MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA

Samankaltaiset tiedostot
YKS MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNKI. Nähtävillä. Valtuusto. Keskustaajaman osayleiskaava Kaavamerkinnät ja -määräykset 1: P25350 A S

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Kohdetta koskevista suunnitelmista tulee pyytää museoviranomaisen lausunto.

Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Kangasalan kunta Pohjan kylän osayleiskaava 1:

Kangasalan kunta Kuhmalahden kirkonkylän osayleiskaava 1:

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Uuden rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään m 2.

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

HIRVAAN OSAYLEISKAAVA Kaavamerkinnät ja -määräykset

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

YLIKYLÄN JA LAUTIAISEN RANTAOSAYLEISKAAVA

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

^. '\''-l-f "<^% ^ -\<5?i8t 7^- M^ '- o,^ ISII '^": ^ \ ^' Q. ^-"^F '^s^ vt: \. SisJh^. isk-ifu 20^. 1^3. räty. ;w o o. --''^{^. nkaa.

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

ETELÄISEN SAARISTON OSAYLEISKAAVA OTAVA LÄHISAARINEEN 1:10 000

TAAJAMAYLEISKAAVA PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntarakenteen pitkän aikavälin tavoitteellinen laajenemissuunta.

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

ASKAINEN YLEISKAAVA 1:10000

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

Kangasalan kunta Kuhmalahden rantaosayleiskaava 1:

Alueelle saa sijoittaa omakotitaloja, kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. Omakotitalon rakennuspaikan pinta-ala tulee olla vähintään 3000 m2.

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

YPPÄRI PYHÄJOKI OSAYLEISKAAVA 1:5000 OULUSSA MIKKO KORHONEN ARKKITEHTI YO ANNE LESKINEN RI, HUK, YKS-154

KONNEVESI Pukaranjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

SAMPO-ALAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Ak-330 Kemmolan asemakaava

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

TURKU FCG FINNISH CONSULTING GROUP OY

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Merkinnällä osoitetaan rajavartiolaitoksen ja Tullin käyttöön varattu alue.

Numero merkinnän yhteydessä osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän.

Heinäveden kunta HEINÄVEDEN REITIN JA JÄRVIALUEIDEN RANTAOSAYLEISKAAVOJEN MUUTTAMINEN

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

SULKAVAN KUNTA PARTALANSAAREN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA

PYHÄJOEN KUNTA KAAVAEHDOTUS PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET OSA-ALUEET 1-4 PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kitee, KAAVA 205 SIVU 1/6 SUORLAHTI PUHOKSEN/SUORLAHDEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVA 1:2000

Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue. Työpaikkatoiminnoille / logistiikkatoiminnoille varattu alue

KONNEVESI Keitelejärven ja kunnan pohjoisosien oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava 1:15 000

YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS M K 1 : MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Määräysnumero Ulkoasu

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN SAARISTON OSAYLEISKAAVA KAAVALUONNOS : KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

LÄNSIOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILA 1:104 NOUKKALA

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

KIURUVEDEN KAUPUNKI SULKAVANJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVA. KIURUVEDEN KAUPUNKI 1 Sulkavajärven rantaosayleiskaava MERKINNÄT JA KAAVAMÄÄRÄYKSET:

ASKOLA KESKUSTAAJAMIEN OSAYLEISKAAVA

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ERVASTINKYLÄN, PAJUNIEMEN JA PEHERRYKSEN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVERATKAISU. Päätösehdotus, raportti

LOHILAHTI - LOHIKOSKI ALUEEN OSAYLEISKAAVA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA

SULKAVANJÄRVEN ALUEEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Tuusniemen kunta. Kaavaselostus TUUSJÄRVI-HIIDENLAHTI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS P S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Kymijoen rantaosayleiskaava, keskiosa ja Alakylän kyläyleiskaava. Kaavaluonnos. Kaavamerkinnät ja määräykset

KIURUVEDEN KAUPUNKI RYTKYN RANTAOSAYLEISKAAVA

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

VESANTO POHJOIS-KONNEVEDEN JA KUNNAN LUOTEISOSAN JÄRVIEN JA LAMPIEN RANTAOSAYLEISKAAVA 1:15000

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

PYHÄSELÄN KUNTA HAMMASLAHDEN OSAYLEISKAAVA

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

VÄINÖLÄNNIEMI AL-39 III VI IV III III III. saa-2. p sr sr dB p saa-2. 35dB. ap (1-35-1) 35dB. sr-30. saa-2 saa-2.

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Poikkeamislupa 458 Muukkolan kylän tilalle Vanhaturkia RN:o 6:3 muodostettavalle määräalalle

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 19/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 5403/ /2016

RISTIINAN KUNTA RUSKIAJÄRVI-SÄYNÄTJÄRVI-SUOJAVESI OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA, ehdotus

AT-1. Sälinkään ja Soukkion osayleiskaava Mkl /49. Kyläalueet AT-1 a ja b

KARHUOJAN ALUEELLINEN SUUNNITTELUTARVE- RATKAISU

Rakentamisessa noudatetaan voimassa olevan rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rantavyöhykkeelle sijaitsevien maatilojen talouskeskusten korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Liite HEL Hankenumero 2863_3. Rakentamisen ohjaamisen periaatteet Östersundomin rakennuskieltoalueella Helsingissä

OULUN YLEISKAAVA 2020

NAANTALI RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 1:5000. Kaarina, , , Turku , , , , 12.8.

Hämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :

Liite C MUISTUTUKSET:

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

LOHJAN KAUPUNKI KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA EHDOTUS ,

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos

Transkriptio:

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 18.12.2018 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: VIHERYHTEYSTARVE. Merkinnällä on osoitettu maiseman, virkistystoiminnan ja ekologisten yhteyksien kannalta tärkeitä viheryhteystarpeita. Liito-oravan liikkumisverkoston kannalta tärkeillä viheryhteyksillä puustoisen viherkäytävän tulee olla vähintään 30m leveä. ma MA VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Valtakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä on osoitettu MA) Mäntäntehtaat ja yhdyskunta, VC) Vilppulan ja Kolhon rautatieasemat - Vilppulan asema, Vilppulan vahtitupa, VT) Kotiniemen kasvatuslaitos ja MB) Joenniemen kartano. ma VB MAAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNETTU KULTTUURIYMPÄRISTÖ. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Museoviranomaiselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Maakunnallisesti merkittävinä rakennettuina kulttuuriympäristöinä on osoitettu VB) Ylä-Ajos, VS) Vilppulan kirkko ja hautausmaa, VF) Vilppulankoski, MC) Seppälän tila, MU) Mäntänvuori, ME) Sillanpään asuinalue, MI) Tammikangas ja MJ Tammiranta sekä MO) Kirkonpelto ja Kauppatori, MR) Mäntän koulukeskus, Koskelan entinen kansakoulu ma NN MAISEMALLISESTI JA/TAI KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS ALUEKOKONAISUUS. Paikallisesti merkittävä alue. Alueen suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on edistettävä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen kulttuuriperintöön ja ominaislaatuun. Alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennus-, kulttuuri- ja/tai maisemahistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen arvot. Merkinnällä on osoitettu rakennetun kulttuuriympäristön paikallisesti merkittävät alueet. Kirjainindeksi viittaa inventointiin. KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄ RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Merkinnällä on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakennusryhmät, joiden arvojen säilyttäminen tulee olla kaikkien maankäyttöhankkeiden tärkeänä tavoitteena. Kohteiden numerointi viittaa kaavatyön yhteydessä tehtyyn rakennetun kulttuuriympäristön inventointiin.

SUOJELTAVA RAKENNUS TAI RAKENNUSRYHMÄ. Kirkkolain nojalla suojeltu kohde. Rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoitusten muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne säilyy. Rakennuksia ei saa purkaa ilman lupaa (MRL 127 ) eikä niissä saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät rakennusten suojeluarvoa. Museoviranomaiselle ja kirkkohallitukselle tulee varata tilaisuus lausunnon antamiseen ennen suojelukohteita koskevien lupahakemusten ratkaisemista. Merkinnällä on osoitettu Vilppulan kirkko. luo-1 1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA ERITYISEN TÄRKEÄ KOHDE. Uhanalaisen lajin, liito-oravan, esiintymisalue. Alueella olevien erityisten luontoarvojen säilyminen tulee turvata. Alueen käytössä ja kehittämisessä on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja esiintyvien eliölajien säilyttämisedellytykset. Lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty luonnonsuojelulain 49 perusteella. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen luontokohteiden numeroitiin perustuen: 9 Sammalahden eteläpuoleinen lehtometsä 12 Pättiniemi Vilppulankoski luo-2 1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ KOHDE. Paikallisesti arvokkaita alueita. Alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteuttaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisedellytykset. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen luontokohteiden numerointiin perustuen: 1 rantaluhdat 2 rantaluhdat 3 rantaluhdat 4 rantaluhdat 5 Kannuslampi 7 Sassin vanhat metsät 8 Sassin vanhat metsät 13 Vuohijoen neva 14 Vuohijoen uoma ja sen välitön lähiympäristö 15 Lampisenniemi 16 Vilppulankoski 17 Päijänteenlammi 18 Ajosjärven kaakkoisranta 19 Niemi Umpimähkän eteläpuolella 20 Huhtipuro 21 Kälvin lähde ja lähteikkö 22 Kälvinvuori nat NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVA ALUE. Alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien säilyttäminen tulee turvata alueen hoidossa ja käytössä. merkinnällä on osoitettu Mäntänvuori (Natura-tunnus FI0331002)

luo-3 1 LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄRKEÄ KOHDE. Paikallisesti arvokkaita lintualueita. Alueiden käyttöä suunniteltaessa ja toteuttaessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen säilyttämisedellytykset. Merkinnällä on osoitettu luontoselvityksen numeroinnin mukaisesti: 1 Huhtilammi 2 Huhtipuro 3 Nimetön lahti Ajosjärven pohjoisosassa 5 Iso Kangasjärven laskuojan lehto 6 Kapakkalammi 7 Melasjärven rantaluhta 8 Vähä Kangasjärvi 9 Kotalammi 10 Lehdon kosteikko 11 Nurmisenlammi 12 Alarannan metsä 13 Monhanlahti 14 Pättiniemen metsä 15 Kannuslampi 16 Alaranta 17 Ristiniemen metsät 18 Raja-aho sm 1 sm 38 MUINAISMUISTOALUE. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Merkinnällä ei osoiteta alueen/kohteen tarkkaa laajuutta vaan alueen laajuus tulee tarvittaessa selvittää tarkemmilla tutkimuksilla. Aluetta ja sen lähiympäristöä koskevat maankäyttösuunnitelmat on lähetettävä museoviranomaisellle lausuntoa varten. Merkinnällä on osoitettu arkeologisen inventoinnin mukaiset muinaismuistoalueet. Alueiden numerointi viittaa inventointiin. kp 38 1 kp KULTTUURIPERINTÖALUE/KOHDE. Muu arkeologinen kulttuuriperintöalue/kohde, jolla sijaitsevien historiallisten rakenteiden ja kerrostumien poistaminen on sallittua vain erityisestä syystä ja riittävän arkeologisen dokumentoinnin jälkeen. Aluetta/kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella museoviranomaisen kanssa. Merkinnällä on osoitettu arkeologisen inventoinnin mukaiset kulttuuriperintöalueet irtolöytöjä lukuun ottamatta. Numerointi viittaa inventointiin. OLEVA TAI MAHDOLLINEN RAUTATIEPYSÄKKI. Oleva tai uusi paikallisliikenteen liikennepaikka. Ympäristön suunnittelussa tulee huomioida liityntäpysäköinnin tilavaraukset. Uusien asemien jatkosuunnittelu edellyttää lisäselvityksiä. Vilppulan aseman osalta kaavassa esitetään sekä nykyinen asema että vaihtoehtoinen uusi aseman sijainti sekä näihin liittyvät kevyen liikenteen ylikulun yhteystarpeet. PILAANTUNEET MAA-ALUEET. Kohteissa on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja puhdistustarve on arvioitava tai se on jo todettu. Tarvittaessa pilaantunut alue on kunnostettava ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittava maaperän pilaantuneisuus.

saa AK MAHDOLLISESTI PILAANTUNEET MAA-ALUEET. Kohteet, joiden pilaantuneisuus on selvitettävä maankäytön tai omistussuhteiden muuttuessa. Tarvittaessa pilaantunut alue on kunnostettava ennen rakentamistoimenpiteisiin ryhtymistä. Asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittava maaperän pilaantuneisuus. KERROSTALOVALTAINEN ASUNTOALUE. Alue varataan asuinkerrostalovaltaiselle rakentamiselle. Alueelle saa sijoittaa työtiloja ja asumista palvelevia lähipalveluja. AL AP ASUIN-, LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN ALUE. Alueelle voidaan sijoittaa asumista sekä sellaisia toimintoja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Alueelle saa sijoitaa myymälätiloja. Alueelle saa sijoittaa myös työtiloja ja asumista palvelevia lähipalveluja. AP-1 Alue varataan pientalovaltaiselle asuinrakentamiselle. Alueelle saa sijoittaa myös golfkenttään liittyviä palveluita ja työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. AP-2 Alue varataan erillispientalovaltaiselle asuinrakentamiselle. Alueelle saa sijoittaa myös hevosläheiseen asumiseen liittyviä pienimittakaavaisia rakennuksia, kuten talleja. Alueelle saa sijoittaa sellaisia pienimuotoisia työtiloja, joista ei aiheudu melua, raskastaliikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Hulevesien hallinnan kannalta keskeisten valumauomien toiminnan varmistamiseen tulee kiinnittää huomiota. AP-3 Alue varataan erillispientalojen rakentamiselle. Osa rakennuksista voi olla omarantaisilla tonteilla, mutta rakennusten sijoittelussa on huomioitava myös rannan julkinen virkistyskäyttö. AP-4 Alue on tarkoitettu pientalovaltaiselle, vesistön, matkailupalveluiden ja lentokentän läheisyyttä hyödyntävälle konseptiasumiselle. Alueelle saa sijoittaa konseptin mukaisia palveluita ja työtiloja kuten lentokoneiden säilytyshalleja joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. Lentotoiminnasta aiheutuva melu ja eri liikkumistapojen risteämispaikkojen liikenneturvallisuus tulee huomioida suunnittelussa.

AP-5 Määräyksellä osoitetaan rantamitoitukseen perustuvat yksittäiset ympärivuotisen ranta-asumisen rakennuspaikat. Rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakennusten asemaan maisemassa sekä rantojen luonnon säilymiseen. Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 5000m2. Jätevesiverkon piirissä rakennuspaikan koko voi olla myös pienempi, kuitenkin vähintään 2000m2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen, kaksikerroksisen rakennuksen, erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Rakennuslupa voidaan myöntää osayleiskaavan perusteella. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5% rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä kohtisuoraan mitattuna. AP-6 V/AP RA Alue varataan pientalovaltaiselle asuinrakentamiselle. Rakennusten ja kulkuyhteyksien suunnittelussa tulee ottaa huomioon virkistykselliset ja maiseman arvot sekä läheinen arvokas kulttuuriympäristö. VIRKISTYKSEN JA PIENTALOASUMISEN ALUE. Alue varataan yleiselle virkistäytymiselle erillispientalojen rakentamiselle. Toimintojen yhteensovittaminen ratkaistaan asemakaavalla. LOMA-ASUNTOALUE. Määräyksellä osoitetaan rantamitoitukseen perustuvat yksittäiset loma-asuntojen rakennuspaikat. Rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota rakennusten asemaan maisemassa sekä rantojen luonnon säilymiseen. Arvokkaiden kulttuuriympäristön läheisyydessä tulee rakentamisen sovittamisessa ympäristöönsä kiinnittää erityistä huomiota. Uuden rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000m2. Jätevesiverkon piirissä rakennuspaikan koko voi olla myös pienempi, kuitenkin vähintään 2000m2. Lomarakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeus on 150 krsm2. Kullekin rakennuspaikalle saa rakentaa yhden enintään kaksiasuntoisen, kaksikerroksisen rakennuksen, erillisen saunarakennuksen sekä talousrakennuksia. Rakennuslupa voidaan myöntää osayleiskaavan perustella. Rakennuspaikalle rakennettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 5% rakennuspaikan pinta-alasta. Rakennuspaikan rantaviivan pituuden tulee olla vähintään 50 metriä kohtisuoraan mitattuna. AT KYLÄALUE. Alue on tarkoitettu kylämäisen rakentamisen alueeksi.alueelle voidaan sijoittaa asutusta, työtiloja ja maatalouden tilakeskuksia tai näihin rinnastuvia tiloja. Rantavyöhykkeellä rakennusoikeus sijoittuu maanomistajakohtaisesti osoitetuille rakennuspaikoille.

C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Keskusta-alueen pääasiallisia toimintoja ovat palvelut ja hallinto, keskustaan soveltuva asuminen ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnat sekä näihin liittyvät yhdyskuntateknisen huollon alueet sekä liikenne- ja virkistysalueet. Merkinnällä on osoitettu Mäntän ja Vilppulan ydinkeskustat. Vilppulassa kehittämisen lähtökohtana ovat alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja miljööt sekä näiden määrittelemä ihmisen kokoinen mittakaava maltillisen korkuisine rakennuksineen ja yksityiskohtineen. Alueen identiteettiä pyritään vahvistamaan erityisesti aseman ja kunnan entisen hallinnollisen keskuksen välisellä alueella. Identiteetin vahvistamisella tuetaan alueen elinvoimaisuutta. Vilppulan keskustaan pyritään tuomaan monipuolisesti erilaisia toimintoja, erityisesti panostetaan asumiseen. Mäntän keskustassa pyritään elinvoiman edistämiseen huomioiden teollisuushistoriallisesti arvokkaan yhdyskunnan keskeiset asemakaavalliset ratkaisut sekä eri vuosikymmenien kuluessa syntynyt kulttuuriperintö, arkkitehtuuri ja miljööt. Huomio tulee kiinnittää sekä korjaamisessa että uudisrakentamisessa laatuun, mittakaavaan sekä kestävien materiaalien käyttöön. P PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. P-1 P-2 P/AP PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on tarkoitettu ratsastuskoululle ja ratsastamiseen liittyville toiminnoille ja palveluille. PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on tarkoitettu lentotoimintoihin liittyille palveluille. PALVELUJEN JA PIENTALOVALTAISEN ASUMISEN ALUE. Alue varataan palveluiden ja asumisen alueeksi. Asuinrakentamisen tulee olla pientalovaltaista, kuten erillispientaloja, kytkettyjä pientaloja, rivitaloja tai mittakaavaltaan pientaloasumiseen rinnastuvia pienkerrostaloja. Lisäksi alueelle saa sijoittaa majoitus- ja työtiloja sekä urheilu- ja virkistyspalveluita, joista ei aiheudu melua, raskasta liikennettä, ilman pilaantumista tai näihin verrattavia ympäristöhaittoja. 1 2 Joenniemen ja tenniskeskuksen läheisillä P/AP -alueilla tulee kiinnittää erityistä huomiota alueen metsäisen olemuksen säilymiseen. Vilppulankosken pohjoisrannan P/AP -alueella tulee kiinnittää erityistä huomiota mahdollisen uudis- ja korjausrakentamisen sopeuttamiseen arvokkaaseen kulttuurimiljööseen. AM MAATILAKESKUSTEN ALUE. Alue on vatattu maatilojen talouskeskuksille. Alueella voi harjoittaa maa- ja metsätaloutta. 3 Ylä-Ajoksen ympäristössä tulee kiinnittää erityistä huomiota arvokkaan pihapiirin ja siihen liittyvän peltomaiseman säilymiseen.

PY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. PY-2 TP T T-1 TY JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE. Alue on tarkoitettu palveluasumiselle ja muille palveluasumiseen liittyville toiminnoille ja palveluille. Palveluasuminen ja alueen muut toiminnot ja palvelut voivat olla julkisen tai yksityisen tahon toteuttamia. TYÖPAIKKA-ALUE. Alueelle voi sijoittaa työtiloja, toimisto- ja palvelutyöpaikkoja, ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuutta ja siihen liittyvää myymälä- ja varastotilaa. TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE. PUUTERMINAALIALUE. Alue on tarkoitettu puutavaran ja bioenergiaraaka-aineiden kuljetuksiin, käsittelyyn ja kuormausjärjestelyihin liittyville terminaalitoiminnoille. Alueelle voi sijoittaa terminaalitoimintojen lisäksi teollisuus- ja varastorakennuksia. Lisäksi alueelle saa sijoittaa muita alueen pääasiallisia toimintoja palvelevia tiloja kuten toimisto- ja myymälätiloja. Alueen suunnittelussa on huolehdittava liikennejärjestelyiden toimivuudesta. TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. V VIRKISTYSALUE. VM VIRKISTYS- JA MATKAILUALUE. Alueelle on mahdollista sijoittaa virkistys- ja matkailutoimintaa palvelevaa pienimuotoista rakentamista ja rakenteita. V-2 VIRKISTYSALUE. Alueelle on mahdollista sijoittaa pienimuotoista virkistystoimintaa palvelevaa rakentamista. VU URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. Alueelle on mahdollista sijoittaa urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevaa pienimuotoista rakentamista ja rakenteita. VL LÄHIVIRKISTYSPALVELUJEN ALUE. RM MATKAILUPALVELUJEN ALUE.

LR RAUTATIELIIKENTEEN ALUE. LL LENTOLIIKENTEEN ALUE. LV VENEVALKAMA-ALUE. LV-2 PUISTOVENEALUE. LP YLEISEN PYSÄKÖINNIN ALUE. ET YHDYSKUNTATEKNISEN HUOLLON ALUE. EP EN EH PUOLUSTUSVOIMIEN ALUE. ENERGIAHUOLLON ALUE. HAUTAUSMAA-ALUE. EV SUOJAVIHERALUE. SL M M-2 MA LUONNONSUOJELUALUE. Merkinnällä on osoitettu Mäntänvuoren, Lietunsalon ja Elämäntaipaleen luonnonsuojelualueet. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Uusi asuinrakentaminen on sijoitettava olemassa olevan asutuksen tai tiestön yhteyteen aluevarausmerkinnän pääkäyttötarkoitusta vaikeuttamatta. Rakennusten tulee sijoitukseltaan ja ulkomuodoltaan sopeutua ympäristöönsä. Ranta-alueella (ra) sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä tai kalatalouden harjoittamista varten tarpeellinen rakentaminen. MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE. Alue on tarkoitettu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön. Uusi asuinrakentaminen on sijoitettava olemassa olevan asutuksen tai tiestön yhteyteen aluevarausmerkinnän pääkäyttötarkoitusta vaikeuttamatta. Rakennusten tulee sijoitukseltaan ja ulkomuodoltaan sopeutua ympäristöönsä. Alueella on sallittua ulkoilureittien ja niihin liittyvien rakenteiden rakentaminen. MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Alueen säilyminen avoimena viljelyskäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alueelle saa rakentaa maatalouteen liittyviä rakennuksia olevien talouskeskusten yhteyteen maisemaa kunnioittaen. Rakennusten sijoittelussa on huomioitava avoimien näkymien säilyminen.

W VESIALUE. kt KANTATIE st/pk SEUTUTIE yt/kk YHDYSTIE/KOKOOJAKATU. UUSI OHJEELLINEN TIEYHTEYS ERITASORISTEYS ILMAN LIITTYMÄÄ. PARANNETTAVA LIITTYMÄ. Merkinnällä on osoitettu kantateiden 58 ja 56 risteyksen maakuntakaavan mukainen eritasoliittymä. Parannus on mahdollista toteuttaa ensivaiheessa myös tasoristeyksenä. Jalankululle ja kevyelle liikenteelle toteutetaan reitistön turvallisen jatkuvuuden takaamiseksi alikulkuyhteydet. PÄÄRATA. Merkinnällä on osoitettu Oriveden ja Haapamäen välinen rataosuus. YHDYSRATA/SIVURATA/KAUPUNKIRATA. Merkinnällä on osoitettu Vilppulan ja Mäntän välinen rataosuus, jolla tutkitaan paikallisliikenteen aloittamisen mahdollisuuksia. Merkinnällä on osoitettu myös teollisuutta palvelevia pistoraiteita. ULKOILUREITTI. Ulkoilureitteihin sisältyy kävelyreittejä, luontopolkuja ja latuja. Ulkoilureitit sijoitetaan metsäautoteiden ulkopuolelle lukuunotamatta mahdollisia tienylityksiä. Merkinnällä esitetään ohjeellinen sijainti. ULKOILUREITIN YHTEYSTARVE. Reitin sijainti ratkaistaan tarkemman suunnittelun yhteidessä. KEVYEN LIIKENTEEN REITTI. KEVYEN LIIKENTEEN YHTEYSTARVE. RATSASTUSREITTI. Ohjeellinen sijainti. MOOTTORIKELKKAILUREITTI. Ohjeellinen sijainti.

UUSI METSÄLATUREITTI. Ohjeellinen sijainti. z VOIMALINJA. j JÄTEVESIJOHTO. Verkoston keskeiset osat. v VESIJOHTO. Verkoston keskeiset osat. MELUALUE. Määräys osoittaa kaava-alueen osat, joilla 45dB yöajan keskiäänitaso ylittyy. Alueen määritys nojaa kaavan yhteydessä tehtyyn meluselvitykseen. Suunnitellessa melusta häiriintyviä kohteita melualueelle tulee paikan meluolosuhteet tarkistaa lähemmin ja tarvittaessa torjua melu rakenteellisesti. Melusuojaus toteutetaan miljöö huomioiden. le LENTOESTEALUE. Määräys osoittaa likimääräisesti Sassin lentopaikan lentoestealueen, jolle ei saa rakentaa ilman lentoestelupaa yli 45m korkeita lentoesteitä. kv pv KEMIKAALILAITOKSEN KONSULTOINTIVYÖHYKE. Asemakaavoituksen yhteydessä on pyydettävä turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) ja pelastusviranomaisen lausunto. TÄRKEÄ TAI VEDEN HANKINTAAN SOVELTUVA POHJAVESIALUE. ra RANTAMITOITUKSELLA TARKASTELTU RANTA-ALUE. Leveys n. 200 metriä. Alueella on tehty emätilatarkastelu ja mitoitus rantarakentamisen sallitusta määrästä. Muilta rantavyöhykkeen alueilta, kuin osoitetuilta rakennuspaikoilta on rakennusoikeus rantavyöhykkeeltä siirretty kiinteistökohtaisesti osoitetuille rakennuspaikoille. Rakennusalueiden ulkopuolella on voimassa MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus. UUSI RAKENNUSPAIKKA. Punainen piste osoittaa tilalle osoitetut uudet rakennuspaikat. OLEMASSA OLEVA RAKENNUSPAIKKA. Musta piste osoittaa tilalle osoitetut olemassa olevat rakennuspaikat.

UIMARANTA. VENESATAMA. YLEISKAAVA-ALUEEN RAJA. ALUEEN RAJA. OSA-ALUEEN RAJA. NYKYISELLÄÄN SÄILYVÄT ALUEET. Käyttötarkoituksen kirjaintunnus ja väri. PIENIN TOIMENPITEIN KEHITETTÄVÄT ALUEET. Käyttötarkoituksen kirjaintunnus ja väri. Alueet ovat potentiaalisia täydennysrakentamisen alueita. Alueiden perusluonnetta ei ole tarkoitus muuttaa, mutta niillä on tarpeen tehdä muutos- ja parannustoimenpiteitä. Alueilla ei ole asemakaavaa. UUDET JA OLENNAISESTI MUUTTUVAT ALUEET. Käyttötarkoituksen kirjaintunnus ja väri. Alueet on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Alueiden maankäyttö tulee muuttumaan merkittävästi suhteessa nykyiseen käyttöön. SELV SELVITYSALUE. Alueen käyttötarkoituksen määrittely edellyttää lisäselvitystä. Merkinnällä on osoitettu Sassin uudet asuinalueet yhdistävä välialue, jonka hyödyntäminen edellyttää käyttötarkoituksesta riippuen tulvasuojelun, maaperän puhtauden ja kunnallisteknisten ratkaisujen selvittämistä asemakaavoituksen yhteydessä. YLEISMÄÄRÄYKSET Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet on otettava rakentamisessa huomioon. Hulevesien hallinta tulee ottaa huomioon asemakaavoituksessa ja muussa tarkemmassa suunnittelussa. Hulevesien hallinta tulee ensisijaisesti ratkaista kiinteistökohteissa. Tarvittaessa asemakaavoituksessa tulee osoittaa alueellisille hulevesien hallintajärjestelmille soveltuvat sijoiteuspaikat ja mitoitus sekä ohjeistaa kortteli- ja/tai tonttikohtaista hulevesien hallinta. Hulevesiverkoston toimintaa estäviä toimenpiteitä kuten avo-ojien peittämistä tulee välttää. Hulevesien hallinnalle uusilla tai muuttuvilla alueilla on esitetty alustavia suosituksia osayleiskaavan yhteydessä laaditussa hulevesiselvityksessä. Uudet ja kehitettävät alueet tulee liittää vesihuoltoverkkoon tai esittää muu perusteltu ratkaisu vesihuollon järjestämiseksi. Suunnittelutarvealue määritellään asemakaavoittamattomalla osayleiskaava-alueella tapauskohtaisesti harkinnan mukaan, riippuen alueen ominaispiirteistä ja olevista mahdollisesti häiriintyvistä kohteista. Suunnittelutarveratkaisu määritellään käsitteenä maankäyttö- ja rakennuslain 16 :ssä. Rakennusluvan erityisistä edellytyksissä suunnittelutarvealueella säädetään saman lain 137 :ssä. Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto puolustusvoimien pääesikunnalta.

Kaava-alueelle suunnitellun lentotoiminnan vuoksi suunniteltaessa korkeita rakennuksia tai rakenteita on otettava huomioon Sassin lentokentän vaatimukset lentoesteistä. Lentoestealueen ulottuvuuksia määrittelee ilmailulain 158 sekä voimassa olevat ilmailumääräykset. 1900-luvun lopulla rakennettujen modernien rakennusten tai rakenteiden kulttuuriympäristöllisiin arvoihin tulee kiinnittää asemakaavoituksen yhteydessä huomiota. Mahdollisten arvokokonaisuuksien tai -rakennusten kohdalla on syytä selvittää kohteen arvot, ominaispiirteet ja muutoskestävyys tarkemmin. Mäntänvuoren alueen kuuluminen Natura 2000-verkostoon edellyttää alueella esiintyvien luontotyyppien suojelua; niiden edustavuutta ei saa heikentää. Suurin osa alueen luontotyypeistä esiintyy alueen pohjoisosssa, joka kuuluu myös Mäntänvuoren geenireservimetsään. Mäntänvuoren virkistyskäytön vetovoimatekijöitä ovat maisema,luonto ja saavutettavuus. Alueella matkailu- ja virkistystoimintaan liittyvän luonnonhoidon kuten näkymähakkuiden toteuttamisessa tulee huomioida luonnonarvot. YLEISMÄÄRÄYKSET: RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMINEN RANTA-ALUEELLE (ra) Maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukaisesti määrätään, että tämän yleiskaavan perusteella voidaan myöntää ranta-alueella rakennusluvat kaavassa erikseen tilakohtaisesti osoitetuilla rakennuspaikoilla RA, AP-5 ja AM-alueille. Maasto-olosuhteista ja pohjakartan tarkkuudesta johtuen rakentamiseen osoitettujen alueiden rajoista voidaan poiketa vähäisessä määrin, jos se on tarpeen teiden tai rakennusten sijoittamisen kannalta Poikkeaminen ei saa johtaa kaavaan osoitettujen rakennuspaikkojen määrän ylittymiseen. M-, MA- ja AT-alueilta on rakennusoikeus ranta-alueelta siirretty maanomistajakohtaisesti RA, AP-5 ja AM -alueille. TAMPEREELLA 18.12.2018 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Pääsuunnittelija: Tarkastanut: Hyväksynyt: Mari Seppä Minttu Kervinen Tuomas Miettinen arkkitehti SAFA YKS-505 arkkitehti SAFA YKS-548 DI, Aluepäällikkö Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto on hyväksynyt tämän osayleiskaavan x.x.xxxx x Todistaa virallisesti hallintopäällikkö Atte Viinikka MÄNTTÄ VILPPULAN KAUPUNKI Keskustaajaman osayleiskaava Y4/2019 Kaavamerkinnät ja -määräykset FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Hatanpäänkatu 1, 33900 Tampere Puh. 0104090 www.fcg.fi Nähtävillä MRA 30 : 3.12.2015-29.1.2016 Nähtävillä MRA 27 : 21.5. - 25.6.2018 Valtuusto Suunnitteluala, työnumero ja piirustuksen numero Koordinaattijärjestelmä YKS Tiedosto kaava_m_v.dwg 52539-P25350 1:10000 ETRS-TM35FIN 901 Päiväys Pääsuunn. Hyv. 18.12.2018 Mari Seppä, arkkitehti SAFA YKS-505 Tuomas Miettinen, DI, aluepäällikkö Suunn./Piirt. Minttu Kervinen, Mari Seppä Tarkastaja Minttu Kervinen, arkkitehti YKS-548 Yhteyshenkilö Minttu Kervinen