PYHÄ PERHE ja uudistusta kaipaava perhevapaajärjestelmämme
nykyinen perhevapaajärjestemä pähkinänkuoressa Työntekijällä on työsopimuslain mukaan oikeus saada vapaaksi aika, jolta hän voi saada äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Äitiysvapaa on 105 arkipäivää. Isyysvapaata voi pitää 1-18 arkipäivää lapsen syntymän jälkeen äitiys- tai vanhempainrahakaudella enintään neljässä jaksossa. Mikäli isä/ottoisä pitää koko- tai osa-aikaista (osaaikasopimuksen vähimmäispituus 2 kk) vanhempainvapaata vähintään vanhempainrahakauden 12 viimeistä arkipäivää, hän voi pitää sen jatkoksi enintään 24 arkipäivää isyysvapaata. Tätä vanhempainvapaajakson ja lisäpäivien muodostamaa enintään kuuden viikon kokonaisuutta kutsutaan isäkuukaudeksi. Vapaiden on muodostettava yhdenjaksoinen kausi. Toinen vaihtoehto on pitää isäkuukausi joustavasti puolen vuoden (180 pv) sisällä vanhempainrahakauden viimeisestä maksupäivästä. Tällöin vanhempainrahakauteen kuuluvan (tasan) 12 viimeisen arkipäivän siirtäminen edellyttää, että lasta on hoidettu kotona isäkuukauden alkamiseen saakka (esim. äiti on ennen isäkuukautta vuosilomalla tai hoitovapaalla). kuvalähde : www.fineartprintsondemand.com/artists/bronzino/ holy_family_with_st_anne_and_infant_st_john-400.jpg Agnolo Bronzino Vanhemmat voivat pitää vanhempainvapaan (158 arkipäivää äitiysrahakauden päättymisestä, adoptiovanhemmilla 234 arkipäivää lapsen syntymästä, vähintään kuitenkin 200 arkipäivää) koko- tai osa-aikaisesti. Rekisteröidyssä parisuhteessa elävällä lapsen vanhemman puolisolla on oikeus vanhempainlomaan, jos lapsi on syntynyt tai toinen puoliso on adoptoinut alle 7-vuotiaan lapsen suhteen rekisteröinnin jälkeen. Molemmat vanhemmat voivat pitää kokoaikaista vanhempainvapaata enintään kaksi vapaajaksoa. Jakson vähimmäispituus on 12 arkipäivää. Vanhempainvapaa voidaan pitää osa-aikaisesti siten, että kumpikin vanhemmista tekee työnantajansa kanssa sopimuksen työajan lyhentämisestä ja palkan vastaavasta alentumisesta vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Osittaisella vanhempainvapaalla vanhemmat voivat hoitaa lasta joko vuoropäivin tai -viikoin tai siten, että toinen hoitaa lasta aamu- ja toinen iltapäivät. lähde: http://www.mol.fi/
? Yksinkertaista - vai mitä???
biologisen äidin roolia lapsen edun ensisijaisena ja ainokaisena mahdollistajana on idealisoitu pitkään lainsäädännössämme Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aulan mukaan vireillä oleva perhevapaauudistus sisältää riskejä lapsen oikeuksien kannalta. Äitien työssäkäynnin kannustaminen vanhempainvapaan aikana voi vähentää lapsen mahdollisuutta rintaruokintaan... lähde: lapsiasiavaltuutetun tiedote 31.8.2006 Suomalaisessa työelämän lainsäädännössä ei ole huomioitu imettävien äitien erityisiä tarpeita. Suomi ei ole ratifioinut kansainvälisen työjärjestön ILO:n Äitiyden suojelukonventiota vuodelta 2000. Tähän sisältyy imettävien äitien oikeus taukoihin työpäivän aikana tai työajan lyhentämiseen. Ensimmäiset kahdeksan kuukautta ovat lapsen kehitykselle erittäin tärkeitä varhaisen vuorovaikutuksen ja kiintymissuhteen syntymisen kannalta. Vauvan saamat myönteiset kokemukset heijastuvat pitkälle tulevaisuuteen. Kiintymyssuhteessa tärkeintä ja merkityksellisintä on äidin ja lapsen vuorovaikutuksen emotionaaliset osaalueet: äidin kyky nauttia suhteesta lapseen, äidin kyky olla emotionaalisesti lapsen saatavilla, äidin kyky auttaa ja lohduttaa lasta tarvittaessa sekä äidin ja lapsen vuorovaikutuksen vastavuoroisuus ja synkronisuus eli samantahtisuus... Äiti ja vauva säätelevät toistensa tunnetiloja ja käyttäytymistä. lähde: Savonia ammattikorkeakoulun nettijulkaisu 20.5.2008 työelämäasema kuvalähde: www.glamour.com/images/health-fitness/2009/03/0220-1940s-woman-holding-baby_li.jpg pitkäaikaisköyhyys sosiaalinen vanhemmuus yrittäjyys epäterve kilpailuetu kustannustenjako silpputyötodellisuus
Nykyinen järjestelmä on joustamaton äidille. Lähes 4 000 äitiä on saanut vähimmäispäivärahaa siksi, että he ovat olleet työssä muutamia päiviä äitiys- ja vanhempainrahakaudellaan, päivärahan maksukautta ja vapaata kun ei voi myöhentää siihen aikaan, kun työtä ei enää olisi tarjolla. On totta, että Suomessa on kansainvälisesti katsottuna korkea naisten työllisyysaste, mutta toisaalta yhtä totta on, että suomalaisten pienten lasten äitien työllisyysaste on eurooppalaisittain hyvin alhainen. Lähes puolelta vanhempainrahaa saavista äideistä puuttuu työsuhde, samoin yli puolelta kotihoidon tukea saavista äideistä. Monelle perheelle äidin vanhempainrahajakso on yksinkertaisesti reitti pitkäaikaisköyhyyteen.
lapsen oikeus isän aikaan yksinhuoltajaisyys Nykytutkimuksen mukaan lapsen hyvinvoinnin ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta stabiili kasvuympäristö takaa parhaalla mahdollisella tavalla lapsen edun. Sen sijaan monessa uusimmassa vuorovaikutustutkimuksessa on kyseenalaistettu perinteinen ajatus, että pieni lapsi voisi kiintyä vain yhteen henkilöön ja että lapsen etu olisi, että tuo henkilö olisi automaattisesti biologinen äiti. sekava järjestelmä asenteet työelämässä nykyjärjestelmä syrjii toista vanhempaa perheessä ja toista työmarkkinoilla Nykymiehet haluavat yhä enemmän ottaa vastuuta lastensa hoidosta ja perhevapaiden käytöstä. kuvalähde: www.idibidikids.com.au/uploaded_images/istock_000005533218xsmall-703120.jpg
Perhevapaiden käyttö työntekijää kohti (päivää/vuosi) lähde: Mika Maliranta ja Sami Napari ovat Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLAn tutkijoita. Artikkeli julkaistu TilastokeskuksenTieto&trendit-lehdessä 6/2007 http://www.stat.fi/artikkelit/2007/art_2007-09-10_001.html?s=0
Tilastot viime vuosilta osoittavat, että isät eivät kuitenkaan kovin helposti jää hoitovapaalle, vaan vanhempainrahasta jopa 95 prosenttia maksetaan edelleen naisille. Isyyslomiakin käyttää vain noin kaksi kolmesta isästä, mikä on yllättävän vähäistä, kun tiedetään, että kyseessä on etuus, joka ei vähennä äidin mahdollisuutta äitiys- tai vanhempainvapaaseen millään tavalla. Syitä tähän on varmasti monia. Muun muassa isien oma tietoisuus omista oikeuksistaan ei ole nykyisin varmistettu riittävästi. Vanhempainvapaajärjestelmämme on äärettömän monimutkainen ja pohjautuu pitkälti vanhanaikaiseen ajatukseen äidistä ainoana tärkeänä huoltajana varhaislapsuudessa. Tutkitusti isän haluun ja mahdollisuuksiin käyttää vapaasti liittyvät monet tekijät kuten työmarkkina-asema, lasten lukumäärä, koulutusaste ja tulot. Keskiössä ovat myös olosuhteet työpaikalla. Työnantajien suhtautuminen nuorten miesten isyysvapaisiin on usein jopa vihamielistä, eikä ole harvinaista, että isyysvapaata suunnittelevalle vihjataan, ettei työpaikkaa ole enää vanhempainlomajakson jälkeen odottamassa. Ei muuten liene sattumaa, että tämä kalskahtaa kovasti samalta argumentilta, mitä käytetään nuoriin naisiin työelämässä. lisätietoja isistä mm. : Reija Lilja, Rita Asplund ja Kaisa Kauppinen (toim.)j Perhevapaavalinnat ja perhevapaiden kustannukset sukupuolten välisen tasa-arvon jarruina työelämässä?p Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007:69
muuttunut perhekäsitys ei näy perhevapaajärjestelmässämme sukupuolineutraali avioliitto etäisyys sateenkaariperhe uusioperhe ei-biologinen vanhemmuus sijaisvanhemmuus etääiteys kuvalähde: latimesblogs.latimes.com/.a/6a00d8341c630a53ef011572350f9a970b-800wi (perheen sisäinen) adoptio yksinhuoltajuus
Nykyjärjestelmä vääristää yritysten ja yrittäjien keskinäistä kilpailutilannetta Tunnustettu tosiasia on, ettei nykyjärjestelmämme kohtele nais- ja miesvaltaisia aloja yhdenvertaisesti. Erityisesti nykyjärjestelmä maksattaa vanhemmuuden kustannukset lähes yksipuolisesti vanhemmuuden kustannukset julkisella ja yksityisellä palvelualalla heikentäen palvelualan kilpailukykyä ja palkanmaksukykyä verrattuna muihin aloihin. Vähemmälle huomiolle perhevapaakeskustelussa on jäänyt se seikka, että nykyjärjestelmämme vääristää liiaksi myös samankin alan yrittäjien keskinäistä kilpailuasemaa. Vain miehiä työllistävä yritys hyötyy epäterveellä tavalla tilanteesta, jossa kilpaileva, myös naisia työllistävä yritys kantaa yksipuolisesti yritysten yhteiskuntavastuuta vanhemmuuden kustannuksista.
Toisaalta nykyjärjestelmässä ei tunnista naisyrittäjien tilannetta. Maamme yrittäjistähän kolmannes on naisia. Yleensä naisten yritykset toimivat naisvaltaisilla palvelualoilla ja naisten yritykset ovat tavallisesti pieniä, jolloin vanhemmuuden kustannusten suhteellinen merkitys yrityksen taloudelle korostuu. Naisyrittäjien omakin asema on heikompi kuin samalla alalla toimivien miesyrittäjien. Yrittäjä-äidin raskauden aiheuttamia poissaolojahan ei korvata lainkaan, yhdenvertainen mahdollisuus jakaa vanhempainvapaa yrittäjä-äidin ja tämän puolison kesken uupuu, ja raskauden aikainen sijaisjärjestelmäkin puuttuu täysin. Niinpä naisyrittäjä, joka tulee raskaaksi yritystoimintansa alkuvaiheessa, joutuukin usein luopumaan yrittäjyydestä.
Vasemmisto korostaa, että vanhempainvapaajärjestelmän olisi nykyistä paremmin tunnistettava se, että äideillä, isillä ja eibiologisilla vanhemmilla on paras tieto siitä, mikä on oman lapsen edun mukaista. Samalla Vasemmisto muistuttaa siitä, että perhevapaiden keston pidentäminen ja tasapuolisempi jakomahdollisuus ovat pienten lasten vanhempien eniten kannattamia vanhemmuuteen liittyviä uudistuksia Vanhempainvapaajärjestelmää uudistettaessa on tärkeätä jakaa vanhemmuuden kustannukset tasapuolisesti kaikkien työnantajien ja kaikkien elinkeinoalojen kesken. Samalla Vasemmisto muistuttaa, että yhdenvertaisten tasa-arvoisten perhevapaiden jakamis- ja elinkeinonharjoittamisen mahdollisuuksien on pädettävä sekä miesettä naisyrittäjiin.
Siksi Vasemmisto esittää ns. 6+6+6 -mallia, kustannusten tasaamista sekä päivärahaetuuden korottamista kuvalähde: www.jaredplatt.com/wp-content/infant-portraits-chandler-arizona-7-2.jpg 6 + 6 + 6 Vanhempainvapaa koostuisi kolmesta puolen vuoden jaksosta, josta yksi 6 kuukauden jakso kuuluisi äidille, yksi isälle tai toiselle vanhemmalle ja yksi olisi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla tai yksinhuoltajalle 18 kuukautta Malli koskee myös samaa sukupuolta olevia, etävanhempia ja eibiologisia vanhempia Perhevapaan voisi pitää joustavasti aina lapsen kolmen vuoden ikään asti, kerrallaan vähintään kahden kuukauden jaksoissa. Molemmat vanhemmat voisivat pitää hoitovapaata myös yhtä aikaa.
Siksi Vasemmisto esittää ns. 6+6+6 -mallia, kustannusten tasaamista sekä päivärahaetuuden korottamista kuvalähde: www.jaredplatt.com/wp-content/infant-portraits-chandler-arizona-7-2.jpg Päivärahaetuuden korotus Vasemmisto ehdottaa myös lapsen kotihoidon mahdollistamista nykyisestä korottamalla päivärahaetuutta. Vanhempainrahan suuruudeksi ehdotamme keskituloisilla 90 prosenttia ansiotuloista, joka alenisi kolmen kuukauden jälkeen 80 prosenttiin. Ehdotuksemme mukaisesti myös tulojen mukaan korvausaste alenisi loivasti 29 000 euroa ylittävien vuositulojen osalta. Ehdotus nostaisi päivärahoja arviolta noin 10-15 prosenttia, koska nykyisen korvauksen tulorajoja on tässä hiukan nostettu.
Siksi Vasemmisto esittää ns. 6+6+6 -mallia, kustannusten tasaamista sekä päivärahaetuuden korottamista kuvalähde: www.jaredplatt.com/wp-content/infant-portraits-chandler-arizona-7-2.jpg Kustannusten tasaaminen valtion, kaikkien työnantajien ja vakuutettujen kesken Ehdotamme, että jatkossakin vanhempainvapaan aiheuttamat lisäkustannukset jaettaisiin valtion, työnantajien ja vakuutettujen kesken siten, että valtion osuus kustannuksista olisi puolet (50 %), työnantajien osuus kustannuksista olisi noin kolmannes (30 %) ja vakuutettujen osuus noin viidennes (20 %).
Siksi Vasemmisto esittää ns. 6+6+6 -mallia, kustannusten tasaamista sekä päivärahaetuuden korottamista kuvalähde: www.jaredplatt.com/wp-content/infant-portraits-chandler-arizona-7-2.jpg Arvioimme, että uudistuksen toteuduttua valtion panos nousisi 250 miljoonaan euroon (50 %:n osuus 500 miljoonasta). Tämä osuus rahoitettaisiin valtion talousarvion kautta kiristämällä verotusta. Työnantajien 30 prosentin osuus uudistuksen kustannuksista merkitsisi sitä, että työnantajien sairausvakuutusmaksu nousisi vuoden 2010 tasoon (2,37 prosenttia) nähden 0,1 prosenttiyksiköllä.
Siksi Vasemmisto esittää ns. 6+6+6 -mallia, kustannusten tasaamista sekä päivärahaetuuden korottamista kuvalähde: www.jaredplatt.com/wp-content/infant-portraits-chandler-arizona-7-2.jpg Esitämme, että palkansaajien ja yrittäjien osuus perittäisiin osana päivärahamaksua. Uudistuksen jälkeen palkansaajien päivärahamaksu olisi 0,97 prosentin sijasta 1,05 prosenttia eli korotusta olisi 0,08 prosenttiyksikköä. Yrittäjien päivärahamaksu olisi nykyisen 1,12 prosentin sijasta 1,20 prosenttia.
6+6+6 -mallin käyttöönotto täysimääräisesti vie vuosia. Joten ensimmäisinä vuosina mallin ja kustannusten tasaamisen kustannukset jäisivät todennäköisesti huomattavasti alhaisemmaksi, kuin mallin nettokustannuksiksi arvioitu 500 miljoonaa euroa. Uudistuksen säästövaikutukseksi ensimmäisessä vaiheessa arvioimme noin 100 miljoonaa euroa, joka syntyy päivähoitopaikkojen ja kotihoidon tuen tarpeen vähentymisestä.
KIITOS! ja tarkemman kuvauksen mallistamme löydät osoitteesta http://www.minnasirno.fi/23 ja eduskunnan kannoista TyVL 15/2009 vp http://www.parlement.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${ APPL}=utpvm&${BASE}=faktautpvm&${THWIDS}=0.41/1281857741_390395&${TRIPPIFE}=PDF.pdf