PÄÄTÖS UUDELY/144/07.00/2010 15.6.2010 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Kiinteistön sijainti Kiinteistön omistajat Toiminnan kuvaus Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-ohjelma c/o Pöyry Building Services Oy Soili-kohdenumero 01810-13-61 Nurmijärven kunta Metsäkyläntie 398, 01810 Luhtajoki RN:o 543-403-1-87 Jari Raekannas Jouni Raekannas Risto Raekannas Pilaantumisen aiheuttanut toiminta Kiinteistöllä on toiminut päivittäistavarakaupan yhteydessä polttoaineen jakeluasema 1960-luvulta vuoteen 1970. Kiinteistöllä on sijainnut myös linja-autovarikko, sen aikaisesta polttoaineen varastoinnista ei ole tietoa. Nykyisin kiinteistöllä on asuntoja ja pienteollisuutta. Kiinteistön maaperä on pilaantunut alueella harjoitetun toiminnan seurauksena. Maksu 960 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070 www.ely-keskus.fi/uusimaa Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/144/07.00/2010 2/17 Asian vireilletulo Ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 26.1.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselle. Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki 78 2 ja 3 momentti Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 :n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3 Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 :n 1 momentin kohta 3 Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne Kunnostettava alue sijaitsee Nurmijärvellä osoitteessa Metsäkyläntie 398 (Liite 1.). Tontin pinta-ala on noin 5 150 m 2. Kiinteistöllä on vuokralla 11 asuntoa sekä rakennuspeltisepän- ja ilmastointialan liikkeet. Kiinteistön itä- ja pohjoispuolella on vakituisessa käytössä olevat asuinkiinteistöt. Länsi- ja eteläpuolella on peltoa. Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa osa-yleiskaavassa yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PK). Aikaisemmat viranomaispäätökset ja -lausunnot Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 1518/31.10.2008 Öljysuojarahaston hallitukselle. Öljyalan Palvelukeskus Oy, Maaperän kunnostusohjelma Soili. Suljettu polttoaineen jakelupiste, Nurmijärvi, Metsäkyläntie 398, 01810-13-61, Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma. FCG Finnish Consulting Group Oy. 21.1.2010. Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet Kiinteistön maanpinta on tasainen viettäen loivasti itään sekä tontin eteläisellä puoliskolla myös etelään. Piha on sora- tai hiekkapintainen. Piha-alueen maaperä on noin 4,5 metrin syvyyteen savea. Saven alla on todennäköisesti kallio. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kiinteistön talousvesi tulee omasta porakaivosta. Lisäksi naapurustossa on neljä talousvesikaivoa 70-150 metrin etäisyydellä. Porakaivovettä käytetään saatujen tietojen mukaan kahdessa tai kolmessa kiinteistössä talousvetenä.
UUDELY/144/07.00/2010 3/17 Alueella tehdyt tutkimukset Maanäytteet Vesinäytteet Maaperätutkimusten yhteydessä ei todettu selkeää pohja- tai orsivettä eikä vesinäytteitä pystytty ottamaan. Säiliökaivannossa oli kuitenkin paikoitellen vettä. Kiinteistön jätevedet johdetaan saostuskäsittelyn kautta maastoon. Sadevedet valuvat kiinteistön ja Metsäkyläntien väliseen ojaan ja imeytyvät maaperään. Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 5.12.2007. Näytteitä otettiin porakoneella seitsemästä tutkimuspisteestä (NP1 - NP7) yhteensä 28 kpl. Tutkimuspiste NP1 sijoitettiin polttoainepumpun eteläpuolelle ja muut tutkimuspisteet säiliöalueelle. Tutkimuspisteiden sijainnit on esitetty liitteessä 2. Kaikista näytteistä tehtiin aistinvaraiset havainnot ja tutkittiin helposti haihtuvien hiilivetyjen esiintymistä fotoionisaatiomittarilla. Seitsemän näytteen kokonaisöljypitoisuus määritettiin PetroFlag-kenttätestillä. Kolmesta näytteestä analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenin pitoisuudet. Laboratorioanalyysissä todettiin näytteessä NP3/3-4 m keskitisleitä 460 mg/kg ja raskaita jakeita 62 mg/kg. Näytteessä NP6/1-1,5 m todettiin keskitisleitä 690 mg/kg ja raskaita jakeita 210 mg/kg. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat analysoiduissa näytteissä laboratorion analyysimenetelmien määritysrajat. Maaperätutkimusten yhteydessä kiinteistön asuin-/liikerakennuksen vesihanasta otettiin vesinäyte, josta analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ), bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), MTBE:n, TAME:n, bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenin, 1,2-dikloorietaanin ja 1,2-dibromietaanin pitoisuudet. Näytteessä todettiin raskaita öljyjakeita 0,11 mg/l. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet alittivat laboratorion analyysimenetelmien määritysrajat.
UUDELY/144/07.00/2010 4/17 Riskinarviointi Esitetty kunnostussuunnitelma Kiinteistölle on laadittu nk. perusriskinarviointi, jossa on huomioitu alueella todettujen haitta-aineiden fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet sekä kiinteistön ympäristöolosuhteet. Pilaantuneita maa-aineksia on todettu vanhalla säiliöalueella. Pilaantuneen alueen alaksi arvioidaan 25 m 2. Sadevedet pääsevät imeytymään maaperään pilaantuneella alueella. Maaperässä oleva orsi- tai pohjavesi voi levittää haitta-aineita alueella. Öljyhiilivetyjen haihtumista ulkoilmaan ei nykyisessä käytössä juuri tapahdu, koska öljyfraktiot ovat pääosin keskitisleitä ja ne sijaitsevat tiiviin pintakerroksen alla. Kaivutyön aikana altistuminen hengitysilman välityksellä voidaan ehkäistä käyttämällä hengityssuojaimia. Työmaan ulkopuolisille ihmisille ei kaivunkaan aikana aiheudu haittaa. Öljyhiilivetyjen ei arvioida kulkeutuvan asuinrakennuksen huoneilmaan, koska rakennuksen alapuolella ei ole todettu pilaantumista eikä mahdollinen orsivesi todennäköisesti kulkeudu pilaantuneelta alueelta rakennuksen suuntaan. Nykytilassa suoraa ihokosketusta tai altistumista suun kautta pilaantuneelle maa-ainekselle/pölylle ei tapahdu, koska pilaantuneet maat sijaitsevat puhtaan pintamaan alla. Kaivutyön aikana käytetään suojavaatteita. Riski haitta-aineiden leviämiselle orsi-, pohja- tai sadeveden välityksellä on vähäinen, mutta olemassa. Öljyhiilivedyt voivat diffundoitua muovisen talousvesijohdon läpi. Kiinteistön talousvesijohto ei sijaitse lähellä pilaantuneeksi todettua aluetta. Porakaivovedessä todetusta öljypitoisuudesta voi aiheutua altistumista vettä käyttäville henkilöille. Valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot soveltuvat kiinteistön kunnostustavoitteiksi, koska kohteessa ei harjoiteta ravintokasvien viljelyä, kohteessa ei sijaitse päiväkotia tai leikkipuistoa eikä kohteella tai sen lähiympäristössä ole erityistä suojeluarvoa. Pilaantuneen alueen läheisyydessä sijaitsee talousvesikaivoja. Mahdollisen orsi-/pohjaveden ei arvioida virtaavan pilaantuneelta alueelta kohti kaivoa. Kun öljyhiilivedyt poistetaan alempaan ohjearvotasoon, poistuu öljyhiilivetyjen leviämisriski. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kiinteistöltä poistetaan öljyhiilivetypitoisuuksiltaan valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt alemmat ohjearvot ylittävät maa-ainekset. Jos pilaantuneisuus jatkuu tiealueelle, esitetään kunnostustavoitteiksi ylempiä ohjearvoja. Tiealueella ei kuitenkaan tehdä kunnostustoimenpi-
UUDELY/144/07.00/2010 5/17 teitä, ellei riskinarvioinnilla voida todeta haitta-aineista aiheutuvan todellista haittaa. Mikäli kunnostuksen tavoitepitoisuuksia ei joiltakin osin kohtuudella saavuteta, tarkastellaan jatkotoimenpiteitä erikseen laadittavan riskinarvion perusteella. Kaivutyötä ohjaa ympäristötekninen valvoja ennakkotutkimusten ja -tietojen, kunnostussuunnitelman ja Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksen mukaisesti. Kunnostuksen arvioidaan kestävän 4 työpäivää. Työn aikainen näytteenotto Kohteen porakaivosta, jos se on teknisesti mahdollista, sekä asuin-/liikerakennuksen ja vanhan kaupparakennuksen vesihanoista otetaan vesinäyte ennen kunnostuksen aloitusta. Näytteistä analysoidaan öljyjakeet C 5 - C 40 ja BTEX-yhdisteet. Lisäksi otetaan vesinäyte kunnostustoimenpiteiden päätyttyä. Kaivettavista maa-aineksista otetaan tarkastusnäytteitä maalajikerroksittain ja esiintyvien haitta-aineiden sekä kaivun laajuuden mukaan. Öljyhiilivetypitoisuuksia seurataan aistinvaraisin havainnoin, fotoionisaatiomittarilla (PID) sekä kenttätesteillä (PetroFlag). Kenttähavaintojen ja -mittausten perusteella maa-ainekset lajitellaan tarkasti ja ohjataan pitoisuuksien mukaan oikeaan vastaanottopaikkaan. Kenttätestien tuloksista noin 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Maaperän jäännöspitoisuudet määritetään laboratoriossa kaivantojen pohjalta ja seinistä otetuista kokoomanäytteistä. Kustakin kaivannosta otetaan vähintään kaksi näytettä. Näytteet otetaan edustavalla tiheydellä siten, että jokaisen kaivannon seinän ja pohjan keskimääräinen pitoisuus tulee selvitettyä. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneet maat pyritään lastaamaan suoraan auton lavalle ilman välivarastointia. Pilaantuneet maat toimitetaan luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin. Kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirja. Pilaantumattomat maa-ainekset varastoidaan kiinteistöllä ja käytetään kaivantojen täyttöihin, jos ne ovat rakennusteknisesti sopivia. Kunnostuksen aikana syntyvät muut jätteet kuljetetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Pilaantuneen veden käsittely Mikäli kaivantoon kerääntyy vettä, joka todetaan käsittelyä vaativaksi, pumpataan se öljynerottimen kautta maastoon. Veden määrän ollessa
UUDELY/144/07.00/2010 6/17 vähäinen voidaan vesi pumpata paikalle tuotuun säiliöön ja toimittaa imuautolla luvan omaavaan käsittelypaikkaan, poistaa imuautolla suoraan kaivannosta tai käsitellään muulla soveltuvalla menetelmällä. Valvoja määrää öljyisen veden poiston tehtäväksi tilanteen mukaan kustannustehokkaasti ja sopii menettelystä ympäristöviranomaisen kanssa. Vedenkäsittelyssä mahdollisesti syntyvä öljypitoinen sakka toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Työn alussa kaivantovedestä otetaan tarvittaessa vesinäyte, josta analysoidaan öljyjakeet C 5 - C 40 sekä BTEX-yhdisteet, MTBE, ETBE, 1,2- dikloorietaani ja 1,2-dibromietaani. Tämän jälkeen valvoja ottaa näytteitä tarvittaessa. Terveys- ja ympäristövaikutusten ehkäisy Ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitauksin ja varoituskyltein. Metsäkyläntien varteen asetetaan työmaasta varoittavat liikennemerkit. Pilaantuneiden maiden kaivutyö toteutetaan siten, että maa-aineksia ei leviä kaivun aikana puhtaalle alueelle. Kuljetuskaluston reitit suunnitellaan niin, etteivät haitta-aineet leviä kunnostustyömaan ulkopuolelle. Tarvittaessa autojen ajoreitille levitetään pilaantumatonta maa-ainesta. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Jos pilaantunutta maa-ainesta joudutaan väliaikaisesti varastoimaan kiinteistöllä (esim. yön yli), peitetään kasa peitteellä. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin Työsuojelu Kenttävalvoja seuraa koko työn ajan työmaalta mahdollisesti löytyviä uusia haitta-aineita, rakenteita tai muuta normaalista poikkeavaa. Jos tällaisia löytyy, asiasta informoidaan tilaajaa ja ympäristöviranomaisia. Mahdollisista toimenpiteistä neuvotellaan heidän kanssaan. Lieviä työtapaturmia varten työmaalle varataan ensiapuvälineet. Työmaalle laitetaan näkyville yleiset hälytysnumerot. Pilaantuneella alueella työskenneltäessä työntekijät käyttävät henkilökohtaisia suojavarusteita (kypärä, jalkineet, haalarit/työvaatteet ja suojakäsineet), jotka vaihdetaan niiden likaannuttua tai rikkouduttua. Kunnostustyössä varaudutaan käyttämään tarvittaessa A2P3 -suodattimilla varustettuja hengityssuojaimia. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty.
UUDELY/144/07.00/2010 7/17 Työmaalle järjestetään työmaaparakki työntekijöitä sekä valvojan kenttämittauksia varten. Työmaalle järjestetään peseytymismahdollisuus (vähintään kädet ja kasvot). Kaivantojen räjähdysvaarallisten haihtuvien öljyhiilivetyjen pitoisuuksia seurataan. Todennäköisin mahdollisen kipinän aiheuttaja on usein kaivinkoneen kauha. Koneiden poistumistie kaivannon reunalta pidetään työn aikana vapaana. Kaivutyö keskeytetään kaivannossa tehtävän näytteenoton ajaksi. Kaivantoon mentäessä toinen henkilö valvoo tilannetta kaivannon reunalla. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Pilaantuneen maan määrä Viranomaisen ratkaisu Pohjavesi Kunnostuksen aloitusilmoitus toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristöviranomaiselle, kiinteistön omistajalle ja pelastusviranomaiselle. Ilmoituksessa esitetään kunnostuksen aikataulu sekä vastuuhenkilöiden nimet ja yhteystiedot. Vastaanottopaikat ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten aloittamista. Työstä tiedotetaan etukäteen naapureille. Tarvittaessa työn kulusta tiedotetaan erikseen viranomaisille ja naapureille. Kunnostuksen valvoja pitää kirjaa kohteesta kaivetuista ja poiskuljetetuista maa-aineksista, tilavuuspainosuhteista, pitoisuuksista, sijoituspaikoista ja ajankohdasta. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla työmaalla kunnostuksen aikana. Pilaantuneen maan kunnostustyöstä tehdään raportti, joka toimitetaan kahden kuukauden kuluessa kunnostuksen päättymisestä Uudenmaan ELY-keskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristöviranomaiselle. Loppuraportissa arvioidaan mahdollisen jälkiseurannan tarve. Pilaantuneen maan määräksi arvioidaan 50 m 3 itd. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Öljyalan Palvelukeskus Oy:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Nurmijärvellä osoitteessa Metsäkyläntie 398 (RN:o 543-403-1-87), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistön porakaivosta, mikäli se on teknisesti mahdollista, ja asuin-/liikerakennuksen sekä vanhan kaupparakennuksen vesihanoista on otettava vesinäytteet ennen kunnostuksen aloittamista ja kuuden kuukauden kuluttua kunnostuksen päättymisestä.
UUDELY/144/07.00/2010 8/17 Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) ja BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet. Näytteenottotulokset on toimitettava jatkotoimenpideharkintaa varten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle viikon kuluessa näytteenottotulosten valmistumisesta. 1.2. Vesinäytteiden haitta-aineiden analyysitulosten perusteella on tehtävä selvitys pohjaveden laadun jatkotarkkailutarpeesta. Selvitykseen on tarvittaessa liitettävä veden laadun jatkotarkkailusuunnitelma, jossa on esitetty näytepisteet ja näytteenottotiheys perusteluineen, analysoitavat haitta-aineet perusteluineen, näytteenotto- ja näytteiden analysointimenetelmät sekä tulosten raportointi. Kunnostustavoitteet Selvitys pohjaveden jatkotarkkailutarpeesta sekä mahdollinen jatkotarkkailusuunnitelma on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa viimeisimpien näytetulosten valmistumisesta. 2.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 11 - C 21 ) ja raskaiden öljyjakeiden (>C 22 - C 40 ) pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 asetetut alemmat ohjearvotasot. 2.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 2.1. esitettyjä haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maaainekset kuitenkin poistetaan alueelta määräyksen 2.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapurikiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maanomistajalle.
UUDELY/144/07.00/2010 9/17 Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 3. Kunnostuksen yhteydessä on tarkastettava poistettavien huoltoasematoimintaan liittyvien rakenteiden (säiliöt, putkistot, jne.) alapuolisen maaperän pilaantuneisuus edustavin maaperänäyttein. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haittaainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haittaainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) ja BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet. Alueen yleinen hoito ja järjestys 4.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä. 4.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/144/07.00/2010 10/17 Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen 6. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmenevät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta-ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja määrä (t). Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen 7. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet - ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet. Pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä alueelta poistettavat muut kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. Pilaantuneen veden käsittely 8. Kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava vähintään bensiinijakeiden (C 5 - C 10 ), öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 - C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 - C 40 ) ja BTEX- yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet sekä mahdollisten muiden kunnostuksen aikana tehdyissä tutkimuksissa todettujen haittaaineiden pitoisuudet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos käsitelty vesi johdetaan maastoon, on vedenkäsittelystä ja veden johtamisesta toimitettava tarkennettu suunnitelma tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen vesien johtamisen aloittamista. Talteenotettu haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty vastaavan
UUDELY/144/07.00/2010 11/17 jätteen käsittely. Jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä 659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista, määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirtoasiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohon-
UUDELY/144/07.00/2010 12/17 Yleiset perustelut neet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä. Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maaja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuudet, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominaisuuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot. Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot. Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantuneella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on käsitelty ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisena ilmoituksena, koska kunnostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massanvaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä. Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat välttämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.
UUDELY/144/07.00/2010 13/17 Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haittaaineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty alemmaksi ohjearvoksi öljyhiilivetyjen keskitisleille (>C 10 - C 21 ) 300 mg/kg ja raskaille öljyjakeille (>C 21 - C 40 ) 600 mg/kg. Kiinteistöllä sijaitsevan asuin-/liikerakennuksen vesihanasta otetussa näytteessä todettiin vuonna 2003 raskaita öljyjakeita. Päätöksessä on edellytetty vesinäytteenottoa ennen kunnostusta ja sen jälkeen suoraan porakaivosta, mikäli se teknisesti on mahdollista, sekä kiinteistöllä sijaitsevien rakennusten vesihanoista. Näytteenotolla varmistetaan alueen pohjaveden ja talousvetenä käytetyn veden laatu. Lisäksi vesinäytteenotolla seurataan maaperän kunnostustoimenpiteiden vaikutusta pohjaveden laatuun. (Määräykset 1.1. ja 1.2.) Kunnostussuunnitelmassa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty öljyhiilivetyjen keskitisleiden ja raskaiden öljyjakeiden kunnostuksen raja-arvoiksi alemmat ohjearvot. (Määräys 2.1.) Alueelle laaditussa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa on huomioitu öljyhiilivetyjen keskitisleet ja raskaat öljyjakeet. Mikäli alueella todetaan muita haitta-aineita kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 2.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamisen vuoksi. (Määräys 2.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 2.3.)
UUDELY/144/07.00/2010 14/17 Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusyvyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet. (Määräykset 3. ja 4.2.) Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 4.1., 4.2. ja 6.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. (Määräys 5.) Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä annetaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakirja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaatopaikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.)
UUDELY/144/07.00/2010 15/17 Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksutonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/ suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määräykset 9.2. ja 9.3.) Keskeisimmät lainkohdat Sovelletut oikeusohjeet Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti. (Määräykset 2.1., 2.2. ja 3. - 8.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pilaamiskielto). (Määräykset 2.1., 2.2. ja 3. - 8.) Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 :n mukaan antaa yksittäistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpitovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 3. ja 5. - 9.3.) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
UUDELY/144/07.00/2010 16/17 Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 20 tuntia. Öljyalan Palvelukeskus Oy SOILI-ohjelma c/o Pöyry Finland Oy Asiamies Johanna Routio PL 50 01621 Vantaa Soili-kohdenumero 01810-13-61 Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä) Nurmijärven Vesi Jari Raekannas, Anttilankuja 8, 01810 Luhtajoki Jouni Raekannas, Anttilantie 98, 01810 Luhtajoki Risto Raekannas, Järventaustantie 35 As 1, 01810 Luhtajoki Öljyalan Palvelukeskus Oy, SOILI-ohjelma, Projektipäällikkö Seppo Nikunen (sähköisenä) Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tietojärjestelmään.
UUDELY/144/07.00/2010 17/17 Muutoksenhaku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä (Liite 3.). Ylitarkastaja Vesa Suominen Ylitarkastaja Hanna Valkeapää Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Näytepisteiden sijainnit Liite 3. Valitusosoitus