiden tuloja poistoilmavirtoja, koska nykyisin täydellä tehollakin ilmanvaihto on puutteellista. Mikäli ilmanvaihdon lisääminen ei ole mahdollista, tulisi tilojen käyttäjämääriä rajoittaa Asumisterveysasetus 2015:n mukaisen ilmanvaihdon saavuttamiseksi (vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden). - Koneen 21TK alueen (kellari) tuleva käyttäjämäärä suositellaan sovitettavaksi sellaiseksi, että koneen 21TK nykyisellä kapasiteetilla saavutetaan Asumisterveysasetus 2015:n mukainen ilmanvaihto (vähintään 6 dm 3 /s tuloilmaa henkilöä kohden). Opetustilojen alueen ilmanvaihto suositellaan säädettäväksi tasapainoon siten, että myös ns. likaisten tilojen poistoilmavirrat otetaan huomioon. - Rakennuksen ilmanvaihtokoneiden ympärivuorokautisia käyntiaikoja suositellaan käytettäväksi jatkossakin. - Kaikkien ilmanvaihtokoneiden suodattimet suositellaan jatkossa vaihdettavaksi vähintään kaksi kertaa vuodessa. Vaihtojen yhteydessä suodatinkehykset tiivistetään siten, että kehyksissä ei tapahdu ilmavuotoa suodattimien ohi. Konekoteloiden sisäpinnoilla olevat hyönteisjäämät poistetaan. - Koneen 20TK alueella poistoilmaventtiilien yhteydessä kanavassa olevat mineraalivillaa sisältävät äänenvaimennusmateriaalit suositellaan poistettaviksi. - Ilmanvaihtokone 20TK suositellaan uusittavaksi lähivuosina, kuitenkin viimeistään seuraavan peruskorjauksen yhteydessä. Helsingissä, 18.5.2018 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Tarkastanut: _ Jarkko Lesonen, DI Tutkija Sanna Pohjola, MML Rakennusterveysasiantuntija Osastopäällikkö 5 LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seurantakuvaajat Sisäilman lämpötilan ja suhteellisen kosteuden seurantakuvaajat Painesuhteiden seurantakuvaajat 16 (16) RASTAALAN KOULU, KESKITALO, KALASÄÄKSENKATU 4, ESPOO 22500344-038

MITTAUSTULOKSET, keskitalo, Espoo Liite 1 1 Ilmanvaihtokanavien sisäpintojen pölykertymä Tulo- ja poistoilmakanavien sisäpinnalla olevan pölyn määrää tutkittiin aistinvaraisten arvioiden avulla. Tulokset olivat seuraavat: Arviointipiste Arviointipisteen kuvaus IV-kone Pvm Aistinvarainen arvio KP1 Opetustilat kellarissa, tuloilmakanava 21TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP2 Eteinen A2-01a, tuloilmakanava 22TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP3 Opetustila A4-04a, tuloilmakanava 23TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä alle 1 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP4 Opetustila B2-04a, tuloilmakanava 20TK 7.5.18 Sisäpinnan pölykertymä 1-2 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP5 Opetustila B3-04a, tuloilmakanava 24TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä 1-2 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP6 Opetustilat kellarissa, poistoilmakanava 21TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä 3-5 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP7 Eteinen A2-01a, poistoilmakanava 22TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä 5-10 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. KP8 Opetustila A4-04a, poistoilmakanava 23TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä 3-5 g/m 2. Pöly ei kasaannu sormella pyyhittäessä. KP9 Opetustila B2-04a, poistoilmakanava 20TK 7.5.18 Sisäpinnan pölykertymä 5-15 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. KP10 Opetustila B3-04a, poistoilmakanava 24TK 4.5.18 Sisäpinnan pölykertymä 5-10 g/m 2. Pöly kasaantuu sormella pyyhittäessä. Sisäilmastoluokitus 2018:ssa on esitetty luokitustasot ilmanvaihtojärjestelmän puhtaudelle, mm. kanavien sisäpintojen pölykertymälle: Käytössä oleva kanavisto on puhdistettava, jos pölykertymä on suurempi kuin 2 g/m 2 (puhtausluokan P1 järjestelmä) tai suurempi kuin 5 g/m 2 (muut kuin puhtausluokan P1 järjestelmät). Pölykertymä selvitetään aistinvaraisesti arvioimalla tai suodatinmenetelmällä. Luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän puhtausvaatimusten avulla varmistetaan, että ilmanvaihtojärjestelmä on luovutettaessa puhdas. Puhtausluokassa P1 luovutusvalmiin ilmanvaihtojärjestelmän sisäpinnan pölykertymän keskiarvo saa olla enintään 0,7 g/m 2. Pölykertymä selvitetään aistinvaraisesti arvioimalla tai suodatinmenetelmällä. Tuloilmakanavien sisäpintojen pölyn koostumus Tuloilmakanavien pölyä kerättiin kokoomanäytteinä kanavien sisäpinnoilta. Näytteet tutkittiin elektronimikroskooppisesti Mikrofokus Oy:n laboratoriossa Helsingissä. Näytteiden koostumus oli seuraava: Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus IV-kone Pvm Materiaalinäytteen koostumus KPK1 Opetustila B2-04a, tuloilmakanava 20TK 7.5.18 Näyte koostuu pääosin epäorgaanisista hiukkasista: alumiinisilikaattihiukkasia, kipsihiukkasia, sinkkihiukkasia. Näytteessä todettiin myös pieni määrä huonepölyhiukkasia (tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä yms.). Näytteessä ei todettu asbestikuituja. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET, keskitalo, Espoo Liite 1 2 Näytteenottopiste Näytteenottopisteen kuvaus IV-kone Pvm Materiaalinäytteen koostumus KPK2 Eteinen A2-01a, tuloilmakanava 22TK 4.5.18 Näyte koostuu pääosin epäorgaanisista hiukkasista: alumiinisilikaattihiukkasia, kipsihiukkasia, sinkkihiukkasia. Näytteessä todettiin myös melko paljon huonepölyhiukkasia (tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä yms.) ja melko paljon vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja. Lisäksi todettiin paljon siitepölyhiukkasia. Näytteessä ei todettu asbestikuituja. KPK3 Opetustila A4-04a, tuloilmakanava 23TK 4.5.18 Näyte koostuu pääosin epäorgaanisista hiukkasista: alumiinisilikaattihiukkasia, sinkkihiukkasia. Näytteessä todettiin myös melko paljon huonepölyhiukkasia (tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä yms.). Lisäksi todettiin jonkin verran siitepölyhiukkasia ja pieni määrä homeitiöitä. Näytteessä ei todettu asbestikuituja. KPK4 Opetustila B3-04a, tuloilmakanava 24TK 4.5.18 Näyte koostuu pääosin epäorgaanisista hiukkasista: alumiinisilikaattihiukkasia, kipsihiukkasia, sinkkihiukkasia. Näytteessä todettiin myös paljon huonepölyhiukkasia (tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä yms.). Lisäksi todettiin pieni määrä siitepölyhiukkasia. Näytteessä ei todettu asbestikuituja. Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow 126 -ilmavirtamittarilla, Airflow PVM610 -paineeromittarilla ja mittaamalla venttiileiden asentoja sekä Swema 3000 -mittariin liitetyllä SWA 31 - kuumalanka-anturilla. Mitattuja ilmavirtoja verrataan vuoden 2009 ilmanvaihtosuunnitelmien arvoihin. Mittausten kokonaismittausvirhe (mittausepävarmuus) on ±10 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Tila IV-kone Pvm Tuloilmavirta, dm 3 /s Poistoilmavirta, dm 3 /s Mitattu Suunniteltu v. 2009 Mitattu Suunniteltu v. 2009 I1 Opetustilat, kellari 21TK 4.5.18 46 1) 55 2) I2 Opetustila A1-04a 22TK 4.5.18 30 1) 33 2) I3 Opetustila A2-04a 22TK 4.5.18 30 1) 35 2) I4 Opetustila A3-04a 23TK 4.5.18 35 1) 39 2) I5 Opetustila A4-04a 23TK 4.5.18 39 1) 45 2) 80 47 1) 57 2) 80 30 1) 34 2) 80 30 1) 34 2) 80 36 1) 44 2) 80 44 1) 47 2) 60 80 80 80 80 I6 Opetustila B1-04a 20TK 7.5.18 144 3) ei tiedossa 92 3) ei tiedossa I7 Opetustila B2-04a 20TK 7.5.18 130 3) ei tiedossa 102 3) ei tiedossa I8 Opetustila B3-04a 24TK 4.5.18 38 1) 1) IV-koneen teho 2 (yleensä käytössä) 2) IV-koneen teho 3 (suurin teho) 3) IV-koneen täysi teho (yleensä käytössä) 43 2) 80 32 1) 35 2) 80 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

MITTAUSTULOKSET, keskitalo, Espoo Liite 1 3 Mitattuun tuloilmavirtaan ja Asumisterveysasetukseen 2015 perustuvat suurimmat sallitut käyttäjämäärät tiloittain: Mittauspiste Tila Mitattu tuloilmavirta, dm 3 /s Suurin käyttäjämäärä nyt 4) Suurin sallittu käyttäjämäärä 5) I1 Opetustila, kellari 46 1) 55 2) I2 Opetustila A1-04a 30 1) 33 2) I3 Opetustila A2-04a 30 1) 35 2) I4 Opetustila A3-04a 35 1) 39 2) I5 Opetustila A4-04a 39 1) 45 2) tila ei vielä käytössä 9 11 12 12 7 1) 9 2) 5 1) 5 2) 5 1) 5 2) 5 1) 6 2) 6 1) 7 2) I6 Opetustila B1-04a 144 3) 22 24 3) I7 Opetustila B2-04a 130 3) 20 21 3) I8 Opetustila B3-04a 38 1) 43 2) 1) IV-koneen teho 2 (yleensä käytössä) 2) IV-koneen teho 3 (suurin teho) 3) IV-koneen suurin teho (yleensä käytössä) 4) Käyttäjämäärät on saatu henkilökunnalta. 5) Perustuu Asumisterveysasetukseen 2015, jonka mukaan kouluissa tuloilmavirran(ulkoilmavirran) tulee olla vähintään 6 dm 3 /s henkilöä kohden. 20 6 1) 7 2) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

Analyysilausunto 14.5.2018 Tutkimus 18-1302 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Jarkko Lesonen Ilmalanportti 2 00240 HELSINKI PÖLYNÄYTETUTKIMUS / TULOILMAKANAVANÄYTTEET / PÖLYN KOOSTUMUS Näytteet 7.5.2018 (9.5.2018) / / tuloilmakanavien näytteet KPK1, KPK2, KPK3, KPK4 Näytteiden todettiin koostuvan pääosin epäorgaanisista hiukkasista; alumiinisilikaattihiukkasia, kipsihiukkasia (ei näytteessä KPK3), sinkkihiukkasia. Näytteissä todettiin myös tavanomaisia huonepölyhiukkasia (tekstiili- ja paperikuitujen osasia, hilsettä yms.); näytteessä KPK1 pieni määrä, KPK2 melko paljon, KPK3 melko paljon, KPK4 paljon. Näytteessä KPK2 todettiin melko paljon vuorivillan tyyppisiä mineraalikuituja, asbestikuituja ei näytteissä todettu. Siitepölyhiukkasia todettiin näytteessä KPK2 paljon, KPK3 jonkin verran, KPK4 pieni määrä. Näytteessä KPK3 todettiin myös pieni määrä homeitiöitä. Näytteet analysoitu elektronimikroskoopilla (SEM) ja röntgenmikroanalysaattorilla (SEM/EDS). materiaalitutkimuslaboratorio MIKROFOKUS OY Erik.tutkija Simo Lehtinen, FM Asiakkaan toimittamat näytteet. Tulokset koskevat vain tutkittuja näytteitä. Kohdetiedot ja näytetunnisteet merkitty asiakkaan ohjeiden mukaisesti. Noudatamme konsulttitoimen yhteisiä sopimusehtoja KSE 2013. Oheisen lausunnon saa kopioida vain kokonaisena. Lausunnon osittainen kopiointi edellyttää Mikrofokus Oy:n kirjallista lupaa.

MERKINTÖJEN SELITYKSET: L PS SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET I KP ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ PS1 L1 I1 KP6 KP1 kellarikerros 22500344 038 11.5.2018 LIITE 2.1

MERKINTÖJEN SELITYKSET: L SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT KP ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET KPK TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS PS7 PS3 KP7 KP9 L7 I7 KP4 KPK1 L6 I6 L2 I2 L3 I3 KP2 KPK2 PS6 PS2 1. kerros 22500344 038 11.5.2018 LIITE 2.2

MERKINTÖJEN SELITYKSET: L SISÄILMAN SUHTEELLINEN KOSTEUS, LÄMPÖTILA JA HIILIDIOKSIDIPITOISUUS (seurantamittaus) I ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT KP ILMANVAIHTOKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYKERTYMÄ PS PAINESUHTEIDEN SEURANTAMITTAUKSET KPK TULOILMAKANAVIEN SISÄPINTOJEN PÖLYN KOOSTUMUS PS9 PS5 L4 KP8 L9 KP10 PS8 KP5 KPK4 I8 L8 I4 PS4 L5 KP3 KPK3 I5 2. kerros 22500344 038 11.5.2018 LIITE 2.3

Hiilidioksidi [ppm] OT kellari IV-kone 21TK 1600 L1: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta tilassa OT kellari 23.4. - 7.5.2018 (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: 427... 706 ppm 1400 1200 1000 800 600 400 200 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 23.4. 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 1.5. 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. kellarikerros 9.5.2018 LIITE 3.1

Hiilidioksidi [ppm] OT A1-04a IV-kone 22TK 1600 L2: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta tilassa OT A1-04a 23.4. - 7.5.2018 (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: 449... 1090 ppm 1400 1200 1000 800 600 400 200 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 23.4. 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 1.5. 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 1. kerros 9.5.2018 LIITE 3.2

Hiilidioksidi [ppm] OT B1-04a IV-kone 20TK 1600 L6: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta tilassa OT B1-04a 23.4. - 7.5.2018 (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: 419... 935 ppm 1400 1200 1000 800 600 400 200 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 23.4. 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 1.5. 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 1. kerros 9.5.2018 LIITE 3.6

Hiilidioksidi [ppm] OT B4-04a IV-kone 24TK 1600 L9: Sisäilman hiilidioksidipitoisuuden seuranta tilassa TYÖT. B4-04a 23.4. - 7.5.2018 (10 min keskiarvo) Vaihteluväli: 424... 1215 ppm 1400 1200 1000 800 600 400 200 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 23.4. 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 1.5. 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 2. kerros 9.5.2018 LIITE 3.9

Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] OT kellari IV-kone 21TK 26 25 Lämpötila Vaihteluväli: 19,1... 22,1 C L1: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa OT kellari 23.4. - 7.5.2018 (10 min keskiarvo) 80 70 24 60 23 50 22 40 21 30 20 20 19 Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: 23... 43 % 18 0 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 23.4. 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 1.5. 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 10 kellarikerros 9.5.2018 LIITE 4.1

Lämpötila [ C] Suhteellinen kosteus [%] OT A1-04a IV-kone 22TK 26 L2: Sisäilman olosuhdeseuranta tilassa OT A1-04a 23.4. - 7.5.2018 (10 min keskiarvo) 80 25 Lämpötila Vaihteluväli: 19,8... 23,0 C 70 24 60 23 50 22 40 21 30 20 20 19 Suhteellinen kosteus Vaihteluväli: 22... 43 % 18 0 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 12 00 23.4. 24.4. 25.4. 26.4. 27.4. 28.4. 29.4. 30.4. 1.5. 2.5. 3.5. 4.5. 5.5. 6.5. 7.5. 8.5. 10 1. kerros 9.5.2018 LIITE 4.2