FSD2653. Eduskuntavaalitutkimus Koodikirja

FSD2653 Eduskuntavaalitutkimus 2011 Koodikirja TIETOARKISTO

Tämän koodikirjan viittaustiedot: Eduskuntavaalitutkimus 2011 [koodikirja]. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [tuottaja ja jakaja], 2019. Koodikirja on luotu aineiston versiosta 3.0 (27.8.2018). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 33014 Tampereen yliopisto Asiakaspalvelu: asiakaspalvelu.fsd@uta.fi 040 190 1442 Palveluportaali Aila: https://services.fsd.uta.fi/ Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto http://www.fsd.uta.fi/ $ Koodikirjoitin.py v36 @ 2019-01-07 15:44:05.760000 $

Lukijalle Tämä koodikirja on osa Tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2653. Aineisto on kuvailtu mahdollisimman yksityiskohtaisesti suomeksi ja englanniksi. Datatiedostosta on tarkistettu muun muassa muuttujien jakaumat, puuttuvat tiedot, muuttujien selitteet ja arvojen selitteet. Tarvittaessa datatiedosto on anonymisoitu. Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti. Malliviittaus: Borg, Sami (Tampereen yliopisto) & Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi): Eduskuntavaalitutkimus 2011 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-08-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:t-fsd2653 Tietoarkistoon on lähetettävä viitetiedot kaikista julkaisuista, joissa käyttäjä hyödyntää aineistoa. Aineiston alkuperäiset tekijät ja tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista. Koodikirjan alussa on tiedot aineiston sisällöstä, aineiston rakenteesta ja keruusta sekä luettelo tietoarkistoon ilmoitetuista julkaisuista, joissa aineistoa on hyödynnetty. Toinen osa sisältää tiedot muuttujista: muuttujien nimet, kysymystekstit ja suorat jakaumat. Kolmannesta osasta löytyvät hakemistot. Tässä koodikirjassa esitetyt muuttujien jakaumat on tuotettu SPSS-tiedostoista. Jakaumataulukoissa on esitetty muuttujan saamat arvot, vastaavat frekvenssit (n), frekvenssit prosentteina (%) ja validit prosentit (v. %), joissa on huomioitu puuttuvat arvot. Kaikki jakaumat ovat painottamattomia. Jos aineisto sisältää painomuuttujia ne löytyvät muuttujaluettelon lopusta. Joidenkin muuttujien osalta suorat jakaumat on korvattu kuvailevilla tunnusluvuilla. Avokysymyksistä luokiteltuja vaihtoehtoja ei ole yleensä otettu mukaan koodikirjaan. Jakaumat saattavat sisältää puuttuvia tietoja. Merkintä "tieto puuttuu (SYSMIS)" viittaa puuttuvaan havaintoon. Merkintä "tieto puuttuu (User missing)" viittaa muuhun puuttuvaan tietoon, esimerkiksi arkistossa määriteltyyn puuttuvaan tietoon (user missing). Useissa tapauksissa aineiston käyttäjän on harkittava myös muiden arvojen koodaamista puuttuvaksi tiedoksi (esim. en halua sanoa tai en osaa sanoa ). Koodikirja voi sisältää myös erilaisia liitteitä. Tyypillisin liite on kyselylomake.

Sisältö 1 Aineiston kuvailu 1 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio......................... 1 1.2 Sisällön kuvaus.................................. 1 1.3 Aineiston rakenne ja keruu............................ 4 1.4 Aineiston käyttö.................................. 5 2 Muuttujat 11 3 Hakemistot 301 3.1 Muuttujat esiintymisjärjestyksessä........................ 301 3.2 Muuttujat aakkosjärjestyksessä.......................... 321 3.3 Muuttujaryhmät.................................. 340 A Kyselylomakkeet suomeksi 361 B Kyselylomakkeet ruotsiksi 399 C Puolueista käytetyt lyhenteet 437 i

Luku 1 Aineiston kuvailu 1.1 Aineiston otsikot ja datan versio Aineiston nimi: Eduskuntavaalitutkimus 2011 Aineiston nimi englanniksi: Finnish National Election Study 2011 Koodikirja on luotu aineiston versiosta 3.0 (27.8.2018). 1.2 Sisällön kuvaus Muu materiaali Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut 1 Tekijät Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto) Grönlund, Kimmo (Åbo Akademi. Institutet för samhällsforskning) Lomakesuunnitteluun osallistuivat myös vaalitutkimuskonsortion seuraavat jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Kimmo Elo (Turun yliopisto), Anne Maria Holli (Helsingin yliopisto), Tapio Häyhtiö (Turun yliopiston kauppakorkeakoulu), Lauri Karvonen (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Svenska social- och kommunalhögskolan), Heikki Paloheimo (Tampereen yliopisto), Lauri Rapeli (Turun yliopisto), Jarmo Rinne (Tampereen yliopisto), Kim Strandberg (Åbo Akademi), Peter Söderlund (Åbo Akademi) ja Hanna Wass (Helsingin yliopisto) Aineiston tekijänoikeudet Tietoarkiston ja aineiston luovuttajan tekemän sopimuksen mukaisesti. 1 http://www.cses.org/ 1

1. Aineiston kuvailu Aineiston luovuttaja Borg, Sami (Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto) Aineisto luovutettu arkistoon 21.6.2011 Asiasanat eduskuntavaalit; ehdokkaat; internet; kansanedustajat; luottamus; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; sosiaalinen media; tietämys; työperäinen maahanmuutto; vaalipiirit; vaalirahoitus; vaalit; äänestäminen Tieteenala / Aihealue OKM:n tieteenalaluokitus: yhteiskuntatieteet CESSDAn luokitus: poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet; vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset Sarjakuvaus Tämä aineisto kuuluu sarjaan: Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset ovat vaalien jälkeen kerättäviä, kaikenikäisiin äänioikeutettuihin kohdistuvia, laajoja kyselytutkimuksia. Tutkimusaineistoja on kerätty säännöllisesti vuoden 2003 vaalien jälkeen vaalitutkimuskonsortion toimesta. Lisätietoa vaaleihin liittyvistä tutkimuksista löytyy Suomen vaalitutkimusportaalista. Käyntihaastatteluina ja kirjekyselyinä kerättävät aineistot mahdollistavat kansalaismielipiteen yksityiskohtaisen empiirisen tarkastelun ja demokratian kannalta keskeisten muutosten seurannan. Kussakin aineistossa on mukana pysyviä teemoja, joita on samoilla kysymyksillä seurattu sarjan aiemmissa tutkimuksissa. Lisäksi mukana on vaihtuvia ajankohtaisia aihepiirejä. Kyselyjen teemoja ovat mm. poliittinen osallistuminen, poliittiset asenteet, puolueiden kannatus, ehdokas- ja puoluevalinta, äänestysaktiivisuus, edustusperiaatteet, vaalikampanja ja vaalirahoitus. Tutkimuksia ovat rahoittaneet mm. oikeusministeriö ja opetusministeriö. Sisällön kuvaus Eduskuntavaalitutkimus 2011 kartoittaa suomalaisten poliittista osallistumista, poliittisia asenteita, puolueiden kannatusta, ehdokas- ja puoluevalintoja sekä äänestysaktiivisuutta. Vaalitutki- 2

1.2. Sisällön kuvaus joiden kokoama aineisto sisältää kysymyksiä myös työperäisestä maahanmuutosta, perussuomalaisia äänestäneiden ehdokas- ja puoluevalintojen perusteista sekä vaalirahoituksesta. Aineisto koostuu kahdesta eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntihaastattelu- ja nk. perävaunulomakeaineistoista. Käyntihaastatteluaineisto sisältää Suomen osuuden kansainvälisestä CSES-hankkeesta. Sama CSES 3-moduuli kerättiin Suomessa myös vuonna 2007. Hankkeen on rahoittanut oikeusministeriö. Tutkimuksen ensimmäisessä osuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on, mihin ryhmään vastaaja samaistuu ensisijaisesti ja mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, demokratiasta, kansanedustajista, puolueista ja kansalaispätevyydestä. Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan yhteiskunnallista osallistumista ja mahdollista puoluejäsenyyttä. Lisäksi kysyttiin, ketä kansanedustajan tulisi ensisijaisesti edustaa ja miten hänen tulisi äänestää erilaisissa ristiriitatilanteissa. CSES-osion aluksi vastaajaa pyydettiin nimeämään eduskuntavaalien tärkeimpiä asiakysymyksiä sekä Suomen vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Edelleen kysyttiin, onko sillä merkitystä kenen hallussa poliittinen päätösvalta on tai ketä äänestää ja miten Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallitukset suoriutuivat tehtävistään. Kartoitettiin myös vastaajan mielipiteitä eri puolueista ja puoluejohtajista sekä kysyttiin, mihin kohtaan vastaaja sijoittaisi vasemmistooikeisto -akselilla eri puolueet, Mari Kiviniemen, Jyrki Kataisen, Jutta Urpilaisen, Timo Soinin ja itsensä. Lisäksi tiedusteltiin puolueiden erottumisesta vaalikampanjan aikana, vaalikampanjoinnin seuraamisesta ja demokratian toimivuudesta Suomessa. Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän vuoden 2011 eduskuntavaaleissa, mitä puoluetta hän äänesti tai olisi äänestänyt ja oliko näissä vaaleissa sellaista puoluetta, jota hän ei missään nimessä olisi äänestänyt. Tiedusteltiin myös, äänestikö vastaaja vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. CSESosion lopuksi esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan tietotasoa. Äänestämässä käyneiltä kysyttiin muiden muassa kuinka paljon eri syyt vaikuttivat puolue- ja ehdokasvalintaan, äänestikö omaa sukupuolta olevaa ehdokasta ja minkä ikäistä ehdokasta äänesti. Perussuomalaisia äänestäneiltä kysyttiin, mitkä eri tekijät kuten vaalirahakohu, protestointi, maahanmuuttopolitiikka, perinteiset arvot ja halu saada liikettä jämähtäneeseen puoluejärjestelmään, vaikuttivat perussuomalaisten ehdokkaan valintaan. Mikäli vastaaja ei äänestänyt, tiedusteltiin häneltä syitä siihen. Luottamusta eri tahoihin ja ihmisiin kartoitettiin parilla kysymyksellä. Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin, miten tärkeitä eri politiikan osa-alueet ja asiakysymykset olivat vastaajan puoluevalinnassa eduskuntavaaleissa ja mistä vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielipiteitä Suomen tulevaisuudennäkymistä, työperäisen maahanmuuton lisäämisestä ja poliittisen päätöksenteon muodoista. Internettiin ja sosiaaliseen mediaan liittyen kysyttiin, onko vastaaja kirjoittanut internetissä nimensä vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin, ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin tai keskustellut politiikasta sekä kartoitettiin yksityiskohtaisesti vastaajan internetin ja sosiaalisen median käyttöä viime aikoina. Kysyttiin myös, miten vastaaja menettelisi, jos internetissä voisi äänestää eduskunnan käsittelyssä olevista kysymyksistä. Lisäksi tiedusteltiin, mitä mieltä vastaaja on ehdokasvalintaa, Suomen kansainvälisiä suhteita, poliittista päätöksentekoa ja politiikkaa yleensä koskevista väittämistä. Kysyttiin myös, pitäisi- 3

1. Aineiston kuvailu kö valinnanvapautta julkisella sektorilla lisätä, pitäisikö sosiaaliuudistuksia lisätä, ovatko asiat nyt paremmin kuin kaksi vuotta sitten, miltä näyttää tulevaisuus kahden vuoden kuluttua, kuinka tyytyväinen vastaaja on taloudelliseen tilanteeseensa sekä elämäänsä yleensä. Kysyttiin myös, mitä eri asioita vastaaja liittää käsitteisiin oikeisto ja vasemmisto. Vastaaja punnitsi, kuinka paljon esimerkiksi eduskunnalla, Suomen hallituksella, tasavallan presidentillä, tiedotusvälineillä ja Euroopan unionilla on vaikutusta suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen. Seuraavaksi kysyttiin vaalirahakohun seuraamisesta ja kohun vaikutuksista vastaajan käsityksiin puolueista ja poliitikoista ennen eduskuntavaaleja. Lopuksi tiedusteltiin, ketä vastaaja äänesti ja harkitsiko hän muiden ehdokkaiden äänestämistä. Perävaunu sisältää myös viittä keskeistä persoonallisuuspiirrettä eli ulospäinsuuntautuneisuutta, sovinnollisuutta, tunnollisuutta, tunne-elämän tasapainoisuutta ja avoimuutta mittavan Ten-item personality inventory (TIPI) -mittarin (Gosling, Rentfrow & Swann 2003). Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asuinpaikkakunta, asumismuoto ja vaalipiiri. 1.3 Aineiston rakenne ja keruu Maa: Suomi Kohdealue: Suomi Havaintoyksikkötyyppi: Henkilö Perusjoukko/otos: Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut Suomessa asuvat henkilöt, poislukien Ahvenanmaa Aineistonkeruun ajankohta: 18.4.2011 14.6.2011 Kerääjät: Taloustutkimus Aineiston tuottajat: Vaalitutkimuskonsortio Keruumenetelmä: Kasvokkainen haastattelu, Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake Keruuväline tai -ohje: Strukturoitu lomake Aineiston ajallinen kattavuus: 2011 Tutkimuksen aikaulottuvuus: Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto Muuttujien ja havaintojen lukumäärä: Aineistossa on 491 muuttujaa ja 1298 havaintoa. Otantamenetelmä: Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta Suomenkielisten haastattelujen otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla iän, sukupuolen ja läänijakauman mukaan. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Kaupunkialueilla haastattelijoille annettiin tarkka lähtöosoite, maaseutualueilla haastattelijat saivat valita itse lähtöosoitteen. Suomenkielisten käyntihaastatteluista pääosa tehtiin haastateltavien kotona, mutta 178 haastateltiin ns. hallihaastatteluina Taloustutkimuksen haastattelutiloissa pääkaupunkiseudulla ja 38 Rovaniemellä. 4

1.4. Aineiston käyttö Kaikki ruotsinkieliset haastateltiin kotona. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänioikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais- Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2009 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin siten, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä 1800 henkilön satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista. Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa. Käyntihaastatteluihin osallistui yhteensä 1298 henkilöä, joista 1223 oli suomenkielisiä ja 75 ruotsinkielisiä. Ns. perävaunulomakkeen otti vastaan 1141 vastaajaa, joista 1080 oli suomenkielisiä ja 61 ruotsinkielisiä. Perävaunulomakkeita palautettiin hyväksytysti yhteensä 806 (71 %), joista 769 oli suomenkielisiä (71 %) ja 37 ruotsinkielisiä (61 %). Taloustutkimus lähetti perävaunulomakkeen täyttäneille ja erillisen yhteydenottokortin palauttaneille Ässä-arvan. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 18.04.-28.05.2011 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut toteutettiin 5.-24.5.2011. Perävaunulomakkeet palautettiin 14.6.2011 mennessä. 1.4 Aineiston käyttö Aineiston käytössä huomioitavaa Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu muuttujat p29 ja p30_3. Julkaisut Arter, David & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Measuring the Extent of Party Institutionalisation. The Case of a Populist Entrepreneur Party. West European Politics 37(5), 932-956. doi:10.1080/01402382.2014.911486 Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina (2013). Sosiaalinen pääoma ja poliittinen osallistuminen Suomessa. Politiikka 55(2), 59-72. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Owning Protest But Sharing Distrust? Confidence in the Political System and Anti-Political-Establishment Party Choice in the Finnish 2011 Parliamentary Elections. Research on Finnish Society 7, 21-35. Bäck, Maria & Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2016). Suomalaisten poliittinen luottamus ja siihen vaikuttavat tekijät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 379-397. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Bekkers, R. & Sandberg, B. (2018). Grading Generalized Trust Across Europe [online]. Paper presented at the 6th ESS workshop, March 16, 2018, The Hague. https://osf.io/qntze/ [cited 7.1.2019]. Bengtsson, Å. & Christensen, H. S. (2016). Ideals and Action: Do Citizens Patterns of Participation Correspond to their Conceptions of Democracy?. Government and Opposition, vol. 51: 5

1. Aineiston kuvailu 02, ss. 234-260. https://doi.org/10.1017/gov.2014.29 Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Bengtsson, Åsa & Christensen, Henrik Serup (2012). Medborgarnas förväntningar på politiskt beslutsfattande. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 255-274. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-259-172-2. Bergman, Matthew (2016). No More Mr.Niche Guy: Multidimensional Issue Voting in Proportional Electoral Systems. Dissertation, University of California. San Diego Borg, Sami (2012). Nuorten äänestysvalinnat, puoluekiinnittyminen ja edustautuminen. Teoksessa: Nuoret ja ääni - Nuoret eduskuntavaaleissa 2011 (toim. Ronkainen, Jussi), 15-27. Helsinki: Nuorisotutkimusseuran julkisuja; 125. Borg, Sami (2012). Perussuomalaiset. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 191-210. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Borg, Sami (2012). Tärkeimmät asiakysymykset ja vakavimmat ongelmat. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 240-252. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Borg, Sami (2012). Valitsijoiden liikkuvuus eduskuntavaaleissa 2007-2011. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 126-138. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-483-9 Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4 Dudakova, Barbora & Havlik, Vlastimil (2013). Pravi Finove. Volebni uspech populisticke Radikalni pravice ve Finsku. Politologicka revue, 2013, vol. 19, no. 1, pp. 7-33. Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Fieschi, Catherine & Morris, Marley & Caballero, Lila (2012). Recapturing the Reluctant Radical: how to win back Europe s populist vote. London: Counterpoint. urn:isbn: 978-0-9568225-2-9 Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press. Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314. Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 6

1.4. Aineiston käyttö 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3): 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098 Heinonen, Marja & Laaninen, Riikka & Paju, Reijo & Rapeli, Lauri (2013). Kyselytutkimuksen edustavuus Suomessa 1973-2011. Katsaus keskeisistä taustatekijöistä. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 55 (2013):3, s. 192-199. Herda, Daniel (2015). Beyond Innumeracy: Heuristic Decision-Making and Qualitative Misperceptions about Immigrants in Finland. Ethnic and Racial Studies. 38 (9) 1627-1645. http:// dx.doi.org/10.1080/01419870.2015.1005643 Ilkka, Sakari (2015). Sosialidemokraattien sosiokulttuurinen asema. Puolueen ja äänestäjäkunnan vertailu. Tampere: Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu. Kandidaatin tutkielma. Intke, Maarit (2015). Perussuomalaiset - suomalaiselle sopivin? Perussuomalaisten äänestäjien ja kansanedustajien sijainti vasemmisto-oikeisto- ja liberaali-konservatiivi -ulottuvuuksilla vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin kandidaatintutkielma. Intke, Maarit (2018): Asiantuntijapäätöksenteko ja poliittinen epäluottamus: Häivedemokratian kannatus Suomessa vuosina 2007, 2011 ja 2015. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma. Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten. Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Puoluedemokratian haasteet Euroopassa: Syrjäyttävätkö uudet poliittisen osallistumisen muodot edustuksellisen demokratian? In Tuomas Forsberg & Tapio Raunio (eds): Politiikan muutos. Tampere: Vastapaino. Kestilä-Kekkonen, Elina & Söderlund, Peter (2014). Party, Leader or Candidate? Dissecting the Right-Wing Populist Vote in Finland. European Political Science Review 6(4), 641-62. doi:10.1017/s1755773913000283 Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111. Koivisto, Petra (2015). Portfoliosukupolven luottamus presidentti-instituutioon. Tampere: Tampereen yliopisto. Johtamiskorkeakoulu. Valtio-opin kandidaatintutkielma. Koivusalo, Katriina (2016). Multinomiaalisen ja logistisen regression soveltaminen vuoden 2011 eduskuntavaaliaineistoon. Tampere: Tampereen yliopisto. Tilastotieteen kandidaatintutkielma. Mattila, Mikko & Sundberg, Jan (2012). Vaalirahoitus ja vaalirahakohu. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 227-239. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Muutosvaalit 2011 (2012). Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön 7

1. Aineiston kuvailu julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2 Mykkänen, Juri (2012). Uskonto ja äänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 292-309. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Öberg, Susanne (2014) Sambandet mellan personlighet och politiskt deltagande i Finland. Pro gradu. Åbo Akademi, Statskunskap. Paloheimo, Heikki (2012). Populismi puoluejärjestelmän vedenjakajana. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 324-346. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-22. Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation. Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus. Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Rodon, Toni (2017). When the kingmaker stays home. Revisiting the ideological bias on turnout. Party Politics 23 (2), 148-159. http://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1354068815576291 Salovaara, Jaakko (2016). Eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä vapaan sivistystyön koulutuksesta. Oulu: Oulun yliopisto. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http:// hdl.handle.net/1802/30217 Sivonen, Jukka (2017). Poliittisesti eriytyneet asiantuntijat? Ammattirakenteen ja poliittisen suuntautumisen yhteys jälkiteollisessa Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma. Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36. Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/ URN:ISBN:978-952-259-517-1 Söderlund, Peter & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Economic Voting in Finland Before and After an Economic Crisis. Acta Politica 49, 395-412. doi:10.1057/ap.2014.11 Strandberg, Kim (2012). Sosiaalisen median vallankumous? Ehdokkaat, valitsijat ja sosiaalinen 8

1.4. Aineiston käyttö media vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 79-93. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952- 259-517-1 Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082 Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http:/ /urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201511022409 Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http:/ /urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Tiihonen, Aino, Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2016). Puoluekannan periytyminen vanhemmilta lapsille. Teoksessa Kimmo Grönlund & Hanna Wass (toim.): Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 von Schoultz, Å. & Wass, H. (2016). Beating Issue Agreement: Congruence in the Representational Preferences of Candidates and Voters. Parliamentary Affairs, vol. 69: 1, ss. 136-158. doi: 10.1093/pa/gsv001 Wanamo, Markus (2015). Prospektiva och retrospektiva partibedömningars inverkan på väljarrörlighet. En studie av Finlands riksdagsval 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Statskunskap. Pro Gradu. Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Wass, Hanna & Söderlund, Peter & Rapeli, Lauri (2012). Äänestäneiden ja äänestämättä jättäneiden mielipideyhteneväisyys ja poliittinen edustus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 116-125. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/ 1467-9477.12046 Westinen, Jussi (2012). Keskustan vaalitappio - menetetyn kannatuksen taustatekijät. Teokses- 9

1. Aineiston kuvailu sa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 211-226. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-172-2. Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Westinen, Jussi & Borg, Sami (2016). Itä-Suomen vaalipiiriuudistuksen vaikutukset. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 200-223. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/urn:isbn:978-952-259-517-1 Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina (2015). Perusduunarit, vihervasemmisto ja porvarit: Suomalaisen äänestäjäkunnan jakautuminen ideologisiin blokkeihin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Politiikka 57: 2, 94-114. Yrjölä, Oskar (2016). Politiskt deltagande i Finland. En överblick utgående från tre hypoteser. Kandidatavhandling. Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet. Ajantasainen julkaisuluettelo aineiston kuvailun yhteydessä osoitteessa https://services.fsd.uta.fi/catalogue/fsd2653 Aineiston sijainti Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Painokertoimet Aineisto sisältää puoluepainomuuttujan (painopu), joka painottaa aineiston vastaamaan puolueiden eduskuntavaaleissa saamaa äänijakaumaa. Käyttöoikeudet Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. 10

Luku 2 Muuttujat [FSD_NO] Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Aineistonumero (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1298 minimi 2653.00 maksimi 2653.00 keskiarvo 2653.00 keskihajonta 0.00 [FSD_VR] Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Aineistoversio (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1298 minimi 3.00 maksimi 3.00 keskiarvo 3.00 keskihajonta 0.00 11

2. Muuttujat [FSD_ID] Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Havaintotunnus (lisätty FSD:ssä) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1298 minimi 1.00 maksimi 1298.00 keskiarvo 649.50 keskihajonta 374.85 [A2] Haastattelija Haastattelija (yksittäiset haastattelijat identifioiva tunnusnumero) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1298 minimi 228.00 maksimi 5789.00 keskiarvo 3944.36 keskihajonta 1682.58 [A3] Haastattelijan sukupuoli Haastattelijan sukupuoli Mies 1 223 17.2 17.2 Nainen 2 1075 82.8 82.8 12

A6 [A4_1] Haastattelukuukausi Haastattelukuukausi (1-12) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1298 minimi 4.00 maksimi 5.00 keskiarvo 4.73 keskihajonta 0.44 [A4_2] Haastattelupäivä Haastattelupäivä (1-31) Kuvailevat tunnusluvut tunnusluku arvo kelvollisten havaintojen lkm 1298 minimi 2.00 maksimi 30.00 keskiarvo 14.01 keskihajonta 9.03 [A6] Haastattelukieli Haastattelukieli (lomakekieli) Suomi 1 1223 94.2 94.2 Ruotsi 2 75 5.8 5.8 13

2. Muuttujat [K1] Kuinka kiinnostunut olette politiikasta? Kuinka kiinnostunut olette politiikasta? Ohjeet haastattelijalle LUETTELE Hyvin kiinnostunut 1 299 23.0 23.0 Jonkin verran kiinnostunut 2 662 51.0 51.0 Vain vähän kiinnostunut 3 269 20.7 20.7 En lainkaan kiinnostunut 4 68 5.2 5.2 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 [K2_1] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI TV:n vaalikeskustelut ja puoluejohtajien haastattelut Hyvin paljon 1 206 15.9 15.9 Melko paljon 2 487 37.5 37.5 Vain vähän 3 442 34.1 34.1 En lainkaan 4 163 12.6 12.6 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 14

K2_3 [K2_2] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI TV-uutiset ja ajankohtaisohjelmat Hyvin paljon 1 299 23.0 23.0 Melko paljon 2 585 45.1 45.1 Vain vähän 3 330 25.4 25.4 En lainkaan 4 84 6.5 6.5 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 [K2_3] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI TV:n viihdeohjelmat, joissa poliitikkoja oli mukana Hyvin paljon 1 57 4.4 4.4 Melko paljon 2 233 18.0 18.0 Vain vähän 3 597 46.0 46.0 En lainkaan 4 409 31.5 31.5 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 2 0.2 0.2 15

2. Muuttujat [K2_4] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Radio-ohjelmat Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Radio-ohjelmat Hyvin paljon 1 59 4.5 4.5 Melko paljon 2 183 14.1 14.1 Vain vähän 3 434 33.4 33.4 En lainkaan 4 619 47.7 47.7 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 3 0.2 0.2 [K2_5] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Sanomalehtikirjoitukset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Sanomalehtikirjoitukset Hyvin paljon 1 203 15.6 15.6 Melko paljon 2 501 38.6 38.6 Vain vähän 3 450 34.7 34.7 En lainkaan 4 143 11.0 11.0 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 16

K2_7 [K2_6] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: TV-mainokset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI TV-mainokset Hyvin paljon 1 39 3.0 3.0 Melko paljon 2 218 16.8 16.8 Vain vähän 3 648 49.9 49.9 En lainkaan 4 393 30.3 30.3 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 [K2_7] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Lehtimainokset Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Lehtimainokset Hyvin paljon 1 67 5.2 5.2 Melko paljon 2 343 26.4 26.4 Vain vähän 3 635 48.9 48.9 En lainkaan 4 252 19.4 19.4 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 17

2. Muuttujat [K2_8] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Vaaleja koskeva uutisointi Internetissä, esim. sanomalehtien Internetsivut Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Vaaleja koskeva uutisointi Internetissä, esim. sanomalehtien Internetsivut Hyvin paljon 1 109 8.4 8.4 Melko paljon 2 245 18.9 18.9 Vain vähän 3 302 23.3 23.3 En lainkaan 4 639 49.2 49.2 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 3 0.2 0.2 [K2_9] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut Internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Ehdokkaiden ja puolueiden kotisivut Internetissä Hyvin paljon 1 26 2.0 2.0 Melko paljon 2 105 8.1 8.1 Vain vähän 3 288 22.2 22.2 En lainkaan 4 876 67.5 67.5 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 3 0.2 0.2 18

K2_11 [K2_10] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Nettipäiväkirjat ja blogit Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Nettipäiväkirjat ja blogit Hyvin paljon 1 12 0.9 0.9 Melko paljon 2 57 4.4 4.4 Vain vähän 3 183 14.1 14.1 En lainkaan 4 1046 80.6 80.6 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 [K2_11] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Ns. vaalikoneet Internetissä Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Ns. vaalikoneet Internetissä Hyvin paljon 1 60 4.6 4.6 Melko paljon 2 204 15.7 15.7 Vain vähän 3 294 22.7 22.7 En lainkaan 4 739 56.9 56.9 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 19

2. Muuttujat [K2_12] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Sosiaalinen media, esim. Facebook, Twitter Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Sosiaalinen media, esim Facebook, Twitter Hyvin paljon 1 36 2.8 2.8 Melko paljon 2 80 6.2 6.2 Vain vähän 3 160 12.3 12.3 En lainkaan 4 1021 78.7 78.7 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 1 0.1 0.1 [K2_13] Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä: Ehdokkaita tai puolueita koskevat videot Internetissä, esim. YouTube Kuinka paljon seurasitte eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä? KORTTI Ehdokkaita tai puolueita koskevat videot Internetissä, esim YouTube Hyvin paljon 1 12 0.9 0.9 Melko paljon 2 29 2.2 2.2 Vain vähän 3 162 12.5 12.5 En lainkaan 4 1095 84.4 84.4 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 0 0.0 0.0 20

K4 [K3] Kuinka usein käytätte Internetiä? Kuinka usein käytätte Internetiä? Ohjeet haastattelijalle LUETTELE Päivittäin, yli 2 tuntia päivässä 1 440 33.9 33.9 Päivittäin, alle 2 tuntia päivässä 2 423 32.6 32.6 Muutamia kertoja viikossa 3 135 10.4 10.4 Noin kerran viikossa 4 27 2.1 2.1 Harvemmin 5 29 2.2 2.2 En lainkaan 6 244 18.8 18.8 [K4] Jos ei ajatella pelkästään vaalien läheisiä aikoja, niin kuinka usein yleensä keskustelette politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden ihmisten kanssa? Jos ei ajatella pelkästään vaalien läheisiä aikoja, niin kuinka usein yleensä keskustelette politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä muiden ihmisten kanssa? Ohjeet haastattelijalle LUETELLAAN 1-5 Päivittäin tai lähes päivittäin 1 225 17.3 17.3 Usein 2 319 24.6 24.6 Joskus 3 393 30.3 30.3 Harvoin 4 314 24.2 24.2 En koskaan 5 47 3.6 3.6 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 21

2. Muuttujat (taulukko jatkuu ed. sivulta) En osaa sanoa (SPONTAANI) 6 0 0.0 0.0 [K5] Kuinka vakiintunut oma puoluekantanne on? Kuinka vakiintunut oma puoluekantanne on? Ohjeet haastattelijalle LUETTELE 1-4 Täysin vakiintunut 1 410 31.6 31.6 Melko vakiintunut 2 457 35.2 35.2 Ei kovinkaan vakiintunut 3 289 22.3 22.3 Ei lainkaan vakiintunut 4 137 10.6 10.6 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 5 0.4 0.4 [K6] Mihin seuraavista ryhmistä samastutte ensisijaisesti? (vain yksi vaihtoehto) Mihin seuraavista ryhmistä samastutte ensisijaisesti? (vain yksi vaihtoehto) Suomalaiset yleensä 1 856 65.9 65.9 Suomenkieliset suomalaiset 2 337 26.0 26.0 Ruotsinkieliset suomalaiset 3 90 6.9 6.9 Muu kansallinen tai kielellinen ryhmä 4 7 0.5 0.5 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 8 0.6 0.6 22

K8 [K7] Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne? Mihin yhteiskuntaluokkaan katsotte lähinnä kuuluvanne? Ohjeet haastattelijalle KORTTI Työväenluokka 1 375 28.9 28.9 Alempi keskiluokka 2 160 12.3 12.3 Keskiluokka 3 503 38.8 38.8 Ylempi keskiluokka 4 141 10.9 10.9 Yläluokka 5 14 1.1 1.1 En mihinkään luokkaan 6 93 7.2 7.2 En osaa sanoa (SPONTAANI) 7 12 0.9 0.9 [K8] Kuinka monen eri puolueen ehdokkaita olette elämänne aikana äänestänyt eduskuntavaaleissa? Kuinka monen eri puolueen ehdokkaita olette elämänne aikana äänestänyt eduskuntavaaleissa? Ohjeet haastattelijalle LUETTELE 1-4 Olen aina äänestänyt saman puolueen ehdokkaita 1 423 32.6 32.6 Kahden tai kolmen eri puolueen ehdokkaita 2 703 54.2 54.2 Neljän tai useamman puolueen ehdokkaita 3 101 7.8 7.8 En ole äänestänyt koskaan 4 62 4.8 4.8 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 9 0.7 0.7 23

2. Muuttujat [K9_1] On jokaisen oma asia, käyttääkö hän vaaleissa äänioikeuttaan vai ei Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE On jokaisen oma asia, käyttääkö hän vaaleissa äänioikeuttaan vai ei Täysin samaa mieltä 1 750 57.8 57.8 Jokseenkin samaa mieltä 2 292 22.5 22.5 Jokseenkin eri mieltä 3 171 13.2 13.2 Täysin eri mieltä 4 79 6.1 6.1 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 6 0.5 0.5 [K9_2] Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Demokratialla voi olla ongelmansa, mutta se on parempi kuin muut hallitusmuodot Täysin samaa mieltä 1 826 63.6 63.6 Jokseenkin samaa mieltä 2 362 27.9 27.9 Jokseenkin eri mieltä 3 63 4.9 4.9 Täysin eri mieltä 4 10 0.8 0.8 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 37 2.9 2.9 (taulukko jatkuu seur. sivulla) 24

K9_4 (taulukko jatkuu ed. sivulta) [K9_3] Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Tärkeät yhteiskunnalliset kysymykset pitäisi entistä useammin päättää kansanäänestyksellä Täysin samaa mieltä 1 429 33.1 33.1 Jokseenkin samaa mieltä 2 419 32.3 32.3 Jokseenkin eri mieltä 3 305 23.5 23.5 Täysin eri mieltä 4 127 9.8 9.8 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 18 1.4 1.4 [K9_4] Keskustelen politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä mieluiten samaa mieltä olevien henkilöiden kanssa Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Keskustelen politiikasta ja yhteiskunnallisista kysymyksistä mieluiten samaa mieltä olevien henkilöiden kanssa 25

2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 96 7.4 7.4 Jokseenkin samaa mieltä 2 321 24.7 24.7 Jokseenkin eri mieltä 3 522 40.2 40.2 Täysin eri mieltä 4 331 25.5 25.5 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 28 2.2 2.2 [K9_5] Edustuksellisen demokratian tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja poliittisia keskustelutilaisuuksia Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Edustuksellisen demokratian tukena tulisi järjestää tavallisille kansalaisille tarkoitettuja poliittisia keskustelutilaisuuksia Täysin samaa mieltä 1 341 26.3 26.3 Jokseenkin samaa mieltä 2 591 45.5 45.5 Jokseenkin eri mieltä 3 214 16.5 16.5 Täysin eri mieltä 4 92 7.1 7.1 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 60 4.6 4.6 [K9_6] Haluaisin itse osallistua kansalaisille tarkoitettuihin poliittisiin keskustelutilaisuuksiin Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Haluaisin itse osallistua kansalaisille tarkoitettuihin poliittisiin keskustelutilaisuuksiin 26

K9_8 Täysin samaa mieltä 1 184 14.2 14.2 Jokseenkin samaa mieltä 2 343 26.4 26.4 Jokseenkin eri mieltä 3 330 25.4 25.4 Täysin eri mieltä 4 426 32.8 32.8 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 15 1.2 1.2 [K9_7] Vältän sellaisten ihmisten seuraa, joiden arvot, asenteet tai mielipiteet poikkeavat omistani Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Vältän sellaisten ihmisten seuraa, joiden arvot, asenteet tai mielipiteet poikkeavat omistani Täysin samaa mieltä 1 43 3.3 3.3 Jokseenkin samaa mieltä 2 181 13.9 13.9 Jokseenkin eri mieltä 3 424 32.7 32.7 Täysin eri mieltä 4 634 48.8 48.8 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 16 1.2 1.2 [K9_8] Eduskuntavaaleissa minulle on tärkeää, että ehdokkaallani on todella mahdollisuus tulla valituksi eduskuntaan Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Eduskuntavaaleissa minulle on tärkeää, että ehdokkaallani on todella mahdollisuus tulla valituksi eduskuntaan 27

2. Muuttujat Täysin samaa mieltä 1 372 28.7 28.7 Jokseenkin samaa mieltä 2 416 32.0 32.0 Jokseenkin eri mieltä 3 331 25.5 25.5 Täysin eri mieltä 4 155 11.9 11.9 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 24 1.8 1.8 [K9_9] Pidän äänestämässä käyntiä kansalaisvelvollisuutena Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Pidän äänestämässä käyntiä kansalaisvelvollisuutena Täysin samaa mieltä 1 960 74.0 74.0 Jokseenkin samaa mieltä 2 202 15.6 15.6 Jokseenkin eri mieltä 3 76 5.9 5.9 Täysin eri mieltä 4 56 4.3 4.3 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 4 0.3 0.3 [K9_10] Suomen nykyinen vaalijärjestelmä on mielestäni toimiva, eikä sitä ole tarvetta muuttaa Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Suomen nykyinen vaalijärjestelmä on mielestäni toimiva, eikä sitä ole tarvetta muuttaa 28

K10_1 Täysin samaa mieltä 1 519 40.0 40.0 Jokseenkin samaa mieltä 2 439 33.8 33.8 Jokseenkin eri mieltä 3 234 18.0 18.0 Täysin eri mieltä 4 56 4.3 4.3 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 50 3.9 3.9 [K9_11] Halutessaan äänestäjän tulisi eduskuntavaaleissa voida äänestää vain puoluetta tarvitsematta valita ehdokasta Mitä mieltä olette seuraavista väittämistä? Oletteko täysin samaa mieltä, jokseenkin samaa mieltä, jokseenkin eri mieltä vai täysin eri mieltä väittämien kanssa? LUETTELE Halutessaan äänestäjän tulisi eduskuntavaaleissa voida äänestää vain puoluetta tarvitsematta valita ehdokasta Täysin samaa mieltä 1 168 12.9 12.9 Jokseenkin samaa mieltä 2 277 21.3 21.3 Jokseenkin eri mieltä 3 349 26.9 26.9 Täysin eri mieltä 4 452 34.8 34.8 En osaa sanoa (SPONTAANI) 5 52 4.0 4.0 [K10_1] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Kirjoittaa yleisönosastoon Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisitte asian tärkeäksi mitä saattaisitte tehdä. KORTTI Kirjoittaa yleisönosastoon 29

2. Muuttujat Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 206 15.9 15.9 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 716 55.2 55.2 En tekisi missään tapauksessa 3 370 28.5 28.5 En osaa sanoa (SPONTAANI) 4 6 0.5 0.5 [K10_2] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisitte asian tärkeäksi mitä saattaisitte tehdä. KORTTI Ottaa yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin jossakin tärkeässä asiassa Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 287 22.1 22.1 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 753 58.0 58.0 En tekisi missään tapauksessa 3 255 19.6 19.6 En osaa sanoa (SPONTAANI) 4 3 0.2 0.2 [K10_3] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Kirjoittaa nimenne vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisitte asian tärkeäksi mitä saattaisitte tehdä. KORTTI 30

K10_5 Kirjoittaa nimenne vetoomuksiin tai nimenkeräyksiin Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 616 47.5 47.5 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 527 40.6 40.6 En tekisi missään tapauksessa 3 147 11.3 11.3 En osaa sanoa (SPONTAANI) 4 8 0.6 0.6 [K10_4] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osallistua poliittisen puolueen toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisitte asian tärkeäksi mitä saattaisitte tehdä. KORTTI Osallistua poliittisen puolueen toimintaan Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 143 11.0 11.0 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 539 41.5 41.5 En tekisi missään tapauksessa 3 604 46.5 46.5 En osaa sanoa (SPONTAANI) 4 12 0.9 0.9 [K10_5] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Osallistua muun järjestön toimintaan Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisitte asian tärkeäksi mitä saattai- 31

2. Muuttujat sitte tehdä. KORTTI Osallistua muun järjestön toimintaan Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 530 40.8 40.8 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 536 41.3 41.3 En tekisi missään tapauksessa 3 222 17.1 17.1 En osaa sanoa (SPONTAANI) 4 10 0.8 0.8 [K10_6] Mitä näistä olette tehnyt tai saattaisitte tehdä: Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kulutustavoillani edistää luonnon suojelua Seuraavassa on joukko erilaisia yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja. Mitä näistä olette tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana, tai jos tuntisitte asian tärkeäksi mitä saattaisitte tehdä. KORTTI Tehdä omia ostopäätöksiäni siten, että voisin kulutustavoillani edistää luonnon suojelua Olen tehnyt viimeksi kuluneiden neljän vuoden aikana 1 812 62.6 62.6 En ole tehnyt, mutta saattaisin tehdä 2 384 29.6 29.6 En tekisi missään tapauksessa 3 87 6.7 6.7 En osaa sanoa (SPONTAANI) 4 15 1.2 1.2 32