AKT:N JA EU:N YHTEINEN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS Poliittisten asioiden valiokunta 2.5.2012 TYÖASIAKIRJA EU:n ja AKT-ryhmän Somalian poliittisen ja humanitaarisen kriisin ratkaisemiseen liittyvät haasteet Yhteisesittelijät: Véronique De Keyser ja Ali Soubaneh (Djibouti) DT\900754.doc AP101.185v02-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
Jatkuvat aseelliset konfliktit ovat ravistelleet Somaliaa jo yli 20 vuoden ajan. Lisäksi Somalian hallinto on lähes olematon ja terveydenhoitopalvelut puutteellisia. Viime vuonna koettu kuivuus pahensi somalialaisten tilannetta entisestään. Kuivuus käynnisti vakavan elintarvikekriisin ja aiheutti valtavat pakolaisvirrat niin maan sisällä kuin maasta pois. Somalian tilanne muistui mieliimme merirosvouden seurauksena. Vuonna 1990 hajonnut Somalia oli nimittäin ollut unohduksissa sen jälkeen, kun Mogadishun taistelu päättyi amerikkalaisten kannalta fiaskoon lokakuussa 1993 ja YK:n rauhanturvaajat vedettiin ennenaikaisesti maasta maalikuussa 1995. Somaliaa voidaan pitää malliesimerkkinä kansainvälisen yhteisön epäonnistumisesta. YK palasi Somaliaan vasta tammikuussa 2012 loistettuaan 17 vuotta poissaolollaan ja välinpitämättömyydellään. Maan anarkistinen poliittinen ja humanitaarinen tilanne esti väliaikaisen liittohallituksen muodostamisen vuonna 2007. Tämän seurauksena Afrikan unionin rauhan ja turvallisuuden neuvosto päätti aloittaa Somaliassa Afrikan unionin operaation (AMISOM) Ugandan ja Burundin joukkojen johdolla. Operaation tavoitteena on auttaa väliaikaista liittohallitusta käynnistämään uudelleen vuoropuhelu somalialaisten osapuolten välillä ja tekemään Somaliasta vihdoin oikeusvaltion. AMISOM on joutunut kamppailemaan alusta lähtien monien ongelmien kanssa. AMISOMoperaatio on kärsinyt esimerkiksi varusteiden, rahoituksen ja miehistön puutteesta. Lisäksi sen toimintaa on hankaloittanut yksi suuri ongelma: Mogadishun tilanne on ollut hyvin epävakaa Al-Shabaab-ryhmän takia. Kyseinen islamistiryhmä on muodostunut Islamilaisten oikeusistuinten liiton kovimmasta siivestä. YK:n turvallisuusneuvoston hyväksymässä ja Lontoossa 23. helmikuuta 2012 pidetyssä Somalia-kokouksessa vahvistetussa päätöslauselmassa 2036 (2012) myönnettiin lupa kasvattaa AMISOMin joukkoja 12 000 sotilaasta 17 731:een. Somalia on tällä hetkellä kuin eräänlainen palapeli. Maalla ei ole ollut keskushallintoa sen jälkeen, kun presidentti Siad Barre syöstiin vallasta tammikuussa 1991. Sen seurauksena erilaiset heimot ja sotapäälliköt ovat jakaneet maan keskenään ja toistuvat päivittäiset taistelut ovat syösseet Somalian vakavaan humanitaariseen kriisiin. Maa on jakautunut jatkuvan konfliktin takia kolmeen erilliseen alueeseen, jotka ovat itsenäiseksi julistautunut Somalimaa, puoli-itsenäinen Puntmaa sekä maan etelä- ja keskiosat kattava alue (jossa pääkaupunki Mogadishu sijaitsee), jolla väliaikainen liittohallitus toimii. Tällä hetkellä AMISOMin hallinnassa on 98 prosenttia Mogadishusta, ja kaikki strategiset asemapaikkansa menettänyt Al-Shabaab on joutunut vetäytymään Keski-Somaliaan. Yhteenveto poliittisesta tilanteesta ja turvallisuustilanteesta AMISOM on tehnyt erinomaista työtä erittäin hankalissa oloissa. AMISOM on pian saamassa lisää sotilaita ja rahaa, minkä ansiosta se voi nopeuttaa maan tilanteen vakauttamista vapauttamalla uusia alueita ja vahvistamalla väliaikaisen liittohallituksen valtaa. AP101.185v02-00 2/6 DT\900754.doc
Kolme uutta tärkeää seikkaa ovat vauhdittaneet merkittävästi Somalian rauhanprosessia: Ensinnäkin voidaan mainita toinen Garowessa pidetty neuvoa-antava kokous. Siellä määriteltiin toimenpiteet, joilla varmistetaan siirtymäkauden päättyminen elokuussa 2012 ja otetaan parlamentissa käyttöön uusi poliittinen järjestelmä, jossa Puntmaa ja Galmudug tunnustetaan liittovaltiojärjestelmään kuuluvina valtioina. Uudessa järjestelmässä parlamentti muodostuisi 225-jäsenisestä alahuoneesta, jonka jäsenistä vähintään 30 prosenttia olisi naisia, sekä 1 000-jäsenisestä kansalliskokouksesta, jonka jäsenistä niin ikään 30 prosenttia olisi naisia. EU aikoo pitää kiinni siitä, että siirtymäkausi päättyy viimeistään 20. elokuuta 2012, joten EU:n on tuettava väliaikaista liittohallitusta tehtävässään. Toiseksi voidaan mainita YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2036 (2012), jossa hyväksytään AMISOMin joukkojen kasvattaminen sekä taataan sitä varten riittävä rahoitus. Kolmanneksi voidaan mainita Lontoossa helmikuun 2012 lopulla pidetty kokous, jossa päätettiin lisätä AMISOM-operaation sotilaiden määrää 12 000 sotilaasta 17 731:een sekä korostettiin Afrikan sarven alueellisen yhteistyöjärjestön (IGAD) ja Afrikan unionin roolia Al-Shabaab-ryhmään liittyvien ongelmien ratkaisemisessa. Sisäiset ja ulkoiset haasteet Merirosvous EU ja Afrikan unioni ovat hyvin huolissaan uhkasta, jonka merirosvous ja Somalian merialueilla tapahtuvat hyökkäykset aiheuttavat. Iskuja tehdään koko ajan kauempana mantereesta, jopa 1 500 kilometrin päässä Afrikan rannikolta. Rosvoilla on lisäksi käytössään logistisesti erittäin korkeatasoisia varusteita (pikaveneitä sekä nykyaikaista viestintä- ja satelliittipaikannustekniikkaa), jotka on hankittu pääasiassa lunnasrahoilla. Lisäksi Somalian armeijalle suunnattu koulutus kattaa ainoastaan maavoimat (jotka palvelevat vain tietyllä Mogadishun alueella toimivaa väliaikaishallintoa). Koulutuksella ei näin ollen ole suoraa vaikutusta merirosvo-ongelmaan, joka koskee toistaiseksi vain merialueita eikä ulotu maa-alueille. EU:n Atalanta-operaatio, jota jatketaan neuvoston päätöksellä joulukuuhun 2014 saakka, on kuitenkin mahdollistanut Maailman ruokaohjelman sekä AMISOMin kuljetusten saattamisen Somaliaan saakka. Kuivuuden aiheuttamat maan sisäiset ja ulkoiset pakolaisvirrat Alati paheneva turvattomuus sekä vuonna 2011 maan keskiosia ja Etiopian puoleisia rajaalueita vaivannut kuivuus ovat saaneet ihmiset pakenemaan kotiseuduiltaan. Heinäkuun 2011 DT\900754.doc 3/6 AP101.185v02-00
lopulla Somaliassa oli noin 1,46 miljoonaa maan sisäistä pakolaista, 6 900 turvapaikanhakijaa ja 1 965 pakolaista. Arvioiden mukaan Keniassa, Etiopiassa, Djiboutissa ja Jemenissä elää noin 960 000 somalipakolaista. Erityisesti Etiopiaan ja Keniaan kohdistuvat pakolaisvirrat kasvavat koko ajan. Etiopiassa sijaitsevalla Dolo Adon pakolaisleirillä on tällä hetkellä 160 000 pakolaista. Pohjois-Keniassa sijaitsevalla Dadaabin pakolaisleirillä puolestaan on 463 000 pakolaista, joista suurin osa on somaleita. Dabaadissa annettava apu koostuu tällä hetkellä vain täsmätoimista henkien pelastamiseksi, mikä johtuu alueella tapahtuneista sieppauksista ja iskuista. Maataloustuotannon elvyttäminen ja terveydenhuoltojärjestelmän parantaminen Punaisen Ristin kansainvälinen komitea (ICRC) on yksi harvoista humanitaarisista järjestöistä, jotka työskentelevät edelleen Somaliassa. Se jakaa yhdessä Somalian Punaisen Puolikuun kanssa siemeniä elintarvikekasvien durran, maissin, lehmänpapujen sekä seesamin viljelyä varten. Edellisellä suurella sadekaudella yhteensä 23 000 kotitaloutta sai kukin 15 kiloa siemeniä. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean tavoitteena on myös edistää itsenäisten ja omavaraisten maatalousinfrastruktuurien jälleenrakentamista, jotta ihmisten tarpeisiin voitaisiin vastata kattavasti, vaikka ilmasto-olosuhteet vaihtelevat maassa suuresti. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea tukee myös Somalian Punaisen Puolikuun hallinnoimaa verkostoa, johon kuuluu 39 terveysasemaa ja 18 terapeuttista ravitsemuskeskusta. Punaisen Ristin kansainvälinen komitea pyrkii yhdessä Somalian Punaisen Puolikuun kanssa laajentamaan nykyisten terveydenhoitorakenteiden tarjoamia palveluja ja terapeuttisten ravitsemuskeskusten antamaa avohoitoa. Turkin hallitus on ryhtynyt määrätietoisesti toimiin helpottaakseen humanitaarista kriisiä. Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestö lupasi 17. elokuuta 2011 pitämässään kokouksessa lahjoittaa 350 miljoonaa dollaria Somalian nälänhädän helpottamiseksi. EU on Somalian tärkein avunantaja. EU on varannut Euroopan kehitysrahastosta 415 miljoonaa euroa toimitettavaksi vuosina 2008 2013 kehitysapuna seuraaville aloille: Hätäapuohjelmat nälän torjumiseksi (77 miljoonaa euroa vuonna 2011): kyseiset ohjelmat kattavat nälänhädästä kärsivälle väestölle tarkoitettujen avustuspakettien jakelun sekä maatalouden elvyttämisen, ja niitä tarvitaan moninkertaisesti lisää. Terveys ja juomavesi: EU pitää nälästä ja aliravitsemuksesta kärsivien lasten valtavaa määrä sekä korkeaa lapsi- ja äitikuolleisuutta suurina huolenaiheina. Vain 29 prosentilla väestöstä on AP101.185v02-00 4/6 DT\900754.doc
mahdollisuus saada säännöllisesti juomavettä, ja yli puolella väestöstä ei ole mahdollisuutta käyttää kunnollista terveydenhuoltojärjestelmää. Hallinto ja turvallisuus (17 hanketta, 48 miljoonaa euroa): EU tukee väliaikaista liittohallitusta tehtävässään. EU auttaa uuden perustuslain muotoilemisessa sekä perustuslakia säätävän kokouksen muodostamisessa. EU osallistuu myös Somalian armeijan perustamiseen kouluttamalla Ugandassa 2 500 sotilasta, jotka muodostavat myöhemmin Somalian armeijan ydinjoukon (EUTM Somalia -hanke). Koulutus (14 hanketta, 32 miljoonaa euroa): tavoitteena on käynnistää koulutusohjelmia, joilla edistetään johdonmukaisen ja kestävän koulutusjärjestelmän kehittämistä. EU on hyväksynyt Afrikan sarvea koskevan strategisen toimintakehyksen, joka sisältää seitsemän ydintavoitetta: Edistetään kestävien ja vastuullisten instituutioiden muodostumista hallintoa ja turvallisuustilannetta tukemalla. Autetaan pitkään jatkuneiden konfliktien ratkaisussa ja torjutaan mahdollisia tulevia konflikteja. Torjutaan alueen yleistä turvattomuutta (joka johtuu merirosvoudesta ja terrorismista). Varmistetaan elintarviketurva, jotta alueen humanitaariset tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa. Varmistetaan elintarvikeomavaraisuus. Tuetaan talouskasvua uusien työpaikkojen ja vaihtoehtoisten elinkeinojen luomiseksi. Tuetaan alueellista yhteistyötä ja vahvistetaan alueellisten talousyhteisöjen asemaa. Siirtymäkauden päättyminen ja paluu vakaaseen demokratiaan Väliaikainen liittohallitus on jo vahvistanut, että se aikoo päättää siirtymäkauden 20. elokuuta mennessä. Tuo päivämäärä on väliaikaisen liittohallituksen ja kansainvälisen yhteisön yhdessä sopima takaraja, johon mennessä uudet instituutiot on perustettava. Edessä on kuitenkin vielä suuria haasteita. Niitä ovat muun muassa turvallisuuden varmistaminen koko alueella merialueet mukaan luettuina, oikeusvaltion periaatteen vakiinnuttaminen, uuden perustuslain laatiminen ja hyväksyminen sekä uusien instituutioiden perustaminen maahan. Al-Shabaab-ryhmän kapinalliset on saatu ajettua pois maan pääkaupungista, mutta suurin osa Somaliasta on edelleen kyseisen ryhmän hallinnassa. Lisäksi se on muuttanut strategiaansa. Al-Shabaabin taistelijat näyttävät nimittäin vaihtaneen suorat taistelut armeijan kanssa itsemurhaiskuihin erityisesti Somalian vapailla alueilla sekä ystävämaissa, kuten Keniassa ja Etiopiassa, jotka osallistuvat Al-Shabaabin vastaisiin taisteluihin AMISOMin kautta. DT\900754.doc 5/6 AP101.185v02-00
Humanitaarisesta puolesta voidaan todeta, että sekä alueellisten että Länsimaiden ja islamististen maiden edustajien on käytettävä vaikutusvaltaansa, jotta kaikki asianosaiset saataisiin vakuutettua siitä, että humanitaarisen avun saatavuutta on parannettava humanitaarisen oikeuden periaatteita unohtamatta. Lisäksi avunantajamaiden hallitusten ja humanitaaristen järjestöjen on vahvistettava avustusohjelmiaan ja jälleenrakennusohjelmiaan pitkällä aikavälillä. AP101.185v02-00 6/6 DT\900754.doc