MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014

1 MALLIVASTAUKSET JA TENTTI PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014

2 Tehtävä 1 prof. Kangas selvittää arvostelua tarvittaessa vastaanotollaan. Tehtävä 2 Vastauksessa piti ottaa kantaa Sirpa-serkun epäilyksiin E:n kaavailemaa sopimusositusta kohtaan. Epäilys 1. Edunvalvoja tarvitsee päämiehen puolesta tekemälleen sopimusositukselle holhousviranomaisen luvan (HolTL 34 9 kohta). Toinen vaihtoehto olisi hakea pesänjakajan määräämistä, jolloin lupaa ei tarvittaisi. Lupaa voidaan hakea myös jälkikäteen, eli E voi solmia haluamansa sisältöisen ositusta koskevan sopimuksen ja testauttaa sen asianmukaisuuden holhousviranomaisella. Holhousviranomainen voi hyväksyä sopimusosituksen vain, jos se on päämiehen (Helenan) edun mukainen. E:n ei siis kannata yrittääkään tehdä ositusta sellaisin ehdoin, että Helena saisi vähemmän kuin hänelle lain mukaan kuuluu tämän sisältöistä sopimusta ei holhousviranomainen hyväksyisi. Epäilys 2. Lahjoittajan antama vapaaomaisuusmääräys sitoo siinä mielessä puolisoita, että he eivät voi avioehtosopimuksellaan palauttaa tällaista omaisuutta AO-omaisuudeksi. Osituksen esisopimuksia ei tämä rajoitus sitä vastoin koske, voisivathan puolisot lopullisessa osituksessakin jättää VO-määräyksen huomiotta ja kohdella kyseistä omaisuutta AO-omaisuuden tavoin. Joissain poikkeustapauksissa VOmääräystä saatettaisiin ehkä pitää lahjan niin olennaisena edellytyksenä, että VO-määräyksen rikkominen antaisi lahjoittajalle oikeuden lahjan purkamiseen. Tapausselostus ei kuitenkaan anna perusteita tällaiselle arviolle nyt käsillä olevassa tapauksessa. Erkki E voi siis ottaa toimintansa lähtökohdaksi sen, että 1998 tehty asunto-osakkeita koskeva osituksen esisopimus on pätevä. Tällaiselle arviolle antaa tukea myös se, että sopimus lienee olosuhteisiin katsottuna kohtuullinen ja järkevä. Sen myötä tavallaan estetään Helenaa saamasta perusteetonta etua Jaakon taloudellisten toimien johdosta. Osituskirjaan voitaneen siis ottaa asunto-osakkeiden puolittamista koskeva määräys ilman, että holhousviranomaisen yksin tämän vuoksi jättäisi hyväksymättä ositusta. Epäilys 3. HolTL:ssa ei ole määräyksiä edunvalvojan tekemistä osituksen esisopimuksista. Lähtökohtana täytyy näin pitää, että esisopimukset ovat päteviä eikä niitä varten tarvita holhousviranomaisen lupaa (tällä tavoin asia todetaan myös oppikirjassa). Eri asia kuitenkin on millaisen vaikutuksen tällainen edunvalvojan tekemä sopimus voi lopulta saada osituksessa. Jotta edunvalvojan solmimalla osituksen esisopimuksella ei voitaisi tehdä tyhjäksi päämiehen oikeuksia, on selvää, ettei holhousviranomainen ilman muuta hyväksyä sen pohjalta tehtyä sopimusositusta. Nytkin on holhousviranomaisen tehtävä ratkaisu sen mukaan, onko edunvalvojan tekemä sopimus päämiehen edun mukainen vai ei. Sama koskisi pesänjakajaa, jos asia tulisi hänen harkittavakseen. Käsillä olevassa tapauksessa vaikuttaa siltä, ettei E:n vuonna 2005 Helenan puolesta allekirjoittama osituksen esisopimus ole Helenan edun mukainen eikä holhousviranomainen tulisi hyväksymään sen pohjalta tehtyä ositusta. Jaakko on kyllä tehnyt paljon töitä Helenan omistaman kiinteistön hyväksi ja hänellä saattaisi näin olla jonkin suuruinen edunpalautussaatava Helenaa kohtaan. Kuvattu sopimus sisältäisi kuitenkin 50 000 euron suuruisen varallisuudensiirron Jaakon hyväksi, mikä lienee joka tapauksessa liikaa. Kurssikirjallisuus: Tapaukseen liittyviä asioita käsitellään teoksessa Aarnio Kangas, Perhevarallisuusoikeus s. 91 ja 155 156.

3 Tehtävä 3 Kysymys Annen oikeudesta asua Börjen omistamassa, puolisoiden yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa on AL 24 :n mukainen yhteiselämän lopettamista koskeva asia. Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista. Tällainen päätös kuitenkin raukeaa, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman, ja joka tapauksessa viimeistään kahden vuoden kuluttua. Annen kannattaa myös ottaa huomioon, että avioeron tultua lainvoimaiseksi hänet voidaan periaatteessa velvoittaa maksamaan kohtuullinen korvaus asumisesta. Kysymykset puolisoiden välisestä elatuksesta ja lasten elatuksesta ovat erillisiä asioita. AL 46 :n mukaan kummankin puolison tulee kykynsä mukaan ottaa osaa perheen yhteiseen talouteen ja puolisoiden elatukseen. Puolisoiden elatus käsittää puolisoiden yhteisten sekä kummankin henkilökohtaisten tarpeiden tyydyttämisen. Jos puoliso laiminlyö elatusvelvollisuutensa tai jos puolisot asuvat erillään, tuomioistuin voi velvoittaa puolison maksamaan elatusapua toiselle puolisolle (AL 47 ). On harvinaista, että puolisolle tuomittaisiin elatusapua avioeron jälkeen, mutta se on kuitenkin mahdollista (AL 48 ). Puolison on vaadittava elatusta kanteella, ja asia voidaan käsitellä avioeron yhteydessä. Elatusapua voidaan 47 ja 48 :n nojalla määrätä suoritettavaksi taannehtivasti enintään kanteen vireille panoa edeltäneeltä vuodelta (AL 49 ). Lasten elatusta täytyy käsitellä vastauksessa kummankin lapsen osalta erikseen, koska lapsilla on eri isät. Cecilian osalta Börje on vanhempana velvollinen osallistumaan elatukseen (Laki lapsen elatuksesta). Jos hän ei vapaaehtoisesti osallistu elatukseen, elatusta on vaadittava tuomioistuimessa. Laki lapsen elatuksesta mahdollistaa sen, että elatusapua määrätään maksettavaksi kanteen vireille panosta alkaen, ja erityisen painavista syitä elatusta voidaan määrätä suoritettavaksi yhdeltä vuodelta ennen kanteen vireillepanoa (Elatuslaki 10 ). Lapsen elatusta, huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia voidaan käsitellä avioeron liitännäisasiana. Dickin elatus otetaan huomioon Annen elatuskykyä vähentävänä, vaikka Börjellä ei olekaan velvollisuutta osallistua Dickin elatukseen. Dick on todennäköisesti oikeutettu elatustukeen elatustukilain nojalla (Elatustukilaki 2 ). Elatustukea haetaan Kelalta. Lain 7 :n mukaan elatustuki myönnetään hakemuksesta sen kalenterikuukauden alusta, jonka alkaessa elatustuen maksamisen edellytykset ovat olleet olemassa. Elatustukea ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pidemmältä kuin kolmen kalenterikuukauden ajalta ennen sen hakemista.

4 Tehtävä 4 Ks. Pertti Välimäki, Holhoustoimen pääpiirteet, s. 160-169. Tapauksen mukaiseen edunvalvontavaltakirjaan tuli sisältyä seuraavat tiedot: - valtuuttamistarkoitus - valtuuttaja (Pertti Mäkinen) - valtuutettu (Heli Virtanen) - voimaantuloehto, eli seloste siitä, että valtuutus tulee voimaan siinä tapauksessa, että valtuuttaja tulee sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. - valtuuttajan allekirjoitus (kirjallinen muoto) - kaksi esteetöntä todistajaa Lisäksi Pertin tahdon vuoksi valtakirjassa tuli olla seuraavat erityiset maininnat. - lahjan antamisen perusteet tulee yksilöidä valtakirjassa, eli siinä tuli todeta, että annetaan vuosittain siskonpoika Matille 4 000 euroa ja että lahjan lahjaverot myös maksetaan, eli tämäkin summa annetaan lahjana. - kiinteistön luovuttaminen edellyttää aina erityistä määräystä. Kun Pertti kuitenkin halusi, että äärimmäisessä tarpeessa metsäkiinteistö Lapissa olisi luovutettavissa, niin tästä tuli ottaa erillinen määräys valtakirjaan (ja todeta, että luovutusoikeus on vasta viimesijainen äärimmäinen keino). Tässä yhteydessä saattoi myös todeta, että kiinteistön luovutuksen osalta edellytettäisiin maistraatin lupaa, mistä asiasta valtuuttaja voi valtakirjassa määräillä. Valtakirjaan ei tullut määräillä Pertin haluamasta valtuutetun valvonnasta. Pertti halusi, että valtuutettua valvottaisiin, eli toimet tarkastettaisiin, vasta valtuuttajan kuoltua. Valvontakeino tällöin on päätöstili. Tätä ei voi lain mukaan määrätä tehtäväksi maistraatille. Päätöstili annetaan aina valtuuttajan kuolinpesälle.

1 PERHE- JA JÄÄMISTÖOIKEUS 10.4.2014 Ohjeita: - Pakollisen perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssin suorittaneet vastaavat tehtäviin 1-4. - Peruskurssin tiedot ja sen suoritusaika sekä kurssin pitäjä ilmoitetaan tehtävän KOLME (3) vastauspaperissa esim. nimen yhteydessä. - Tehtävään 5 vastaavat vain ne, jotka ovat saaneet vapautuksen perheoikeuden peruskurssista. - Nimettömiä vastauksia ei oteta huomioon. Opiskelijanumero on merkittävä nimen yhteyteen. - Vastaustila on yksi sivu. Ylimenevää osaa ei lueta eikä vastausta, jossa rivien väliin on kirjoitettu enemmän kuin yksi vastausrivi, arvostella lainkaan. - Vastaus on kirjoitettava selvällä käsialalla. - Jokainen vastaus on kirjoitettava erilliselle arkille. - Tentti on lakikirjatentti. TULOKSET aineen ilmoitustaululla ja internet-sivuilla tiistaina 29.4.2014 klo. 11.00. 1. kuoli 2013 ja häneltä jäi neljä lasta (a,b,c ja d). P:n perukirjan mukaan hänen jäämistöönsä kuului 600000 euron arvoinen koti, 50000 euron arvoinen osuus asunto-osakkeesta, 200000 euronarvoinentalviasuttavavajaa-ajanasuntoja50000eurontalletukset.p:nperukirjanmukaan eiollutantanutennakkoperintöäkenellekäänlapsistaan. Perinnönjakokokouksessavaatiseuraavienennakkoperintöjenhuomioimistaperinnönjaossa. 1) olisallinutb:nkäyttäävastikkeettavapaa-ajanasuntoavuosina2003-2013,vaikkahänitseoli maksanutkiinteistöveron,jätevesimaksunjamuutkiinteistönmenot.p:nvaroinkiinteistölleoli tehty mm. porakaivo, jonka arvo yksin oli 10000 euroa. a:n mukana b:n saaman ennakkoperinnönarvooli36000euroa. 2) oliostanutvuonna2003yksiönyhdessäc:nkanssasiten,ettäomistiyksiöstä30%.oli asunut yksiössä koko ajan maksamatta P:lle vuokraa saamastaan edusta. c:n saaman taloudellisen edun arvo oli kuukaudessa 420 euroa, vuodessa 5040 euroa ja kymmenessä vuodessa50400euroa. 3) olivuodesta2003tukenutd:ntohtoriopintojamyöntämälläomistavaroistaand:llevuosittain 4000euronyksityisenapurahanKalevanpäivänaattona.d:nsaamanennakkoperinnönarvooli 40000euroa. b, ja kiistivät a:n vaatimukset perusteettomina ja vaativat puolestaan, että a:n saamana ennakkoperintönäoliotettavahuomioonp:na:ntakaajanavuonna2005maksama100000euron velka Nordealle. a:n mukaan P:n lipastossa oli velkakirjat ja kuitti P:n suorittamasta maksusta. Kuitinpäälleolikirjoittanutkäsin,etteisuoritusta saamillääntavallaottaahuomioonjaettaessa hänenperintöään,koskaoliollutepäonninen.

2 kiistib:n,c:njad:nvaatimukset,koskaolimäärännyt,etteisuoritusoleennakkoperintöä.b,ja katsoivat, että kuolinpesä voi vaihtoehtoisesti suoraan velkoa saatavan a:lta, koska P:n regressioikeuseiollutvanhentunut. Esitä perusteltu oikeudellinen kannanotto väitteiden johdosta ja toimita perinnönjako rintaperillistenkesken.määritälaskennallistenjareaalistenperintöosiensuuruudet. 2. Helenan (s. 1935) ja Jaakon (s. 1938) pitkäaikainen avioliitto päättyi viime vuoden lopulla avioeroon. Alzheimerin tautia sairastavalle Helenalle määrättiin avioeroprosessin yhteydessä edunvalvojaksi Erkki E, joka onkin jo käynnistänyt neuvottelut Helenan ja Jaakon välisen osituksen toimittamiseksi. Helenan merkittävimmät omaisuuserät ovat 400 000 euron arvoinen kesämökkikiinteistö (Hevossalmi) sekä 300 000 euron arvoinen osakehuoneisto (Asunto Oy Haka). Kummatkin näistä Helena on saanut vanhemmiltaan lahjaksi määräyksin, että Helenan puolisolla ei ole omaisuuteen avio-oikeutta. Jaakko puolestaan omistaa 300 000 euron arvoisen kesämökkikiinteistön ( Joenrinne ) ja 200 000 euron arvoisen osakehuoneiston (Asunto Oy Järvitie). Myös hän on saanut nämä omaisuudet sukulaisiltaan lahjaksi niin, että lahjakirjoissa on suljettu pois saajan puolison avio-oikeus. Kaikki edellä mainitut vapaaomaisuusmääräykset on annettu avioliittolain muotomääräysten mukaisesti ja muutenkin pätevästi. Muuta omaisuutta puolisoilla on vähänlaisesti. Kumpikin omistaa rahavaroja ja irtaimistoa noin 10 000 euron arvosta. Puolisoilla ei ole velkoja. Puoleesi on nyt kääntynyt Helenan Sirpa-serkku, joka pelkää, että Helenalle ei tehdä osituksessa oikeutta. Epäilyksiä aiheuttaa kaksi Helenan ja Jaakon välillä solmittua sopimusta, jotka kumpikin on otsikoitu osituksen esisopimukseksi. Näistä ensimmäisessä, vuonna 1998 solmitussa sopimuksessa, puolisot määräsivät, että avioeron sattuessa heidän kaikki irtain omaisuus mukaan luettuna asunto-osakkeet tuli jakaa osituksessa arvomääräisesti tasan. Syynä sopimuksen tekemiseen oli ollut se, että Jaakko oli käyttänyt melko paljon varojaan Helenan omistaman osakehuoneiston peruskorjaukseen. Vuonna 2005 puolisot olivat vuonna 1998 sopimaansa täydentäen tehneet vastaavan sisältöisen osituksen esisopimuksen kiinteistöjensä osalta ( kiinteistömme jaettakoon arvomääräisesti tasan ). Myös tämän sopimuksen taustalla oli Jaakon taloudellinen hyvittäminen. Jaakko oli vuosien aikana tehnyt Helenan omistamalla kiinteistöllä (jossa puolisot olivat viettäneet kaikki kesät) runsaasti erilaisia korjaus- ja parannustöitä. Vuoden 2005 sopimuksen oli Helenan puolesta allekirjoittanut Helenalle samana vuonna määrätty edunvalvoja Kari K. Syynä edunvalvojan määräämiseen oli ollut Helenalla jo vuoden 2003 alussa todettu Alzheimerin tauti. Helenan nykyinen edunvalvoja Erkki E aikoo kuulemma tehdä Jaakon kanssa sopimusosituksen, jossa toteutetaan mainittujen esisopimusten määräykset: kaikki omaisuus pannaan siis arvomääräisesti puoliksi. Sirpa-serkku kysyy nyt sinulta, voiko ja saako Erkki tehdä näin. Ensinnäkin: voiko Erkki yleensäkään edunvalvojana sopia osituksesta Jaakon kanssa eikö tähän tarvita pesänjakaja tai jokin muu viranomainen? Toiseksi: ovatko Helenan ja Jaakon väliset osituksen esisopimukset sisältönsä puolesta päteviä, siis onko niillä voitu syrjäyttää Helenan vanhempien määräykset siitä, että Helenan puolisolla ei ole oikeutta osakehuoneistoon tai kesämökkikiinteistöön? Ja kolmanneksi: vaikka Helena ja Jaakko olisivatkin vuonna 1998 voineet tehdä edellä kuvatun osituksen esisopimuksen, ei kai Kari K ole Helenan edunvalvojan ominaisuudessa voinut vuonna 2005 mennä tekemään vastaavaa sopimusta kiinteästä omaisuudesta. Eikö aviovarallisuussuhteissa sopimisessa ole kysymys puolison oman tahdon varassa olevasta asiasta? Anna Sirpalle perusteltu arviosi tilanteesta ja vastaa mainittuihin kysymyksiin.

3 3. Anne ja Börje menivät naimisiin vuonna 2009. Perheeseen kuuluu vuonna 2013 syntynyt yhteinen lapsi Cecilia ja vuonna 2005 syntynyt Dick, jonka biologinen isä on sairauseläkkeellä eikä pysty osallistumaan Dickin elatukseen. Anne hoitaa tällä hetkellä kotona Ceciliaa. Börje on ansiotyössä. Puolisoiden välit ovat riitaisat ja he ovat hakeneet avioeroa. Börjen mielestä hänellä ei ole velvollisuutta osallistua perheen kuluihin antamalla Annen käyttöön rahaa, koska perhe asuu hänen omistamassaan talossa. Börje vaatii Annea muuttamaan lapsineen pois talostaan mahdollisimman pian ja uhkailee vaihtavansa lukot ja heittävänsä Annen tavarat pihalle. Anne on ahdingossa, koska vanhempainraha ei riitä elämisestä aiheutuviin kuluihin, puhumattakaan, että siitä olisi jäänyt säästöön riittävästi rahaa esimerkiksi muutosta aiheutuviin kuluihin. Toimeentulotukihakemukseensa Anne sai hylkäävän päätöksen, koska Börjen tulot otettiin laskelmassa huomioon. Nyt Anne haluaa tietää, onko hänellä oikeutta jäädä asumaan yhteiseen kotiin ja miten hän voisi tehdä tällaisen vaatimuksen. Lisäksi hän haluaa tietää, onko hänellä oikeutta vaatia Börjeltä elatusapua itselleen tai lapsilleen sekä mistä ajankohdasta lukien elatusta voi vaatia ja missä menettelyssä. Anna Annelle perusteltu ja selkeä vastaus. ILMOITA TÄMÄN TEHTÄVÄN KOLME (3) PAPERISSA PERHEOIKEUDEN PERUSKURSSIN SUORITUSAIKA JA LUENNOITSIJA. MIKÄLI OLET SUORITTANUT PERUSKURSSIN ENNEN LUKUVUOTTA 2013-2014, ILMOITA MYÖS SAAMASI HYVITYSPISTEET. LUKUVUONNA 2013-2014 PERUSKURSSIN SUORITTANEILLE ANNETAAN KAKSI PISTETTÄ VIRAN PUOLESTA. 4 Lakiasiaintoimistollesi tulee 70-vuotias Pertti Mäkinen. Hän halua, että teet hänelle edunvalvontavaltakirjan,jollahänantaaedunvalvontavaltuutuksenkummitytärhelivirtaselle.olet vakuuttunutsiitä,ettäperttionnyttäysintoimintakykyinen. Pertti kertoo, että hän haluaa antaa siskonpojalle Matille 000 euroa vuosittain lahjaksi loppuelämänsä ajan. Pertti haluaa maksaa myös tämän lahjan lahjaveron. Vaikka Pertti luottaa Heliin, niin hänestä olisi tärkeää, että maistraatti jotenkin huolehtisihelin toimien tarkastuksen, mutta ehdottomasti vasta sitten kun Pertti on kuollut. Pertin elinaikana Heliä ei saa häiritä tällaisilla toimilla. Pertillä on perintönä saatu eräkämppä isolla metsäkiinteistöllä Lapissa ja hän haluaisi,ettätätäpaikkaahelieimyisikuinäärimmäisessätarpeessa.

4 Perttiluottaaammattitaitoosijapyytääsinuatekemäänhänenmainittuuntahtoonperustuvanlain mukaisenedunvalvontavaltakirjan. Tee pyydetty edunvalvontavaltakirja, jonkaannat hänelle mukaan allekirjoituksia vaille valmiina. Teevaltakirjavastauspaperiinyhdellesivulle.TeevaintarvittavatmerkinnätsilläPerttieimaksa turhastajaselvästiturhistavaltakirjankirjauksistavähennetäänpisteitä. Huom! Ne opiskelijat, jotka ovat hyväksyttävästi suorittaneet Ahti Saarenpään pitämän edunvalvontaoikeuden luentosarjan, voivat jättää vastaamatta kysymykseen 4 ja käyttää luentosarjalta saamansa pisteet hyväksi tentissä. Tehtävän osalta on tällöin jätettävä vastauspaperi, johon merkitään nimi, ilmoitus luennoista sekä saatu pistemäärä. (5. Laillisen kihlauksen edellytykset Caloniuksen mukaan.) Tähän kysymykseen vastaavat vain ne, jotka eivät ole suorittaneet perhe- ja jäämistöoikeuden peruskurssia. Muut eivät jätä vastauspaperia tästä tehtävästä.

5 FAMILJE-OCHKVARLÅTENSKAPSRÄTT10.4.2014 Anvisningar - Omduharavlagtdenobligatoriskagrundkursenfamilje-ochkvarlåten-skapsrättsvarardu påuppgifterna1-4 - Uppgifternaförgrundkursenochnärduharavlagtkursen,samtvemsomharhållit kursen ska du uppge på svarspappret för uppgift TRE (3), t.ex. samband med ditt namn. - Uppgiftbesvarasendastavdemsomharfåttbefrielsefråndenobligatoriskagrundkursen. - Anonymasvarbeaktasinte.Skrivdittstudentnummerbredviddittnamn. - Svarsutrymmet är en sida Den överstigande delen läses inte. Ett sådant svar bedöms överhuvudtagetintedärdetmellanradernaharskrivitsmeränentextrad. - Duskaskrivadinasvarmedtydlighandstil. - Duskaskrivavarjesvarpåettseparatark. - Tentamenärenlagbokstentamen. RESULTATET29.4.2014kl.11.00påämnetsanslagstavlaochwebbplats. 1dog2013ochefterlämnadefyrabarn(a,b,ochd).EnligtP:sbouppteckningbestod kvarlåtenskapenavetthemvärt600000euro,enandelavenbostadsaktievärd50000euro,en vinterbonad fritidsbostad värd 200 000 euro samt deposition-er på 50 000 euro. Enligt P:s bouppteckninghadehanintegettförskottpåarvtillnågotavbarnen. Vidarvskiftessammanträdetyrkadeattföljandeförskottpåarvskullebeaktasvidarvskiftet. 1) hadetillåtitattutanvederlaganvändafritidsbostadenunderåren2003 2013,trotsatt hansjälvhadebetalatfastighetsskatt,avloppsvattenavgiftochandrautgifterförfastigheten. Med P:s medel hade på fastigheten bl.a. anlagts en borrbrunn värd 10 000 euro. Enligt hadefåttförskottpåarvtillettvärdeav36000euro. 2) hadeår2003köptenenrummaretillsammansmedsåattägde30avden.hadebott enrummarenhelatidenutanattbetalahyratillp.denmånat-ligaekonomiskafördelsom fickavarrangemangetuppgicktill420euro.påettårhandladedetsålundaom040euro ochpåtioårom50400euro. 3) hade sedan år 2003 stött d:s doktorandstudier med att ur egna medel till årligen på Kalevadagenbeviljaettprivatstipendiumpå000euro.Värdetpådetförskottpåarvsom fåttvar40000euro. b,ochbestreda:syrkandensomogrundadeochyrkadesinturattsomför-skottpåarvtillska beaktasdenskuldpå100000eurosomegenskapavborgensmanförhadebetalattillnordea år2005.enligtfannsskuldebrevenochkvittotpådenbetalningsomgjortp:sbyrålåda.på kvittot hade för hand skri-vit att betalningen inte på något sätt ska beaktas vid arvskiftet, eftersomhadehaftotur.

6 bestred b:s, c:s och d:s yrkanden på den grunden att hade föreskrivit att betalningen inte är något förskott på arv. b, och ansåg att dödsboet alternativt kan driva in fordran direkt av a, eftersomp:sregressrättintehadepreskriberats. Ge din motiverade rättsliga bedömning utifrån dessa påståenden och förrätta arv-skifte mellan bröstarvingarna.fastställstorlekenpådekalkyleradeochdereellaarvslotterna. 2Helenas(f. 1935)ochJaakkos(f.1938) långaäktenskapupplöstesgenomäktenskapsskillnad slutet av förra året. Erkki förordnades samband med äktenskapsskillnadsprocessen till intressebevakare för Helena, som lider av Alzheimers sjukdom. Erkki har redan inlett förhandlingarnaförförrättandeavavvittringmellanhelenaochjaakko. Helenas mestbetydandeegendomsposterbestår avensommarstugefastighetvärd 400000 euro (Hästnässund)samtenaktiebostadvärd300000euro(BostadsAbHake).Helenaharfåttbäggetvå gåvaavsinaföräldrarmedettförordnandeomatthelenasmakeinteskahagiftorättegendomen. Jaakkoägersinturensommarstugefastighetvärd300000euro( Joenrinne )ochenaktiebostad värd200000euro(bostadsabsjövägen).ävenhanharfåttegendomengåvaavsinasläktingarså attgåvotagarensgiftorättharuteslutitsgåvobrevet.samtligaförordnandenomenskildegendom hargettsenlighetmeddeformkravsomäktenskapslagenföreskriverochävenannarspåettgiltigt sätt.makarnaharrättliteövrigegendom.bäggetvåägerpenningmedelochlösöretillettvärdeav ca10000euro.makarnaharingaskulder. NuharHelenaskusinSirpaväntsigtilldig.HonmisstänkerattHelenaintekom-merattblirättvist behandladavvittringen.sirpasorobottnartvåavtalsomhe-lenaochjaakkoharslutitochsom har rubricerats föravtal till avvittring. det första av dessa två avtal, vilket har slutits år 1998, bestämde makarna att fall av äktenskapsskillnad skulle all deras lösa egendom även bostadsaktierna avvittringen delasvärdemässigtlika.avtalet slöts till följd avattjaakkohade använt rätt mycket av sina tillgångar till att totalrenovera den aktiebostad som Helena äger. År 2005hademakarna,somenkomplettering till avtalet från år1998, ocksåslutitettmotsvarande föravtaltillavvittringfrågaomderasfastigheter( måvårafastigheterdelasvärdemässigtlika ). BakgrundenocksåtilldettaavtalvarattkompenseraJaakkoekonomiskt.Jaakkohadeunderårens lopppåfastighetensomhelenaägde(ochdärmakarnahadetillbringatallasomrar)utförtmånga olikareparations-ochförbättringsarbeten.avtaletfrånår2005hadeförhelenasdelundertecknats av Kari som samma år hade utsetts till hennes intressebevakare. Orsaken till att Helena förordnats en intressebevakare var den Alzheimers sjukdom som hade konstaterats hos henne redanbörjanavår2003. Helenas nuvarande intressebevakare Erkki tänker tydligen förrätta en sämjoavvittring med Jaakko,därmanförverkligardebestämmelsersomingårdenämndaföravtalen:allegendomska alltsåvärdemässigtdelastvålikastoradelar.kusinsirpafrågarnudigomerkkikanochfårgöra på detta sätt. För det första: kan Erkki över lag egenskap av intressebevakare avtala om avvittringenmedjaakko behövsinteenskiftesmanellernågonannanmyndighetfördetta?för det andra: är föravtalen till avvittring mellan Helena och Jaakko till innehållet giltiga, dvs. kan manmed dem förbigåhelenasföräldrarsförordnanden om att Helenas make inteska harätt till

7 aktielägenhetenellersommarstugefastigheten? Ochfördet tredje: ävenomhelena ochjaakkoår 1998hade kunnat upprätta det ovan beskrivna för-avtalet till avvittring så kan väl inte Kari egenskap av intressebevakare för He-lena år 2005 ingå ett motsvarande avtal för den fasta egendomen.ärinte träffand-etavavtalsomröräktenskapsrättsligförmögenhetenfrågasomär avhängigavmakensegenvilja? GeSirpadinmotiveradebedömningavsituationenochbesvaradeställdafrågorna. 3AnneochBörjegiftesigår2009.Tillfamiljenhörettgemensamtbarn,Cecilia,fött2013,samt Dick,föddår2005,varsbiologiskafarärsjukpensioneradochinteförmårdeltaDicksförsörjning. FörtillfälletsköterAnneCecilia hemma.börjear-betar. Makarnas förhållandeärstormigtochde haransöktomäktenskapsskillnad.börjeanseratthaninteärskyldigattdeltafamiljenskostnader genomattgeannepengar,eftersomfamiljenboretthussomhanäger.börjekräverattanneoch barnensåfortsommöjligtskaflyttauturhanshus.hanhotarmedattbytautlåsenochkastaut Annessakerpågården.Anneärknipa, eftersomföräldrapenningen interäckertillföratttäcka levnadskostnaderna. Det säger sig självt att hon inte har kunnat spara något för att t.ex. täcka kostnadernaförenflytt.annesansökanomutkomststödavslogstillföljdavattmankalkylen beaktadebörjesinkomster. Anne vill nu veta om honhar rättattbokvar det gemensamma hemmet ochpåvilket sätthon skullekunnaframställaettsådantyrkande.honvillocksåvetaomhonharrättattavbörjebegära underhållsbidragtillsigsjälvellertillbarnen,samtfrånvilkentidpunktunderhållkanyrkasoch vilketförfarandedettakanske.geanneettklartochmotiveratsvar. DITT SVAR PÅ UPPGIFT TRE (3) SKA DU MEDDELA NÄR DU AVLAGT GRUNDKURSEN FAMILJERÄTT OCH VEM SOM HÅLLIT DEN. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN FÖRE LÄSÅRET2013 2014SKADUOCKSÅMEDDELADEBONUSPOÄNGSOMDUFÅTT. OM DU HAR AVLAGT GRUNDKURSEN UNDER LÄSÅRET 2013-2014 FÅR DU TVÅ POÄNG TJÄNSTENSVÄGNAR.

8 470-årigePerttiMäkinen kommer till din juridiskabyrå. Hanvill att du för honomupprättaren intressebevakningsfullmakt, varmed hans guddotter Heli Virtanen ska befullmäktigas. Du är övertygadomattperttiärfulltfunktionsduglig. PerttiberättaratthantillsinsystersonMattivillge000euroårligengåvaunderhelasin kvarvarandelivstid.perttivillocksåbetalagåvoskattenfördennagåva.ävenomperttilitarpåheli såanserhanattdetvoreviktigtattmagistratenpånå-gotsättgranskarhelisåtgärder,mendock förstefterattperttidött.sålängesomperttileverfårheliintestörasmedsådant.perttiharärvten vildmarksstugabelägenpåenstorskogsfastighetlappland.hanönskarattheliendastabsolut nöd-fallskasäljaden. Pertti litarpådinyrkeskunskap ochber dig upprättaen lagenlig intressebevakningsfullmaktsom stämmeröverensmedhansönskemål. Upprättaintressebevakningsfullmakten,vilkenduöverlämnartillPerttislutligformsånärsompå hans underskrift. Upprätta fullmakten på en sida på svarspappret. Gör endast behövliga anteckningar, eftersom Pertti inte betalar för onödigt arbete och för att poäng dras av för klart onödigaanteckningarfullmakten. Obs! Om du med godkänt resultat har klarat av Ahti Saarenpääs kurs intressebevakningsrätt,kandulämnauppgiftobesvaradochan-vändadepoängsomdufått förhöretsåsompoängtentamen.fördennauppgiftskadudålämnainettsvarspapperdärdu antecknatdittnamn,kursenochpoängensomdufått. (5.FörutsättningarnaförenlagatrolovningenligtCalonius.) Denna uppgift besvaras endast av dem som inte har avlagt grund-kursen familje- och kvarlåtenskapsrättövrigaskainteinlämnaettsvarspapperpådennauppgift.