Vastaanottaja Seinäjoen kaupunki ja Ilmajoen kunta Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2012 SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS
SEIÄJOE LETOASEMA LETOTOIMIA YMPÄRISTÖMELUSELVITYKSE TÄYDEYS, KIITORADA PIDEYS Päivämäärä 21.3.2012 Laatija Tarkastaja Petteri Laine, Jari Hosiokangas Jari Hosiokangas Viite 821404 Ramboll Piispanmäentie 5 PL 3 02241 ESPOO T +358 20 755 611 F +358 20 755 6535 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Lähtötiedot 1 2.1 Mallinnetut lentoreitit 1 2.2 Mallinnetut lento-operaatiot 2 2.3 Mallinnetut lentokonetyypit 2 2.4 Mallinnustilanteet 2 3. Tulokset 2 4. Tulosten tulkinnat ja suositukset 2 Liitteet 3 Viitteet 3
1 1. JOHDATO Seinäjoen lentoasemalle laadittiin maankäytön suunnittelua varten lentotoiminnan meluselvitys 31.3.2010, jossa kiitorata oli nykyisen tilanteen mukainen. Tässä selvityksessä päivitetään 31.3.2010 laadittu meluselvitys sillä tavalla, että lentoaseman osayleiskaavassa (llmajoen kunta, 7.5.2003) esitetty kiitoradan pidennys n. 0 m kaakon suuntaan otetaan huomioon. Muilta osin (mm. lentojen määrät) meluselvityksen perusteet pysyvät samana kuin aikaisemmassa raportissa. Meluselvitys on tehty melumallinnuksena käyttäen IM7.0b laskentaohjelmaa, joka on maailmalla yleisimmin käytetty lentomelun laskentaohjelma. Ohjelma on laadittu Yhdysvaltain ilmailuviranomaisen FAA:n toimesta, ja sitä ylläpidetään jatkuvasti. Työ on tehty Seinäjoen kaupungin ja Ilmajoen kunnan toimeksiannosta. Seinäjoen kaupungilla yhteyshenkilönä on ollut Hilkka Jaakola, Ilmajoen kunnalla yhteyshenkilöinä on ollut Kaisa Sippola. Lentoaseman toimintaa koskevissa tiedoissa yhteyshenkilönä on ollut lentoaseman päällikkö Aki Rasku. Työstä on Ramboll Finland Oy:ssä vastannut FM Jari Hosiokangas, suunnittelijana on toiminut DI Petteri Laine. 2. LÄHTÖTIEDOT Meluselvityksen lähtötiedot ja laskennan periaatteet yms. on esitetty kokonaisuudessaan aikaisemmassa raportissa. 2.1 Mallinnetut lentoreitit Mallinnettu lentoreititys on esitetty liitteissä 1a-1d erikseen reittilennoille, sotilasilmailulle, hinauslennoille ja pienkonelennoille. Reiteissä ei ole muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna. Kiitotien pitenemisen vuoksi lentomenetelmässä kuitenkin tapahtuu seuraavia muutoksia: - kaakon suunnasta kiitotielle 32 laskeutuvat koneet laskeutuvat suunnitellun jatkeen päähän, jolloin esim. Honkakylän kohdalla koneet ovat hieman alempana kuin nykytilanteessa. Ennakoitava vaikutus on melualueiden venyminen kaakossa. - luoteen suuntaan kiitotieltä 32 nousevat koneet lähtevät suunnitellun jatkeen päästä. Tällöin koneet saavuttavat kiitotien luoteispäässä suuremman korkeuden kuin nykytilanteessa. Ennakoitava vaikutus on melualueiden supistuminen luoteessa.
2 2.2 Mallinnetut lento-operaatiot Lento-operaatioihin ei ole tehty muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna. 2.3 Mallinnetut lentokonetyypit Konetyyppeihin ei ole tehty muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna. 2.4 Mallinnustilanteet Mallinnustilanteisiin ei ole tehty muutoksia edelliseen selvitykseen verrattuna. Lentomelualueet on mallinnettu L den perusteisina, joita pääsääntöisesti käytetään kaavoituksen lentomeluohjeistusta suunniteltaessa. Reitti-, yleisilmailu- ja sotilasilmailulennot on laskettu erillisinä melukarttoina. Lopuksi nämä on yhdistetty koko toiminnan yhteismeluksi. 3. TULOKSET Melulaskennan tulokset on esitetty liitteenä 2-6 olevissa melualuekartoissa. Melukartat esittävät sovellettavia L den meluvyöhykkeitä 5 db:n portain. Uloin näytettävä vyöhyke on db. Kuvassa 2 on esitetty reitti- ja charterlentojen, ja kuvassa 3 yleisilmailulentojen meluvyöhykkeet. Kuvassa 4 on esitetty reitti-, charter- ja yleisilmailun yhdistetyt meluvyöhykkeet (kuvien 2 ja 3 summa). Kuvassa 5 on esitetty sotilasilmailun L den meluvyöhykkeet. Kuvassa 6 on esitetty kentän koko lentotoiminnan L den meluvyöhykkeet. 55 db vyöhyke ulottuu kaakossa kiitotien suunnassa noin 1,6 km:n etäisyydelle jatketun kiitotien päästä. Luoteessa 55 db ulottuu hiukan kenttäalueen ulkopuolelle. db ulottuu kiitotien suunnassa kaakossa n. 2,8 km:n etäisyydelle jatketun kiitotien päästä. Verrattuna edelliseen selvitykseen meluvyöhykkeet pitenevät ennakko-odotusten mukaisesti kiitotien suunnassa kaakkoon, ja pienenevät hieman luoteessa. 4. TULOSTE TULKIAT JA SUOSITUKSET Meluvyöhykkeet pitenevät kaakossa kiitotien suunnassa suurin piirtein kiitotien jatkeen pituutta vastaavan metrimäärän verran. Laskennan mukaiselle L den >55 db alueelle LIME työryhmän (Ympäristöministeriö, 2001) mietinnön tulkintaohjeen perusteella ei tulisi sijoittaa uutta asutusta tai muuta melulle herkkää toimintaa. Mahdolliset poikkeukset tulee perustella hyvin. Laskennan mukaiselle L den -55 db alueelle rakennettaessa tulisi lentomelutyöryhmän (Ympäristöministeriö, 1993) suosituksen mukaan rakennuksen ulkovaipalta (sis. seinät ja yläpohjan) edellyttää 35 db ääneneristävyys, jonka toteutuminen tulisi osoittaa erillisin ääneneristyslaskelmin. Herkkyys- ja epävarmuustarkastelu: Kokonaismelun laskentatulos kuvaa hieman vuoden keskimääräistä päivää vilkkaampaa lentopäivää, koska reitti- ja yleisilmailua ei ole keskiarvostettu koko vuodelle vaan lyhyemmälle ajanjaksolle. Tämä antaa varmuutta tulosten tarkastelussa suhteessa ohjearvoihin, sekä mahdolliseen tulevaisuuden liikenteen lisäykseen. Laskennalliseen tulokseen sisältyy kuitenkin epävarmuustekijöitä, kuten laskentamallin tarkkuus. Kokonaisuutena laskentamallin tarkkuus lienee luokkaa 1-2 db (esim. Restrick, 2002). Laskentatulos perustuu kentän ylläpitäjän antamaan arvioon, että reittiliikenteen päivittäinen määrä ei tulevaisuudessa kasva nykyisestä. Kuitenkin erityisesti yöajan liikenteessä tapahtuvat muutokset vaikuttavat L den tasojen muodostumiseen, kun muistetaan että 1 yöajan lento vastaa
10 päiväajan lentoa. Jos oletetaan että yöaikainen reittiliikenne kaksinkertaistuu (eli 4 operaatiota nykyisen 2 sijasta yöllä), kasvaa reittiliikenteen L den noin 2 db. Kokonaisliikenteen L den - arvoon vaikutus etenkin kaakon suunnassa on lähes samansuuruinen. Jos koko reittiliikenne kaksinkertaistuu tasaisesti päivä-, ilta- ja yöaikaan, kasvaa reittiliikenteen melutaso 3 db. Kokonaisliikenteen L den - arvoon vaikutus etenkin kaakon suunnassa on lähes samansuuruinen. Sotilas- ja yleisilmailuun ei ole saadun tiedon mukaan odotettavissa ennustettua suurempaa liikennemäärää. Epävarmuudet tulee tarvittaessa ottaa huomioon melualueita tulkittaessa. 3 LIITTEET Kuva 1a. Reitti- ja charterlentojen lentoreitit Kuva 1b. Yleisilmailun lentoreitit Kuva 1c. Hinauslentojen lentoreitit Kuva 1d. Sotilaslentojen lentoreitit Kuva 2. Reitti- ja charterlentojen melualueet, kiitorata jatkettu, L den Kuva 3. Yleisilmailulentojen melualueet, kiitorata jatkettu, L den Kuva 4. Reitti-, charter- ja yleisilmailulentojen melualueet, kiitorata jatkettu, L den Kuva 5. Sotilasilmailulentojen (Hawk) melualueet, kiitorata jatkettu, L den Kuva 6. Reitti-, charter-, yleisilmailu- ja sotilasilmailulentojen melualueet, kiitorata jatkettu, L den VIITTEET [Ramboll, 2010] Seinäjoen lentoasema. Lentotoiminnan meluselvitys. Raportti 31.3.2010. [Restrick, 2002] Error Sensitivity Analysis of the Integrated oise Model. EUROCO- TROL Experimental Centre, EEC/EV/2002/006 [Ymp.ministeriö, 1993] Lentomelu ja alueiden käytön suunnittelu. Työryhmän raportti 3, 1993. Ympäristöministeriö, alueiden käytön osasto. [Ymp.ministeriö, 2001] Liikennemelun huomioonottaminen kaavoituksessa. Suomen ympäristö 493.
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 1a: Laskennassa käytetyt reitti- ja charterlentojen lentoradat (punainen = laskeutuminen, sininen = nousu)
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 1b: Laskennassa käytetyt yleisilmailun lentoradat (punainen = laskeutuminen, sininen = nousu)
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Seinäjoen lentokentän lentomelualueet, kiitotie pidennetty Kuva 1c: Laskennassa käytetyt hinauslentojen lentoradat
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 1d: Laskennassa käytetyt sotilasilmailun lentoradat (punainen = laskeutuminen, sininen = nousu)
55 60 55 60 0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 2: Reitti- ja chaterlentojen melualueet, Lden
0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 3: Yleisilmailulentojen melualueet, Lden
55 60 55 60 0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 4: Reitti-, charter- ja yleisilmailulentojen melualueet, Lden
55 0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 5: Sotilasilmailun melualueet, Lden
55 55 60 0 400 800 1,200 1,600 2,000 2,400 2,800 3,200 3,600 Kuva 6: Reitti-, charter-, yleis- ja sotilasilmailun melualueet, Lden