Amerikkalaiset sillat älykkäiksi suomalaistekniikalla

Amerikkalaiset sillat älykkäiksi suomalaistekniikalla Yhdysvaltojen rapautuvien siltojen modernisointihankkeet avaavat suomalaisille siltarakenteisiin ja siltojen monitorointiin erikoistuneille yrityksille uusia markkinoita. Useampi kuin joka kymmenes Yhdysvaltojen silloista on perusteellisen korjauksen tarpeessa. Tiensä päähän tulleisiin siltoihin kaivataan erityisesti valvontajärjestelmiä, jotka tarjoavat tietoa sillan kunnosta. Yhdysvaltalaisen kuljetusalan etujärjestön arvion* mukaan Yhdysvaltojen yli 600 000 sillasta peräti 11 prosenttia on korjauksen tarpeessa. - Tiesillat on rakennettu kestämään 50 vuotta. Tällä hetkellä ne ovat keskimäärin 43 vuotta vanhoja ja monet silloista ovat jo yli 65 vuoden ikäisiä, kertoo Finpron Pohjois-Amerikan aluemyyntipäällikkö Kimmo Aura. Siltojen uudistushankkeisiin on budjetoitu 12,8 miljardia dollaria vuosittain, mutta kaikkien siltojen uudistamiseksi tarvittaisiin yli 20 miljardia dollaria vuodessa. - Budjetti ei riitä kaikkien puutteellisten siltojen vaihtamiseksi uusiin. Koska kokonaisen sillan sulkeminen ja uuden rakentaminen on valtava kustannus, ja se aiheuttaa haittaa liikenteelle, on Yhdysvalloissa tarve erityisesti siltojen valvontajärjestelmille, Aura jatkaa. Älykkäiden valvontajärjestelmien avulla pystytään arvioimaan ja valvomaan sillan kuntoa jatkuvasti. Uudistamistoimenpiteet pystytään kohdentamaan tarvittaviin osiin, ja lisäksi siltojen kunnostushankkeita voidaan priorisoida. - Kysyntää löytyy erityisesti langattomille valvontajärjestelmille, jotka keräävät ja analysoivat dataa siltojen tilasta ja hälyttävät muutoksesta. Myös antureille ja maatutkille löytyy kysyntää sekä pinnoitteille, jotka estävät korroosiota, Aura listaa. - Olemme arvioineet, että Suomessa on noin 50-60 yritystä, joilla on tähän juuri tarvittavaa osaamista. Ilmastomme ääriolosuhteiden johdosta meillä on kestäviä huipputason ratkaisuja. Pennsylvanian osavaltiossa, jossa on eniten korjattavia siltoja, on käynnistetty laaja uudistamishanke siltojen kunnostamiseksi. Sen tavoitteena on korjata ja korvata osavaltion 614 siltaa seuraavan viiden vuoden sisään. - Osavaltio kilpailutti neljä ryhmää vastaamaan jättihankkeestaan. Voittajaorganisaatio varmistuu tänä keväänä ja rakentamisen on määrä alkaa ensi vuonna 2015. Kokonaisbudjetin on arvioitu olevan 500 miljoonasta dollarista jopa miljardiin dollariin. Pennsylvanian tapaisia hankkeita on alkamassa muuallakin Yhdysvalloissa, Aura päättää. 14-8-2-1-2 Teollisuuden Näytelehden internet-palveluosoitteisto www.tukituote.fi www.satateras.fi/ www.laakeri-center.fi www.haraldpihl.fi www.kiiltoclean.fi 2 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Kauhakorvenkatu 28, 33720 Tampere P. (03) 318 2204 www.koneistusora.fi koneistusora@elisanet.fi Teollisuuden Näytelehti 3

Etteplanista MacGregorin suunnittelupalveluiden toimittaja Kiinassa Etteplan on allekirjoittanut MacGregorin kanssa pitkäaikaisen sopimuksen suunnittelupalveluiden toimittamisesta MacGregorin lastiluukkujen toimitussuunnitteluprojekteihin Kiinassa. Sopimus astui voimaan 25. huhtikuuta 2014. Kymmenen MacGregorin kiinalaisen yhteisyrityksen palveluksessa ollutta insinööriä siirtyy Etteplanin työntekijöiksi Etteplanin Shanghain toimistoon. Etteplanin Suomen suunnitteluyksiköt toimittavat edelleen MacGregor Finlandille suunnittelu- ja projektinhallintapalveluita sekä lastiluukkuihin liittyviä teknisen dokumentoinnin palveluja maailmanlaajuisesti. - MacGregor tarvitsi luotettavan ja proaktiivisen kumppanin toimitussuunnitteluprojekteihin, ja meillä on hyvät kokemukset yhteistyöstä Etteplanin kanssa. Järjestely tarjoaa hyvät mahdollisuudet suunnittelijoille ja tuo lisää joustoa ja tehokkuutta, sanoo Antti Raski, Design Manager MacGregorin Dry Cargo -divisioonasta. MacGregorin vaativat tuoteratkaisut suunnitellaan loppuasiakkaan määritysten mukaan, kun tilaus on tehty. Etteplanin vahvuus toimitussuunnittelukumppanina perustuu toimiviin palvelumalleihin, pitkäaikaiseen kokemukseen sekä tuotteiden ja asiakastoimialojen tuntemukseen. - Laajan kokemuksemme ansiosta pystymme toteuttamaan haastavia projekteja sekä paikallisten että kansainvälisten vaatimusten ja standardien mukaisesti. Tarjoamme joustavuutta, jonka ylläpito ei ole aina kannattavaa asiakkaille, toteaa VP Riku Riikonen, General Manager, Etteplan China. Etteplan lyhyesti Etteplan tuottaa teknisiä suunnittelupalveluita ja tuoteinformaation ratkaisuja maailman johtaville valmistavan teollisuuden yrityksille. Palvelumme parantavat asiakkaittemme tuotteiden ja suunnitteluprosessien kilpailukykyä tuotteen koko elinkaaren ajan. Etteplanin innovatiivisen suunnittelukyvyn tuloksia on nähtävissä lukuisissa teollisuuden ratkaisuissa ja arjen tuotteissa. Vuonna 2013 Etteplanin liikevaihto oli 128,6 miljoonaa euroa. Yhtiön palveluksessa on lähes 1 800 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa, Alankomaissa ja Kiinassa. Etteplan on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä tunnuksella ETT1V. 14-8-4-1-2 www.alfalaval.com www.laakeri-center.fi Turku Rydöntie 12 A 010-4006710 Tampere Nuutisarankatu 14 A 010-3466699 4 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Teollisuuden Näytelehti Toteutus Toimitusjohtaja: RAIJA NIEMINEN Päätoimittaja: JOUKO NIEMINEN Toimittajat: THERESA KETOKOSKI SATU NYBERG Toteutuksessa mukana: Nomet Oy / Harri Jokinen MuoviTech Oy/ Joni Hakula Etteplan Oyj/ Leena Piponius Toyota Material Handling Oy Finpro / Kimmo Aura Gaudeamus Oy/ Outi Kitti Tampereen Messut Oy SecoTools, Aga, Tekes jne. Toimitus/ ilmoitusmyynti: Teollisuuden Näytelehti Turuntie 3 III krs. 24100 SALO Puhelin:(02) 7318 373 Telefax:(02) 7318 372 e-mail: toimitus@tn-lehti.fi http://www.tn-lehti.fi SISÄLTÖ Teollisuuden Näytelehti on teollisuuden ammattilaisten hyötylehti. Lehden aluetta ovat kotimaisen valmistavan teollisuuden sektorit: metalli, muovi, elektroniikka, automaatio, mekatroniikka, hydrauliikka ja pneumatiikka, valimo, kunnossapito, alihankinta jne. Teollisuuden Näytelehti julkaisee sitoumuksetta kirjoituksia ja kuvia edustamiltaan alueilta. Tilaamatta lehdelle lähetetyt aineistot: Teollisuuden Näytelehti ei varastoi taikka säilytä, eikä myöskään palauta sille tilaamatta lähetettyjä aineistoja. Mikäli lehti kuitenkin julkaisee, joko painetussa muodossa taikka Internetissä, tilaamatta lähetettyjä kuvia taikka tekstejä, katsotaan tekijän toiminnallaan luopuneen tekijän oikeuksistaan, edellä mainittujen aineistojen ja materiaalien osalta. Kaikkia aineistoja koskevaa: Mikäli teksti-, kuva,- taikka ilmoitusaineisto pitää sisällään sellaisia lainauksia minkä käyttöön ei lähettäjällä ole ollut tekijän oikeuksia, vastaa lähettäjä niistä yrityskohtaisesti / henkilökohtaisesti, kuten laissa säädetty on. Teollisuuden Näytelehti ei vastaa taloudellisesti tekstien sisällön-, kuvien tai piirrosten virheettömyydestä. Ilmoitusasiakas on vastuussa ilmoituksen sisällöstä, myös muille osapuolille, sekä vahingonkorvaus-velvollinen kolmannelle osapuolelle sekä lehdelle. Edellä mainittu koskee myöskin ilmoitukseen kytköksissä olevia kirjoituksia, täysin riippumatta siitä, kuka ne on tehnyt. Mikäli ilmoitusta ei voida lehdestä johtuvista syistä julkaista määrätyssä numerossa määräaikana, esimerkiksi aineiston myöhästymisen, kirjapainosta johtuvan myöhästymisen taikka lakon johdosta tahi muun vastaavan syyn johdosta, lehti ei ole korvausvelvollinen ilmoittajalle tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta. Mikäli on mahdollista voidaan ilmoitus julkaista seuraavassa lehdessä. Lehden vastuu julkaisematta jääneestä ilmoituksesta rajoittuu ilmoituksesta maksettuun hintaan, joka luonnollisesti palautetaan asiakkaalle, mikäli ilmoituksen julkaisemista seuraavassa numerossa ei voida tehdä. Maksamattomien ilmoitusten julkaisematta jättämisestä lehti ei kanna mitään vastuuta. Virallinen reklamaatio aika on kahdeksan vuorokautta lehden ilmestymisestä. Myöhemmin tehdyt valitukset voidaan jättää käsittelemättä. Kemikaali- ja räjähdelaitosten tehovalvonta tuotti tulosta Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) aloitti syksyllä 2013 tehostetun valvonnan kemikaalija räjähdelaitoksissa, joiden toiminnassa oli havaittu puutteita määräaikaistarkastuksissa. Tehovalvonta kohdistettiin 35 laitokseen, joista noin puolet on jo tähän mennessä korjannut puutteet. - Kemikaalien määrästä ja vaarallisuudesta riippuen laitoksiin tehdään tarkastuksia normaalisti joko yhden, kolmen tai viiden vuoden välein. Tehovalvonnassa aikaistimme tarkastuksia ja tiukensimme valvontakeinoja: neljässä laitoksessa määräsimme uhkasakon vauhdittamaan korjauksia, kertoo yli-insinööri Leena Ahonen Tukesin Laitos- ja kaivosvalvontayksiköstä. Uhkasakko määrättiin muun muassa silloin, jos laitos ei ollut nimennyt kemikaaleille käytönvalvojaa. - Asia on turvallisuuden kannalta merkittävä, mutta sen korjaaminen on helppoa. Käytönvalvojan kouluttaminen ei vaadi yritykseltä suuria taloudellisia uhrauksia. Kyse on enemmänkin tahdosta, Leena Ahonen sanoo. Tehovalvotuista laitoksista valtaosa oli lupalaitoksia, eli kerran viidessä vuodessa tarkastettavia laitoksia. Kolme laitosta kuului kolmen vuoden välein tarkastettavaan ryhmään ja kolme oli kaikkein tiukimmin valvottuja turvallisuusselvityslaitoksia. Valtaosa yrityksistä toimii vaatimusten mukaan Suomessa toimii yhteensä noin 700 vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä käyttävää ja valmistavaa tuotantolaitosta sekä noin 350 pienempää räjähdevarastoa. Laitos- ja kaivosvalvontayksikön johtaja Päivi Rantakoski kertoo, että valtaosa yrityksistä Suomessa toimii vaatimusten mukaan. - Vastuu toiminnan turvallisuudesta on aina yrityksellä itsellään. Valitettavasti kaikki yritykset eivät ole sitoutuneet turvallisuuteen, ja joillekin joudutaan huomauttamaan puutteista useaan kertaan. Olemme tyytyväisiä, että valvonnan tehostaminen on saanut monet yritykset parantamaan toimintaansa, Rantakoski sanoo. Valvonnan lisäksi Tukes on viime syksystä lähtien tehostanut kemikaali- ja räjähdelaitoksille suunnattua koulutusta ja viestintää. Lainsäädäntöä ja sen muutostarpeita on kartoitettu, ja laitosten käyttöön on julkaistu uusia oppaita ja uutiskirjeitä. Vaarallisten kemikaalien laajamittainen käsittely ja varastointi on Suomessa luvanvaraista. Tukes antaa tuotantolaitoksille luvat ja valvoo laitoksia määräaikaistarkastuksilla. Tarkastusväli riippuu laitoksella olevien kemikaalien määrästä ja vaarallisuudesta. Lisäksi valvonta on riskiperusteista eli sitä kohdistetaan enemmän laitoksiin, joiden toiminnassa on havaittu puutteita. Kemikaaliturvallisuuslain mukaan laitoksen turvallisuus on aina yrityksen vastuulla. Johdon tulee huolehtia siitä, että laitoksella on riittävästi osaamista ja resursseja vaarojen tunnistamiseen. Lisäksi johdon pitää olla tietoinen laitoksella tapahtuvista muutoksista ja viranomaisten antamista vaatimuksista. 14-8-5-1-2 Sisällysluettelo 8 / 2014 Sisällysluettelo 8 / 2014 Amerikkalaiset sillat älykkäiksi suomalaistekniikalla...s.2 Etteplanista MacGregorin suunnittelupalveluiden toimittaja Kiinassa...s.4 Uusia työkaluja ja strategioita ISO S -materiaalien koneistukseen...s.8 Nomet Oy - vaativaa koneistusta ja kumppanuutta...s.12 Mynämäellä valmistuu 12.000 kollektoria vuosittain...s.16 Team Finland LetsGrow - Rahoitusohjelma kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille...s.18 Lapin AMKin uusitut sähkölaboratoriot käyttöön...s.20 Turvallisuus-, työhyvinvointi- ja hitsausalan suurtapahtuma syksyllä Tampereella...s.22 BMW:ltä 3D:n avulla aivan uudenlainen sähköauto...s.25 Toyota Material Handling Finland Oy - Toyotalta uusi BT Levio lavansiirtovaunu...s.28 AGA rakentaa uuden vedyntuotantoyksikön Neste Oilin Porvoon jalostamolle...s.29 Nauretaan näyttävästi...s.30

PÄÄTOIMITTAJALTA Euroopan parlamentin vaalit 2014 lähestyvät kovaa vauhtia. Vaalipäivä on Suomessa 25.05.2014. Vaaliuurnille kelpuutetaan viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttänyt henkilö. Suomalaisen teollisuuden kannalta on tärkeää, miten esimerkiksi Euroalueen toimintaa tullaan hoitamaan, eli miten Euron tulevaisuudessa käy. Päätoimittaja Jouko Nieminen Kriittisimmät ehdokkaat haluaisivat lopettaa koko Euroopan Unionin toiminnan, mutta aivan sellaiseen en usko, mutta kehitystä parempaan tietenkin toivon koko maamme teollisuus. Mikäli euron kurssia lasketaan esimerkiksi 20%, niin minkälainen vaikutus uskotaan sillä olevan euroalueen työllisyyteen. No, ehkä tuo vertaileva esimerkki on himan raju, eikä ilmeisesti toteudu, mutta varmasti se on suuntaa antava. Kaikki jo tunnustavat, että euron kurssi on nousuun niin kovasti, että se haittaa jo koko euroalueen teollisuutta. Kun nyt Euroopan parlamentin vaaleissa valitaan 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin ja Suomesta valitaan yhteensä 13 Euroopan parlamentin jäsentä eli meppiä (Member of the Parliament), on heitä tentattava ennen vaaleja siitä, mitä he aikovat tehdä suomalaisen teollisuuden hyväksi. Kaikki me tiedämme, että mies ja ääni periaatteella toimiva demokratia ei Suomelle paljoa valtaa anna. Kun tähän vielä lisätään, että mepit työskentelevät eurooppalaisissa puolueryhmissä, joita on nykyisessä parlamentissa seitsemän. Voidaan vain todeta, että siinä on se meidän vaikutus mahdollisuutemme. Mitä useammassa ryhmässä on suomalainen meppi, sitä paremmat mahdollisuudet on vaikuttaa ryhmän kantaan ja ryhmät sitten kisaavat siitä, kenen idea menee lävitse. Outoa parlamenttitoimintaa, mutta silti se voidaan saada toimimaan, jos päätöksentekoon tulee myös niin sanottu oppositio, jolla on myös jonkinlainen vaikutusmahdollisuus. Tällä hetkellä opposition ääni ei kuulu ja se voi vaikuttaa vain ja ainoastaan vaalienkautta. Nyt näyttää tulevan opposition vaalit. Sanotaan, että Euroopan parlamentti on maailman suurin demokraattisesti valittava parlamentti. - Nyt tuo suuruuden hulluus alkaa näkyä myöskin päätöksen teossa. Toiminta ei suju toivotulla tavalla ja mikä pahinta, muut maat vedättävät Euromaita sen minkä ehtivät. Suuruus ei ole välttämättä huono asia, jos osataan ripeästi muuntua tilanteiden mukaan. Nykyinen itsepäinen linja on vienyt Euroopan unionia todella huonoon suuntaan. Muutosta siis tarvitaan ja todella nopeasti. Nyt valittava uusi parlamentti aloittaa työnsä heinäkuussa. Muutoksia voidaan siis odottaa jo tämän vuoden kuluessa. Tätä huomiota ei ole tehty Euroopan Unionissa, vaan se on tehty uutisointia seuraamalla ja teollisuuden tilaa tutkimalla. Muutosta parempaan tarvitaan välittömästi. Suomen poliittinen tilanne on kansanvallan kannalta aika outo. Kun eduskuntavaalit aikoinaan pidettiin niin tiedettiin, kenestä tulee pääministeri - henkilö, joka käyttää maassamme suurinta poliittista valtaa. Tuo valta on jopa suurempaa kuin suoralla kansanvaaleilla valitulla presidentillä. Kuitenkaan kansa ei vaaliuurnille mennessään tiedä, minkä niminen mies maatamme johtaa, jos vaalien aikainen voittajaksi katsottava henkilö lähteekin muualle. Silloin kansanvallasta ei ole tietoakaan, voidaan siis puhua puoluevallasta. Tämä on vaarallinen asia, jos jokin ulkovalta haluaa määräillä maamme asioista, se voi halutessaan vaihtaa maamme johtoon haluamansa henkilön, kansan voimatta vaikuttaa asiaan millään lailla. Suomi ei siis olekaan tasavalta, jossa valta on kansalla, kuten on usein ilmoitettu. Valta on otettu kansalta puolueiden käyttöön tavalla, joka ei puolueille kuulu. Jos Suomi aiotaan tulevaisuudessakin pitää tasavaltana, jossa valta on kansalla, tulee pääministeri valita kansan äänestyksellä aivan samoin kuin presidenttikin. Ei ole mielestäni oikein, että kansan valitsemalla presidentillä on vähemmän valtaa kuin puolueen valitsemalla pääministerillä, joka on saattanut päästä tehtäväänsä kansanäänestykseen verrattuna vain 3 % kannatuksella. Tuo äskeinen esimerkki oli hieman kärjistetty. Tietenkin on tunnustettava, että nykyisen pääministeri yltää huomattavasti isompaan kannatukseen, mutta kansanäänestyksessä tuskin yltää yli 10 % kannatukseen. Nopeimmin asia voidaan ratkaista palauttamalla presidentille valta hajottaa hallitus ja määrätä uusi hallitusneuvottelija. Tämä tapa ärsytti aikanaan erästä pääministeriä, mutta kadutti häntä, kun hänestä oli tullut maahamme presidentti. Ehkä tuo vanha tapa pitää kuitenkin palauttaa ja antaa presidentille hieman lisää valtaa, sillä hän toimii kansan suoraan valtuutukseen nojaten. 14-8-6-1-2 6 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

TEOLLISUUSPESUKONEET www.teijopesu.fi TeijoViverk Oy Ab Harjuntie 8, 29251 NAKKILA Puh. (02) 531 2200 www.fluidcontrol.fi Teollisuuden Näytelehti 7

Uusia työkaluja ja strategioita ISO S - materiaalien koneistukseen ISO S -luokitettuja materiaaleja ovat muun muassa lämpöä kestävät superseokset (HRSA) ja titaaniseokset. Kuuman kestävyytensä ja vahvuutensa ansiosta näitä materiaaleja voidaan hyödyntää laajasti esimerkiksi kriittisissä lentokone- ja energiateollisuuden sovelluksissa. Seosten hyvät piirteet vaikuttavat kuitenkin myös niiden työstöominaisuuksiin, jotka poikkeavat perinteisistä rauta- ja teräsmateriaaleista. Tämän vuoksi jyrsinvalmistajat ovat kehittäneet tuotteita ja strategioita, jotka vaikuttavat materiaalin työstettävyyteen ja mahdollistavat luotettavan, jatkuvan ja suhteellisen edullisen ISO S -ryhmän seosten koneistuksen. Lastuavien työkalujen valmistajat pyrkivät myös tiedottamaan konepajoja uusista työkaluista ja niihin sopivista työstöstrategioista ja vakuuttamaan koneistajat siitä, että perinteiset työstötekniikat eivät toimi edistyksellisissä materiaaleissa, minkä vuoksi ne kannattaa päivittää. Työstettävyyteen vaikuttavat tekijät Termi työstettävyys kuvaa metallin käyttäytymistä työstöprosessin aikana. Siihen vaikuttavia päätekijöitä on neljä: työstöön tarvittava mekaaninen voima, lastunmuodostus ja -poisto, lämmön muodostuminen ja siirtyminen sekä lastuavan särmän kuluminen ja vaurioituminen. Mikä tahansa yksittäinen tekijä tai niiden yhdistelmä voi johtaa siihen, että materiaalia kutsutaan vaikeasti työstettäväksi. Työstettävyysongelmat, työkalun kestoikä, prosessin kesto ja luotettavuus sekä osien laatu, tulevat esille heti, mikäli HRSA- ja titaaniseoksia yritetään työstää esimerkiksi teräkseen ja rautaan vuosikymmeniä käytetyillä työkaluilla ja tekniikoilla. Vasta viime vuosina on kehitetty työkaluja, jotka on tarkoitettu nikkeli- ja titaanipohjaisten seosten työstämiseen. Näiden uusien materiaalien koneistus ei välttämättä ole vaikeampaa kuin perinteisten metallien - se on yksinkertaisesti erilaista. Tavallinen menettelytapa niin kutsutun vaikean materiaalin työstössä on edetä varovaisesti ja käyttää pienempiä lastuamisarvoja eli syöttönopeuksia, lastuamissyvyyksiä ja -nopeuksia. Jos taas käytetään erityisesti näille materiaaleille kehitettyjä työkaluja, perusperiaatteena on suurentaa lastuamissyvyyttä ja syöttönopeutta. Esimerkkinä aggressiivisia koneistusarvoja kestävistä työkaluista voidaan mainita hienorakeiset kovametallilaadut, joiden särmälujuus on suuri korkeissa lämpötiloissa ja pinnoituksen tarttuvuus hyvä ja jotka HQ ILL Workpiece Material Tool Characteristics kestävät hyvin mahdollista työstökarjenneiden kappaleiden aiheuttamaa lohkeamista. Haastavien materiaalien rouhintaan ja viimeistelyyn on kehitetty myös keraamisia ja PCBN-työkaluja. Lämpöä kestävien superseosten työstettävyyskertoimet eivät eroa suuresti kovien rauta- tai teräsmateriaalien vastaavista. Ero näihin materiaaleihin verrattuna on kuitenkin merkittävä lämmöntuotossa ja sen haihtumisessa. Lämpöä muodostuu, kun työstövoimat saavat työkappaleen materiaalin muuttamaan muotoaan, ja prosessissa syntyneet lastut siirtävät lämpöä pois. Kuitenkin näiden materiaalien lastut eivät kuitenkaan yleensä pysty siirtämään lämpöä tehokkaasti, ja lisäksi materiaalit itsessään johtavat lämpöä heikosti. Siksi työstettävän alueen lämpötila voi olla 1100-1300 C, ja jos lämpö ei pääse haihtumaan, se keskittyy työkaluun ja työkappaleeseen. Tämän seurauksena työkalun kestoikä lyhenee ja työkappale voi vaurioitua tai sen metallurgiset ominaisuudet voivat muuttua. 8 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Jotta tämä ongelma voidaan ratkaista, perinteistä käsitystä lastuavan työkalun vahvuudesta on muutettava. Teräväsärmäisiä työkaluja pidetään yleensä heikkoina, mutta yksi mahdollisuus hallita rintapinnan lämpötilan nousua on käyttää teräviä työkaluja, jotka ovat kevytleikkuisia eivätkä muokkaa materiaalia työstön aikana, jolloin lämpöä muodostuu vähemmän. Tätä strategiaa varten tarvitaan työkaluja, joiden särmät ovat lujia, ja koneita, joiden teho, tukevuus ja värinäkestävyys on riittävällä tasolla. HRSA-metallien työstöä vaikeuttaa myös niiden taipumus työstö- ja erkautuskarkenemiseen. Työstökarkenemisen seurauksena lastuamisvyöhykkeellä oleva materiaali kovenee altistuessaan työstövoimille ja korkeille lämpötiloille. Nikkeli- ja titaanipohjaiset seokset työstökarkenevat helpommin kuin teräs. Erkautuskarkaisussa työkappaleen materiaaliin muodostuu kovia sulkeumia, kun korkeat lämpötilat aktivoivat tavallisesti lepotilassa olevan seosaineen. Kumpi tahansa karkenemistapa voi muuttaa aineen rakennetta huomattavasti jo ensimmäisessä lastuamisvaiheessa, jolloin työstettävä pinta on toisessa työkierrossa paljon kovempi. Tämä voidaan ratkaista minimoimalla työstökiertojen määrä. Jos esimerkiksi halutaan poistaa 10 mm materiaalia, työstö kannattaa tehdä kerralla 10 mm:n lastuamissyvyydellä kahden 5 mm:n lastuamissyvyyden sijaan. Kerralla valmiiksi työstö ei monissa tilanteissa ole mahdollista, mutta sitä pidetään teoreettisena tavoitteena. Tätä strategiaa käytettäessä on uudistettava myös viimeistelyn työkierto, johon perinteisesti sisältyy useita vaiheita pienillä lastuamissyvyyksillä ja alhaisilla syötöillä. Lastuamisparametreja tulisikin suurentaa mahdollisimman paljon, jolloin työkalun kestoikä pitenee ja pinnan laatu paranee. Jos viimeistelyssä käytetään hieman suurempaa lastuamissyvyyttä, lastuamissärmän terävin osa osuu mahdollisten työstö- tai erkautuskarjenneiden alueiden alapuolelle. Liian syvä viimeistely voi kuitenkin aiheuttaa värinää, joka vaikuttaa pinnanlaatuun negatiivisesti. Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää löytää oikea tasapaino tehokkuuden ja varovaisuuden välillä. Luotettavuus ja taloudellisuus Kun käytetään nykyaikaisia, nikkelija titaanipohjaisia seoksia varten kehitettyjä työkaluja ja strategioita, työstössä ei pitäisi ilmetä teknisiä ongelmia. Haasteena ei enää olekaan vain työkappaleen valmistus vaan valmistus oikealla tavalla ja hinnalla sekä annetussa ajassa. Tavoite on parantaa prosessin luotettavuutta ja tuotannon taloudellisuutta. HQ ILL Workpiece Cutting Conditions HQ ILL Workpiece Material Wear Patterns Koska uusien materiaalien ja niistä tehtävien osien hinnat ovat korkeat, työstöprosessien on oltava ehdottoman luotettavia. Valmistajilla ei ole varaa tuottaa romuksi päätyviä osia etsiessään toimivaa työstöprosessia. Asianmukaisten työkalujen ja lastuamisarvojen avulla saavutettavat tulokset pysyvät yhtenäisinä. Kun lastuamissyvyyttä ja syöttönopeutta kasvatetaan, tuottavuus nousee. Suuremmat lastuamisnopeudet voivat myös nopeuttaa osien valmistusta, mutta tätä mahdollisuutta ei vielä pystytä hyödyntämään täydellä teholla. Nikkeli- ja titaanipohjaisten seosten työstössä käytetään nykyään alhaisempia lastuamisnopeuksia kuin terästen työstössä, mutta tutkimustyössä pyritään kehittämään työkalujen ominaisuuksia niin, että suuremmat lastuamisnopeudet ovat mahdollisia työkalun kestoiän kärsimättä. Lisäämällä lastuaviin työkaluihin erikoiset lastuamisnestesuuttimet, jotka mahdollistavat korkeapaineisen ja suoran lastuamisnestejärjestelmän (HPDC) käytön, voi parantaa tuottavuutta. Jos ISO S -materiaalin lastuamisnopeus on 50 m/min, HPDC mahdollistaa jopa 200 m/min lastuamisnopeuden ja täten nelinkertaistaa tuotantomäärän. Kääntöterän kestoikä on toinen tuottavuustekijä, johon HRSA-materiaalien työstö tuo uuden näkökulman. Kestoikä mitataan perinteisesti työstöminuutteina ennen särmän vaihtoa, mutta mittarina voidaan käyttää myös kustannuksia. Jos esimerkiksi tietyn työkappaleen koneistus kestää 2 tuntia ja särmä on vaihdettava 20 minuutin välein, osan valmistamiseen tarvitaan 6 kääntöterän särmää. Tällöin tavoitteena olisi pienentää työkalukustannuksia ja pidentää kestoikää 20 minuutista 30 minuuttiin. Työkalujen ja kääntöterien hinta on kuitenkin vain pieni pala kokonaiskustannuksista, kun työstetään arvokkaita osia HRSA- tai titaaniseoksista. Tärkeämpi tekijä yhtälössä on työkalun / kääntöterän käyttöikä eli käyttöindeksi, jonka merkitys havainnollistuu seuraavien kahden esimerkkityökalun vertailun kautta. Teollisuuden Näytelehti 9

Jos toinen työkalu kestää 10 minuuttia ja tuottaa yhden työkappaleen, yhden osan valmistukseen tarvitaan yksi työkalu. Toisella strategialla käytettävä toinen työkalu kestää vain 5 minuuttia, mutta tänä aikana valmistetaan kaksi osaa. Vaikka viimeksi mainitun työkalun kestoikä minuutteina on puolet ensin mainitun kestosta, valmistettujen osien määrä on kaksinkertainen. Tavoitteena on valmistaa maksimimäärä oikeanlaisia työkappaleita lyhyimmässä mahdollisessa ajassa hyväksyttävään hintaan. Kun otetaan huomioon HRSA-seoksista valmistettujen osien korkea hinta, työkalun käyttöindeksi on parempi tuottavuusmittari. Yhteenveto Uuden lastuamistekniikan edut saadaan parhaiten hyödynnettyä, kun sitä osataan käyttää oikein tietyssä sovelluksessa. Vahvat, seostetut materiaalit, kuten HRSA- ja titaaniseokset, kehittyvät edelleen, ja työkaluvalmistajat kehittävät uusia tapoja parantaakseen niiden työstön tuottavuutta. Konepajat hyötyvät uusien työkalujen saatavuustiedoista sekä työkaluvalmistajien kattavasta osaamisesta niiden käytön suhteen. Työstökeskustyöt Painotie 9, 14200 Turenki HQ ILL Super Alloy Alloy Jatkuvaa työkalujen kehitystä Ruostumaton teräs, josta patentoitiin useita muotoja noin 100 vuotta sitten, oli ensimmäinen askel kohti modernia HRSA-materiaalia. Ensimmäisiin ruostumattomiin teräksiin lisättiin kromia, joka paransi hapettumisen ja korroosion kestoa - tavanomaisissa ruostumattomissa teräksissä on vähintään 10,5 painoprosenttia kromia. Myöhemmin seoksiin lisättiin myös nikkeliä, joka teki ruostumattomasta teräksestä kovempaa ja sitkeämpää. Nikkelin osuus kasvoi, kun seoksia käytettiin vaikeammissa olosuhteissa, ja loppujen lopuksi siitä tuli materiaalin pääasiallinen seosaine. Nykyaikaisessa HRSA-seoksessa 718, jonka tunnettu kauppanimi on Inconel 718, on 50-55 prosenttia nikkeliä, 17-21 prosenttia kromia, 10 prosenttia muita aineita ja jäljelle jäävä osuus rautaa. Modernit HRSA- ja titaaniseokset ovat todella vahvoja ja kestävät lämpöä ja korroosiota hyvin. Kohdatessaan näitä uusia ja haastavia työkappaleen materiaaleja koneistajat kokeilevat ensin vanhoja tuttuja koneistusmenetelmiä. Parhaaseen mahdolliseen tuottavuuteen päästään kuitenkin vain käyttämällä erityisesti näitä materiaaleja ja sovelluksia varten suunniteltuja työkaluja ja tekniikoita. Esimerkiksi 1980-luvun puolivälissä Seco perusti niin kutsutun Alpha-ryhmän, johon kuuluvat tutkijat ja insinöörit pyrkivät löytämään tehokkaampia tapoja työstää ruostumatonta terästä. Ryhmä teki yhteistyötä useiden ruostumattoman teräksen valmistajien kanssa ja kehitti uusia kovametallilaatuja ja geometrioita sekä erityisiä menetelmiä ruostumattoman teräksen koneistamiseen. 1990-luvulla hanketta laajennettiin HRSA-materiaaleihin. Kovametallilaatujen, pinnoitteiden ja geometrioiden lisäksi on kehitetty työkaluja, jotka optimoivat HRSAtyöstön tuottavuuden tietyillä koneistuksen osa-alueilla. Esimerkiksi Secon rouhintaan tarkoitetulle sialonkeraamiselle CS100-laadulle on ominaista sen suuri kemiallinen reagoimattomuus, hankauskestävyys ja iskusitkeys, jolloin saavutetaan pitkä työkalun kestoikä. Tyypillisissä rouhintasovelluksissa lastuamisnopeudet ovat 150-305 m/min, syötöt 0,2-0,4 mm/kierr. ja lastuamissyvyydet 0,5-3,75 mm. CS100-laatua täydentää sitkeä ja kulumista kestävä PCBN-laatu Secomax CBN170, joka on suunniteltu nikkelipohjaisten superseosten jatkuvaan viimeistelysorvauk- seen. CBN170-laadussa on kuituvahvisteista, keraamista sideainetta, joka pidentää kääntöterän kestoikää ja siten vähentää särmän vaihdosta johtuvia koneseisokkeja. Se täyttää nikkelipohjaisten superseosten viimeistelyn pinnanlaadun, tarkkojen toleranssien ja lastuamisaikaan liittyvät vaatimukset. CBN170-kääntöterät on suunniteltu käytettäväksi jatkuvassa työstössä lastuamisnestettä käyttäen, enimmillään 0,5 mm:n lastuamissyvyydellä ja lastuamisnopeuksilla 300-400 m/min. Laadun CBN-pitoisuus on 65 tilavuusprosenttia ja sen raekoko on 2 µm. Kääntöterissä on 25 µm:n särmän pyöristys. Toinen vaihtoehto parantaa HRSAmateriaalien työstön tuottavuutta on Secon Jetstream Tooling -järjestelmän, joka vie korkeapaineisen lastuamisnesteen lähelle lastuamissärmää. Nestevirtaus nostaa lastun pois rintapinnalta, jolloin lastunhallinta paranee, kääntöterän kestoikä pitenee ja tehokkaampien lastuamisarvojen käyttö on mahdollista. Joissain tapauksissa lastun nopea jäähtyminen tekee siitä hauraan ja helpommin katkeavan. Tekijä: Patrick de Vos, Seco Tools Groupin teknisestä koulutuksesta vastaava johtaja Seco Tools tunnetaan maailmanlaajuisesti innovatiivisista lastuavan työstön työkaluistaan ja asiakkaiden kanssa tekemästään tiiviistä yhteistyöstä. Tavoitteena on ymmärtää asiakkaiden tarpeet ja vastata niihin. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Ruotsin Fagerstassa. Seco Toolsilla on yli 5 000 työntekijää 50 maassa.se tarjoaa myyntitiimiensä henkilökunnalle koulutusta, kehittymismahdollisuuksia ja kannustinohjelmia sekä avoimen viestintäympäristön. Työntekijämme edustavat yrityksen kolmea ydinarvoa: asiakaslähtöisyyttä, yhteishenkeä ja henkilökohtaista sitoutumista. Nämä arvot määrittävät menettelytapamme liiketoiminnassa ja sen, miten toimimme vuorovaikutustilanteissa niin yhtiön sisällä kuin sen ulkopuolellakin. 14-8-8-1-2 1 0 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Tuotantotilan koordinaattimittauskoneet Lisätietoja Carl Zeiss Oy puh. 020 7940 891 olavi.huttunen@zeiss.com www.zeiss.fi Seuraava Teollisuuden Näytelehti ilmestyy 26.05.2014 ja aineistopäivä on 19.05.2014. - Olethan mukana Teollisuuden Näytelehti 11

Nomet Oy - vaativaa koneistusta ja kumppanuutta FM-järjestelmän ytimen muodostavat Burkhardt&Weberkoneistuskeksukset Nomet Oy:n tuore toimitusjohtaja Harri Jokinen omaa pitkän kokemuksen yrityselämästä Teknologiateollisuus ry:n puitteissa. Nyt puoli vuotta takana konepajan johdossa ja muutoksen tie on alkanut. 10 vuotta hän on auttanut pk-sektoria kansainvälistymään, nyt hän toteuttaa omia ohjeistuksiaan käytännön tasolla - ja onnistuneesti. Vaativiin koneistuksiin erikoistunut Nomet Oy on saanut ensimmäiset suorat kaupat Venäjälle Pietariin ja USAan Texasiin. Tapa toimia on saanut konepajassa uudet käsitteet ja nyt sisäiseen facebookiin - Yammeriin - halutaan henkilökunnan lisäksi myös tärkeimpiä asiakkaita mukaan vahvistamaan kumppanuutta. Vuonna 1952 perustettu Nomet Oy on tj. Harri Jokiselle tuttu yritys. Kyseessä on hänen isänsä perustama konepaja, missä on tullut tehtyä aikanaan niin kesätöitä kuin diplomityökin. Nykyisin yhtiö kuuluu Rolatekonserniin. Ihan yllättäin Jokinen ei toimitusjohtajan saappaisiin hypännyt; takana hallitustyöskentelyä Nometin hallituksen jäsenenä kolmisen vuotta, joten hänelle tuttu yritys kaikin puolin. - Elämme Suomessa suuren muutoksen aikaa. Niin sanotut veturiyritykset rakentavat busineksensä sinne, missä on markkinoita. Alihankkijat elävät supistuvilla markkinoilla. Teknologiateollisuus edistää osaltaan yritysten halua kasvaa, kartoittaa mitä mahdollisuuksia on olemassa. Heidän tehtävä on vaikuttaa juuri yritysten toimintaedellytyksiin, jotta valtiovallan päättäjät myös ymmärtävät päätöstensä seuraukset. Pk-yritykset työllistävät teknologiateollisuudesta puolet ja on muistettava, että juuri pk-sektori on viimeisen kymmenen vuoden aikana luonut Suomeen 77.000 uutta työpaikkaa. Nyt jos työpaikkoja syntyy, ne syntyvät pieniin yrityksiin. Samaan aikaan pienten toimintamahdollisuudet ovat vaikeat, rahoituksesta 70 % vastaa pankit, jotka EU-päätösten myötä sulkeneet rahahanoja, sillä pk-yritysten lainat lasketaan riskipitoisiksi ja rasittavat pankkeja. 1 2 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Vaativien tuotteiden valmistusta monitoimisorvilla. Nomet Oy:n toimitusjohtaja, Harri Jokinen näkee Suomen pk-yritysten tulevaisuuden olevan yhä tiiviimmässä yhteistyössä - kumppanuudessa. Eli pk-yritysten pitäisi luoda työpaikkoja, mutta tärkeä rahahana käännetään kiinni. Samaan aikaan 20-30 % kansainvälistymisrahaa on leikattu. Tekesin rahoja suunnataan strategiseen tutkimukseen, sinne on tarjota avustuksia, isot yritykset saavat näitä avustuksia, kuten myös shokit ja tutkimuslaitokset. Pk-yrityksille jää lainavaihtoehto, jonka senkin saanti on kiven alla. - Onko tämä oikea tapa ruokkia pk-teollisuutta, jossa on edes pientä potentiaalia luoda työpaikkoja? Kun tulee parempi aika, pelkään pahoin, ettei nämä pk-yritykset pysty jatkamaan, kun käyttöpääomaa ei ole, ja kun ne useasti myös rahoittavat päähankkijoiden toimintaa pitkillä maksuajoilla, tiivistää Nomet Oy:n toimitusjohtaja Harri Jokinen. - Nometissa me palvelemme suuria suomalaisia veturiyrityksiä. Olemme kartoittaneet toimintaympäristöämme - mitä teollisuutta täällä on, ketä me voimme palvella. Mukana kartoituksessa on ollut tuotannollinen perusta, omistajien, henkilöstön ja asiakkaitten viestit - mitä voidaan tehdä. Tältä pohjin on tehty valintoja ja viety päätökset tekemisen tasolle. Isot yritykset hyödyntävät globaalisuutta. Meidän isot veturit pärjäävät Kaukoidässä hyvin. Mahdollisuuksia maailmassa on paljon; 1 miljardi uutta ihmistä kymmenen vuoden päästä, kiinalaiset muuttavat kaupunkeihin, ja kun vaihdanta hyvin pelaa, mahdollisuuksia aina vaan enemmän. Meidän täytyy siis kansainvälistyä ja löytää se oikea tapa toimia. Teollisuuden Näytelehti 13

Suomalaiset pk-yritykset ovat yksinään liian pieniä. Alihankkijoiden kuin päähankkijoidenkin tulisi yhdistää voimia. Teknologiateollisuudessa me etsimme isoja liiketoimintamahdollisuuksia maailmassa. Tehtiin harjoitus, jossa löytyi helposti 30, joita sitten lähdettiin penkomaan. Tavoitteena oli löytää neljätoista isoa, uutta liiketoimintamahdollisuutta, joissa Suomessa yrityksillä on hyvä osaaminen, kun se osaaminen vaan yhdistetään. Tämäntyyppisiä ratkaisuja ryhmiksi löydettiin lopulta 20, joten mahdollisuuksia alihankkijoillakin on. Näistä enemmän Teknologiateollisuuden sivulla Isot teemat-otsikon alla. Vaativaan koneistukseen erikoistunut Nomet Oy työllistää tänäpäivänä 56 henkilöä. Liikevaihto on lähes 10 milj. eur. Pariin otteeseen laajennetut toimitilat käsittävät nykyisellään noin 5500 neliötä. Erittäin nykyaikainen konekanta, pitkälle viety automaatio sekä osaava henkilöstö takaavat Nometin työn laadun. Kansainvälistymiseen on lähdetty panostamaan; suoria kauppoja mm. Pietariin ja Texasiin on saatu aikaan. Vaativaa koneistusta nykyaikaisella konekannalla -Meillä kaikki valmistus on tällä hetkellä alihankintaa. Oma tuote on suunnitelmissa ja Hermia Yrityskehityksen kanssa yhdessä etsitään meille sitä omaa tuotetta, kerätään infoa ja tuoteideoita valmistukseen. Mittausta kolmikoordinaattimittauskoneella. Nometissa valmistuu vaativia pyörähdyssymmetrisiä sekä kotelomaisia kappaleita. Käytössä yli 30 NCohjattua työstökonetta; tyypillisesti sorvit on sorvauskeskuksia, joissa on pyörivät työkalut, siellä on vähintäin Y- ja C-alkseli, jolloin voidaan porata ja jyrsiä, ja saada aikaan yhdellä kiinnityksellä monimuotoisia kappaleita. Useissa on kaksi karaa, molemmat ovat vetäviä ja lähes kaikki on robottipanosteisia. Lisäksi on koneistuskeskuskantaa; kolme isoa, vahvaa Burkhardt & Weber -koneistuskeskusta ja ne on liitetty Fastemsin FM-järjestelmään. Kaikkiaan siinä on neljä koneistuskeskusta, joten miehittämätöntä aikaa voidaan tilauskannan kasvun myötä kasvattaa. Työtilanne ei ole paras mahdollinen. Konepajassa ei ole tarpeeksi kuormaa, jotta automaation hyöty saataisiin täysimittaisesti käyttöön. Sarjakoot liikkuvat 10-1000 kpleen määrissä. Pitkäaikaiset asiakassuhteet käsittävät vuosisopimuksen ja toimitukset tarvittavissa suoraan tuotantolinjalle oikea-aikaisesti ja sovituissa toimitusmäärissä. - Asiakkaat pyytävät meiltä yhä enemmän valmistuksen suunnittelua, kun he eivät enää samalla tavalla osaa/ tunne valmistusteknologioita. Me olemme lastuavan työstön ja siihen liittyvien teknologioiden osaaja, tulevaisuudessakin hyvä asiantuntija, joten autamme meidän asiakkaitamme tekemään tuotteita ja kappaleita, joilla he pärjäävät paremmin markkinoilla. 1 4 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Nometilla on noin 60 osaavaa työntekijää, nykyaikainen konekanta sekä käytössä on 5500 neliömetrin muuntautumiskykyiset toimitilat Tampereella. Se toimii työn kehittämisen tiedon kanavana. Ryhmissä tekijät itse katsovat, mitkä työt ovat tulossa, päättävät työnjärjestyksestä jne. Samanlaista yhdessä tekemistä ja kumppanuutta haluamme ottaa käyttöön myös tärkeiden asiakkaittemme kanssa. Haluamme investoida suhteeseen ja tässä kohden se meidän lisäarvomme olisi yhteinen tieto. Meidän tehtävä on skannata uusia valmistustapoja, menetelmiä, työkaluja jne. ja implementoida niiden hyödyt meidän asiakkaittemme tuotteisiin. Sen sijaan, että me vain tekisimme asiakkaiden piirustuksista kappaleita, mitä toki tehdään, mutta siitä me haluamme valmistusteknologioita viedä vielä eteenpäin. Tyypillisiä Nometin tuotteita ovat akselit ja erilaiset vaihdelaatikkokotelot, jotka vaativat erityistä tarkkuutta. Asiakkaat edustavat maanrakennusteollisuutta, sähkökoneita, puolustusvälineteollisuutta, laivanrakennusteollisuutta sekä kone- ja laitevalmistamista. Seuraavat standardit ISO9001, 14001, OHSAS18001, Green Card Quality ovat käytössä. -Puolen vuoden aikana olemme panostaneet liiketoimintasuunnitelmaamme. On tehty tietoisia valintoja; koneita ja laitteita ei merkittävästi tulla hankkimaan. Mittalaitteita ja tuotannon tietotekniikkaan tulemme investoimaan (nivelvarsimittakone, kolmikoordinaattimittakoneen päivitys sekä Yammer), valmistettavuuden asiantuntijana CAD järjestelmän rinnalle tulee CAM, jolla pystymme näyttämään kappaleen valmistuksen simuloimalla sitä. Tehdään sarjat sitten meillä tai Kiinassa, me palvelemme protojenkin valmistuksessa. Meidän ohjelmilla on isoja koneistuskeskusia otettu Kiinassa käyttöön. Yammer luomassa kumppanuutta Nometin sisäisenä facebookina on toteutunut yhteisöllinen tietojärjestelmä - Yammer. Tämän myötä työn itseohjautuvuus työryhmissä lisääntyy, sisäinen tiedonkulku ja vuorovaikutteisuus lisääntyy, kun koko Nomet on siellä. Tietoa välitetään molempiin suuntiin. Pinnoitusta jo vuodesta 1951 Kultausta,kromausta, niklausta,kuparointia pinnoitamme myös sinkkipainevaluosia www.niklaamorautio.fi Turku 02-2370354 Tärkeää on operatiivisen toiminnan kehittäminen, johon on nyt tullut tuo Yammer. Myös liiketoiminnan ja strategian kehittäminen on huomioitu; kumppanuus ja uudet menetelmät - kansainvälistyminen (Venäjä, USA) sekä liittoutuminen toisten alihankkijoiden kanssa. Haluamme näillä ratkaisuilla tuoda lisäarvoa asiakkaiden toimintaan. Me haluamme olla kumppanuudessa mukana. 14-8-12-1-2 TYHJIÖMUOVAUS- ALIHANKINTAA Muovitekniikka Europlast Oy Painotie 25, 29250 Nakkila Puhelin 020 786 2410 www.europlast.fi Teollisuuden Näytelehti 15

Geoenergia on tulevaisuuden ala Mynämäellä valmistuu 12.000 kollektoria vuosittain Toimitusjohtaja Joni Hakula näkee geoenergiassa tulevaisuutta. Suomessa eletään taantumaa; investointihalukkuus on alhaalla, samalla kun mietitään säästöjä. Hakula lupaa, että hyvät tuotot on tulossa, jos yrityksissä nyt sijoitetaan lämmitysmuodon muutokseen. Maalämpöä saadaan isoihinkin tuotantolaitoksiin kohtuukustannuksin ja lyhyellä 6-7 vuoden keskimääräisellä takaisinmaksuajalla. - Kokoluokitus ei ole maalämmössä esteenä - näillä lämpiää/jäähtyy Euroopan suurin 17 ha:n logistiikkakeskuskin. Ruotsiin vuonna 2002 perustettu maalämpöputkien valmistaja, MuoviTech Ab, on levittäytynyt Suomeen, Puolaan, Hollantiin ja Uuteen- Britanniaan. Uusimpana kohteena tulossa USA. MuoviTechin palveluksessa on 70 henkilöä, josta 20 hlöä vuonna 2006 perustetun MuoviTech Finlandin palveluksessa. Suomen tehtaan omistajuus on 60%:sti ruotsalaisella emoyhtiöllä. Liikevaihto 7,5 milj euroa ja 1700 neliön tuotantotilat sijaitsevat Metallitiellä Mynämäellä. Kyseessä on Euroopan johtava geoenergian asennuslaitteiden valmistaja ja toimittaja. Yritys toimittaa lämmönkeruujärjestelmiä niin pienten yksityisten kiinteistöjen kuin suurienkin laitosten tarpeisiin. Joni Hakula iloitsee maalämmön tietoisuuden lisääntymisestä; nyt tarjolla on alan osaamista ja varsinkin alan suunnittelupuoli kehittyy kokoajan. Osaajia on alalle tullut lisää viime vuosina, ja myös tiedon saanti ja mitoitukset oikean kokoisen järjestelmän kartoituksiin. - Suomessa ei eri energiamuotoja tueta naapurimaa, Ruotsin kaltaisesti. Tämä hidastaa geoenergian kasvua ja uusien järjestelmien käyttöönottoa maassamme. Osaltaan taantuma on heikentänyt meidänkin tulosodotuksia, vaikkakin nyt yrityksissä olisi otollisin hetki tehdä suunnitelmia ja muuttaa lämmitysmuotoja tuottavampaan ratkaisuun. SOK Sipoon logistiikakeskuksessa on 319kpl 300 metrisiä energiakaivoja joissa MuoviTechin energiakollektorit. 1 6 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Mynämäellä valmistuu muovikoneissa ns. extrudereilla noin 12.000 kollektoria vuodessa, mikä vastaa 12.000 omakotitalon lämmitysenergiatarvetta. Käytössä on kolme putkilinjaa, joissa töitä ajetaan kahdessa vuorossa. Kysynnän noustessa on mahdollista ottaa käyttöön 3. vuoro sekä viikonloppuajot. Putkea valmistuu 4:ää eri kokoa 32-40 - 50 ja 63 mm, joista 40 mm kattaa 95% koko tuotannosta. Maalämpöputkien laatu on ensiarvoisen tärkeää, ja niissä 2-3 barin paine on käytössä normaali, putkisto kuitenkin koestetaan 10 barilla. Laatua valvoo ulkopuolisena Insta Sert. Uutuutena markkinoille on tuotu Turbo Collector, joka on patentoitu ja pidemmälle viety versio perinteisestä lämmönkeruuputkesta. Sen lämmönsiirtokyky on todistetusti perinteistä parempi, ja nykyisin yli puolet valmistuvasta putkesta on jo Turboa. Uuden putken lanseeraus kertoo emoyhtiön voimakkaasta panostuksesta tuotekehitykseen; eri materiaaleilla saadaan eri tavoin lämmöntehoa irti. Pienemmät painehäviöt ja entisestään parannettu hyötysuhde avaa uutuudelle markkinoita. Maalämpöputkistot myydään suoraan LVI-liikkeille sekä porareille. Osaava järjestelmän toimittaja kartoittaa asiakkaalle putkitarpeen TRT-mittauksen avulla, näin vältytään yli- tai alimitoitetulta lämmitys-/jäähdytysjärjestelmältä. Keskimääräinen takaisin maksuaika järjestelmille on 6-7 vuotta. Vanhemmissa, vähemmän eristetyissä rakennuksissa hyöty on suurempi ja takaisin maksu nopeampaa kuin passiivienergia taloissa. Toisaalta kannattaa huomioida, mitä järjestelmästään maksaa, monesti hintahaitarin tarkastelu - mitä saa ja mihin hintaan - saattaa tuoda säästöä. Maalämmön epäilijöille Joni Hakula esittelee SOK:n Sipoon Logistiikkakeskuksen maalämpöratkaisua, jossa pinta-alaa peräti 17 hehtaaria, ollen näin Euroopan suurin maalämmön tuotantolaitos. Logistiikkakeskuksessa on alla 320 kappaletta 300 metrisiä energiakaivoja, joissa on MuoviTechin energiakollektorit. - Jos maalämpö toimii näin suuressa kokonaisuudessa, miksei se voisi olla vaihtoehto myös sinne 500-1500 tehdashalliinkin, kotitalouksista puhumattakaan. - Olemme Euroopan johtava geoenergia tuotteiden valmistaja. Kehitämme ja valmistamme tuotteet omissa tehtaissamme. Toimitamme kollektorit, suojaputket, venttiilit, putken osat ja kaiken, mitä tarvitaan lämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen täydelliseen asennukseen. Paras maassa. Yhtiön kansainvälisyys kasvaa uuden tehtaan käynnistyessä tämän vuoden aikana USA:ssa. - Periaateessa siellä on jo tilat ja koneet valmiudessa, nyt ollaan aloittamassa käyntiinajoa, - ja tässä USA-kuviossa myös Suomen MuoviTech Finland on mukana. 14-8-16-1-2 MuoviTech-konserni on Euroopan johtava geoenergia-tuotteiden valmistaja. Kehitämme ja valmistamme geoenergian asennustuotteita omissa tehtaissamme. Toimitamme kollektorit, kokoomakaivot, suojaputket, venttiilit, putken osat ja kaiken, mitä tarvitaan lämpöpumpun tai jäähdytyslaitteen täydelliseen asennukseen. Ab MuoviTech Finland Oy Metallitie 2-4, 23100 Mynämäki, Puh. (0)20-7280 580 Fax. (0)20-7280 581 Mail: info@muovitech.fi Teollisuuden Näytelehti 17

Team Finland LetsGrow - Rahoitusohjelma kansainvälistä kasvua hakeville pk-yrityksille Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelmassa yritys saa Finnveralta lainaa investointeihin ja käyttöpääomaan, Tekesiltä avustusta innovaatiopalvelujen hankintaan ja Finprolta neuvontaa kansainväliseen kasvuun. Ohjelma on tarkoitettu kasvuhaluisille pk-yrityksille, joiden taloudellinen tila on vakaa ja liikevaihto 5-50 miljoonaa euroa. Ohjelmaan valittavilla yrityksillä tulee olla vahvasti kansainväliseen kasvuun tähtäävä liiketoimintasuunnitelma, innovatiivinen ja kilpailukykyinen tuote tai palvelu sekä osaava ja omistautunut tiimi toteuttamaan kasvua. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa potentiaalisimpien kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien pkyritysten kasvusuunnitelman rahoitus. Kannustamme yrityksiä lisäämään osaamistaan, rakentamaan kilpailuetua, kasvattamaan markkinaosuuttaan sekä toteuttamaan kasvua tukevia investointeja. Haku Team Finland LetsGrow -ohjelmaan käynnistyy toukokuun lopussa. Tutustu ohjelmaan osoitteessa www.letsgrow.fi Asiakaslähtöinen toimintamalli Team Finland -toimijoita kannustetaan uudistumiseen ja aloitteellisuuteen kärkihankkeiden kehittämisessä. Me - Finnvera, Finpro ja Tekes - teemme nyt juuri tätä yhdessä, toistemme toimintatavoista oppien ja ennen kaikkea asiakasyritystemme hyväksi! Yhteishanke toimii myös Team Finland -palvelukehityksen pilottihankkeena. Team Finland LetsGrow -rahoitusohjelman periaatteena on Team Finland -verkoston toimijoiden yhteisten päämäärien mukaisesti selkeä, joustava ja asiakaslähtöinen toimintamalli, jossa asiakas asioi yhden luukun kautta. Yritys saa rahoitusohjelmassa räätälöityjä palveluja kansainvälisen kasvun vauhdittamiseen keskitetysti Finnveralta, Tekesiltä ja Finprolta. Hakemukset käsitellään ja ohjelmaan hyväksyttyjen yritysten etenemistä seurataan ja tuetaan toimijoiden yhteistyönä. 14-8-18-1-2 1 8 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014

Avaruusrekka kiertää taas Suomea - tutustu Rosetta-luotaimeen Yli vuosikymmenen ajan avaruudessa kohti komeettaa matkannut Euroopan avaruusjärjestö ESA:n Rosetta-luotain saapuu tänä vuonna määränpäähänsä. Avaruusrekka kiertää Suomea sisällään Rosettan mallikappale ja paljon muuta. Rosetta seuraa komeettaa sen matkalla lähemmäs kohti Aurinkoa ja muuttuessa pyrstötähdeksi. Koskaan aikaisemmin ei ole päästy katsomaan näin läheltä, miten pyrstötähti toimii ja mistä se koostuu. Kyseessä on samalla matka ajassa taaksepäin, sillä komeettojen oletetaan olevan jäänteitä Aurinkokunnan alkuajoilta lähes viiden miljardin vuoden takaa. Suomella on olennainen osa Rosettassa ja sen laskeutujassa. Mukana on kuusi tieteellistä mittalaitetta, joiden suunnitteluun ja rakentamiseen Ilmatieteen laitos on osallistunut. Laitoksen tutkijat osallistuvat samoin tieteellisten havaintojen käsittelyyn ja analysointiin. Rosettan runkorakenne ja sähköntehon hallintaan liittyvää elektroniikkalaitteistoa on myös valmistettu Suomessa. Avaruusrekka aloittaa Suomen-kiertueensa Vaasasta 2.5. ja päättää matkan Seinäjoelle 24.5. Koko perheelle tarkoitetussa maksuttomassa näyttelyssä on Rosetta-luotaimen ja sen laskeutujan mallikappaleet sekä komeetan pintamalli. 14-8-19-1-2 Teollisuuden Näytelehti 19

Lapin AMKin uusitut sähkölaboratoriot käyttöön Lapin ammattikorkeakoulun Kemin Kosmoksen toimipisteen sähkölaboratorioiden kolme vuotta kestänyt uudistaminen on pian päätöksessään. Sähkön tuotantosiirto-, jakelu- ja käyttölaitteistot on testattu ja otettu tänä keväänä opetuskäyttöön. Lapin AMK vastaa koko pohjoisen Suomen sähköinsinöörien kouluttamisesta. Asiantuntijatarve onkin arktisella alueella suuri kaivostoiminnan, uusiutuvien luonnonvarojen - tuuli-, aurinko- ja biovoiman - uudenlaisen hyödyntämisen ja perusteollisuuden vuoksi. Sähköalan asiantuntijoiden tarve kasvaa myös yrityksissä parhaillaan käynnissä olevan osaajasukupolven vaihdoksen myötä. Laboratorioiden uudistamisen kokonaisbudjetti on noin 1,9 miljoonaa euroa, joista investointien osuus on 1,3 miljoonaa. Investoinnit on rahoitettu EAKR-hankerahalla ja osaamisen, opetuksen ja TKI-toiminnan kehittäminen ESR-hankkeessa. Aluksi otettiin insinöörikoulutuksen opetussuunnitelmat tarkastelun alle. - Meiltä valmistuneet ja nyt työelämässä asiantuntijoina toimivat insinöörit ovat antaneet arvokasta tietoa siitä mitä he osaavat ja mitä taitoja vielä on tarpeen kehittää. Tästä oli hyvä aloitta opetussuunnitelman viilaus ja sitten sähkölabrainvestoinnin laitteistojen suunnittelu; millaisilla laitteistoilla voidaan toteuttaa halutut oppimistehtävät ja saavuttaa halutut tietotaitotavoitteet, opettaja ja projektipäällikkö Aila Petäjäjärvi kertaa hankkeen alkuvaihetta. Laboratorioiden uudistamisessa ovat antaneet arvokasta asiantuntija-apua Kemin Energia Oy, Kemijoki Oy, Fennovoima Oy, Stora Enso / Efora Oy, Caverion Oy, Rovaniemen verkko Oy / Rovaniemen Energia Oy, Outokumpu Crome Oy, Outokumpu Stainless Oy, Polar-Automaatio Oy, Tornion Energia Oy ja ABB Oy suurimpana laitteistotoimittajana. Hankkeen rahoittivat Lapin liitto, ELY-keskus, Kemin Digipolis Oy, Meri-Lapin kehittämiskeskus ja Lapin AMK. Opetusta, laboratoriopalveluita ja lisäkursseja Kosmos-talon uusittuja laboratorioita on yhdeksän: sähkövoimatekniikan, kiinteistösähköistyksen, vesiprosessi/automaatiotekniika, energiatekniikan, ohjaustekniikan, koneautomaation, elektroniikan ja Cads-suunnittelulaboratoriot sekä RMCC-etävalvomo (Compus-talossa). Laboratoriot fasiliteetteineen ovat myös yritysten käytössä ja valmiita mittaus- ja analyysipalveluita tarjotaan myös ulkopuolisille. Laboratorioiden varustelun lisäksi kehitettiin yrityksille suunnattujen koulutusten organisoimisen toimintamallia, jonka käytännön tuloksena yritykset saavat omista tarpeistaan nousevaa ja laadukasta henkilöstökoulutusta aiempaa paremmin. Hydrauliikan ja pneumatiikan opetuspaketit, Siemens S7 - peruskurssin opetuspaketti, sähkötyöturvalliskurssit, työturvallisuuskurssit, metsodna-kurssit, kuitutekniikan opetuspaketti, Cads-Planner-kurssit ja kiinteistöautomaatiojärjestelmän käyttökoulutus käyvät esimerkeistä. U=RxI maailman tappiin asti Lapin AMKissa opiskellaan insinööriksi MIT:ssa Yhdysvalloissa kehitetyllä CDIO-mallilla. Sähkölaboratorion investointihankeessa on kyse myös sähkötekniikan opetuksen käytännönläheistämisestä, jolla tavoitellaan vaikeiden teoreettisten ilmiöiden helpompaa havainnoimistamista ja ymmärtämistä ja siten sähkötekniikan opetuksen nostamiseen uudelle tasolle. Perusta on silti vahvassa teoriaosaamisessa. - Opetustyylejä ja -menetelmiä voidaan ja pitää kehittää ja parantaa, mutta substanssi pysyy samana ja U on yhtä kuin RxI hamaan tappiin asti, kertaa Aila Petäjäjärvi insinöörikoulutuksen faktoja. Opettajan tavoitteena on luonnollisesti innostaa nuoret kiinnostumaan sähkötekniikan opiskelusta, sillä osaajien saaminen alalle on ollut yhteistyökumppaneiden ja oppilaitosten edustajien yhteinen huoli. Tekniikkaa ymmärrettävästi suurelle yleisölle Yleisöllä on mahdollisuus tutustua Kosmoksen laboratoriohin, laitteisiin, laitetoimittajiin ja AMKin asiantuntijoihin perjantaina 25. huhtikuuta klo 11-14. Tutustua voi esimerkiksi kotija kiinteistöautomaatioon, aurinkosähkön pientuotantoon, tuulivoiman pientuotantoon, energiatehokkuusmittauksiin, älykkäisiin valaisujärjestelmiin, energiasäästökeinoihin tai vaikkapa sähköauton lataamiseen. Avajaistapahtumassa demonstroidaan myös opiskelua ja yleisö pääsee näkemään ja testaamaan mm. sähköpyörän, älykkäiden Lego-robottien, polttomoottoriauton ja nelikopterin toimintaa. Kaikissa tekniikan koulutus- ja tutkimuslaboratorioissa on samaan aikaan avoimet ovet. Mitä seuraavaksi? Sähkölaboratoriohanke 30.6.2014. 2 0 Teollisuuden Näytelehti 8 / 2014 päättyy Vireillä on älykkäiden valaistusjärjestelmien yhteistyöhanke, jota valmistelee AMKin sähköryhmä yhdessä Sulautettujen järjestelmien tutkimusryhmän kanssa. - Viritteillä on myös sähköautojen latausverkon hanke. Mahdollisuuksia selvitetään opinnäytetyön puitteissa, tulokset osoittavat saadaanko jatkohanke yritysten kanssa liikkeelle, kertoo Aila Petäjäjärvi. Myös älykkäisiin katuvalaistusjärjestelmiin ja releiden testaukseen ja eliniänarviointiin liittyvät hankkeet ovat valmisteilla. Laboratorioiden toiminnallisuus ja varustelut Sähkön tuotantolaitteistot: dieselgeneraattori 32 kva, aurinkopaneelit teho 3,2 kw, ja tuulivoimasimulaattori. Laitteistoilla voidaan tutkia mm sähkön tuotantoon liittyviä ilmiöitä kuten aurinkosähkön vuosivaihtelua alueella, tuotetun sähkön verkkovaikutuksia ja verkkohäiriöitä, varavoimakäyttöjä. Sähkösiirto ja jakelu: 110kV demokenttä, 10kV kojeisto, muuntajat, ilmalinja 20kV, generaattori-, moottori- ja muuntajalähdöt sekä MicroScada - sähkölaitosautomaatio. Laitteistolla voidaan opiskella mm uusinta sähkön jakelutekniikkaa, demonstroida verkon vika- ja jälleenkytkentätilanteita, varavoimalakäyttötilanteita, nykyaikaisten sähköverkon suojausreleiden toimintaa ja sähkölaitosautomaatiota. Järjestelmään voidaan liittää myös AC800M automaatiojärejstelmä. Saarekekonvertteri, joka mahdollistaa useita eri käyttövariaatioita mm saarekekäytön ( kun vikatilanne, jossa valtakunnan verkko on jännitteetön) ja syötön valtakunnan verkkoon Sähköauton latausasema. Laitteistolla voidaan opiskella ja tutkia sähköauton latausverkoston vaatimuksia, latauksen vaikutuksia verkkoon, toimintaa häiriötilanteissa. Mittalaitteistot ja verkkohäiriöanalysaattorit, suojareleiden kojeistuslaitteisto mahdollistavat opiskelijoiden opiskelun sähkötekniikan uusimmilla mittauslaitteistoilla, tutkimus-, testaus- ja vianhaun yhteistyökumppaneiden kanssa jatkokehitys- ja koulutustoiminnassa. Älykäs moottorikeskus MNS is mahdollistaa Simocode, UMC- ja MNSiSohjaukset joko suorina ohjauksina tai väyläohjattuina eri moottorilähdöille.

Moottoreita voidaan ohjata Siemens S7 logiikan tai ABB:n AC800M -automaatiojärjestelmän väyläohjausten avulla Kiinteistösähköistyksen laboratorio: Kuitutekniikan oppimisympäristö nykyaikaisella varustetasolla mahdollistaa kuituhitsausliitosten teon ja kuitusignaalin mittauksen ja analysoinnin. Omakotitalon, paritalon ja yleiskaapeloinnin oppimisympäristöt, sähköasennusten käyttöönottomittaukset ja vianhaut Älykkäät valaistusjärjestelmät: Valopään Led -valaistus, valaistustekniikan laitteisto. KNX-kiinteistöautomaation oppimisympäristö, Ouman-järjestelmä, WAGO- ja Bechoff -järjestelmät kiinteistöjen väyläohjaukseen. Ohjaustekniikan laboratorio: väylätekniikan oppimisympäristöt, Beckhoff -järjestelmä ja servo-ohjaus, Siemens S7 + TIA-porttaali -järjestelmä, teollisuuden taajuusmuuttajakäytöt, moottoriohjaukset, Alpha Mitsubishilogiikka. Cads-suunnittelulaboratorio: Cadsin koulutus, verkko-opetuspaketit Automaatiotekniikan laboratorio: vesiprosessin ohjaus S7- ja metsod- NA-järjestelmällä. Sähkömoottoreiden kunnossapitoon liittyen linjauslaitteistot Energiatekniikan laboratorio: Aurinkosähkön pientuotanto, tuulivoimala (pientuotanto), uusiutuvat energiat; tehokkuus eri energiatuonnoilla (hake-, öljy-, sähkö) Etävalvomo: ABB AC800M automaatiojärjestelmä ja kaivossimulaattorin oppimisympäristö ja MetsoDNA Loue biokaasulaitoksen etämonitorointi Koneautomaatio: Feston hydrauliikka- ja pneumattiikkalaitteistot. Lapin ammattikorkeakoulu on Euroopan unionin pohjoisin ammattikorkeakoulu. Sijainti on meille mahdollisuus erikoistua: vahvuutemme on arktinen olosuhdeosaaminen. Hyödynnämme pohjoisen tarjoamia rajattomia mahdollisuuksia niin opetuksessa kuin TKItoiminnassammekin. Toimipaikkamme sijaitsevat Kemissä, Rovaniemellä ja Torniossa. Innovaattorin opas: hyödynnä muutos ja hallitse yllätyksiä Nopeasti muuttuva maailma ja epävarma talous tekevät yritysten johtamisesta vaativaa. Innovaatioita peräänkuulutetaan joka puolella, mutta miten ne syntyvät? Mistä Suomeen saadaan uusi tuottava teollisuudenala? Innovaattorin opas (Gaudeamus 2014) avaa mekanismeja teollisen yhteiskunnan muutosten takana. Muutokset ovat kehityksen edellytys ja menestyvä yritys hyödyntää muutokset luovasti. Kuluttajien käyttäytyminen, tuotteiden menestys, kilpailijoiden siirrot ja teknologian kehitys yllättävät jatkuvasti. Yrityksissä onkin syytä valmistautua myös yllätysten johtamiseen. Suomen oloihin suunniteltu teos nojaa vahvaan tietopohjaan ja pitkäaikaiseen kokemukseen innovaatiotoiminnasta. Teos auttaa luomaan olosuhteet, joissa ideat muuttuvat menestystuotteiksi, palveluiksi ja liiketoiminnaksi, jotka parhaassa tapauksessa mullistavat maailmaa. Teknologia otetaan haltuun elämällä sen mukana Siinä, missä ennen käytettiin piikiviä ja nahkahihnoja, nyt välineinä ovat vaikkapa matkapuhelimet, internet ja sosiaalinen media. Koska teknologia on kaikkialla kulttuurissa, solahdamme luontevasti myös nykyaikaisen monimutkaisen teknologian virtaan. Teknologiaa ei tarvitse opiskella, vaan se otetaan haltuun elämällä siitä ja elämällä sen mukana. Kun markkinoille ilmestyy yllättävä ja nopeasti kehittyvä innovaatio, ei ole aikaa odottaa infrastruktuurin muodostumista tai julkisen vallan päätöksiä. Siksi alalla toimivat johtavat yritykset luovat yleensä uusien infrastruktuurien peruslinjaukset. Strategiaa on säännöllisesti arvioitava kriittisesti, ja tarvittaessa se on päivitettävä. On hyvinkin mahdollista, että strategia osoittautuu vääräksi, sillä se tähtää tulevaisuuteen, ja tulevaisuus on aina epävarma. Väärällä strategialla eteneminen on suurempi riski kuin strategian uskottavuuden ja vaikuttavuuden kaventaminen muutoksilla. Liiankin usein taitamaton toimintatapojen uudistaminen ja kömpelö johtaminen myrkyttävät työyhteisön ja pilaavat motivaation. On helppo ymmärtää, että vaikeimmin johdettavat ja luovimmat toiminnot ovat samalla herkimpiä ilmapiiritekijöille. Luovuudella on ilmiselvästi jotain tekemistä sen kanssa, miten yritys pystyy sopeutumaan nopeasti muuttuneisiin oloihin. Muutos, yllätys, myrskyisä menestys tai musertava tappio toteutuu, jos on ilmaantuakseen. Tarvitaan vielä pisara neroutta ja ripaus luovuutta, niin sattuma voidaan houkutella työskentelemään tietyn tavoitteen hyväksi. Tiede, teknologia ja innovaatiot ovat kaikki ihmisen aikaansaannoksia, eikä niitä olisi olemassa ilman ihmisen jatkuvaa ja persoonallista läsnäoloa. Edistystä ei voi tuoda, vaan siihen pitää osallistua. Innovaattorin opas on kirjoitettu käytännön tarpeeseen johtaa organisaatioita ja yritystoimintaa nopeasti muuttuvassa maailmassa ja taloudellisessa epävarmuudessa. Kari Leppälä on diplomi-insinööri ja tekniikan tohtori. Hän on työskennellyt teknologian ja innovaatioiden parissa muun muassa tuotekehittäjänä, kouluttajana, konsulttina, laatupäällikkönä ja tutkijana. Hänellä on yli 100 tieteellistä ja teknistä artikkelia sekä useita patentteja. Kari Leppälä: Innovaattorin opas. Hyödynnä muutos ja hallitse yllätyksiä. Gaudeamus 2014 14-8-21-1-2 www.tn-lehti.fi 14-8-20-1-2 Teollisuuden Näytelehti 21