VUOSIKERTOMUS Sastamalan koulutuskuntayhtymä
SISÄLLYS Taitoa työelämään osaamista tulevaan Kuntayhtymäjohtajan katsaus vuoteen 2012...4 Sastamalan koulutuskuntayhtymä, SASKY...6 Hallinto...7 Vuosi 2012 lukuina...10 Opiskelijaohjauspalvelut ja opiskelijoiden hyvinvointi...14 Opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittäminen...16 Henkilöstön osaamisen kehittäminen ja työhyvinvointi...20 Työ- ja elinkeinoelämän yhteistyö...22 Kansainvälisyys...26 Työelämälähtöistä aikuiskoulutusta...28 Nostoja vuodelta 2012...29 Tähtäin tulevassa: mitä edessä vuonna 2013?...34 3
KUNTAYHTYMÄJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2012 Sastamalan koulutuskuntayhtymässä (SASKY) on vuoden 2012 aikana tapahtunut asioita, joiden pohjalta voidaan perustellusti todeta, että meillä on valtakunnallisesti ja paikallisesti erittäin aktiivisesti toimiva kuntayhtymä. Oppimisympäristöt Sastamalassa, Kokemäellä sekä Mänttä-Vilppulassa on saatettu ajanhengen mukaiselle tasolle. Mäntän seudun koulutuskeskuksessa on saatu vuoden 2012 aikana kaikkien eri oppilaitossiipien perusparannuskorjaukset toteutettua sekä metalliosastolle on hankittu uusia koneita ja laitteita. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen yksikön vuoden 2012 alusta käyttöön otettu uusi LVI-alan oppimisympäristö parantaa merkittävästi opiskelumahdollisuuksia LVI-alan osaajiksi. Lokakuussa otimme Sastamalassa käyttöömme Oppimiskeskus/liikuntahallin, Vexve Areenan, jonka opetustilat tarjoavat opiskeluun työelämävastaavuutta mahdollistamalla monipuolisten asiakas- ja juhlatilaisuuksien toteuttamisen ajanmukaisessa oppimisympäristössä. Ravintola Warelius toimii sekä opetustilana että lounas- ja tilausravintolana. Liikuntahalli antaa mahdollisuudet eri sisälajien harrastamiselle ja kilpailutoiminnalle sekä tarjoaa monipuolisia kunto- ja terveysliikuntamahdollisuuksia. Lisäksi tilan akustiikan huomioiminen ja hyvät katsomotilat luovat hienot puitteet kulttuuri- ja opetustilaisuuksien järjestämiselle. Avajaiset pidettiin 23.10.2012, ja tilan vihki käyttöön pääministeri Jyrki Katainen. SASKY on vahvasti vaikuttanut sekä toiminta-alueensa että valtakunnallisesti ammatillisen koulutuksen kehittämiseen. Olemme onnistuneet tavoitteissamme ja kuntayhtymän opiskelijapaikat ovat täynnä. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdensi joulukuussa SASKYlle lisää 40 ammatillisen nuorisoasteen peruskoulutuspaikkaa vuodelle 2012. Tavoitteeksemme asetimme jo vuonna 2011 olla haluttu yhteistyökumppani ja ottaa yhä enemmän vastuuta seutukuntiemme aluekehitystyöstä. Näissä onnistuttiin yli odotusten. Kuntayhtymän kehittämishankkeiden taloudellinen kokonaisuus on merkittävä. Hanketyön tuloksena on syntynyt yhteistyökumppaneidemme kanssa ajatus tulevaisuuden osaamistarpeet huomioon ottavasta koulutuksesta. SASKY on hakenut koulutuksen järjestämislupaa uudelle hyvinvointiteknologia-asentajan koulutukselle. Antti Lahti kuntayhtymäjohtaja/rehtori 4 5
SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ, SASKY HALLINTO Sastamalan koulutuskuntayhtymä muodostuu kahdeksasta tulosalueesta (oppilaitokset, kehittämistoiminnot, tukipalvelutoiminnot sekä aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto). Organisaatiokaavio Sastamalan koulutuskuntayhtymä järjestää valtakunnallista sekä jäsenkuntiensa ja vaikutusalueensa asukkaiden ja elinkeinoelämän kannalta tarpeellista, monipuolista ja laadukasta ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille. Koulutuskuntayhtymä järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta sekä oppilaitosmuotoisena että oppisopimuskoulutuksena. Sastamalan koulutuskuntayhtymän jäsenkunnat vuonna 2012 olivat Huittinen, Juupajoki, Kiikoinen, Keuruu, Multia, Mänttä-Vilppula, Nokia, Punkalaidun, Ruovesi, Sastamala. Oppilaitokset sijaitsevat neljällä paikkakunnalla: Huittisissa, Kokemäellä, Mänttä-Vilppulassa ja Sastamalassa. Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto toimii aktiivisesti jokaisen koulutuskuntayhtymän jäsenkunnan alueella. SASKYssa voi suorittaa ammatillisen perustutkinnon seuraavilla koulutusaloilla: Yhtymävaltuusto kulttuurialalla luonnonvara- ja ympäristöalalla Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää 43-jäseninen yhtymävaltuusto, joka koostuu jäsenkuntien valtuustojen valitsemista edustajista. Valtuustopaikat jakautuivat vuosina 2010 2012 seuraavasti: yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla JÄSENKUNTA JÄSENIÄ luonnontieteiden alalla tekniikan ja liikenteen alalla sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla. SASTAMALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN OPPILAITOKSET: 1. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (Huittisten toimipiste) 2. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto (Kokemäen toimipiste) 3. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos 4. Mäntän seudun koulutuskeskus 5. Tyrvään käsi- ja taideteollisuuoppilaitos 6. Vammalan ammattikoulu 7. Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto Huittinen Juupajoki Keuruu Kiikoinen Multia Mänttä-Vilppula Nokia Punkalaidun Ruovesi Sastamala 10 1 2 1 1 5 2 4 1 16 6 7
Yhtymävaltuuston puheenjohtajana toimi Pentti Kukko, I varapuheenjohtajana Kalevi Kaukola ja II varapuheenjohtajana Tero Hosike. Yhtymävaltuuston jäsenet ja varajäsenet kunnittain: KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Huittinen Haavisto Antti Riuttamäki Simo Hosike Tero Virtanen Heikki Kivimäki Jukka Rämö Kimmo Mäkelä Juhani Säilä Maarit Peltola Marja Haavisto Katja Pietilä Hannu Jokinen Timo Salminen Liidia Kankaanpää Sirpa Salmivaara Minnamari Törmä Satu Tuori-Kalliokoski Hanne Tormas Anni Välkkynen Jyrki Maine Jari Juupajoki Jauhiainen Jani Pulkkinen Jari Keuruu Kosonen Timo Ritola Markku Viitanen Raimo Kypärä Kimmo Kiikoinen Suoniemi Marko Jokisalo Jussimatti Multia Tienaho Erkki Lappi Markku Mänttä-Vilppula Helander Anneli Hangaslahti Senja Jatkola Ilkka Lindroos Kai Kaukola Kalevi Kouvonen Sami Suntila Mirja Pohjaniemi Aikku Vuorinen Anne Mäkinen Alli Nokia Aaltonen Auli Visulaaka Heidi Torkki Marja-Leena Ahtola Pertti Punkalaidun Heikkilä Raija Salo Maria Korhonen Petri Laakso Hanna Madekivi Sirkka Niemi Kauko Murtoo Tapani Juhe Isto Ruovesi Kuutti-Selkee Heidi Kivi Marko Sastamala Hakanen Veli-Pekka Säiniö Anja Huju Katariina Työppönen Raili Kalmu Anna-Liisa Vuorio Atte Koskinen Pekka Gylling Janne Kukko Pentti Leppäniemi Heljä Kulonpää Irmeli Heinikorpi Katja Laaja Hannu Mäkipää Juhani Leino Sirkka-Liisa Pusa Sirkka-Liisa Leponiemi Kai Pyhälahti Esko Mäkelä Kaarina Seppä Rauni Pyymäki Esko Vihtelin Jan Ristimäki Sami Ryömä Antti Seppä Johanna Lakkinen Sinikka Tammisalo Anna Lepistö Monika Tala Matti Liukko-Sipi Aatto Viitanen Jarmo Salo Reijo Tarkastuslautakunta Valtuusto asettaa toimikaudekseen tarkastuslautakunnan ja valitsee yhden tai useamman tilintarkastajan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä ja tarkastamista varten. Valtuusto valitsi toimikaudekseen tilintarkastuspalvelujen toimittajaksi PwC Julkistarkastus Oy:n. Vuonna 2012 tarkastuslautakunta kokoontui viisi kertaa. Puheenjohtajana toimi Anne Vuorinen, varapuheenjohtajana Marja-Leena Torkki, kokoonpano oli seuraava: KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Huittinen Korpela Aarno Leino Eino Keuruu Paappanen Tapio Markkanen Kauko Kiikoinen Hirvikoski Aulis Koivuniemi Sirkka Mänttä-Vilppula Vuorinen Anne Mäkelä Tauno Nokia Torkki Marja-Leena Niemi Sinikka Punkalaidun Murtoo Tapani Juhe Isto Sastamala Kulonpää Irmeli Virtanen Maija Sastamala Palomäki Leena Nokkala Päivi Yhtymähallitus Kuntayhtymän 15-jäsenisen yhtymähallituksen tehtävänä on vastata käytännön päätöksenteosta ja koordinoinnista sekä valtuuston päättämien asioiden täytäntöönpanosta. Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus yhtymävaltuuston puheenjohtajilla sekä esittelijällä ja sihteerillä. Vuosina 2010 2012 yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Timo Mattila, I varapuheenjohtajana Matti Rintamäki ja II varapuheenjohtajana Martti Anttila. Esittelijänä toimi kuntayhtymäjohtaja/rehtori Antti Lahti. Yhtymähallituksen jäsenet ja varajäsenet kunnittain: KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Huittinen Kivimäki Jukka Rämö Kimmo Mattila Timo Mäkelä Raine Säilä Maarit Nixon Susanna Keuruu Kaijanmäki Timo Träff Henry Kiikoinen Niemi Taina Marjamäki Leena Multia Mertaniemi Anneli Lakiasuo Leo Mänttä-Vilppula Anttila Martti Mäkinen Alli Kaukola Kalevi Kouvonen Sami Nokia Laitinen Arja Grönroos Orvokki Punkalaidun Madekivi Sirkka Vatanen Tuula Sastamala Lehtonen Jorma Asikainen Eveliina Oksanen Kari Niemi Reino Pietilä Tarja Merinen Tuula Rintamäki Matti Alajoki Kari Toivonen Hannu Helander Esa Johtoryhmät Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Johtoryhmään vuonna 2012 kuuluivat kuntayhtymäjohtaja/rehtori, vt. hallintojohtaja, talouspäällikkö, aikuiskoulutusjohtaja, kehittämisjohtaja sekä apulaisrehtorit. Laajennettuun johtoryhmään kuuluivat varsinaisen johtoryhmän lisäksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat. Se kokoontui harvemmin ja käsitteli toiminnallisia sekä taloudellisia kokonaisuuksia. 8 9
VUOSI 2012 LUKUINA SUORITETUT TUTKINNOT 2012 ALOITTAIN SASKYn koulutuksen järjestämisluvan mukainen opiskelijamäärä oli 1935. Vuodelle 2012 SASKY sai 40 ammatillisen peruskoulutuksen lisäkoulutuspaikkaa, joten yksikköhintarahoitukseen oikeuttava määrä oli 1975. Vuonna 2012 keskimääräinen opiskelijamäärä oli 1989. Eniten (35 %) opiskelijoita oli tekniikan ja liikenteen alalla. 2012 SASKYssa suoritettiin 631 toisen asteen tutkintoa. Vuoden 2012 lopussa SASKYn henkilöstömäärä oli 331 henkilöä, josta lähes 70 prosenttia oli toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa. Opetustehtävissä henkilöstöstä toimi noin 60 prosenttia. 31 % OPISKELIJAMÄÄRÄT 2012 OPPILAITOKSITTAIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2012 SUORITETUT TUTKINNOT 2012 OPPILAITOKSITTAIN NAISTEN JA MIESTEN OSUUS HENKILÖKUNNASTA HENKILÖSTÖN IKÄRAKENNE 2012 10 11
Tuloslaskelma (1000 ) 1.1. 31.12.2012 1.1. 31.12.2011 Toimintatuotot Myyntituotot 25 715 24 806 Maksutuotot 444 616 Tuet ja avustukset 2 108 2 115 Muut toimintatuotot Vuokratuotot 334 292 Muut toimintatuotot 64 191 Valmistevarastojen muutos 155 28 820-60 27 960 Valmistus omaan käyttöön 17 50 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -12 427-12 313 Henkilösivukulut Eläkekulut -2 841-2 811 Muut henkilösivukulut -666-665 Hlöstömenojen korjaukset 107 151 Palvelujen ostot -5 345-5 456 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 735-3 882 Avustukset -31-34 Muut toimintakulut Vuokrakulut -935-826 Muut toimintakulut -302-26 175-239 -26 075 Toimintakate 2 662 1 935 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 8 33 Muut rahoitustuotot 5 5 Korkokulut 168-37 Muut rahoituskulut -2-157 -1 0 Vuosikate 2 505 1 935 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -1 474-1 058 Tilikauden tulos 1 031 877 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -1 965 38 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 850-810 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 219 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 135 105 Tuloslaskelman tunnusluvut: Toimintatuottojen %-osuus toimintakuluista 110,0 107,0 Vuosikate prosenttia poistoista 169,9 182,9 TOIMINTATUOTOT TOIMINTAKULUT Tase VASTAAVAA (1000 ) 31.12.2012 31.12.2011 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 12 33 Muut pitkävaikutteiset menot 69 59 81 92 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 348 289 Kiinteistöjen liittymismaksut 287 153 Rakennukset 22 386 13 215 Kiinteät rakenteet ja laitteet 1 091 410 Koneet ja kalusto 2 828 2 421 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 496 5 579 27 436 22 067 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 959 957 Muut saamiset 959 957 Toimeksiantojen varat Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 24 22 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 13 30 Keskeneräiset tuotteet 314 160 Ennakkomaksut 32 63 359 253 Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 523 331 Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset 1 769 686 Siirtosaamiset 1 579 2 369 3 871 3 386 Rahat ja pankkisaamiset 549 1 789 VASTAAVAA YHTEENSÄ 33 279 28 566 VASTATTAVAA (1000 ) 31.12.2012 31.12.2011 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 14 010 11 519 Muut omat rahastot 135 354 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 4 020 3 914 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 135 105 18 300 15 892 POISTOERO JA VAPAA- EHTOISET VARAUKSET Poistoero 3 118 1 153 Vapaaehtoiset varaukset 1 840 2 690 4 958 3 843 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Lahjoitusrahastojen pääomat 24 32 Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 24 32 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 5 717 3 733 Muut ennakot 40 Muut velat 137 166 Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 433 267 Saadut ennakot 86 1 Ostovelat 1 400 2 296 Muut velat 319 322 Siirtovelat 1 865 2 014 9 997 8 799 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 33 279 28 566 TUNNUSLUVUT: Omavaraisuusaste % 70,1 69,1 Suhteellinen velkaantuneisuus % 34,4 31,5 Kertynyt yli-/alijäämä, tuh. 4155 4019 Lainakanta 31.12.2012, milj. 6 4 12 13
OPISKELIJAOHJAUSPALVELUT JA OPISKELIJOIDEN HYVINVOINTI Opiskelijahuollolla tarkoitetaan kaikkia niitä palveluita ja toimenpiteitä, jotka ovat opiskelijan käytettävissä hänen opintojensa ajan. Opiskelijahuollon palvelut ovat lain edellyttämiä, ja niiden tavoitteena on tukea opiskelijaa monin tavoin oppimisessa ja omaan elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Opiskelijahuollolla vaikutetaan opiskelijan hyvinvoinnin lisäksi koko oppilaitoksen hyvinvointiin. Opiskelijahuollon toimijoita ovat apulaisrehtori, opinto-ohjaaja, erityisopetuksen koordinaattori, koulunkäynnin ohjaajat, koulutusohjaaja, terveydenhoitaja, ryhmänohjaajat, opettajat ja erityisopettajat. Opiskelijahuollon toimijat työskentelevät erilaisilla kokoonpanoilla käsiteltävän asian mukaan. Toimiva opiskelijahuolto edellyttää moniammatillista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyö opiskelijan kotiväen kanssa on hyvin tärkeää, tämän vuoksi jokaisessa oppilaitoksessa on siirrytty käyttämään Wilma-opiskelijahallintojärjestelmää, joka mahdollistaa ajantasaiset tiedot sekä helpottaa tiedottamista ja yhteydenpitoa. Oppilaitoksissa toimivat opiskelijahuoltoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Opiskelijahuolto on mukana opiskelijan opintopolun nivelvaiheissa: ennen opintojen alkua, opintojen aikana sekä siirtymisessä opinnoista työelämään tai jatko-opintoihin. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii löytämään moniammatillisesta näkökulmasta vaihtoehtoisia ratkaisuja opiskelijan haasteisiin. Tässä työssä luottamuksellisuus on erittäin tärkeää. Kaikissa opiskelun vaiheissa pyritään mahdollisimman nopeaan ratkaisujen löytämiseen. Oppilaitoksissa vieraili vuoden aikana runsaasti perusopetuksen oppilaita. Oppilaitoksissa on järjestetty myös koulutuskokeiluja. Niiden tavoitteena on löytää tutustujalle sopiva opiskeluympäristö ja verkostoitua opiskelijan tukitahojen kanssa. Hankkeilla apua opiskeluun LÄPSYn (läpäisyn syventäminen) hanketoimintaan kuuluu jatkuva yhteydenpito yhteistyökumppaneihin. Hankkeen väliseminaari pidettiin toukokuussa Voimarinteen Hoikan Helmessä. Yhteistyökumppanit kertoivat omista läpäisyn tehostamisen toimistaan, kuten ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integroinnista, sosiaalisen median käytöstä opetuksesta ja ryhmäytymiseen liittyvistä asioista. Parempaan alkuun projektin tavoitteena oli tutustuttaa maahanmuuttajanuoria ammatilliseen koulutukseen, lisätä tietoa maahanmuuttajien kanssa toimimiseksi henkilöstökoulutuksen avulla ja tuottaa tietoa. Projekti toteutti viime vuoden aikana henkilöstökoulutusta, tutustutti maahanmuuttajanuoria ammatilliseen koulutukseen ja teki yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Vuoden aikana toteutettiin useita maahanmuuttajanuorten tutustumisjaksoja eri ammattialoille. Ankkuri-projektin kohderyhmään kuuluvat opiskelijat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä koulutuksesta tai tarvitsevat ennaltaehkäisevästi tukea opintojen etenemiseen, elämänhallintaan tai työelämävalmiuksiin. Syrjäytymisuhan alla olevien opiskelijoiden elämäntilanne paranee, kun heille tarjotaan henkilökohtaisen ohjauksen avulla mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään ja elinikäiseen oppimiseen. Ohjausprosessin osa-alueista opiskelijan elämänhallinnan tukeminen on keskeisin, koska opintojen eteneminen ja valmius työelämään vaativat opiskelijalta elämänhallintaa. Yksilöohjauksen keinoin ja moniammatillista yhteistyötä hyödyntäen Ankkuri-ohjauksella on pystytty antamaan tukea opiskelijan yksilöllisiin elämänhallinnan haasteisiin. Ankkuri-projekti päättyi vuoden 2012 lopussa, ja siitä jäi elämään hyviä käytänteitä, esimerkiksi Vammalan ammattikoulun oma kokoaikainen koulutusohjaaja ja Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitoksen sekä Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen yhteinen kokoaikainen koulutusohjaaja. Asuntolatoimintaa on kehitetty Fiilistä asumiseen -hankkeen avulla. Vammalan ammattikoulun asuntolan tutorit huolehtivat uusien opiskelijoiden majoituksesta sekä järjestivät yhdessä asuntolaohjaajan kanssa ryhmäytymisillan uusille asuntolan asukkaille. Tutorit ovat myös järjestäneet asuntolan asukkaille erilaisia tapahtumia. Työkykypassi ja kilpailutoiminta Ammattiosaajan työkykypassi tarjoaa ammattiin opiskeleville mahdollisuuden saada tietoa, taitoa ja motivaatiota oman työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen. SASKYn oppilaitoksissa toteutetaan jo kolmatta vuotta valtakunnallista Ammattiosaajan työkykypassia. Vuodesta 2011 Työkyky-passia suorittaneiden opiskelijoiden määrä on ollut yhtenä talousarvion määrällisenä, laadullisena ja taloudellisuustavoitteena. Työkykypassin avulla pyritään edistämään mm. opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja opintojen läpäisyä. Suomen ammattiin opiskelevien urheilu- ja kulttuuriliitto Saku ry järjestää vuosittain kulttuurikilpailun kaikille ammattiin opiskeleville. Saku ry:n järjestämät SakuStars-kilpailut ovat kuuluneet oppilaitoksien vuosiohjelmaan jo usean vuoden ajan. Opiskelijat voivat näyttää taitojaan kulttuurin eri alueilla. Opiskelijoiden kilpailu- ja valmennustoiminta vahvistaa laadukasta opetusta. Se antaa mahdollisuuden opiskelijan henkilökohtaiseen oppimispolkuun sekä lisää yritysyhteistyötä ja verkostoitumista. SASKY on aktiivisesti mukana Taitajaja SkillsFinland-toiminnassa. 14 15
OPETUKSEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMINEN Mennyt vuosi on ollut aktiivista opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisen osalta. Oppimisympäristöjä on ajanmukaistettu vastaamaan nykyajan työelämän tarpeita. Opetuksen pedagoginen kehittäminen edellyttää opetushenkilöstöltä ammatillisen osaamisen sekä ohjauksellisten taitojen vahvaa hallintaa. Voimakkaampi sosiaalisen median käyttö opetuksessa edellyttää opetushenkilöstön sosiaalisen median käyttötaitojen nostamista koulutuksen sekä vertaistuen avulla. Oppimisympäristöt ajanmukaisiksi Vammalan ammattikoulun uusi oppimiskeskus/liikuntahalli valmistui syksyllä 2012 ja sai nimekseen Vexve Areena. Vexve Areenan rakentaminen on ollut usean eri sidosryhmän yhteistyön ja resursoinnin tulos. Uuden rakennuksen nykyaikaiset tilat mahdollistavat matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä elintarvikealan (leipuri-kondiittori) opiskelijoiden ajanmukaisen opetuksen lisäksi liikunnan, kulttuurin, neuvottelut ja näiden yhdistelmät. Mäntän seudun koulutuskeskuksen metallialan koulutustilojen saneeraus valmistui keväällä 2012. Metallialan koulutus sai uudistetut tilat ja opetuskäyttöön uusia huippumoderneja koneita. Erityisesti hitsaus- ja kappaleenkäsittelyrobotti sekä vesileikkauskone ajanmukaistavat metallialan opetuksen. Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen yksikön LVI-alan oppimisympäristön avajaisia juhlittiin tammikuussa 2012. Uusien tilojen ja kaluston avulla pystytään takaamaan, että LVI-alan opetus vastaa työelämän tarpeita. ATRO-projektin tuloksena oppilaitoksiin rakennettiin automaatiotekniikan oppimisympäristöt, jotka jakaantuvat kolmeen eri kokonaisuuteen seuraavasti: Mäntän seudun koulutuskeskukseen rakennettiin monikäyttöinen robotiikan oppimisympäristö sekä parannettiin merkittävästi vanhaa hydrauliikan oppimisympäristöä. Vammalan ammattikoulun auto-osastolle hankittiin merkittävä määrä viimeisintä liikkuvan kaluston automaation koulutukseen liittyvää tekniikkaa. ATRAK-projektin tuloksena rakennettiin Vammalan ammattikoululle uudet ja ajanmukaiset automaatiotekniikan koulutustilat. 16 17
Vammalan ammattikoulun autoalalla on otettu käyttöön lisätyn todellisuuden sovellus, jonka avulla opiskelijat voivat tutustua auton toimintaan kolmiulotteisesti. Sovelluksessa on kuvattu yksityiskohtaisesti erityisesti auton voimansiirto ja moottorin toiminta. Sovellus havainnollistaa opiskelijalle, kuinka silmältä piiloon jäävät prosessit toimivat ja kuinka yhden osan toiminta vaikuttaa muihin. Sovellusta katsotaan erityisillä lisätyn todellisuuden laseilla, jotka antavat mahdollisuuden tutustua auton toimintoihin yksilöllisesti omassa tahdissaan. Autoalan lisätyn todellisuuden sovelluksen on hankkinut Pirkanmaan e-luukku -projekti. KOTI-projektissa suunnitellaan ja rakennetaan ikääntyville, liikuntarajoitteisille ja muille erityistarpeita vaativille henkilöille tulevaisuuden kotiympäristö, joka toimii hyvinvointi- ja terveysalan sekä rakennusalan ja muiden tekniikan alojen opiskelijoiden oppimisympäristönä. Oppimisympäristössä on mahdollista harjoitella tekniikkaa ja apuvälineitä, joita voidaan tulevaisuudessa käyttää ikäihmisten ja erityisryhmien asumispalveluissa. Projektin tiloissa on kodinomainen esteetön asumisen demotila, jossa on käytettävissä nykyaikaisia apuvälineitä ja uutta teknologiaa. Kevään 2013 aikana toteutetaan hyvinvointiteknologian koulutuskokeilu. Luonnonkuitukomposiittien oppimisympäristön ja koulutuksen kehittäminen -projektissa alkuvuoden toiminta keskittyi märkärainausprosessin suunnittelutyöhön, ja syksyllä aloitettiin oppimisympäristön toteuttamisvaihe. Tavoitteena on luoda uusi innovatiivinen oppimisympäristö ja kansainvälisesti merkittävä uusien biokomposiittimateriaalien tutkimus-, kehittämis- ja osaamiskeskus. Kevään 2013 lopulla tullaan toteuttamaan ja testaamaan oppimisympäristön tekniset prosessit syksyllä alkavan perusopetuksen käyttöön. SASKYn Y-kampus -projektin avulla on edistetty yrittäjyyskasvatuksen näkyvyyttä ja kehittymistä koulutuskuntayhtymän alueella. Projektin avulla on kehitetty yrittäjyysvalmennuksen prosesseja, testattu kaksoisopettajuutta, lisätty projektimai- sen opiskelun mahdollisuuksia, tuettu opiskelijoiden työelämäyhteyksien kehittymistä sekä edistetty työelämän ja opiskelijoiden kohtaamista osana asiakasprojekteja. Myös työssäoppiminen NY-yrittäjänä on tullut mahdolliseksi SASKYn Y-kampuksen myötä. Projektin aikana koulutuskuntayhtymän alueelle perustetaan kolme yrittäjyyden oppimisympäristöä, joista syksyn 2012 aikana on otettu käyttöön kaksi. Oppimisympäristöissä opiskelijat ovat voineet suorittaa opintojaan esimerkiksi Nuorina Yrittäjinä tai monialaisina tiimeinä keskittyen projektityötaitojen kehittämiseen. Opetuksen pedagoginen kehittäminen Opetuksen kehittämisen taustalla on ollut aitojen työelämäkokonaisuuksien huomioiminen ja eri tutkinnon osien keinotekoisten rajojen murtaminen. Tämä on tarkoittanut erityisesti ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien (atto-opintojen) integrointia ammatillisiin opintoihin hyvinkin eri tavoin. Suunnittelu sekä toteuttaminen ovat vaatineet opettajilta täysin uudenlaista ajattelua ja yhteistyötä. Tämän ovat mahdollistaneet laajennetun työssäoppimisen sekä oppimisympäristöjen kehittämishankkeet, joiden tavoitteina on ollut atto-opintojen ja ammatillisten opintojen sisällöllinen tarkastelu ja integrointi sekä uudenlaisen oppimisympäristön ja pedagogisen ajattelumallin käyttöön ottaminen. Verkko-opetuksessa on otettu käyttöön erilaiset sosiaalisen median välineet yhä enenevässä määrin ja erityistä huomiota on kiinnitetty verkkopedagogiikkaan. SASKYn verkko-opetus on saanut huomiota myös valtakunnallisesti. Opetushallituksen järjestämille valtakunnallisille Virtuaaliopetuksen päiville pyydettiin esitys SASKYn verkko-opetusmallista. Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos sai Pirkanmaan II asteen yhteisölliseltä kehittämisverkostolta (PAOK) rahoitusta kollegavalmennukseen. Tällä rahoituksella henkilökuntaa perehdytettiin uusien ohjelmistojen käyttöön sekä sosiaalisen median mahdollisuuksiin. 18 19
HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA TYÖHYVINVOINTI Taitoa päivittäistavarakaupasta opettaja työelämäjaksolla Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston asiakaspalvelun ja myynnin opettaja Päivi Seppä- Koskinen suoritti työelämäjakson päivittäistavarakaupassa, Vammalan Superissa. Taitoa työelämästä projekti mahdollisti noin kuukauden mittaisen työelämäjakson entisten ja nykyisten opiskelijoiden työkaverina. Päivi kertoo työelämäjaksostaan näin: Kaiken kaikkiaan Päivi sanoo ihastuneensa kovasti kaupantekoon. Se on rentouttavaa ja mukavaa vastapainoa koulutyölle. Ruokakaupassa näkee elämän koko kirjon ja ikääntyvää asiakaskuntaa. Joku seisoo kaupan oven takana jo aamulle seitsemältä odottamassa. Varhainen kauppareissu ohjelmoi hänen päivänsä, vaikka moni tavara puuttuu kaupasta vielä niin aikaisin. Vuoden 2012 aikana opetushenkilöstön kehittämiseen keskittyvässä Osaava-ohjelman Oppia ikä kaikki -hankkeessa kehitettiin mm. osaamisen johtamista, työhyvinvointia, tieto- ja viestintätekniikan taitoja sekä työssäoppimista. Osaamisen johtamisen tueksi järjestettiin koulutusta sekä benchmarkattiin yrityksiä ja muita oppilaitoksia. Tieto- ja viestintätekniikan taitoja kehitettiin järjestämällä koulutusta liittyen pilvipalveluihin sekä pilotoimalla perusopetuksen vierivalmentajatoimintaa, jossa valmentaja toimii omassa organisaatiossaan opettajien tukena. Työssäoppimista kehitettiin päivittämällä työpaikkaohjaajakoulutusta alueen toimijoiden kanssa ja käynnistämällä pedagogisia kahviloita sekä aineryhmiä, joiden tarkoituksena on viedä koulutus toimijoiden omiin organisaatioihin parantaen koulutuksen saatavuutta. Työhyvinvointia kehitettiin korostamalla perehdytyksen merkitystä. Taitoa työelämästä -projektissa toteutettiin vuoden 2012 aikana 23 työelämäjaksoa. Työelämäjaksojen tavoitteena on opettajien työelämäosaamisen ja työelämätuntemuksen päivittäminen. Työelämässä mukanaolo tuo koulutuksen suunnitteluun ja opetuksen sisältöihin uusimmat ja ajankohtaisimmat painotukset ja siten varmistaa opetussuunnitelmien ajantasaisuuden. Työelämäjaksot ovat erittäin hyödyllisiä kehitettäessä koulutusta työelämän nykyisten vaatimusten mukaiseksi. Vammalan ammattikoululle ja Mäntän seudun koulutuskeskukseen hankittiin videoneuvottelulaitteet Pirkanmaan e-luukku -projektin rahoituksella. Laitteet tehostavat yhteydenpitoa sekä koulutuskuntayhtymän sisällä että sidosryhmien kanssa vähentäen tarvetta matkustamiseen. Laitteiston lisäksi kokous- ja opetuskäyttöön on hankittu kosketusnäytöllinen esitysjärjestelmä, joka mahdollistaa näyttävän visuaalisen esityksen rakentamisen. Opetushenkilöstön osaamista on kehitetty myös erilaisilla Opetushallituksen avustuksilla. Tällaisia ovat olleet mm. sosiaalisen median hyväksikäyttö opetuksessa ja opiskelijan psyykkisten ongelmien tunnistamiseen ja mahdollisiin tukitoimiin sekä ohjaamiseen liittyvät avustukset. Yhteisistä tapahtumista jaksamista työhön SASKYn henkilöstölle on järjestetty vuoden aikana erilaisia koulutus- ja tutustumispäiviä. Tykypäiviä on vietetty liikkuen ja toisten seurasta nauttien, ladattu akkuja ja vahvistettu yhteishenkeä. Joulukuussa vietettiin kuntayhtymän yhteistä pikkujoulua ravintola Wareliuksessa Vexve Areenalla. SASKY kannustaa henkilöstöä harrastamaan tarjoamalla henkilöstölle kulttuuri- ja liikuntaseteleitä työhyvinvoinnin edistämiseen. Kaupassa oli minusta todella yllättävän hauskaa, päivät kuluivat hujauksessa. Vaikka työ oli raskasta ja aluksi oli vaikea kuvitella, että minä, yli viisikymppinen, pöydän takana ja lähinnä tietokoneruudun ääressä istuen työtäni tekemään tottunut naisihminen, jaksaisin olla koko päivän jalkojeni päällä. Päivät menivät niin nopeasti, ettei huomannutkaan. Kaupassa ei todellakaan ole koskaan työstä puutetta. Ainahan sopii järjestellä hyllyjä taikka kehitellä entistä parempia järjestelyjä. Parantamisen varaa on aina. Tyhjä tila tai ajankohtaan sopimaton tuote myyvällä paikalla kauhistutti. Isossa nykyaikaisessa hyvin hoidetussa päivittäistavarakaupassa oli minullekin paljon opittavaa, vaikka en tunnustakaan olevani kaikkein tietämättömin, yhtä ja toista ajattelin tietäväni. Niin paljon olen tainnut jo oppia kaupantekoa, että minua harmittaa, ellei asiakas saa, mitä haluaa. Joulun aikaan joku kävi etsimässä tiettyä tuotetta, jota minä en pystynyt tavarapaljoudesta hänelle löytämään. Se kiukuttaa vieläkin. Osto-ongelman onnistunut ratkaisu saa aina hyvälle mielelle. Joku pyörittelee mietteliäänä kämmenellään parinkympin seteliä, jolla pitäisi löytää syötävää moneksi päiväksi. Se vähän satuttaakin. Moni mummo on rollaattorinsa kanssa avuton nykyajan suurissa marketeissa eikä tahdo löytää tavaravyöryn seasta etsimäänsä. Mummoa on aina mukava auttaa ja moni mummo on kovin kiitollinen asiakas. Kaupan tarjontaan tutustuminen jo itsessään on melkoinen seikkailu. Samalla sain kokea rennon työyhteisön ja heittäytyä oikeasti työssäoppijan asemaan. 20 21
TYÖ- JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖ SASKY tekee tiivistä yhteistyötä toiminta-alueen työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen tulee olla työelämälähtöistä, ja tavoitteena on tuottaa osaavia ammattilaisia niin yksityisen kuin julkisen sektorin palvelukseen. Elinkeinoelämän tarpeet otetaan huomioon suunniteltaessa koulutuksen sisältöjä ja kehitettäessä oppimisympäristöjä. Yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ennakoidaan tulevia koulutus- ja osaamistarpeita. Merkittävä SASKYn ja elinkeinoelämän yhteistyön muoto on opiskelijoiden työssäoppimisen järjestäminen. Työssäoppiminen on ammatillista koulutusta työpaikalla, jolloin opiskelija oppii osan tutkintoon kuuluvasta ammattitaidosta työpaikalla työskentelemällä. Työssäoppimisen tavoitteena on parantaa koulutuksen työelämävastaavuutta ja antaa opiskelijalle valmiuksia tutustua työpaikkoihin ja harjaantua valitsemaansa ammattiin. SASKYssa on järjestetty työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajille koulutusta ja lisäksi on järjestetty näyttötutkintojen arvioijakoulutuksia. SASKYn Y-kampus -projektin aikana lähennetään yhteistyötä yritysten kanssa. Projektin aikana tehdään tiivistä yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, opetussuunnitelmia kehitetään yhteistyössä yrittäjien kanssa ja yritysten aidot työympäristöt toimivat opiskelijoiden oppimisympäristöinä. tutkinnoissa. Muutamilla koulutusaloilla voi tutkinnon suorittaa kokonaan tai lähes kokonaan työssäoppien. Tällainen toteutustapa on edellyttänyt tiivistä yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja yhteistyön tuloksena myös opetussuunnitelmia on kehitetty entistä työelämälähtöisemmiksi. Vammalan ammattikoulu on pilottiyrityksen kanssa toteuttanut laajennetun työssäoppimisen kehittämishanketta Talent. Talent-mallilla edistetään uusien ammatillisten perustutkintojen käytännön toimeenpanoa. Laajennetulla työssäoppimisella mahdollistetaan opiskelijoiden entistä henkilökohtaisempi oppiminen ja tutkinnon suorittaneiden entistä vahvempi ammatillinen osaaminen. Hankkeen avulla pilotoidaan myös uusien tutkinnon perusteiden mukaista opetussuunnitelman toteuttamista. Hankemallissa opettajat osallistuvat entistä laajemmin työpaikalla tapahtuvan opiskelun suunnitteluun, ohjaamiseen ja toteuttamiseen. Vammalan ammattikoulun sähköosastolle on aloitettu rakentamaan Vesinieminen Oy:n kaukolämpöverkon simulointiin tarkoitettua mittauspistettä, joka toimii myös oppimisympäristönä. Ajanmukaiset oppimisympäristöt yhdessä osaavan henkilöstön kanssa on yhdistelmä, joka luo edellytykset opettaa ja tuottaa osaavaa työvoimaa avoimille työmarkkinoille. Työssäoppimisen kehittämishankkeen myötä on työssäoppimista laajennettu merkittävästi useissa 22 23
Työelämä ja oppilaitos yhdessä Oikea määrä oikeanlaista osaamista on perusasia, mikä yrityksissä on oltava kohdallaan. Ilman oikeanlaista osaamista, eli oikeanlaisen osaamisen omaavaa henkilöstöä, ei yrityksillä ole toimintaedellytyksiä. Paikallinen oppilaitos, Mäntän seudun koulutuskeskus (MSKK) on yrityksille tärkeä kumppani, koska valmistuvat nuoret ja aikuiset ovat merkittävä uuden työvoiman lähde. Kumppanuus on molemminpuolista, sillä yritykset mahdollistavat oppilaitokselle työssäoppimisen ja toimivat muuttuvan työelämän vaatimusten tietopankkina oppilaitoksen suuntaan, mikä taas antaa suuntaa koko opetukselle. Toimiva kumppanuus vaatii molemmilta osapuolilta panostamista. Työssäoppimisen järjestäminen työpaikalla ei ole aina itsestäänselvyys. Se vaatii työnantajalta ensiksikin työssäoppimiseen soveltuvia työtehtäviä, työvaiheita ja työpisteitä. Lisäksi tarvitaan aikaa ja sitoutumista. Moni työssäoppimisjakso on johtanut kesätyöpaikkaan ja edelleen ensimmäiseen työsuhteeseen valmistumisen jälkeen saman talon sisällä. Työnantajan näkökulmasta tällainen rekrytointi on monestakin syystä tavoiteltavaa, kun vain työnantajan tarpeet sekä hakijan osaaminen, kehittymiskyky ja -halu vastaavat toisiaan. Työelämää ajatellen haaste voikin olla siinä, että työntekijä ei jämähdä tutuksi tulleeseen työhönsä, vaan uskaltautuu moniosaajaksi. Moniosaaminen on yksi tämän päivän ja tulevaisuuden työntekijän ominaisuus, jota työelämässä tavoitellaan. Yritykset kohtaavat muutoksia entistä nopeampaan tahtiin globaalissa kilpailussa, ja muutoksesta selviämiseen tarvitaan koko organisaatiolta osaajia, jotka kykenevät asettumaan uusiin haasteisiin. Näissä muutostilanteissa moniosaaminen on yksi yrityksen kilpailutekijä. Oma asenne uuden oppimiseen on ratkaiseva tekijä moniosaamisen tiellä, ja se on hyvä huomioida jo opiskeluvaiheessa Päivi Korkeala henkilöstöpäällikkö Javasko Oy Sastamalan koulutuskuntayhtymä on Vexve Group -konsernin strategisesti merkittävä kasvukumppani Vexve Group Oy on suomalainen vahvasti kasvava konserni, jonka päätoimipaikka sijaitsee Sastamalassa. Liikevaihtomme on noin 50 M ja ammattitaitoista henkilöstöä työskentelee Sastamalassa 115. Konsernin tytäryhtiöt, Vexve Oy, Vesinieminen Oy, Hopunkadun Rauta Oy ja Partnos Oy toimivat pääasiassa teknologiateollisuuden ja talotekniikan aloilla. Kasvun tiellä tarvitaan kumppaneita. Sastamalan koulutuskuntayhtymä on vuosien varrella muodostunut Vexve Group Oy:lle merkittäväksi kasvun mahdollistajaksi, todelliseksi kumppaniksi. Tekemämme yhteistyö ei ole ollut vain omaksi hyödyksemme, vaan tehdyn työn vaikuttavuus on ulottunut koko alueen yritys- ja elinkeinoelämään. Vuoden 2012 yhteistyön saldoa Koulutuksen kehittämiseen liittyvä yhteistyö: työnjohtokoulutuskokeilu Talent laajennetun työssäoppimisen kokeilu TOY - työssäoppiminen yrittäjänä Taitaja-kisat, Skills-toiminta työssäoppijoita eri koulutusaloilta vuositasolla noin 20 opiskelijaa. Oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvä yhteistyö: liikunta-/oppimiskeskus Vexve Areena KOTI-hanke Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän alueelliseen vahvistamiseen liittyvä yhteistyö: innovaatiokeskus Voimarinne Yxi luukku tuloskuntoon Pirkanmaan e luukku Anna-Stiina Boström henkilöstöjohtaja Vexve Group Oy 24 25
KANSAINVÄLISYYS Sastamalan koulutuskuntayhtymän kansainvälisen toiminnan tavoitteena on kehittää opiskelijoissa ja henkilökunnassa niitä valmiuksia, jotka lisäävät ammatillista osaamista, muiden kulttuurien arvostusta ja myönteistä kansainvälistä kanssakäymistä. SASKY on mukana Learning together -projektissa, jossa toivotaan kansainvälisiltä kumppaneilta löytyvän hyviä käytäntöjä suomalaisten organisaatioiden yhteistyön kehittämiseksi. Tavoitteena on rakentaa kansainvälinen yhteistyöverkosto koulujen ja järjestöjen yhteistoiminnan lisäämiseksi. Verkostoon kuuluu sekä järjestöjä että oppilaitoksia, se luo mahdollisuudet hyvien käytäntöjen levittämiseen ja kehittämiseen myös jatkossa molemmin puolin. Elokuussa 2012 käynnistyi Liike-projekti, jonka tavoitteena on koulutuksen järjestäjien uusien toimintatapojen kehittäminen Suomessa, Virossa, Venäjällä ja Liettuassa. Projektissa etsitään keinoja rakentaa toimiva yhteistyöverkosto eri maiden ammatillisen koulutuksen järjestäjien välille sekä tiivistää yhteistyötä ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneiden yritysten ja organisaatioiden kanssa. Projektin puitteissa on tehty ensimmäiset ystävyysvierailut Liettuaan ja Viroon. Projektissa on aktiivisesti etsitty uusia verkostoitumismahdollisuuksia Venäjällä ja Virossa, neuvottu yrityksiä kansainvälisessä verkostoitumisessa ja suunniteltu koulutustilaisuuksia, joissa eri kohderyhmille olisi tarjolla tietoa maiden kulttuurista, työelämästä ja viranomaisten vaatimuksista. Syksyllä 2012 käynnistettiin Leonardo da Vinci -kumppanuushanke Peat Valley: The Golden Triangle, jonka tavoitteena on luoda verkostoja Pohjois-Euroopan maaseutukaupunkien oppilaitosten, tutkijoiden sekä yrittäjien kesken. Hankkeen teemana on biotalous. Hankkeeseen osallistuvat Hollanti, Ruotsi, Englanti, Puola, Liettua ja Suomi. Uutta yhteistyötä kulttuurien tuntemukseen liittyen on aloitettu Kyproksen, Puolan, Romanian ja Espanjan kanssa. SASKY liittyi syksyllä 2012 toisen asteen ammatillisen koulutuksen Venäjä-verkostoon. Verkoston tavoitteena on kehittää yhteistyötä venäläisten toisen asteen oppilaitosten kanssa ja edistää ammatillista ja kulttuurista kanssakäymistä vastavuoroisten opiskelija- ja asiantuntijavaihtojen kautta. Syyskuussa verkosto vieraili yhteistyöoppilaitoksissa ja valtakunnallisessa koulutuksen kehittämisyksikössä Moskovassa. Vilkasta opiskelijavaihtoa Oppilaitoksien kansainvälinen toiminta jatkui vilkkaana myös vuonna 2012. Ulkomaalaisia opiskelijoita on ollut tutustumassa opetukseen ja suorittamassa työssäoppimista oppilaitoksissa sekä paikallisissa yrityksissä. Opiskelijoita on tullut mm. Kyprokselta, Unkarista ja Ranskasta. Opiskelijat ovat suorittaneet ulkomaan työssäoppimisjaksoja mm. Espanjassa, Maltalla, Meksikossa, Ranskassa, Saksassa, Tansaniassa, Unkarissa ja Virossa. Lisäksi opiskelijoita on ollut tutustumassa ulkomaisiin ruoka- ja opetuskulttuureihin. Lentokonetekniikan opiskelijoiden ensimmäisiä kansanvälisyyskontakteja luotiin Espanjan Kanariansaarille Las Palmasin lentokentällä sijaitsevaan Binter technik huolto-organisaatioon, johon lähti kolme opiskelijaa työssäoppimisjaksolle viideksi viikoksi. 26 27
TYÖELÄMÄLÄHTÖISTÄ AIKUISKOULUTUSTA Nostoja Aikuiskoulutuspalvelujen tarjonta on muuttunut entistä työelämälähtöisemmäksi, ja aikuiskoulutusosaston toiminta keskittyykin asiakaslähtöisen koulutuspalvelun tuottamiseen. Aikuiskoulutus tarjoaa joustavasti opiskelumahdollisuuksia myös työelämässä olevien osaamistason kohottamiseksi ja työelämän muutostilanteissa. Toimintavuosi oli erittäin haasteellinen, sillä muutokset yritysten toiminnassa vaikuttivat myös aikuiskoulutuksen koulutusohjelmiin niin määrällisesti kuin sisällöllisestikin. Koulutuksia ja kehittämishankkeita toteutetaan joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhteistyössä muiden asiantuntijoiden ja asiantuntijaverkostojen kanssa toteutetaan ammatilliseen perustutkintoon, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavia koulutuksia sekä ammattitaitoa kehittäviä ja syventäviä lisä- ja täydennyskoulutuksia. Pitkäkestoisiin koulutuksiin osallistui vuonna 2012 yli seitsemänsataa henkilöä ja lyhytkestoisiin tuhansia. Koulutukset toteutettiin oppilaitosmuotoisena koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Aikuiskoulutus toteuttaa myös työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää (TYKE), jonka tavoitteena on palvella seutukunnan yrityselämää, työntekijöitä ja työnhakijoita. Työkyvyn kokonaisvaltainen ylläpitäminen ja työurien pidentäminen ovat olleet yhtenä suurena painopisteenä kehittämistyössä. Tässä kehittämistyössä ammatillisella osaamisella on merkittävä rooli työkyvyn ylläpitämisessä. Meneillään oleva Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoit- tama TYKE-hanke Yxi luukku tuloskuntoon on keskittynyt juuri työhyvinvointiin. Hankkeella on haluttu nostaa esiin myös työn ja työorganisaation positiivinen vaikutus ihmisen kokonaishyvinvointiin. Hankkeen aikana on kehitetty Yxi luukku tuloskuntoon -toimintamallia yhdessä yrityksen, työterveyshuollon, koulutuksen järjestäjien ja eläkevakuutusyhtiön kanssa. Oppimisympäristöt ja ohjelmat soveltuvat entistä paremmin myös ohjattuun etäopiskeluun. Tästä hyvänä esimerkkinä on PYRY IV -hanke, jossa liikuteltava oppimisympäristö Pyry-bussi on ollut vilkkaassa käytössä. Liikuteltavalla oppimisympäristöllä voidaan tehdä kynnys opinpolulle siirtymisessä matalaksi. Tilassa voi vahvistaa omia atk-taitoja tai opetella uusia ohjelmia. Tila on myös hyvin luonteva paikka tavata asiakkaita. Parhaimmillaan aikuiskoulutus on kytkeytynyt tiiviiksi osaksi yritysten ja työpaikkojen kehittämistä. Tällöin koulutuspalveluilla ei vain reagoida osaamistarpeisiin, vaan myös kehitetään yritysten ja työpaikkojen toimintaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Ruovedellä toimivan Pihlavan Ikkuna Oy:n kanssa tehtävä yhteistyö, siellä on järjestetty oppisopimuskoulutuksena puusepän alan ammattitutkintoon johtavaa koulutusta. Ensimmäisessä ryhmässä oli 19 työsuhteessa olevaa opiskelijaa, jotka saivat tutkintonsa valmiiksi joulukuussa 2012. Tammikuussa käynnistyi uusi 15 opiskelijan ryhmä, joten kehittämistyö jatkuu. vuodelta 2012 Vuoden 2012 kohokohtina olivat koulutuskuntayhtymän oppimisympäristöjen kehittäminen. Oppimisympäristöjen avajaisia vietettiin Sastamalassa, Kokemäellä ja Mäntässä. HUITTISTEN AMMATTI- JA YRITTÄJÄOPISTON KOKEMÄEN YKSIKÖN LVI-HALLIN AVAJAISET 27.1.2012 28 29
MÄNTÄN SEUDUN KOULUTUSKESKUKSEN METALLIALAN UUDISTETUN OPPIMISYMPÄRISTÖN AVAJAISET 2.4.2012 kuva: KMV-lehti/Mira Metsälä VAMMALAN AMMATTIKOULUN AUTOMAATIOTEKNIIKAN OPPIMISYMPÄRISTÖN AVAJAISET 13.12.2012 VAMMALAN AMMATTIKOULUN VEXVE AREENAN AVAJAISET 23.10.2012 WorldSkills WorldSkills Competition Ammattitaidon MM-kilpailu (WSC) on joka toinen vuosi järjestettävä nuorten kansainvälinen ammattitaitokilpailu. Kilpailussa ratkotaan maailmanmestaruudet noin 40 lajissa, jotka edustavat ammatillisen koulutuksen aloja. Vammalan ammattikoulun kivirakentajan koulutusohjelman opiskelija Matti Haapaniemi voitti kivialan Suomen karsinnan 2012 ja jatkaa matkaa Skills Finland ry:n keräämän Suomen maajoukkueen mukana ammattitaidon MM-kilpailuihin Saksan Leipzigiin kesällä 2013. 30 31
Matti Haapaniemen mietteitä: Tulin SASKYyn opiskelemaan kivialaa oikeastaan intuition varassa. En ollut ennen ajatellutkaan tekeväni kivialan töitä, mutta kun selailin alkavia koulutuksia, se kutsui minua. Olin ennen hakua töissä elintarviketyöntekijänä ja päätin, ettei se ole minun työpaikkani, tarvitsen jotain muuta työtä. Voitto on herättänyt minussa mielenkiintoa oppia lisää ja kehittyä niin, että kivestä tulisi instrumenttini ja saisin aina vain kokonaisvaltaisemmin tehtyä kivestä itseni näköistä. Voitto ei ole muuttanut ajatuksiani tulevaisuudesta, mutta se on inspiroinut minua etsimään rajojani. Tulevaisuuden suunnitelmia minulla ei ole yhtään, silti niitä tulee joka päivä kymmenen lisää. Kun olen saanut koulun päätökseen, lähden ehkä vuosiksi ulkomaille kiertämään, ottamaan Keski-Euroopasta tai Aasiasta oppia muotoiluun. Projektikoiratoiminta Huittisten ammatti- ja yrittäjäopiston Kokemäen yksikön erityispiirteenä on ns. projektikoiratoiminta. Tiivistä yhteistyötä tehdään Niinisalon tykistöprikaatin sotakoiraosaston, Hämeenlinnan Poliisikoiralaitoksen sekä Tullin koirakoulun kanssa. Oppilaitoksella on ollut yhteensä noin 43 viranomaiskoiraa sekä 5 omaa koiraa, jotka on koulutettu ja myyty viranomaisille. Lisäksi koululle on tullut koiria myös yksityisiltä tahoilta sekä uudelleen koulutukseen viranomaisilta. Kaikki koulun omat koirat ovat sijoittuneet työtehtäviin lähinnä erikoisetsintäkoiriksi (räjähteet tai huumeet). 9.12.2012 koululle syntyi koulun ensimmäinen oma pentue. 32 33
TÄHTÄIN TULEVASSA: mitä edessä vuonna 2013? Vuoden 2012 aikana tavoitteena on ollut toimia hallitusohjelman koulutuksen kehittämis- ja tutkimussuunnitelman mukaisesti. SASKYn rakenteellista pohjaa pitää yhä edelleen vahvistaa ja saada toiminta-alueen yhteistyökumppanit ja sidosryhmät kehittämään ammatillista koulutusta. Uudessa hallitusohjelmassa resursseja tullaan vähentämään kaikilla koulutustasoilla, siksi vuoden 2013 aikana on syytä tarkastella taloudellista menestymistä uudelta pohjalta huomioiden vahvat investoinnit. SASKYn on toimittava aktiivisesti järjestäjäverkon kokoamisen suhteen ja tarvittaessa oltava valmiina neuvottelemaan lähialueiden koulutuksen järjestäjien kanssa yhteistyön tiivistämisestä. SASKY on kokonaisuudessaan toteuttanut nuorten yhteiskuntatakuuajattelua kokonaisvaltaisesti. Keskittymisen kohteina tulevat olemaan ammattiin valmistumisen tehostaminen, läpäisyn parantaminen sekä keskeyttämisen vähentäminen. Kuntayhtymän laatutyöhön tullaan panostamaan. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä luoda toimiva laadunhallintajärjestelmä Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaisesti. Vuonna 2013 strategiatyö jatkuu uuden strategiakauden valmistelulla yhteistyössä omistajakuntien, yritys- ja elinkeinoelämän sekä muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi syvennetään entisestään tuloksellisia yrityssuhteita. Seudullista päätöksentekoa SASKYssa on onnistuneesti toteutettu. Kolmen maakunnan alueella toimivan koulutuksen järjestäjän erityispiirteet on pystytty huomioimaan. Tämä asia mahdollistaa sen, että jatkossakin pystytään tasapuolisesti palvelemaan omistajakuntia ja erityisesti koulutettavaa nuorisoa. SASKYn päätehtävä on tuottaa työelämän edellyttämää osaamista, joka turvaa opiskelijan työllistymisen, antaa valmiuksia työelämään siirtymiseen, osaamisen uudistamiseen työuran eri vaiheissa, edistää työvoiman liikkuvuutta ja edistää osallistumista työelämän kehittämiseen. Ennakointia on vielä kehitettävä ja otettava ennakointitietoa päätöksenteon pohjaksi. Erityisesti ennakointitietoa on hyödynnettävä uusien ammattialojen kehittämisessä sekä opiskelijoiden kouluttamisessa työvoimatarpeen mukaisesti. Opetuksen pedagoginen kehittäminen edellyttää opetussuunnitelmien muokkausta siten, että se mahdollistaa työelämälähtöisempiä toimintamalleja ja käytännönläheisemmät opetusmetodit. Tavoitteena on kokeilla ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integrointia ammatillisiin opintoihin, osaksi ammatillisia kursseja sekä tehostaa sosiaalisen median käyttöä opetuksessa ja työssäoppimisen ohjaamisessa. Opetuksen pedagoginen kehittäminen pitää sisällään myös ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen työelämälähtöisemmiksi, joustaviksi ja yksilöllisemmiksi toimintakokonaisuuksiksi. VISIO ARVOT Sastamalan koulutuskuntayhtymä on maakunnallisesti ja valtakunnallisesti kiinnostava oppimisen edistäjä, haluttu yhteistyökumppani sekä aktiivinen aluekehittäjä. Asiakaslähtöisyys Kunnioitamme opiskelijoiden, työelämän ja henkilöstön näkemyksiä. Ammatillisuus Toimintamme on laadukasta ja luovaa. Vastuullisuus Olemme sitoutuneet koulutustehtäväämme. sasky.fi 34
sasky.fi Sastamalan koulutuskuntayhtymä Ratakatu 36 PL 22 38210 Sastamala puh. 03 521 21 Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos Sastamalankatu 2 38210 Sastamala puh. 040 181 9051 Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto Risto Rytin katu 70 32700 Huittinen puh. 03 5212 3100 Kauvatsantie 189 32800 Kokemäki puh. 03 5212 3009 Vammalan ammattikoulu Ratakatu 36 38210 Sastamala Voimarinne (kauneudenhoitoala) Hoikantie 15 38100 Sastamala puh. 03 521 21 Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos Tulluntie 30 38100 Sastamala puh. 040 181 9050 Mäntän seudun koulutuskeskus Virtasalmentie 14 (ammattiopetus) 35800 Mänttä puh. 03 474 0200 Aikuiskoulutusosasto ja oppisopimustoimisto Voimarinne Hoikantie 15 38100 Sastamala puh. 03 521 21 Koskelankatu 2 (kauppaopetus) 35800 Mänttä puh. 03 474 0211