expose Mansikka-parsamessut

Samankaltaiset tiedostot
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli

Mansikkapellot marjomaan Mikkeli

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

SataVarMa Mansikan syyshoito. Marja Rantanen Luonnonvarakeskus (Luke)

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Harmaahomeen ja härmän torjunnan suositukset mansikalla. Matias Rönnqvist Berner Oy

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Parempaa tehoa kasvinsuojeluun. Päivi Parikka, Isa Lindqvist Luke kasvinterveys Jokioinen

Harsot, kankaat ja katteet

Mittausasema peltoolosuhteiden

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Järvenkylän viljelypäivät isin. SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Prestop Mix omenan, mansikan ja vadelman biologiseen kasvinsuojeluun

Sisäänrakennetut kosteusanturit

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Marjanviljelyn edellytykset

Arto Luukkainen

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Alatunniste

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Toimivat ruokintaratkaisut

DIGIBONUSTEHTÄVÄ: MPKJ NCC INDUSTRY OY LOPPURAPORTTI

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla Kesä 2009

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

EU-tukikoulutusinfot 2014 Integroitu kasvinsuojelu IPM Kasvinsuojelukoulutuksiin tutkintovelvoite Estä hukkakauran leviäminen

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

AVOMAANKURKUN KASVATUS

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

MANSIKAN KUKKAVANA- ANALYYSIN TULKINTA

Syngentan kasvinsuojeluopas. Mansikalle

Erilaiset markkinakanavat ja - mallit

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Kasvuohjelmaseminaari

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Vadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen

Digipaali. Tehokkuutta rehupaalien elinkaaren hallintaan

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomutorjunta. 1) Ennakoiva torjunta. Taudeista ja tuholaisista puhdas taimi- ja siemenmateriaali

Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Biologinen kasvinsuojelu

Mansikan kukkaaiheiden

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Mökkiautomaatio StarterKit

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Lemminkäinen Infra oy. Lämpökameravertailu PIR ELY Kuru-Parkano

Salusfin Älykäs lämmityksen ohjaus: Asennusohje

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Timo Kaukoranta. Viljojen hometoksiinien riskin ennustaminen

Viljakaupan rooli ympäristöviestinnässä. Jaakko Laurinen Kehityspäällikkö Raisio Oyj

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki

MANSIKAN KASVINSUOJELU KÄYTÄNNÖSSÄ

Belgian marjantuotannon viljelymenetelmät. SataVarMa-hanke yhteistyössä Järvenkylä Oy:n kanssa Viljelypäivät Sauvo

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Pauliina Laitinen Uuden lainsäädännön keskeiset vaatimukset

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

KIVIMÄENPUISTON ALPPIRUUSUTARHA

KÄYTTÖOHJE PM1 TRACKER. Tekee näkymättömästä näkyvän: mittaa ja paranna sisäilmanlaatuasi. Puhdasilmaratkaisut

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Suokasveista uusia elinkeinomahdollisuuksia

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

Lisälannoitus kasvukaudella

RFID ja etäanturit sovelluksia ja uutta teknologiaa. Kaarle Jaakkola VTT Technical Research Centre of Finland

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Marjatuotannon ajankohtaispäivä Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus

Tiedon kerääminen maatilan toiminnasta ja tiedon hyödyntäminen

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

2/3D ELEKTRONINEN MITTAUS. Auton elektroninen. 2/3D-mittalaite. Technology from FINLAND MEASURING SYSTEMS

Kurtturuusun torjuntaohje

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

Mittaaminen. (tensiometri, johtolukumittari ym) Jari Känninen. EduBerry Mansikan kastelu ja lannoitus

Kasvukauden 2017 haasteet Uudellamaalla. Vihti

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Transkriptio:

expose Mansikka-parsamessut 21.-22.11.2018, Karlsrühe, Saksa

expose 21.-22.11.2018 SataVarMa-hanke järjesti viljelijöiden toiveesta lyhyen messumatkan expose-mansikka- ja parsamessuille Karlsrüheen Saksaan 21.-22.11.2018. Parin päivän reissulla ehdimme hyvin tutustua Euroopan kattavimpiin pelkästään mansikan- ja parsaviljelyyn keskittyviin messuihin. Parsanviljelyn tärkeydestä Saksassa kertoo sekin että sitä tuotetaan yhtä paljon kuin mansikkaa. Parsanviljelystä oli tänä vuonna järjestetty koko päivän kestävä saksankielinen seminaari, mansikoista vastaavaa ei tällä kertaa ollut tarjolla. Etelä-Saksan parsan ja mansikanviljelijöiden yhdistys (Verband Süddeutscher Spargel- und Erdbeeranbauer e.v.) on aloittanut toimintansa vuonna 1996 ja vastaa nykyään expose-messujen järjestelyistä. Euroopan johtavien mansikka-/parsamessujen kanssa järjestetään samaan aikaan myös suoramyyntimessut, joilla tuottajat esittelevät ja maistattavat omia tuotteitaan. Messut ovat hiljalleen kasvaneet kokoa joka vuosi ja tänä vuonna messukävijöitä oli noin 6300 ja näytteilleasettajia vajaa 470 kpl. Erittäin haasteellinen vuosi Keski-Euroopassa näkyi myös näillä messuilla, sillä kävijäennätystä ei tällä kertaa kuitenkaan syntynyt. Hankkeen matkalle osallistui 15 viljelijää pääasiassa Varsinais-Suomen alueelta. Hanke ei tukenut osallistujia matkakustannuksissa. Myyntitavat uudistuvat Suoramyynti on edelleen Saksassa tärkeä myyntikanava. Esimerkiksi Siegfried Roesler Gmbh on kehittänyt tuoretuoteautomaatin, josta tuotteita kuten marjoja, munia tai kukkia voidaan myydä 24/7. Lokerikkoja on saatavilla erikokoisia aina 20 kg kantavuuteen asti ja automaatti räätälöidään asiakkaan mukaan. Yhteen automaattiin saadaan enintään 72 lokeroa. Automaatti toimii joko käteisellä tai kortilla ja valitun tuotteen luukku aukeaa maksun jälkeen eli automaatti toimii kuten postin pakettiautomaatit. Automaatteihin on saatavilla myös viilennysmahdollisuus. Kuva 1. Tulevaisuudessa mansikat voi ostaa suoraan automaatista

Sonsation Flevo Berryn jalostama mansikkalajike Sonsation oli messuilla isosti esillä. Sonsation on Flevo Berryn ensimmäinen varsinainen keskikauden lajike, sillä yritys on aikaisemmin keskittynyt aikaisten, myöhäisten ja jatkuvasatoisten lajikkeiden jalostamiseen Sonsationin marjat ovat kiiltäviä, kartion muotoisia ja hyvin yhdenmukaisia ja se säilyttää marjakoon hyvin satokauden loppuun asti. Sonataa muistuttava marja on mehukas ja helppo poimia ja jonkin verran Sonataa kiinteämpi. Pensas on pystykasvuinen ja kompakti ja se haaroittuu hyvin. Elsantaan verrattuna Sonsation tekee enemmän haaroja mutta vähemmän kukkia per haara. Yksi Sonsationin merkittävä ominaisuus on sen hyvä tyvimädän kesto etenkin Sonataan verrattuna. Myös härmän kestävyys on hyvää luokkaa. Kuva 2. Sonsationille ennustetaan menestystä tulevaisuudessa Sonsationin lannoituksessa kannattaa huomioida magnesiumin ja kalsiumin tarve lehdistön kasvun ja kukinnan aikoihin. Kaliumin tarve on suurempi kuin Sonatalla, joten sen määrää kannattaa alkaa lisätä jo aikaisessa raakilevaiheessa, ohjeen mukaan kun ensimmäiset raakileet ovat noin 1 cm kokoisia. Samalla tulee laskea magnesiumin ja kalsiumin pitoisuutta, jotta kaliumin otto ei häiriinny liikaa. Syksyllä Sonsation alkaa muodostaa kukka-aiheita 4-5 päivää Sonataa aikaisemmin. Se tekee myös helposti sivuhaaroja. Tämän takia Sonsationia ei suositella istutettavaksi liian tiheään katetussa tuotannossa. Sonsationin kukkavanat ovat yhtä pitkiä, joten marjat makaavat helposti toistensa päällä, jolloin saattaa esiintyä laatuvioituksia. Koneet ja laitteet Messujen innovaatiopalkinnolla palkittu Heulingin päältäajettava rönsyleikkuri herätti messuväessä kiinnostusta. Etenkin kun kasvinsuojeluainevalikoima supistuu koko ajan myös vaihtoehtoisia menetelmiä kaivataan myös rönsyjen poistoon. Kuvassa olevalla itsekulkevalla koneella voi käsitellä yhden rivin kerrallaan mutta traktorin perään kiinnitettävällä laitteella voi poistaa rönsyt neljästä rivistä kerrallaan.

https://www.heuling.de/en/runner-cutter.html Kuva 3. Heuling kehittää mansikanviljelykoneita Massuilla nähtiin myös erilaisia innovaatioita mansikanviljelyn helpottamiseksi. Schillingerin liikuteltavan tuulikoneen avulla voidaan torjua hallaa mutta myös viilentää kasvustoja. Tuulikone on pyörivä, polttomoottorikäyttöinen ja sen avulla voidaan suojata jopa 5,5 ha alue kerrallaan. Poiminnan ja pakkaamisen nopeuttamiseksi esillä oli myös poimintakärryyn integroitu vaaka, jonka avulla esim. tunnelissa pystytään poimimaan suoraan rasioihin ja vältytään liialta marjojen käsittelyltä. Kuva 4. Viljelyyn oli tarjolla monenlaisia innovaatioita

Poimintasovellukset Messuilla useampikin yritys oli esittelemässä kehittämiään poiminta- ja työajanseurantasovelluksia. Mobilzeit tarjoaa ratkaisun molempiin. Poimijalle annetaan pieni RFID-lätkä, jolla kirjaudutaan sisään kannettavan lukijan avulla aamulla ja pois lähtiessä illalla. Yrityksellä on myös tarjolla ajoneuvoihin tai työkoneisiin kiinnitettävä GPS-paikannin, jonka avulla voidaan suunnitella koneiden käyttöä, seurata työsaavutusta tai käyhän se myös varkauden estoon. Mobilzeitin avulla poimitun sadon punnitseminen voidaan myös hoitaa pellolla. Ohjelmisto tunnistaa esim. kaksoisskannatut kopat tai poikkeavat punnitusmäärät. Jokaisella poimijalla on oma viivakoodi, jonka hän skannaa tuodessaan marjat punnituspisteelle. Kuva 5. Mobilzeitin työajan seuranta- ja poimintaohjelmisto Myös Conyn tarjoamassa mallissa poimija skannaa marjat itse. Marjat asetetaan vaa alle ja poimintatulos rekisteröidään jokaisen poimijan omaan profiiliin. Poimijalla on rannekkeessa NFC-siru, jonka poimija lukee pellolla olevaan älypuhelimeen tai tablettiin. Poimintamääriä voidaan seurata reaaliaikaisesti ja myös poimija pääsee omasta profiilista näkemään omat tietonsa, poimitut määrät, tulevan palkan jne.

Kuva 6. Conyn ratkaisu poiminnan seuraamiseen Myös GrowPro-ohjelmistoa voidaan käyttää sekä työajan- että poiminnan seurantaan. Jokainen poimija saa viivakoodikortin, joka skannataan punnituspisteellä itse tai vaihtoehtoisesti poimija voi asettaa viivakoodilapun jokaiseen poimaansa koppaan, joka skannataan esim. myöhemmin pakkaamossa. Ohjelmistoon voidaan liittää myös kaikki työntekijää koskevat dokumentit, työsopimukset, verokortit jne. ja ohjelmistosta saadaan ulos satoa tai työsuoritusta koskevia analyysejä. Kuva 7. GrowPro on myös kehittänyt ohjelmistoa sekä poiminnan että työajan seuraamiseen

Kasvinsuojelu ja kasvinsääteet Perinteisten kasvinsuojeluaineiden lisäksi myös näillä messuilla oli esillä paljon biostimulantteja ja kasvin elinvoimaa lisääviä valmisteita. Esimerkiksi PlantoSys-yrityksen SalicylPure vahvistaa kasvin omia puolustusmekanismeja. Valmiste on systeeminen ja voidaan levittää joko lehtiruiskutuksena ja juuriston kautta. Salisyylihappo aktivoi kasvin omia puolustusvasteita, joiden avulla aksvi pystyy puolustautumaan paremmin esim. bakteereita tai viruksia vastaan. Tuotetta annostellaan 1 l/ha/vko. Kuva: https://www.plantosys.com/en/products/salicylpure Messuilla oli esillä myös uusi fungisidi Kenja (Belchim), jonka tehoaineena on SDHI-tehoaineryhmään kuuluva isofetamidi. Aine ei ole raporttia kirjoittaessa vielä hyväksytty Euroopassa mutta uusia kasvinsuojeluaineita sienitautien torjuntaan kaivataan tehoainevalikoiman koko ajan pienentyessä. Kenjan tehoaineen on todettu tehoavan myös boskalidille (SDHI-ryhmä) resistentteihin harmaahomekantoihin, sillä sen vaikutustapa on hieman erilainen. Aine tehoaa ennakoivasti mutta sillä on myös jonkin verran kuratiivista vaikutusta. Kuva 8. Uusia kasvinsuojeluaineita kehitetään koko ajan. SDHI-tehoaineryhmään kuuluva Kenja (isofetamidi) on lupaava aine harmaahomeen torjuntaan, Euroopan markkinoilla se ei kuitenkaan vielä ole.

Mittalaitteet Myös MMM Tech Support Gmbh:n sääasema (WatchDog Wireless rain & temperature station) palkittiin messujen innovaatiopalkinnolla. Tämä johdoton sääasema mittaa ilman lämpötilaa ja sademäärää ja lähettää tiedot SigFox-verkon (IoT-verkko) kautta pilveen esim. tunnin välein. Laite ei siis vaadi esim. SIMkorttia. Sääasema voidaan asettaa mihin tahansa maastoon, sillä yleensä SigFox-verkon kuuluvuus kattaa ison osan Eurooppaa. Yrityksellä on myös laaja valikoima muita sääasemia mutta niiden tiedot on joko luettavissa suoraan laitteen näytöltä tai tallennetut tiedot voidaan tuoda myöhemmin esim. taulukkolaskentaohjelmaan. Sääasemaan liitettävillä sensoreilla voidaan mitata mm. tuulen nopeutta, maan kosteutta, sademäärää, säteilyä ja lehtikosteutta. Reaaliaikaista mittausten seurantaa etänä näistä sensoreista ei voi siis tehdä. Kuva 9. MMM Tech Support Gmbh:n langaton sääasema palkittiin messujen innovaatiopalkinnolla. Myös Suomessa on saatavilla vastaavia LoRa-verkkoon liitettäviä sääasemia Sääasemien lisäksi MMM Tech Supportilla on myös laaja valikoima muita olosuhteiden seurantaan liittyviä tuotteita. Esimerkiksi FieldScout-anturilla voidaan mitata maan kosteuspitoisuutta, johtokykyä ja lämpötilaa. Maan kosteuden seurantaan löytyy myös laaja valikoima erilaisia tensiometrejä ja myös ravinteiden pitoisuutta voidaan mitata erilaisten mittalaitteiden avulla. Yritykseltä löytyy laitteet myös mm. säteilyn, kasvin vesipotentiaalin, kasvin kasvun, ph:n mittaamiseen ja myös hälytysjärjestelmä hallan tarkkailuun.

Kuva 10. FieldScout mittaa maaperän kosteutta, lämpötilaa ja johtokykyä Myös Bosch on tuonut markkinoille maan kasvuolosuhteiden tarkkailuun tarkoitetun Deepfield Connect sovelluksen. Maahan asennettava paalu mittaa maan kosteutta kolmelta eri korkeudelta. Keskusyksikköön voidaan myös liittää ilmankosteutta ja lämpötilaa mittaavat sensorit, jotka hälyttävät mm. hallan uhatessa tai lämpötilan noustessa liian korkeaksi harson alla. Tiedot siirtyvät pilveen GSM-verkon kautta. Automatiikkaa laitetta ei kuitenkaan voida yhdistää. Lisäksi laitetta ei voi ostaa omaksi vaan sen käytöstä maksetaan vuosimaksu laitteen varustelusta riippuen. Kuva 11. Boschin ratkaisu maaperän olosuhdeseurantaan, Deepfield Connect

Myös Step Systemsillä oli tarjolla sääasema, johon pystyy liittämään useamman sensorin. Heiltä pystyi tilaamaan myös lehden pinnan kosteuteen perustuvan tautiennusteen esim. tulipoltteelle, harmaahomeelle, fusariumille jne. Lehtikosteusmittari mittaa kahden elektrodin väliin asennetun suodatinpaperin johtokykyä. Tautiennusteet perustuvat ilman lämpötilaan ja kosteuteen, sademäärään ja lehden pinnan kosteana pysymiseen. Näiden parametrien avulla ohjelmisto tekee tautiennusteen, joka voi auttaa kasvinsuojelutoimenpiteiden ajoittamisessa oikein, jolloin saavutetaan tarkempi tulos. Pessl Instruments tarjoaa Fieldclimate.com palvelussa yli 80 tautimallia 35 kasville. Mansikalle tautimallit on tehty harmaahomeesta ja härmästä. Kuva 12. Step Systemsin sääasema, johon liitetyn lehtikosteusmittarin avulla voidaan tehdä tautiennustuksia eri satokasveille. Oikealla esimerkki viiniköynnöksen härmän tautiennusteesta. Kaavio: http://docs.metos.at/strawberry%20disease%20models Teksti ja kuvat: Minna Pohjola, SataVarMa-hanke, ProAgria Länsi-Suomi Matka järjestettiin hankkeen työajalla, hanke ei tukenut osallistujien tai matkanohjaajan matkakustannuksissa.