Aikuissosiaalityön valmistelu Varsinais-Suomessa PKPK työpaja 7.3.2019 Anna Arola-Järvi, selvityshenkilö Jenni Kiviluoto, aikuissosiaalityön erikoissuunnittelija
MITÄ TAVOITTELEMME? Periaatteet valmistelun pohjaksi Asiakas ennen organisaatiota Varmistetaan oikea-aikainen palveluihin pääsy Vahvistetaan ennaltaehkäiseviä ja peruspalveluja, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita Uudistetaan palvelut digitaalisuus huomioiden Rahojen pitää riittää!
Kantavana teemana palveluintegraatio Tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä perus- ja erikoistason palvelujen yhtenäistä kokonaisuutta että kahden tai useamman erillisen sosiaali- ja terveydenhuollon profession tai organisaation tarjoaman palvelun yhdistämistä toimivaksi kokonaisuudeksi. Tavoitellaan palvelukokonaisuuksien yhtenäisyyttä, joka voi toteutua vertikaalisena tai horisontaalisena.
Miksi haemme palveluintegraatiota? Vaikuttavuus syntyy yhteistyössä. Tämän vuoksi palvelujen yhteensovittaminen (integraatio) on niin tärkeää! ESH-panos PTH-panos Ikäihmisten palvelujen panos PTH-panos Kunnan HYTE-panos On välttämätöntä tarkastella asiakkuuksia yli sote-järjestämisvastuun (esim. kunnan hyte-työ, kasvupalvelut, kolmannen sektorin palvelut) ESH-panos LAPE-panos LAPE-panos Kuva: Oksanen ja Pakarinen, mukaillen Jonna Heliskoski, Leadcons Oy, teoksessa Vaikuttavuuden askelmerkit, Sitra 2018 Kasvu- ja elinvoimapalvelujen panos MT-panos LAPE-panos
Asiakassegmentaation hahmottelua Arjessa pärjääminen vaikeaa Tuki-asiakkuus Huolenpito-asiakkuus (Laadullinen ja kokemustieto) Arjessa pärjääminen helppoa Pärjääjä-asiakkuus (satunnainen asiakas) Yhteistyö-asiakkuus Terveys- ja hyvinvointiriski pieni / palvelutarve harvoin (Määrällinen ja objektiivinen tieto) Terveys- ja hyvinvointiriski suuri / palvelutarve jatkuva
Väestön ikäjakauma 2018 23% 25% 28% Väkiluku syyskuussa 2018 478 890 Joista naisia 244 640 ja miehiä 234 250 15% 14% 25% 12% 10% - 14 15-24 25-44 45-64 65- Väestön ikäjakauma 2038-14 15-24 25-44 Varsinais-Suomi Työllisyys/työttömyys Työllisyysaste heinä-syyskuussa 73,9 % (15-64-vuotiaat %), kasvua edellisvuoteen 2,4 %-yksikköä Syyskuussa 2018 alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 2 400, 13 % edellisvuotta vähemmän Pitkäaikaistyöttömien osuus työvoimasta 2,5 % (koko maa 2,5 %) Pienituloisuusaste (2016) 13,6 (koko maassa 12,7) Toimeentulotuki (2016) Toimeentulotuen saaneiden osuus väestöstä 5,8 % (koko maa 7,2 %) Toimeentulotuki / asukas 91,1 (koko maa 133,5 ) 25% Lähde: Tilastokeskus (PX-Web-tietokanta) 23% 45-64 65- Kuolleisuus (2016) Alkoholikuolleisuus: 28,6 / 100 000 asukasta (koko maan luku 31,5) Itsemurhakuolleisuus: 14,3 / 100 000 asukasta (sama kuin maassa keskimäärin) Tapaturmakuolleisuus: 46,1 / 100 000 asukasta (koko maan luku 44,1) Lähde: Sotkanet (ind. 3099, 493, 451, 3105, 3106, 3111)
Työikäisten sosiaalipalvelut ja aikuissosiaalityö Työikäisten sosiaalipalvelut muodostavat laajan kokonaisuuden. Yksi keskeinen työikäisten sosiaalipalvelu on aikuissosiaalityö. Aikuissosiaalityön tehtäväkenttä on THL:n määrityksen mukaan seuraava: arkielämän hallinta asuminen ja asunnottomuus köyhyys ja toimeentulo-ongelmat päihde- ja mielenterveysongelmat syrjäytyminen ja osallisuus työttömyyden yksilölliset seuraukset Yksinäisyys Aikuissosiaalityön orientaatioita ja työmenetelmiä ovat: kuntouttava sosiaalityö, taloussosiaalityö, palveluohjaus, työllistymisen tukeminen, valtaistaminen, yhteisösosiaalityö ja rakenteellinen sosiaalityö.
Esimerkkejä hyvistä käytännöistä aikuissosiaalityössä V-S:n alueella 1. Salon Sointu tiimi -> uusille asiakkaille oma palvelutarpeen arvioinnin tiimi, joka vastaa palveluohjauksesta ja palvelutarpeen arvioinnista-> työntekijäresurssia varattu tähän 2. Salon TYP-toiminnan malli 3. Kotiohjaus/kotikuntoutus-> erityistä tukea tarvitsevat, itsenäisesti asuvat -> painopiste nuorissa -> työntekijäresurssi varattu tähän-> asiakkaina sosiaalityön asiakkaat-> asiakassuunnitelman mukainen työskentely ja varhainen asumisen tuki -> samat työntekijät tuottavat myös olkkari ja aktiiviryhmätoimintaa 4. Jalkautuva sosiaalityö-> sosiaalityöntekijät jalkautuvat kotikäynneille, palavereihin, ihmisten pariin, tapahtumiin, yhteistyökumppanien luo-> Tavoitteena on tavoittaa mahdollisia sosiaalityön tarpeessa olevia henkilöitä, antaa matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa sekä uudelleen muokata aikuissosiaalityön brändiä ja lisätä lähestyttävyyttä. 5. Aluesosiaalityö-> osana osallistavan sosiaaliturvan kokeilua-> esim. asukastupa ja pihatalkoot, talkooperinne pysyväksi-> Tavoitteena on lisätä alueen viihtyisyyttä, vähentää häiriöitä ja antaa asukkaille mahdollisuuksia osallistua oman asuinalueensa kehittämiseen ja mukavaan yhdessäoloon. 6. Kelkka-toiminnan ryhmätoiminta-> sosiaalisen kuntoutuksen ryhmätoiminta->eri teemoin eri kohderyhmille 7. Naantalin jalkautuva mielenterveys- ja päihdetyön malli -> monialaista työtä siellä missä asiakkaat ovat
Aikuissosiaalityön järjestämisen tavoitteet Aikuissosiaalityön- ja ohjauksen järjestämisen keskeisenä tavoitteena on tarjota palvelut nopeasti ja asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti matalalla kynnyksellä sosiaalihuoltolain edellyttämällä tavalla Virka- ja vastaanottoaikoihin vahvasti keskittyneestä palvelusta siirrytään kohti liikkuvia palveluja, jotka suuntautuvat asiakkaan omaan arkiympäristöön. Palvelut toteutuvat asiakkaan kannalta yhtenäisenä palveluketjuna ja kokonaisuutena, joka suunnitellaan yhdessä asiakkaan kanssa. Aikuissosiaalityön ja -ohjauksen palvelu toteutetaan yhden luukun malliin perustuen monikanavaisuutta hyödyntäen. Maakunta myöntää sosiaalipalveluja palvelutarpeen arvioinnin perusteella.
Kun asiakkaan tilanne edellyttää palvelutarpeen arviota, nimetään asiakkaalle vastuutyöntekijä, joka toteuttaa palvelutarpeen arvioinnin yhdessä asiakkaan kanssa. Palvelutarpeen ollessa kompleksinen voidaan palvelutarpeen arviointi toteuttaa moniammatillisesti. Palvelun tarpeessa oleville asiakkaille järjestetään sujuva ja helppo asiakkaaksi hakeutumisen mahdollisuus, asiakkaan asia hoidetaan mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa tehdään jatkosuunnitelma pidempiaikaista tukea tarvitseville asiakkaille.
Tunnistetut tärkeimmät palveluketjut Maahanmuuttaja-asiakkaan palveluketju Aikuissosiaalityön asiakkaan palveluketju Nuoren syrjäytymisriskissä olevan asiakkaan palveluketju Varhaisen vaiheen tuen tarpeessa olevan työikäisen asiakkaan palveluketju
Mihin meidän tulisi keskittyä nyt? 1. Vaikuttavuuden arviointi ja näyttöön perustuvat käytännöt työikäisten sosiaalipalveluissa; 2. palveluintegraation vahvistaminen; 3. palvelut kohti asiakasta, matalalla kynnyksellä, monialaisesti ja varhaisessa vaiheessa; 4. sosiaalisen kuntoutuksen laajentaminen; 5. rakenteellinen sosiaalityö
Sosiaalisen raportoinnin mallin kehittäminen Kohderyhmä: Aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät ja ohjaajat ja välillisesti asiakkaat. Kunnan ja maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien huomioiminen (SHL 8 ) Mitä halutaan ratkaista?: Perustyön ohessa helposti käytettävä tapa tehdä SHL7 edellyttämää rakenteellista sosiaalityötä. Kanava, jossa työssä havaitusta ilmiöstä kumpuavan toimenpide-ehdotuksen etenemiseen voi luottaa ja josta saa palautteen. Sosiaalityön ja ohjauksen ammatillisen statuksen vahvistuminen. Asiakaskunnan osallisuuden edistyminen. Samalla saadaan kunnan hyvinvointikertomukseen pureksittua ja syvempää tietoa heikoimmassa asemassa olevista kuntalaisista. Hallinnollinen prosessi: Vasso kerää kuntakohtaiset raportit kolmen kuukauden välein ja toimittaa esimiehille ja esittää jatkokehittämisehdotukset kunnassa. Lisäksi maakunnan Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä hyödyntää tuloksia maakunnan Hyvinvointikertomuksessa vuosittain ja valtuustokausittain aikuisosiaalityön osalta. Vasso kehittää toimintamallia eteenpäin osana Sowellus hanketta, johon on juuri saatu rahoitus VNK:lta.
KIITOS!