Laulujoutsenten mailla

JO 18 VUOTTA YMPÄRISTÖASIAA KOTIKUNNASTASI! 18 vuotta 1/2014 RIIHIMÄEN, HAUSJÄRVEN JA LOPEN YMPÄRISTÖLINKKI JOKA KOTIIN TOUKOKUU 2014 Laulujoutsenten mailla Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Kuva: Petri Hirva Kansallislintumme laulujoutsen kuuluu alueemme linnustoon. Tässä lehdessä laulujoutsen esiintyy kolmessa jutussa sivuilla 4 ja 8. Kierrätys on kuin sielunhoitoa Ahkerat kädet loihtivat käytetystä ja poisheitetystä tavarasta uutta ja käyttökelpoista. Maj-Lis Hakkarainen pohtii mitä aineksia valitsisi huovutettuun sydänkoruunsa. Sivu 2. Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Kaukolämpöä puuhakkeesta Adven Oy rakensi Oittiin lämpövoimalan, jossa puuhakkeella syntyy kaukolämpöä Oitin julkisiin rakennuksiin ja pientaloihin. Sivu 7. Luomumunia Vojakkalasta Luomunan luomukanalassa Lopen Vojakkalassa munitaan 9000 munaa päivässä. Maatalousyrittäjä Hannes Uusitalo on tyytyväinen, että valitsi kymmenen vuotta sitten luomutuotannon. Sivu 3. Kuva: urpu-kaarina yli-laurila Lintuja kiikaroimaan Turkhaudanjärvelle! Turkhaudanjärvelle nousi talkootyönä lintutorni muutama vuosi sitten. Paikka on sopiva vaikka koko perheen luontoretkikohteena. Sivu 8.

2 Yhä ympäristöystävällisempää Entistä ympäristöystävällisempi elämäntapa lyö läpi Suomessakin hitaasti mutta varmasti. Kaikkia muutoksia tuskin huomaa. Enää ei aurinkosähköstä kiinnostuneen tarvitse arvailla asiaan liittyviä yksityiskohtia, sillä Motiva Oy, valtion energian ja materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön kannustava asiantuntijayritys, on avannut nettisivuston, jolta selviää kaikki aurinkosähköstä. Motivan aurinkosähkösivun tieto tukee työ- ja elinkeinominiteriössä meneillään olevaa sähkön pientuotannon edistämistyötä. Kansalaisia siis kannustetaan entistä enemmän tuottamaan itse vaihtoehtoista energiaa. Tässä lehdessä kerrotaan paikallisesta parannuksesta, jossa Oitin kaukolämpölaitos alkoi kuluvan vuoden alussa käyttää lämmönlähteenä puuhaketta raskaan polttoöljyn sijaan. Varsinainen ekotila on Vojakkalassa sijaitseva Luomunan luomukanala, jossa kanat syövät luomuravintoa ja munivat luomumunia ja tuotantorakennukset lämpiävät puuhakkeella. Siitäkin lisää tässä lehdessä. Vuosia suunnitteilla ollut kuluttajien muovipakkausten keräys on kaatumassa eteen päin, ja jo parin vuoden kuluttua muovijäte kerättäneen kotitalouksilta erillisenä. Uusia teknisiä käyttökohteita jätemuoveille tutkitaan koko ajan. Reilun kaupan kaupungissa Riihimäellä avattiin vappuna pieni luomukauppa. Myös useissa päivittäistavarakaupoissa on tarjolla luomua. Alueella toimii useita luomutuottajia ja lähiruoka- ja luomuruokapiirejä. Riihimäen kierrätyskeskus, muuten Suomen toinen laatuaan, on muuttanut kaupungin keskustaan ja laajenee ja muuttuu entistä palvelevammaksi ja monipuolisemmaksi. Siitäkin voimme lukea jo tästä Ekokaaresta ja syyskuussa luemme siitä lisää. Ihanaa ympäristökesää kaikille lukijoille! Kerrostalon energiakorjaukset säästävät selvää rahaa Peltosaaren Riihenpuomissa on tehty energiaremontteja ja säästetty selvää rahaa. Marsinkatu 8:ssa sijaitsevassa omistusasuntotalossa on muun muassa laskettu vedenpainetta, asennettu led-valaistus ja liiketunnistimet sekä liitytty kaukolämpöön talousveden lämmityksessä. Pari vuotta sitten kiinteistöön tulevaan päävesijohtoon asennettiin paineentasausventtiili, ja seuraus oli hämmästyttävä. Asuntojen keskimääräinen vedenkulutus laski 20 litraa per henkilö vuorokaudessa, sanoo Riihenpuomin asukas ja hallituksen puheenjohtaja Esko Reinikainen. Reinikaisen mukaan paineen laskua tuskin huomaa, joten painetta saatetaan laskea vielä lisääkin. Riihenpuomin porraskäytäviin on myös asennettu liiketunnistimilla toimivat ledvalot ja käyttövesi lämpiää nyt sähkön sijasta kaukolämmöllä. Talossa kului viime vuonna sähköä 90 000 kilowattia vähemmän kuin ennen korjauksia. Porrasvalojen muuttaminen ledeiksi ja käyttöveden lämmittäminen kaukolämmöllä toivat yhdessä noin 6000 euron vuotuiset säästöt. Paineenalennusventtiilin hinta oli alle 1000 euroa, ja se maksoi itsensä takaisin vajaassa vuodessa. Led-valojen asennus ja kaukolämpöön liittyminen maksavat itsensä takaisin noin viidessä vuodessa. Led-valot tuovat pitkällä aikavälillä lisää säästöä, sillä entisten loisteputkien käyttöikä oli noin 8000 tuntia, kun vastaavien led-putkien käyttöikä on noin 50000 tuntia. Ledit ovat hankintahinnaltaan jonkin verran loisteputkia kalliimpia, mutta vaihtovälit ovat tosi harvassa, Esko Reinikainen kertoo. Talon lämmitys toimii edelleen suoralla sähkölämmityksellä. Suunnitelmissa on päivittää katolla oleva 30 vuotta vanha lämmön talteenottolaite. Näin on mahdollisuus säästää 20-30 prosenttia lämmityskuluista, Esko Reinikainen ennakoi. Toukokuu 2014 Vetoketjuista koruja, kirjankansista laukkuja Mitään ei saa heittää pois! Kaikelle keksitään varmasti uutta käyttöä, vetoavat Riihimäen kansalaisopiston kierrätyskäsityöpiiriläiset. Haastattelupäivän aiheena on rintakorun tekeminen huovasta ja vetoketjuista, ja jälkeä syntyy. Naiset ovat intoa täynnä. Kerran viikossa kokoonnutaan yhteen. Pöydälle levitetään kassista vuosien mittaan kotiin kertynyttä aarteistoa. Sieltä paljastuu pitsin ja nauhan pätkiä, aikansa palvelleita solmioita, karkkipapereita, kirjoja, lankoja, aina sen mukaan mitä on sovittu päivän teemaksi. Omiakin töitä voi toki tehdä. Tämä on kuin sielunhoitoa. Kukaan ei motkota. Naurua ja hymyä riittää. Parasta on, kun vanhoista joskus säästöön laitetuista tavaroista saakin loihdittua jotakin uutta ja kaunista. Moni tekee lisäksi yövuoroa kotona, kun into on niin kova. Sitten on kiva tuoda seuraavalla kerralla tuloksia muiden nähtäville. Opettaja Marika Kivistöä kehutaan kilvan. Samoin koko porukkaa. Aluksi meillä on idea. Joku sitten keksii siihen jotakin lisää. Näin kaikki tuovat ideoita ja innovatiivisuus kertautuu, Marika Kivistö selvittää tyytyväisenä. Vanhassa on uusi mahdollisuus Kierrättäminen käsityön keinoin on taitoa katsoa asioita uudella tavalla, nähdä vanhassa tuotteessa mahdollisuus, nähdä sen olevan osa jotakin muuta, jotakin uutta. Lisäksi se on taitoa työskennellä luovasti, kykyä soveltaa ja ratkaista ongelmia. Tuotteen valmistaminen ja valmis käsityötuote tyydyttävät tekijäänsä monella tapaa, Kivistö hehkuttaa. Juuri näin se on. Kurssilaisten hymyt ovat herkässä, kun silppusäkin jätteestä syntyykin jotakin uutta ja ihanaa. Pirjo Kylmälä ja opettaja Marika Kivistö pohtivat huovutetun perhosen yksityiskohtia. Huomiota hulevesiin Hulevesiin liittyvä kiinteistöneuvontaprojekti toteutettiin Riihimäellä viime vuonna pääasiassa vesihuoltosaneerausalueilla Juppalassa ja Patastenmäessä. Se oli osa hanketta, jolla pyrittiin vähentämään jätevesipäästöjä kiinteistöneuvonnan ja mallinnuksen avulla. Hankkeeseen saatiin myös Hämeen ELYkeskukselta EU-rahaa. Kiinteistöneuvontaprojektin tavoitteena oli selvittää kiinteistöjen hulevesien johtaminen jätevesiverkostoon ja jakaa tietoa hule- ja Hulevedeksi kutsutaan sadevesiä ja lumen sulamisvesiä, jotka johdetaaan pois kaduilta, katoilta ja muilta vastaavilta pinnoilta. jätevesien erottelusta kiinteistökohtaisin käynnein ja puhelinneuvontana. Kiinteistöjä pyrittiin saamaan liittymään hulevesiviemäreihin aktiivisemmin. Projektipäällikkö neuvoi kiinteistönomistajia henkilökohtaisesti käyden läpi hyväksyttävät vaihtoehdot. Vastaavaa täysipäiväistä neuvontaa ei pystytä jatkossa toteuttamaan. Kiinteistöneuvontaprojekti otettiin hyvin vastaan, ja projektin avulla saatiin hulevesiviemäriin enemmän liittyjiä kuin aikaisempina vuosina. Havaittiin, että kaikista hulevesiviemäriin liittyneistä kiinteistöistä ei tule tietoa Riihimäen Vedelle. Tämä tarkoittaa sitä, että Riihimäen Veden asiakastietojärjestelmä ei pysy ajan Kun isohkoja helmiä piilotetaan vanhojen käytettyjen huivien sisään, syntyy näyttäviä kaulakoruja. Kaksi tuntia kestäneen kokoontumisen aikana syntyi monenlaisia rintakoruja, joiden pääaineksina ovat huopa ja vetoketjut. Kuluneen lukuvuoden aikana kierrätyskäsityöläiset ovat työstäneet poistokirjoista korurasioita, käsilaukkuja, kansioita, joulukuusia ja tähtiä. Venähtäneistä raanuista ja kulahtaneista farkuista on loihdittu kestäviä kasseja ja laukkuja. Miesten kauluspaidoista on syntynyt kesämekkoja ja esiliinoja. Vaatekaapissa kutistuneita t-paitoja on levennetty ja pidennetty silppusäkkiin päätyneillä solmioilla. Muitakin vaatteita on korjattu käyttökelpoisiksi. tasalla eivätkä kiinteistön omistajat pääse hyödyntämään tonttijohtomaksusta myönnettyä alennusta. Mihin hulevedet tulee johtaa? Riihimäellä kiinteistöjen hulevedet tulee johtaa joko hulevesiviemäriin tai hoitaa jollain muulla hyväksyttävällä tavalla esimerkiksi imeyttämällä tontilla tai johtamalla avo-ojaan. Riihimäen Vesi myöntää 85 prosentin alennuksen hulevesiviemärin tonttijohtomaksusta, kun kiinteistö liittyy hulevesiviemäriin saneerausta seuraavan vuoden loppuun mennessä. Tuuli Tetri Kirjoittaja toimi projektipäällikkönä Riihimäen Veden Hulevesi-projektissa. Kurssilla on myös mahdollisuus opetella uusia työtapoja: koukkuamalla on tehty käsineitä ja neuleharpulla on neulottu huiveja, pipoja ja säärystimiä. Moni kurssilainen oli mukana jo viime vuonna, jolloin kierrätyskäsityökurssi järjestettiin ensimmäisen kerran Riihimäellä. Ensi syksynä taas jatketaan. Kierrätyskeskus avaa kesäkuussa uudet ovensa Riihimäen kierrätyskeskus on muuttanut uusiin toimitiloihin, ja ovet asiakkaille on tarkoitus avata kesäkuun aikana. Entistä isommat ja monipuolisemmat tilat löytyvät osoitteesta Sakonkatu 4 A. Sisäänkäyntiä kannattaa etsiä Teboilin bensiinijakeluaseman puolelta. Uudessa paikassa on tilaa kaikkiaan noin tuhat neliötä, ja siitä kolmannes on myymälätilaa. Laitamme parhaillaan työpisteitä kuntoon. Toistaiseksi kierrätyskeskukseen ei oteta vastaan uutta tavaraa. Vasta myymälän avauduttua voi tavaraa tuoda ja ostaa, selvittää kierrätyskeskusvastaava Jyri Lindblom. Kannattaa seurata kierrätyskeskuksen kotisivuja ja paikallisia tiedotusvälineitä.

Toukokuu 2014 Vojakkalassa munitaan 9000 luomumunaa päivässä Loppilainen maatalousyrittäjä Hannes Uusitalo koputtaa kanalansa sisäovelle. Pitää varoittaa, etteivät rouvat hermostu, hän virnistää. Kun hän avaa oven, kanat nostattavat melkoisen pölypilven juostessaan pois oven lähettyviltä. Vasta vähän ajan kuluttua muutama kana rohkenee tulla tutkiskelemaan tulijoita. Hannes Uusitalon Luomuna Oy:ssä on 10 000 munivaa kanaa kahdessa kanalassa. Vuodessa Vojakkalasta lähtee kuluttajille Munakunnan kautta 150 tonnia luomumunia. Se merkitsee noin 9000 munaa päivässä. Hannes Uusitalo on maataloustuottaja viidennessä polvessa. Kolmesta veljeksestä nuorin hankki puusepän koulutuksen ja jäi koulun jälkeen auttamaan isää kanalan pyörittämisessä. Hänellä oli halu jatkaa ja kehittää tilaa ja maataloutta, joten hän osti tilan vanhemmiltaan Heikki ja Kaija Uusitalolta vuonna 2002. Vuodesta 2011 yritys on toiminut nimellä Luomuna Oy. Tanja-vaimo käy työssä tilan ulkopuolella. Ympäristötaide tekee tuloaan Riihimäelle ideoidaan ympäristötaideprojektia, jättimäistä ympäristöteosta, joka mahdollisesti olisi markkinointikoukkuna uloskin päin. Asialla on monen muun idean isä, Tero Westerlund, joka nyt toimii vt. katupäällikkönä. Se on vuosikymmenien juttu, suuri kokonaisuus. Keskittymä voisi olla Suomen lasimuseon ympäristössä ja moottoritien ja vanhan Helsingin tien välimaastossa, Westerlund makustelee. Muuallakin voisi olla pienempiä ympäristötaideteoksia. Mahdollinen paikka olisivat maisema- ja meluvallit, Munimisen jälkeen mahdollisuus ulkoiluun Vaari aloitti kanojen pidon jo 1960-luvulla, silloin häkkikanalassa. Isä oli ollut niin kaukokatseinen, että oli siirtänyt pellot luomulle 1995. Kun Hannes aloitti, myös kanat siirtyivät luomutuotantoon. Luomukanoilla ei ole häkkejä, vaan ne elelevät vapaina, puolet vuodesta sisällä. Toukokuusta lokakuuhun ne pääsevät laitumelle. Tosin kolmen vuoden takaisen lintuinfluenssan jäljiltä on vielä voimassa Eviran määräys, jonka mukaan laidunkausi alkaa vasta kesäkuun alussa, kun halutaan varmistaa, ettei lintuinfluenssa kulkeudu kanoihin muuttolintujen mukana. Kanat munivat aamupäivällä hallin munimispesiin. Sen jälkeen ovet avataan, ja ne saavat mennä ulos, jos haluavat. Lattiatasosta ylempänä olevat orret houkuttavat ne sisään iltakymmeneen mennessä. Osa ruoasta omilta pelloilta Luomunan luomukana syö tilalla tuotettua kauraa, ohraa, vehnää ja hernettä ja lisukkeeksi valkuaistiivistettä ja kalkkia. Tilan rehuomavaraisuus on neljännes. Kanat tarvitsevat myös karkeaa rehua eli heinää, kaalia, lanttua ja porkkanaa. Kanat ostetaan 15 viikkoisina nuorikkoina Rymättylästä, ja parikymmenviikkoisina ne alkavat munia. Munintaa kestää reilun vuoden, jonka jälkeen hallin kanat vaihdetaan kerralla. Seuraa kuukauden kestävä kanalan puhdistus. Lanta parantaa omia peltoja. Sitten saapuvat uudet kanat. Mihin vanhat kanat päätyvät? Minkin rehuksi, sillä pienteurastamot ovat lopettaneet eivätkä isot ole kiinnostuneita pieneristä, Hannes Uusitalo harmittelee. joita lähiaikoina joudutaan joka tapauksessa rakentamaan. Tai nykyisin suljettu Kinturin maankaatopaikka. Sammalistonsuolle tehdään parhaillaan 22 hehtaarin kosteikkoaluetta. Sinne voisi hyvin ajatella myös ympäristötaidetta. Ympäristötaide kotipihakilpailussa Ihan jokaista asukasta koskettavaan ympäristötaidehankkeeseen sopii ottaa osaa jo tänä kesänä. Kaupunki järjestää taas pihakilpailun, ja sen yhteydessä on myös ympäristötaidesarja. Pientalojen, kerrostalojen, yritysten ja maatilojen Nykyiset kanat on jalostettu tuottamaan munia, joten niissä on vähemmän lihaa kuin aikaisemmin. Liha on sitkeämpää kuin broilerin liha, joten sitä on keitettävä ennen grillaamista. Kolme kertaa päivässä Hannes Uusitalo tarkistaa kanojensa hyvinvoinnin. Luomukanat saavat nauttia luonnonvalosta. Munintapesät ja orret ovat lattiatasoa korkeammalla hallin oikeassa laidassa. ihmisiä kannustetaan tekemään pihoilleen ympäristötaideteoksia. Jos haluat osallistua kisaan, ilmoittaudu kotipihatoimikunnan sihteerille Tarja Virtaselle, tarja.virtanen@riihimaki.fi Vain luovuus on rajana. Ympäristötaidetta voi olla jokin kasvi. Se voi olla kierrätysmateriaalia tai perustua valaistukseen. Tai se voi olla muuttuvaa; esimerkiksi ruoho saa vain kasvaa vapaasti, Tero Westerlund vinkkaa. Netistä voi googlata sanalla ympäristötaide, ja sieltä löytyy aiheesta lisää. Munakunnan kautta kuluttajille Luomunassa munat pakataan kierrätettäviin muovikehikoihin ja ne lähetetään Kaarinaan tai Oripäähän Munakuntaan pakattaviksi kuluttajapakkauksiin. Munakunta myös markkinoi munat eteen päin. Muovikehikot pestään ja ne palaavat takaisin tuottajalle. Munakunta leimaa jokaisen munan. Luomuna Oy:n tuottajatunnus on 0FI12881. Viimeinen numerosarja kertoo tuottajan. FI ilmoittaa, että muna on tuotettu Suomessa. Ensimmäinen nolla on luomumunan merkki. Jos ensimmäinen numero on ykkönen, munan on muninut kana, joka pääsee myös ulos. Kakkonen kertoo vain sisällä asuvasta vapaasta kanasta ja kolmonen virikehäkissä asustavasta kanasta. Munanostaja pystyy selvittämään mistä muna on peräisin. Uusitalo on pohtinut mahdollisuutta myydä munia suoraan tilalta, mutta se vaatisi yhden työntekijän lisää. Ongelmana olisivat ne kaudet vuodesta, jolloin munivia kanoja ei ole. Kanojen hyvinvointi on tärkeää Kolme kertaa päivässä Hannes Uusitalo kiertää kana- Tätäkin on ympäristötaide l Se ei suostu asettumaan perinteisiin taiteen rajoihin, vaan etsii uusia muotoja. l Käsite sisältää hyvin laajasti eri taiteiden alueet. Sen piiriin voidaan lukea myös rakennustaiteelliset ratkaisut, teiden linjaukset ympäristökäsittelyineen, puutarhojen ja puistojen kokonaisuudet ja yleensäkin ympäristömme visuaalinen kokonaisuus. l Se on julkinen muistutus, että on useita eri tapoja ajatella maailmaa. l Sillä on jotakin kerrottavaa, se saa ajatukset, ehkä tunteetkin liikkeelle. hallinsa. Hän tarkistaa, että automaateissa on ruokaa ja juomaa ja katsastaa kanojen voinnin. Ruoan pitää olla täysipainoista ja elinolosuhteiden täytyy olla hyvät. Ulkolaitumella vaarana ovat ketut ja supikoirat, mutta työkaverinani on vapaana liikkuva laumanvartijakoira, Hannes Uusitalo selvittää. Hän on tyytyväinen, että yli kymmenen vuotta sitten osasi valita luomulinjan. Paperityötä on paljon, mutta sillä turvataan, että tuote on luomua. Suomessa on 3,5 miljoonaa munantuottajakanaa. Luomua niistä on 145 000. Kulutuksesta on luomua 4 prosenttia. Vastaava luku Ruotsissa on 18 ja Tanskassa 20. Ekolinjaa Luomunassa noudatetaan myös niin, että tilan kanalat, kuivuri ja muut maatalousrakennukset lämpiävät puuhakkeella. Teksti ja kuvat: l Se lähenee julkista taidetta, kuvanveistoa, installaatiota, arkkitehtuuria ja ekologista taidetta. l Se on lähellä jokapäiväisiä ympäristökokemuksia korostamalla muutosta: kasvillisuus muuttuu, ihmiset tulevat, menevät, vanhenevat, liikenne jyrisee. l Sen tehtävä on myös viihdyttää, ilahduttaa, rentouttaa, olla hauska, kaunis, kiehtovasti ruma, emotionaalisesti paulova - viedä pois ongelmista. Lähteet: Ossi Naukkarinen, Ympäristön taide ja Ympäristötaiteen Säätiö 3 Tarkastusinsinööri Kari Laurila: Ohjaan loppilaisia tekemään lakien mukaisesti Tulin työn perässä, vastaa tarkastusinsinööri Kari Laurila, kun häneltä kysyy, mikä sai miehen tulemaan Rovaniemeltä Lopelle. Ohjaan ihmisiä tekemään asioita lakien mukaisesti, hän kiteyttää tehtävänsä. Kari Laurilalla on takanaan työkokemusta 27 vuotta. Lopen tarkastusinsinöörin virassa hän aloitti tammikuussa. Hänen työajastaan puolet kuluu ympäristötoimen tehtävissä ja toisen puolen täyttävät kuntatekniset ja yksityistieasiat sekä jätevesineuvonta. Ympäristöasioissa hän toimii ympäristöpäällikkö Juha Viinikan varamiehenä. Hänen puoleensa sopii kääntyä esimerkiksi lannan patterointilupa-asioissa. Hän seuraa myös ympäristömääräysten noudattamista ja tutkii maa-aineslupapapereita. Laurila seisoo kunnan yksityistiekartan äärellä, ja näyttää, että alueella toimii noin 250 yksityistiehoitokuntaa. Tietenkin ne hoitavat itse asiansa, mutta jos kysyttävää ilmenee, ne ottavat yhteyttä kuntaan. Pimeästä Lapista hämäläiseen maalaismaisemaan siirtyminen ei hänen mielestään tuntunut ollenkaan pahalta. Haluan tehdä töitä, ja nyt näytti siltä, että ruoho on vihreämpää Lopella. Kari Laurilan vapaa-aika kuluu muun muassa kuntosalilla ja lukiessa. Metsästys ja kalastus olivat harrastuksia Lapissa. Metsästysporukka on nyt hakusessa. Tarkastusinsinööri Kari Laurila neuvoo loppilaisia ympäristö- ja kuntateknisissä asioissa.

4 Bioindikaattoritutkimus ilmanlaadusta Hämeen ELY-keskus on yhdessä alueen kuntien ja yritysten kanssa käynnistämässä ilmanlaadun bioindikaattoritutkimusta, joka on osa lakisääteistä ympäristön tilan seurantaa. Tutkimuksen tavoitteena on saada alueellisesti ja kuntakohtaisesti tietoa ilmapäästöjen vaikutuksista maaekosysteemin bioindikaattoreihin kuten jäkäliin, sammaliin, puihin ja humuskerrokseen. Tutkimuksessa selvitetään muun muassa männyn runkojäkälien lajirunsautta, sammalen ja humuksen raskasmetallipitoisuuksia sekä havupuiden neulaskatoa. Kanta-Hämeessä ilmapäästöjen vaikutusta metsäluontoon on selvitetty edellisen kerran vuosina 2001-2002 ja Päijät-Hämeessä vuosina 1999-2000. Näytealaverkosto luodaan Kuva: Pirjo Orava Ekoarki kutsuu yhdistyksiä ympäristötyöhön Ekoarkityö on Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön koordinoima vuorovaikutteinen yhteistyömuoto kaupungin ja asukasyhdistysten, seurojen ja järjestöjen välillä. Ekoarkityö pohjautuu Riihimäen kaupungin kestävän kehityksen työhön ja sen tavoitteena on jakaa tietoa ympäristövastuullisesta elämäntavasta. Viime vuosina ekoarkityö on Riihimäellä keskittynyt Reilun kaupan kaupunki -kampanjan edistämiseen. Nyt yhdistyksiä, seuroja ja asukasyhdistyksiä kutsutaan mukaan ekoarkityöhön edistämään yhteisiä ilmastotavoitteita ja ympäristövastuullisuutta. Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä Riihimäen kaupungin ilmastostrategia 2020 Kohti hiilineutraalia Riihimäkeä hyväksyttiin syksyllä 2011. Pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä Riihimäestä hiilineutraali. aiemmin toteutettujen bioindikaattoriselvitysten pohjalta ja kuntakommenttien perusteella. Tutkimusaloja perustetaan kolmesataa. Tutkimusraportissa verrataan saatuja tuloksia aikaisempiin Hämeen ELY-keskuksen alueella tehtyihin selvityksiin ja muualta Suomesta saatuihin tuloksiin sekä tehdään päätelmiä ilmanlaadun kehityksestä. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Tutkimuksen toteuttajaksi on valittu Nab Labs Oy. Hankkeen rahoittavat alueen kunnat ja maakuntien liitot sekä toiminnanharjoittajat. ELYkeskus toimii hankkeen koordinaattorina. Päivi Laurila Kirjoittaja toimii ympäristöinsinöörinä Hämeen ELY-keskuksen Ympäristöyksikössä. Luppo ja naava kertovat ilmapäästöjen vaikutuksesta maaekosysteemiin. Kaupunkiorganisaation omat kasvihuonekaasupäästöt kattavat vain noin 4-6 prosenttia Riihimäen kaupungin alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Kuntalaiset, alueen yritykset ja muut toimijat ovat siis avainasemassa, jotta yhteinen ilmastotavoite voidaan saavuttaa. Tervetuloa mukaan Ekoarki-työhön Kaikki kiinnostuneet seurat, yhdistykset, asukasyhdistykset ja myös yksittäiset asukkaat oman asuinalueensa edustajina ovat tervetulleita mukaan Ekoarki-työhön. Tavoitteena on jakaa tietoa ja kokemuksia erilaisista keinoista vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja kannustaa riihimäkeläisiä toimijoita mukaan ilmastotalkoisiin. Jos olet kiinnostunut osallistumaan Ekoarki-työhön tai kuulemaan asiasta lisää, ota yhteys Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntijaan, puh. 019 758 4162. Salka Orivuori Riihimäen linnustoa selvitetään Riihimäen linnusto tunnetaan hyvin, vaikka aivan ajantasaista tietoa ei ole ollut koottuna. Tilanne paranee, kun Riihimäen linnustoselvitys valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Edellinen selvitys Riihimäen pesimälinnustosta on vuosilta 1992-1993. Silloisen tiedon mukaan Riihimäellä pesi noin 130 lintulajia. Kohtuullisen moni-ilmeisestä ympäristöstä kertoi se, että peräti 14 valtakunnallisesti tai Hämeessä uhanalaiseksi luokiteltua lajia löytyi Riihimäeltä. Kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö on tilannut Riihimäen linnustoselvityksen laadinnan Kanta-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Linnustoselvityksen 21 kartoitettavaa kohdetta on jaettu kahteen luokkaan. Kohteet, joihin kohdistuu maankäyttöpaineita: l Juppalan lampi ja ympäristö (9,7 ha) l Peltosaaren kosteikkopuisto (7,8 ha) l Kalmun alue (59,3 ha) l Varuskunnan alue (68,7 ha) l Riutta Kernaala / Kalliomäki (13,8, ha) Aiemman linnustoselvityksen kohteet, joiden tiedot päivitetään. Lisäksi viisi uutta kohdetta, joilta ei ole aikaisempia linnustoselvityksiä: l Sammalistonsuo l Silmäkeneva / Herajoki Vantaanjokivarsi (24 ha) l Korttionmäen entinen maankaatopaikka (20 ha) Isokoskelo Rantasipi l Hirvijärvi / Riihimäen alue (277,4 ha) l Paalijärvi + Ranta-alue (86,5 ha) l Suolijärvi ja pohjoisrannan ls-alue (110 ha) l Riutan ulkoilualue (19 ha) l Käpälämäki (16 ha) l Arolampi ympäristöineen (17 ha) l Kokon puisto (4 ha) l Uhkoilansuo (43,2 ha) l Hatlamminsuo (ls-alue) (44 ha). l Vahteriston luonnonsuojelualue (133 ha) l Pikku-Kypärä (12 ha) l Paalijoen kanjoni reunaalueineen (67 ha) l Herajoki Suurin osa inventoinneista on tehty kevään ja kesän 2013 aikana ja niiden kohdekuvaukset ovat valmistuneet vuoden 2013 lopulla. Kolmen luonnonsuojelualueen inventoinnit tehdään vuonna 2014 ja niiden kohdekuvaukset raportoidaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Loppuraportti tulee sisältämään em. kohteiden lisäksi yleiskuvauksen Riihimäen linnustosta sekä tavattavista uhanalaisista lintulajeista. Riihimäen arvokkaita linnustoalueita Vuoden 2013 lopulla valmistuneen väliraportin mukaan Sammalistonsuo on yksi linnustollisesti arvokkaimmista alueista Kanta-Hämeessä ja valtakunnallisesti yksi merkittävimmistä lintujen sisämaan levähdysalueista. Suon pesimälinnusto on hyvin runsas painottuen vesilintuihin, kahlaajiin sekä pensaikkoja ja avonaisia alueita suosiviin varpuslintuihin. Kanta-Hämeessä harvalukuisia viitasirkkalintuja, luhtakerttusia sekä pikkulepinkäisiä pesii alueella lähes vuosittain. Myös Etelä-Suomessa harvinaistuneella keltavästäräkillä on vakaa populaatio suolla. Alueella pesii kuusi Suomessa uhanalaista lajia (luhtahuitti, punajalkaviklo, rantasipi, naurulokki, niittykirvinen, kivitasku), viisi EU:n luontodirektiivin liitteen I lajia (luhtahuitti, ruisrääkkä, kurki, kalatiira, pikkulepinkäinen) ja yksi alueellisesti uhanalinen laji (kuovi). Silmäkeneva Herajoen ja Vantaajoen varressa on linnustollisesti yksi Riihimäen Toukokuu 2014 Hippiäinen Kuovi arvokkaimmista kohteista ja sen lajisto on monipuolinen. Runsas lahopuuston määrä suosii erityisesti tikkalintuja ja useana talvena alueelta onkin löytynyt valtakunnallisesti erittäin uhanalaisen valkoselkätikan reviiri. Voimakkaasti taantuneen pohjansirkun pesimäaikainen reviiri lisää myös alueen linnustollista arvoa. Hirvijärven linnustollisesti arvokkain alue on järven itäpää, Kenkiänlahti. Siellä sijaitsee viisi saarta, joista kolme on rakentamatonta. Hirvijärvellä havaittiin pesivänä viisi uhanalaista lintulajia (tukkakoskelo, isokoskelo, rantasipi, käenpiika ja sirittäjä). EU:n luontodirektiivin liitteen I lajeista Hirvijärvellä pesi laulujoutsen, kuikka, lehtopöllö, harmaapäätikka ja palokärki. Korttiomäen entisen maankaatopaikan lajikirjo oli selvityskohteiden monipuolisimpia, alueella havaittiin reviirejä yhteensä 43 lajilta. EU:n luontodirektiivin liite I:n lajeista alueella havaittiin pyy, ruisrääkkä, palokärki ja pikkulepinkäinen sekä uhanalaisista lajeista niittykirvinen, sirittäjä ja punavarpunen. Teksti: Elina Mäenpää Kuvat: Petri Hirva

Toukokuu 2014 5 Haja-asutuksen jätevesijärjestelmät ajan tasalle Niin sanotun hajajätevesiasetuksen mukainen siirtymäaika haja-asutusalueen jätevesijärjestelmien uusimiselle päättyy 15.3.2016. Siihen mennessä kaikkien vesihuoltolaitosten verkostojen ulkopuolella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmien tulisi täyttää asetuksen vaatimukset. Koskeeko hajajätevesiasetus minun kiinteistöäni? Jos kiinteistö sijaitsee vesihuoltolaitoksen tai -osuuskunnan vahvistetulla toiminta-alueella, kiinteistöllä on liittymisvelvollisuus vesihuoltolaitoksen verkostoon, eikä hajajätevesiasetusta sovelleta. Jos kiinteistö on mahdollista liittää viemäriverkostoon lähivuosina, mutta kuitenkin vasta hajajätevesiasetuksen siirtymäajan päättymisen jälkeen, voi kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta hakea poikkeusta jätevesien puhdistustasoa koskevien vaatimusten noudattamisesta enintään viiden vuoden määräajaksi kerrallaan. Jos kiinteistön jätevesien määrä on vähäinen (ns. kantovesi) eikä vesikäymälää ole, hajajätevesiasetuksen vaatimukset eivät koske kiinteistöä. Vähäisiäkään jätevesiä ei silti saa johtaa puhdistamattomina vesistöön. Entä se ikävapautus? Jätevesien käsittelyvaatimuksista on vapautettu sellaiset kiinteistöt, joilla kaikki vakituisesti asuvat haltijat olivat lain voimaan tullessa (9.3.2011) täyttäneet 68 vuotta. Tämän ns. automaattivapautuksen saaminen edellyttää kuitenkin, ettei kiinteistön talousjätevesistä aiheudu ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa ja että jätevesijärjestelmä on käyttökuntoinen. Työttömyys, sairaus tai muu sosiaalinen este? Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat, kuten työttömät ja pitkäaikaissairaat, voivat saada vapautuksen asetuksen vaatimusten noudattamisesta. Edellytyksenä on tällöin, että käsittelyjärjestelmän parantamiseksi tarvittavat toimet ovat korkeiden kustannusten tai teknisen vaativuuden vuoksi kokonaisuutena arvioituna kiinteistön haltijalle kohtuuttomat ja ympäristöön aiheutuvaa kuormitusta voidaan pitää vähäisenä. Kunnan toimivaltaiselta viranomaiselta (yleensä ympäristönsuojeluviranomainen) voi hakea poikkeusta enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Mistä tiedän täyttääkö järjestelmäni jo nyt asetuksen vaatimukset? Jokaiselta kiinteistöltä tulisi jo tällä hetkellä löytyä selvitys kiinteistön nykyisestä jäteve- Jätevesineuvontaa Riihimäen ranta-alueille Kuluvana vuonna Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys tekee Riihimäellä Suolijärven ja Arolammin alueilla kiinteistökohtaista hajajätevesineuvontaa. Osa alueesta on myös pohjavesialuetta. Neuvonta on osa monikunnallista hanketta, jonka rahoitus tulee kohdekuntien lisäksi Uudenmaan ELY-keskukselta. Neuvonta-alueiden kiinteistöjen omistajia lähestytään kirjeellä ennen neuvontakäyntiä. Kiinteistökäynnillä käydään läpi nykyinen jätevesijärjestelmä, jätevesijärjestelmän selvitys sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Käynnin yhteydessä kiinteistönomistajilla on mahdollisuus kysyä jätevedenkäsittelystä ja siihen liittyvistä määräyksistä. Samalla kiinteistönomistajat saavat selvyyden täyttääkö nykyinen jätevesijärjestelmä hajajätevesiasetuksen vaatimukset ja kuntien määräykset vai tarvitaanko kiinteistöllä toimenpiteitä niiden täyttämiseksi. Neuvontaan osallistuminen on kiinteistön omistajille vapaaehtoista ja maksutonta. Neuvontakäynti kestää noin Jätevesineuvontaa myös Lopella Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry tekee kuluvana vuonna jätevesineuvontaa Forssan seudun kunnissa ja Lopella. Neuvontakäynnit on aloitettu toukokuussa ja ne jatkuvat lokakuulle asti. Neuvontakäynnit ovat asukkaille vapaaehtoisia ja maksuttomia. Neuvontatyö rahoitetaan Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen myöntämällä haja-asutuksen jätevesineuvonta-avustuksella. Neuvontahanke lähestyy kunnan kanssa valituilla alueilla kiinteistönomistajia aktiivisesti kirjeillä. Kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa tarjotaan ensisijaisesti omakotitalokiinteistöille mutta omistajien pyynnöstä tarvittaessa myös kesämökeille. Neuvontahanke osallistuu kesän kuluessa erilaisiin yleisötilaisuuksiin, joissa on myös tarjolla jätevesitietoa. Jätevesineuvoja on mukana Jätevesiongelmiin on tarjolla apua. tunnin. Neuvontakäynnit alkavat Riihimäellä todennäköisesti kesäkuun alussa ja ne toteutetaan kesän aikana. Lisätietoja: www.vhvsy. fi -> Jätevedenpuhdistus -> Hajajätevesineuvonta Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, vanhempi hajajätevesineuvoja Sanna Laakso, p. 044 767 1393 ja sähköposti hajaneuvoja@vesiensuojelu.fi Riihimäen kaupunki, ympäristötarkastaja Riina Tamminen, p. 019 758 4163 ja sähköposti riina.tamminen@ riihimaki.fi Riina Tamminen myös Lopen kunnan järjestämässä Tule tutuksi tavataan torilla -tapahtumassa lauantaina 7.6.2014. Tapahtuman aikana hän pitää klo 11.45 alkavan jätevesi-infon Lopen kunnantalon valtuustosalissa. Lopen jätevesineuvontaa hoitaa vastaava jätevesineuvoja Kirsikka Pynnönen. Hänet tavoittaa puhelimitse: 050 384 6490 tai sähköpostilla: kirsikka.pynnonen@ kvvy.fi Juha Viinikka sijärjestelmästä ja sitä koskeva käyttö- ja huolto-ohje. Selvityksessä tulee olla: l kuvaus kiinteistön jätevesiratkaisusta l perusteltu arvio ympäristöön joutuvasta kuormituksesta ja käsittelyvaatimusten täyttymisestä l asemapiirros, josta ilmenee jätevesijärjestelmän sijainti ja jätevesien purkupaikat Jos selvitys vielä puuttuu, selvityksen voi teetättää ammattilaisella, esimerkiksi haja-asutuksen vesihuoltoon perehtyneellä suunnittelijalla. Jos jätevesijärjestelmä on yksinkertainen, voi selvityksen sekä käyttö- ja huoltoohjeen tehdä itse. Jos selvityksen perusteella arvioidaan, ettei jätevesijärjestelmä täytä asetuksen vaatimuksia, on järjestelmä uusittava tai parannettava 15.3.2016 mennessä. Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? Ennen jätevesijärjestelmän tehostamista tai uuden rakentamista tarvitaan pätevän suunnittelijan laatima jätevesisuunnitelma, joka liitetään rakennus- tai toimenpidelupahakemukseen. Luvan käsittelee ja myöntää kunnan rakennusvalvontaviranomainen. Hae järjestelmän tehostamiselle tai uuden rakentamiselle lupaa kunnan rakennusvalvonnasta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Mistä tiedän millaiset järjestelmät täyttävät asetuksen vaatimukset? Suomen ympäristökeskus ylläpitää niin sanottua puhdistamosivustoa, jonne kootaan tietoa jätevesien käsittelyjärjestelmistä ja niiden puhdistustehosta. Sivusto löytyy hakusanalla SYKEn puhdistamosivusto tai valtion ympäristöhallinnon verkkosivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi > Rakentaminen > Rakennushanke > Talotekniset järjestelmät (LVI) > Kiinteistön jätevesien käsittely > Puhdistamosivusto jätevesien käsittelymenetelmistä Mistä tiedän kuka on pätevä suunnittelija? Pätevä suunnittelija osaa esittää kiinteistön omistajalle kaikki sellaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät, jotka soveltuvat kiinteistölle ja täyttävät asetuksen vaatimukset ja mahdolliset kunnan tai kaupungin ympäristönsuojelumääräykset. Hyvään suunnitteluun sisältyy aina käynti kiinteistöllä. Koska kaikki markkinoilla olevat käsittelyjärjestelmät eivät sovi kaikkialle, on suunnittelussa erityisesti otettava huomioon paikallisten olosuhteiden vaikutus järjestelmän valintaan. Järjestelmän valintaan vaikuttavat mm. kiinteistön sijainti, kunnan ympäristönsuojelumääräykset, tontin maaperä sekä kiinteistön käyttötiheys ja käyttäjämäärä. Joissain tapauksissa voidaan kuormituksen vähentämisvaatimus saavuttaa olemassa olevaa järjestelmää uusimalla ja tehostamalla, joissain taas joudutaan toteuttamaan kokonaan uusi jätevesien käsittelyjärjestelmä. Kuva: Tiina Paju / YHA Kuvapankki Jätevesijärjestelmien suunnitelmia laativat hajaasutuksen vesihuoltoon perehtyneet suunnittelijat, joita toimii rakennus-, LVI- ja ympäristöaloilla. FISE Oy (www.fise.fi > Päteväksi todetut henkilöt > Suunnittelu > Uudisrakentaminen > Haja-asutuksen VHS) pitää listaa koulutuksen käyneistä pätevistä suunnittelijoista. Suunnittelijoiden yhteystietoja löytyy myös Suomen vesiensuojeluyhdistysten liiton sivuilta (www.vesiensuojelu.fi). Keneltä voin kysyä neuvoja? Haja-asutuksen jätevesiasioissa voit kysyä neuvoa oman kuntasi rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. Hyvää tietoa löytyy myös esimerkiksi valtion ympäristöhallinnon hajajätevesisivustolta www. ymparisto.fi/hajajatevesi Yhteystiedot kunnittain Hausjärvi: Ympäristösihteeri Lotta Kölli, p. 019 758 6561, rakennustarkastaja Matti Riihelä, p.019 758 6860 Loppi: Ympäristöpäällikkö Juha Viinikka, p. 019 758 6048, johtava rakennustarkastaja Olli Kuntonen, p. 019 758 6044 Riihimäki: Ympäristötarkastaja Riina Tamminen, p. 019 758 4163, rakennustarkastaja Raimo Niemi, p. 019 758 4151 Riina Tamminen

6 Siirtoasiakirja varmistaa vastuullisen jätehuollon Siirtoasiakirja tarvitaan, jotta varmistetaan jätteiden luotettava ja vastuullinen jätehuoltoketju. Lisäksi siirtoasiakirjan käyttö luo edellytykset kuljetusten seurantaan ja valvontaan. Hyväksytty kerääjä ja vastaanottaja Jätteen haltijan pitää tarkistaa, että jätteiden kuljettaja ja kerääjä on hyväksytty tai merkitty jätehuoltorekisteriin ja että hyväksyntä kattaa myös kyseisen jätteen kuljetuksen. Jätteenkuljettajan on pidettävä jätehuoltorekisteriotetta aina mukana. Jätteen haltijan on varmistettava, että joko kerääjällä tai kuljetuksen vastaanottajalla on viranomaisen myöntämä ja voimassa oleva ympäristölupa. Siirtoasiakirjan käyttö laajeni Uusi jätelaki laajensi siirtoasiakirjan käyttöä jätteen kuljetuksissa. Jätelain mukaan jätteenhaltijan on laadittava siirtoasiakirja vaarallisesta jätteestä, sako- ja umpikaivolietteestä, rakennus- ja purkujätteestä, hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteestä sekä pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirjaan merkitään valvonnan ja seurannan kannalta tarpeelliset tiedot muun muassa jätteestä, sen alkuperästä ja kuljettajasta. Vaarallisista jätteistä merkitään muita jätteitä tarkemmat tiedot. Siirtoasiakirjan on oltava mukana koko jätteen siirron ajan. Siirron päättyessä asiakirja luovutetaan jätteen vastaanottajalle, joka vahvistaa jätteen vastaanoton. Laatimisvelvollisuus ja siirtoasiakirjan säilytys Siirtoasiakirja koskee jätteen ammattimaista kuljettamista. Siirtoasiakirjaa ei siten vaadita, jos asuinkiinteistön haltija esimerkiksi kuljettaa omatoimisesti rakennus- ja purkujätteitään kunnan hyväksymään tai määräämään vastaanottopaikkaan. Jos jäte haetaan kotitaloudesta, jätteen kuljettajan on jätteen haltijan sijasta laadittava siirtoasiakirja sekä huolehdittava asiakirjan antamisesta vastaanottajalle ja sen säilyttämisestä. Jätteen haltijan on huolehdittava siitä, että siirtoasiakirja on mukana jätteensiirron aikana, ja että asiakirja annetaan siirron päätyttyä jätteen vastaanottajalle. Jätteen haltijan (tai kotitalouksista noudetun jätteen osalta jätteen kuljettajan) ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan. Siirtoasiakirja on tarvittaessa esitettävä valvovalle viranomaiselle tai poliisille. Lisätietoa: Ohjeita ja lomakkeita siirtoasiakirjan käyttöön löytyy Ympäristöministeriön ja Kiertokapula Oy:n internetsivuilta. http://www.kiertokapula. fi/palvelut/palvelut-yrityksille/siirtoasiakirjat/ http://www.ymparisto.fi/ fi-fi/asiointi_ja_luvat/luvat_ilmoitukset_ja_rekisterointi/jatteiden_kerays_ja_ kuljetus_suomen_sisalla Jenni Lehtonen Teollisuuskatu 28, 11100 RMK Väestöennuste on yleiskaavan kiireisin tehtävä Riihimäellä laaditaan parhaillaan yleiskaavaa, jonka on määrä valmistua kuluvalla valtuustokaudella vuoden 2016 loppuun mennessä. Sen jälkeen yleiskaava tarkistetaan joka neljäs vuosi jokaisen valtuustokauden alussa. Kiireisin tehtävä on väestöennusteen laatiminen. Siinä tulee selvittää miten nykyinen vajaan 30 000 asukkaan Riihimäki kasvaa vuoteen 2035 mennessä. Sen pitäisi olla selvillä syyskuuhun mennessä, kertoo yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkonen. Meidän on otettava huomioon nykyiset ja tulevat asukkaat ja pyrittävä ratkaisemaan uudet asuinalueet. Myös sosiaali- ja sivistystoimi tarvitsevat ennusteita, jotta päästään ratkaisemaan esimerkiksi päiväkotien ja koulujen tarpeet, Itkonen selvittää. Kalmu, Varuskunta, Riutta vai Arolampi? Melkoinen pähkinä on mikä alue asetetaan etusijalle pientalorakentamisessa. Aiemmin Kalmun piti olla varma. Riutta ei ole maanomistussuhteiltaan yhtään Kalmua helpompi. Myös Arolammilla ja Monnissa törmätään lähes samoihin ongelmiin. Nyt Varuskunnan alue on havaittu kiinnostavaksi yhdyskuntarakenteen kannalta, mutta sen tulevaisuus on epävarma. Tiedetään, ettei valtio jatka nykyisen ampumaradan toimintaa, ja radalle olisi löydettävä uusi paikka, jos alueelle suunnitellaan lisää asutusta. Parhaillaan teemme asumisen ja työpaikkojen mitoitusratkaisuja. Joudumme tekemään valintoja, Seppo Itkonen sanoo. Kaupunginvaltuustolla on marraskuussa käsissään yhteenveto, jonka pohjalta se antaa jatkosuunnitteluohjeet yleiskaavaluonnoksen laatimista varten. Suunnittelun tavoitteet tulevat vielä tarkemmin määritellyiksi rakennussuunnitelman yhteydessä, Seppo Itkonen muistuttaa. Uusia liikenneväyliä vai nykyisten parantamista? Tärkeä ja pitkäjänteinen kysymys ovat isot liikenneväylät. Valtion viranomaiset on saatava samoille aaltopituuksille, Itkonen pohtii. Parhaillaan moottoritielle suunnitellaan Arolammin eritasoliittymää, jolloin se palvelee muun muassa Valion meijerin laajennustarpeita ja pitemmällä tähtäyksellä sen seudullinen merkitys korostuu. Paperilla on myös tie, joka johtaisi Launosten kohdalta kantatieltä 54 moottoritielle Arolammin eritasoliittymään. Jo vuosia papereissa on esiintynyt Arolammin orsi, tieyhteys moottoritieltä Arolammin sivuitse kantatielle 54. Sen ongelmana on Silmäkenevan ylitys. Elinkeinoelämän ja asumisen tarpeet on nivottava yhteen. Kunnossa olevat liikenneyhteydet houkuttelevat sekä uusia asukkaita että elinkeinoelämää, Seppo Itkonen sanoo. Hän muistuttaa, että myös nollavaihtoehtoa on selvitettävä vertailun pohjaksi. Se merkitsee nykyisten yhteyksien parantamista, ei uusien rakentamista. Lähipalveluja ei saa unohtaa Palvelujen on pelattava, painottaa Seppo Itkonen. Se merkitsee joukkoliikenteen Anne Uuttu-Millasnoore (vasemmalta), Elmo Lampén ja Matti Koskelo pohtivat yleiskaava-arkkitehti Seppo Itkosen johdolla yleiskaavanäkymiä kevään yleisötilaisuudessa. Toukokuu 2014 järjestämistä ja sitä, ettei päiväkotiin, kouluun ja kauppaan ole liian pitkä matka. Itkonen muistuttaa, että Uudellamaalla noudatettavan periaatten mukaan palvelut on saavutettava ilman omaa henkilöautoa. Vastaavaa periaatetta ei Kanta-Hämeessä ole. Pidän yhdyskuntarakenteen kannalta huonona, jos asukas palveluihin päästäkseen tarvitsee henkilöautoa. Joukkoliikenne on järjestettävä toimivaksi, Itkonen vetoaa. Mikä on viheralueiden merkitys ihmisille? Yleiskaavoitukseen liittyen konsultti alkaa tehdä viheralueohjelmaa, jossa tarkastellaan puistojen lisäksi kaikkia viherpalveluita ja liikuntapaikkoja. Luontoalueiden suunnittelun ohella suunnitellaan ekologinen verkosto, joka mahdollistaa eläinten ja kasvien liikkumisen ja levittäytymisen alueelta toiselle, kertoo yleiskaavatutkija Annina Mellais. Tulevana syksynä järjestetään ainakin kolme yleisötilaisuutta kaupungin eri puolilla. Ensi vuonna on varsinaisen suunnittelun aika. Siinä joudutaan miettimään mikä on viheralueiden merkitys ihmisille. Asia vaatii aikamoisen niksautuksen monien mielissä, Seppo Itkonen ennakoi. Yleiskaavaprosessiin kuuluu myös ympäristövaikutusten arviointi. Jo nyt rakennemalleista on tunnistettu niiden vaikutuksia. Syksyllä, kun itse rakennesuunnitelma syntyy, tehdään yksityiskohtaiset arviot esimerkiksi energiatehokkuudesta ja vaikutuksista lapsiin. Näin säästät selvää rahaa ja ympäristöä Helsingin Ympäristöpalvelut (HSY) tarjosi huhtikuun lopulla Helsingissä järjestetyn Kierrätystehtaan kävijöille rahanarvoisia ympäristönsäästövinkkejä. Hinnat ovat takuulla noinhintoja, mutta antavat suuntaa. l Lyhentämällä päivittäistä suihkua 10 minuutista 5 minuuttiin säästät 155 euroa vuodessa. l Vaihtamalla yhden liharuoka-aterian viikossa kasvisruoka-ateriaan säästät noin 60 euroa vuodessa. l Kulkemalla lähikauppaan kävellen auton sijaan säästät bensakuluissa 30 euroa vuodessa.

Toukokuu 2014 Uusi kaukolämpölaitos vähentää Oitin päästöjä Adven Oy:n lämpölaitos on kuluvan vuoden alusta johtanut Oitin taajaman kaukolämpöverkkoon energiaa, jonka raaka-aineena entisen raskaan polttoöljyn sijaan on puuhake. Ostamme valmista puuhaketta, joka on lähtöisin Oitin lähitienoilta, kertoo projektipäällikkö Tomi Suutari Adven Oy:stä. Advenin lämpölaitos nousi Hausjärven kunnalta ostetulle maalle Oitin aseman tuntumaan. Laitos on miehittämätön. Keskusvalvomo on Vantaalla, ja Oitissa käydään säännöllisin väliajoin. Oitin laitos pystyy viistoaumakattilassaan polttamaan hakkeen lisäksi palaturvetta. Kattilavalmistaja on suomalainen, samoin olivat alihankkijat ja rakennusmiehet. Laitos on rakennettu vastaamaan nykyajan ympäristövaateita. Päästöt ovatkin Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelmaa päivitetään parhaillaan. Tarkasteltavana ovat Herajoen, Arolammin ja Riihiviidankallion pohjavesialueet. Herajoen pohjavesialueella sijaitsevalta vedenottamolta pumpattiin viime vuonna pohjavettä verkostoon keskimäärin noin 2 000 kuutiota vuorokaudessa. Pohjavesialueista paljon uutta tietoa Edellinen Riihimäen seudun pohjavesien suojelusuunnitelma laadittiin vuonna 2004. Kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon muutoksia, joiden vuoksi suojelusuunnitelma on päivitettävä. Pohjavesien suojeluun ja käyttöön liittyviä säännöksiä on uudistettu. Herajoen pohjavesialueella on tehty lukuisia maaperä- ja pohjavesitutkimuksia, joiden tulosten perusteella tietämys pohjaveden laadun nykytilasta ja pohjaveden virtausolosuhteista on tarkentunut. Pohjavesialueille on sijoittunut uusia riskitoimintoja. Valvontaviranomaisten vähentyneet tuntuvasti, kehaisee Adven Oy:n viestintäpäällikkö Outi Pelkonen. Oitin laitoksen teho on kaksi megawattia. Puuhaketta kuluu maksimiteholla noin 100 kuutiota vuorokaudessa. Kaukolämpöverkkoa on Oitissa nelisen kilometriä. Lämpö päätyy julkishallinnon rakennuksiin ja pientaloihin. Oitin laitoksen vihkiäiset pidetään lokakuussa. Myös Lopella toimii Advenin vastaava lämpölaitos, johon hake tulee Lopelta. Se sijaitsee kantatien 54 varrella, Riihimäeltä tultaessa hieman ennen kirkonkylää. Valion meijerin alueella Riihimäellä toimii niin ikään Advenin laitos, joka tuottaa lämpöä meijerin tarpeisiin. Mikä ihmeen Adven? Advenin Suomen liiketoiminta käynnistyi jo vuonna 1982 osana Neste Oy:tä, josta sittemmin tuli Fortum. Riihimäen pohjavesialueiden suojelusuunnitelma päivitetään tietojen perusteella riskikohteille tehdään riskinarviointi, jonka tulosten perusteella arvioidaan tarvittavat suojelutoimenpiteet ja niiden kiireellisyysjärjestys. Pohjavesien suojelu kaikkien yhteinen asia Suojelusuunnitelmassa tullaan esittämään toimenpidesuositukset pohjavesialueilla todettujen riskien vähentämiseksi ja toimintaohjeet pohjavesialueilla tapahtuvissa vahinko- ja onnettomuustapauksissa. Maankäytön suunnittelua varten esitetään yhteenveto siitä, mitä rajoituksia pohjavesiolosuhteet aiheuttavat rakentamiselle ja eri maankäyttömuodoille. Tavoite on myös tehostaa tiedottamista pohjaveden suojelutoimenpiteiden tärkeydestä pohjavesialueiden yrityksille ja asukkaille. Pohjaveden laatua tarkkaillaan Pohjaveden pinnankorkeuksia ja laatua tarkkaillaan tärkeillä pohjavesialueilla säännöllisesti. Riihimäen Vesi tarkkailee Herajoen pohjavedenottamolta lähtevän veden laadun lisäksi pohjaveden laatua ja pinnankorkeuksia useissa eri puolilla Herajoen pohjavesialuetta sijaitsevissa pohjaveden havaintoputkissa. Useilla toiminnanharjoittajilla on lupaviranomaisen määräämä velvoite tarkkailla pohjaveden laatua. Suojelusuunnitelman päivitettyjen tietojen perusteella voidaan arvioida onko pohjavesitarkkailu riittävää pohjaveden laadun ja määrän yleiskuvan ja mahdollisten haitta-aineiden levinneisyysalueiden arvioimiseksi. Suojelusuunnitelman päivitys valmistuu kuluvan vuoden elokuussa. Työ tehdään Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:ssä, ja tilaajina ovat Riihimäen kaupungin katuja puistoyksikkö ja Riihimäen Vesi. Työtä koordinoi Riihimäen kaupungin ympäristönsuojeluyksikkö. Anna-Liisa Kivimäki Kirjoittaja on Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen pohjavesiasiantuntija. UUSI KOKOUSTILA VUOKRATTAVANA RYTTYLÄSSÄ Polttoaineena käytettävä puuhake päätyy kuljettimen avulla suoraan kattilaan, kertovat Tomi Suutari ja Outi Pelkonen. Hausjärven ympäristönsuojelumääräykset voimaan Vuoden 2012 alussa Fortum myi Fortum Energiaratkaisut nimellä toimineen liiketoiminnan EQT:n Infrastruktuurirahastolle. Myös Advenin Viron liiketoiminta siirtyi samaan aikaan EQT:lle ja yhtiöt yhdistivät voimansa muodostaen Advenin, joka kutsuu itseään Suomen ja Viron johtavaksi räätälöityjen energiaratkaisujen toimittajaksi. Adven Oy:llä on Suomessa 160 kaukolämpölaitosta ja -verkkoa. Yhtiö investoi Suomessa vuodessa noin 40 miljoonaa euroa. Hausjärven kunnassa on valmisteltu ympäristönsuojelumääräykset, jotka tulivat voimaan 1.2.2014. Ympäristönsuojelumääräykset ovat ympäristönsuojelulakia täydentäviä, paikalliset olosuhteet huomioon ottavia, kansalaisia ja viranomaisia sitovia määräyksiä. Määräykset koskevat toimia ja rajoituksia, joilla ehkäistään erilaisia ympäristön kannalta haitallisia päästöjä tai niiden vaikutuksia. Hausjärven kunnassa määräyksiä on annettu muun muassa talousjätevesien käsittelemisestä viemäriverkoston ulkopuolella ja kemikaalien käsittelystä. Määräykset ovat säännöllisesti käytettävä työkalu, joka helpottaa jokapäiväistä työntekoa. Määräykset haluttiin pitää yksinkertaisina, selkeinä ja helposti valvottavina. Ympäristönsuojelumääräykset ovat luettavissa Hausjärven kunnan internet-sivuilta www.hausjarvi.fi Lotta Kölli 7 Lopen pohjavesialueeseen muutoksia Viime syksynä valmistuneen Lopen pohjavesialueiden geologisen rakenneselvityksen tulosten hyödyntäminen näkyy selkeästi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen joulukuussa 2013 tekemässä muutoksessa Lopen Kirkonkylän pohjavesialueen rajaukseen ja luokkaan. Tutkimuksessa varmistettiin laaja-alaisen kalliokynnyksen sijainti taajaman itäosassa. Kalliokynnys estää pohjavesivirtauksen taajaman keskustasta itään. Tutkimuksen perusteella pohjavesivirtaus tapahtuu taajama-alueelta pääosin kaakkoon ja etelään, kohti Loppijärveä sekä koilliseen Kantatie 54:n pohjoispuolelle. Hämeen ELY-keskus on muuttanut kalliokynnyksen perusteella pohjavesialueen länsi- ja itäpuoliskojen välistä rajaa aikaisempaa enemmän itäänpäin ja muuttanut länsiosan pohjavesiluokitusta luokasta I luokkaan II. Myös Pohjavesialueen rajauksia on jonkin verran tarkistettu tutkimustulosten perusteella. Juha Viinikka Lukijat kirjoittavat Banaanikärpäset pois päiviltä Olen löytänyt paljon paremman keinon banaanikärpästen poistamiseksi kuin tuo iänikuinen toimimaton tapa laittaa se käynyt aine suppilon tapaiseen astiaan. Muutamalla valmistajalla on ikkunaan teipattava läpinäkyvä teippi jossa ilmeisesti on jokin niitä kärpäsiä houkutteleva aine, mihin ne hakeutuvat ja liimautuvat joten ne kuolevat siihen. Toimii ehdottoman varmasti. Markku Tanninen Riihimäki Materiaalitehokkuus Opetus ja kasvatus Rekrytoiva koulutus korkeakoulutetuille Teollisuuden palvelut Vesihuolto Viemäri- ja putkistohuolto Ympäristökasvatus

8 Toukokuu 2014 Liisa Laulujoutsenen kevätviesti Liisa ja Lauri Turkhaudanjärvellä. Hei! Olen Liisa Laulujoutsen ja asun Hausjärven Turkhaudanjärvellä, johon kumppanini Laurin kanssa olemme rakentaneet pesän. Olemme isoja valkoisia, keltanokkaisia lintuja ja meillä on mustat räpyläjalat. Nimemme olemme saaneet äänestämme, jota ihmiset vertaavat vaskipuhaltimen tai ison urkupillin ääneen. Isovanhempamme ovat kertoneet vaarallisista ajoista, jolloin lajimme metsästettiin Suomessakin miltei sukupuuttoon(1), mutta rauhoittaminen(2) pelasti meidät. Nykyisin olemme Suomen kansallislintu. Kotijärvemme on pieni ja rauhallinen. Vain silloin tällöin joku lintutarkkailija kapuaa lintutorniin ja kiikaroi meitä, mutta tunnemme olomme turvallisiksi, sillä torni on kaukana kodistamme eikä pesälle helposti pääse kuin lentämällä. Olemme pitäneet Laurin kanssa yhtä jo usean vuoden, ja muiden joutsenten tapaan palaamme varmaankin taas ensi keväänä kotijärvellemme rakentamaan yhteistä pesää. Maaliskuussa lensimme parvemme mukana Suomeen Saksasta, jossa vietämme talvemme. Kun vesistöt syksyllä alkavat jäätyä, lähdemme taas muuttomatkalle etelään. Ensimmäinen yhteinen työ Turkhaudanjärvellä oli pesän rakentaminen. Minä naaraiden tapaan tein pääosan rakennustyöstä. Laurin aika kului reviirin(3) vartioinnissa. Löysimme pehmeää turvetta, sammalta, mutaa ja vesikasveja. Viikko siinä kului, ja kun pesä oli valmis, munin sinne viisi kermanvalkeaa munaa. Haudonnan aikana munat vähitellen värjääntyivät ruskeiksi. Näinä päivinä odotamme ensimmäisen poikasen kuoriutumista. Lauri on ahkerasti vartioinut pesän lähettyvillä siltä varalta, että kettu, minkki tai jokin muu tunkeilija tulisi rosvoamaan munia. Kun poistun pesältä ruokailemaan, peitän munat huolellisesti pesäaineksilla. Puuhaa riittää, sillä pesää on myös korjailtava ajoittain. Meillä on pitkä kaula ja vahva nokka, ja niiden avulle revimme ravinnoksemme järven pohjasta vesikasveja ja niiden juuria. Syömme mielellämme myös vesikasvien ilmaversoja ja vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä ja hyönteisiä. Kun poikaset ovat kuoriutuneet, huolehdimme molemmat niiden hoidosta. Poikaset viettävät ensimmäisen talvensa kanssamme. Poikaset oppivat lentämään suunnilleen kolmen kuukauden ikäisinä, joten toivomme kovasti, ettei talvi tule liian aikaisin. Liisa (1) sukupuutto: jonkin lajin katoaminen lopullisesti. (2) rauhoitus: jonkin lajin suojeleminen häirinnältä lailla. (3) reviiri: eläimen elinpiiri eli alue pesän ympärilllä. 1. Ristikko: 2. 1 Paikka, jossa Liisalla ja Laurilla on pesänsä 3. 2 Maa, josta ne lensivät keväällä Suomeen 4. 3 Minkä värinen on laulujoutsenen nokka? 4 Mikä väri niillä on räpylöissä? 5. 6. 8. 7. 5 Mikä pelasti laulujoutsenet häviämästä Suomen luonnosta? 6 Minkä värinen on Liisan ja Laurin höyhenpeite? 7 Mikä on rakennelma, josta voi seurata lintujen elämää? 8 Paljonko aikaa kuluu laulujoutsenen pesän rakentamiseen? 9 Montako munaa Liisa Laulujoutsen muni? 10 Mikä on munien väri? 11 Mikä ominaisuus on antanut laulujoutsenelle sen nimen? 12 Mikä siivekäs on laulujoutsenten herkkua? 13 Mikä miltei hävitti laulujoutsenet Suomesta? 14 Laulujoutsenen herkkuvihannes? 12. 13. 9. 11. 10. 14. Täytä oheinen ristikko sanoilla, jotka löytyvät tarinasta. Pystysuoralle riville muodostuu laulujoutsenta kuvaava sana. Lähetä vastaus 31.8.2014 mennessä osoitteella: Lopen ympäristötoimi, Yhdystie 5, 12700 Loppi. Vastaajien kesken arvomme palkintoja. Viime syksyn Ekokaaren lastennurkan palkitut olivat Riina Raatikainen, Hausjärvi ja Kia Kytöheimo, Riihimäki. Palkinnoksi heille on lähetetty Eläimiä Suomen luonnossa kirja. Turkhaudanjärven elämää voi tarkkailla lintutornista Lähes olemattomaksi kuivunut Turkhaudanjärvi ruopattiin muutama vuosi sitten ja sinne rakennettiin myös lintutorni, josta voi seurailla vaikkapa laulujoutsenen pesintää. Kyllä tornissa päivittäin on kävijöitä, kertoo hankkeen vetäjänä toiminut Jukka-Pekka Nieminen selaillessaan vihkosta, johon kävijät jättävät havaintonsa ja puumerkkinsä. Tuolla se joutsenpari pesii, Jukka-Pekka Nieminen myhäilee. Järven kunnostus, jossa järveen ruopattiin pari hehtaaria lisää avovettä, ja lintutornin rakentaminen tehtiin EU-hankkeena, mutta siihen sisältyi myös runsaasti talkootyötä. Hankkeen puuhaajana oli Turkhaudan metsästysyhdistys. Aikaisemmin miltei umpeen kasvaneessa Turkhaudanjärvessä ovat viime vuosina joutsenen lisäksi pesineet muiden muassa kurki, ruskosuohaukka, kaulushaikara, sinisorsa ja taivaanvuohi. Kuluneena keväänä metsästysyhdistys raivasi alueelta pajua ja muuta pensaikkoa. Lintutornin käyttö on yleisölle avoin ja vapaa, Jukka-Pekka Nieminen kannustaa. Torni sijaitsee Hausjärven Turkhaudalla. Miinan Montulta lähdetään Janakkalan suuntaan, ja ennen ensimmäistä taloa tien varrelta vasemmalta löytyy lintutornille osoittava tienviitta. Autot neuvotaan jättämään pysäköintipaikalle Seurojentalolle. Kävelymatkaa kertyy muutama sata metriä.

Toukokuu 2014 Ennakoi ja karta kalliita öljyvahinkoja TANKKI-hanke toteutti vuonna 2013 öljysäiliökartoituksen Riihimäen alueella ja tulokset on nyt käyty läpi. Öljysäiliökysely lähetettiin 870 kiinteistölle ja vastauksia saatiin 310 kiinteistön osalta. Kysely lähetettiin pääosin kiinteistöille, joissa viranomaisten tietojen mukaan on käytössä öljysäiliö, jota ei ole tarkastettu lähiaikoina. Käytössä on vielä paljon vanhoja säiliöitä Säiliön omistajien vastauksista kävi ilmi, että käytössä on vielä paljon vanhoja säiliöitä. Viidesosa vastaajista ilmoitti säiliön iäksi vähintään 40 vuotta. Kyselyn mukaan käytössä on vielä useita yli 50 vuotta vanhoja säiliöitä. Vastauksista kävi myös ilmi, että käytössä olevista säiliöistä parikymmentä on yli 40 vuotta vanhoja maanalaisia terässäiliöitä. Puolet kyseisistä vanhojen maanalaisten terässäiliöiden omistajista ilmoitti, että säiliötä ei ole tarkastettu säännöllisesti. Säiliön kuntoluokka ei myöskään ollut hyvin tiedossa. Toimi ennen kuin öljyvahinko sattuu Öljyvahingon riskiä lisää se, että säiliö on vanha, valmistettu teräksestä ja tarkastamaton. Perinteinen kaksiputkijärjestelmä aiheuttaa riskin öljyvuodolle ja se suositellaan vaihdettavaksi ns. yksiputkijärjestelmään. Lisäksi vanha maanalainen säiliö on saattanut syöpyä puhki, jolloin se vuotaa öljyä maaperään vuosien saatossa ilman että vuotoa havaitaan. Tämä aiheuttaa riskin myös pohjaveden pilaantumiselle. Varma keino vuotojen havaitsemiseksi on tarkastuttaa säiliö säännöllisesti. TANK- KI-hankkeessa käynnistyi öljyyntyneen maan koekunnostus Janakkalan alueella, jossa vanha maanalainen öljysäiliö todettiin tarkastuksen yhteydessä syöpyneeksi. Säiliö puhdistettiin öljystä ja poistettiin käytöstä. Uusi säiliö asennettiin rakennuksen sisälle. Ennen vuotta 1974 asennetut säiliöt suositellaan uusittaviksi, sillä ne on valmistettu eri säädösten mukaan kuin nykyiset säiliöt. Riihimäellä on alueita, jonne ei enää saa asentaa maanalaisia säiliötä. Käytännössä tämä määräys koskee pohjavesi- ja ranta-alueiden kiinteistöjä, joihin uusi öljysäiliö on sijoitettava maan päälle tai sisätiloihin. Säiliön kunto tarkastetaan määräaikaistarkastuksessa, joita tekevät Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) hyväksymät tarkastusliikkeet. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja, joka sisältää tiedot säiliön puhdistuksesta, kunnosta sekä kuntoluokituksen (A-, B-, C- tai D-luokka). C-luokan säiliö on poistettava käytöstä kuuden kuukauden kuluessa ja D-luokan säiliö välittömästi, koska se on läpisyöpynyt. Säiliön mahdolliset syöpymät merkitään pöytäkirjaan. Finanssialan keskusliitto on laatinut vuonna 2006 suojeluohjeen öljysäiliöiden vuotovahinkojen torjuntaan. Sen mukaan vakuutuksenottajan ja vakuutetun on noudatettava suojeluohjetta. Mikäli ohjetta ei noudateta, voidaan korvausta vähentää tai se voidaan evätä. Vakuutusturva kannattaa tarkistaa omasta vakuutusyhtiöstä, jotta vältytään mahdollisessa vahinkotilanteessa ikäviltä yllätyksiltä. Öljysäiliön omistaja tai haltija on vastuussa öljyvahingosta aiheutuvista kustannuksista. Öljysäiliötarkastuksista on hyötyä myös asuntokaupan teossa Öljysäiliön tarkastuspöytäkirjat kannattaa säilyttää myös ajatellen asunnon mahdollista myyntiä. Öljysäiliön tarkastus on ajankohtaista myös silloin, kun luovutaan öljylämmityksestä ja säiliö poistetaan käytöstä. Tarkastusta tilatessaan kiinteistön omistajan on muistettava pyytää tarkastajaa tekemään kuntotarkastus sen jälkeen kun säiliö on tyhjennetty ja puhdistettu. Mikäli säiliö todetaan syöpyneeksi tai muutoin vaurioituneen, se on vuotanut öljyä säiliön ympäristöön. Varsinkin maanalaisten säiliöiden vuotoja on vaikea havaita muutoin kuin tekemällä kuntotarkastus. Vuototapauksissa toimintaohjeita saa kunnan ympäristönsuojeluviranomai- Riihimäen johtava rakennustarkastaja Kyösti Piipponen: selta ja pelastuslaitokselta. Tieto, että säiliö on ollut ehjä käytöstä poistamishetkellä, on erittäin merkityksellinen kiinteistön omistajalle. Tarkastuspöytäkirja on yksi parhaista tavoista osoittaa säiliön kunto. Nykyään asunnon ostajat ovat valveutuneita ja kiinnittävät huomiota myös lämmitystavan muutoksiin ja mahdollisiin säiliöriskeihin. Mikäli säiliötä ei ole kuntotarkastettu käytöstä poiston yhteydessä, ainut luotettava tapa selvittää säiliön tiiviys on teettää maaperätutkimus. Tällöin saadaan selville, onko maaperä puhdas vai onko sinne vuotanut öljyä. Tarja Asikainen Kirjoittaja toimii TANKKIhankkeen projektipäällikkönä Lahden ammattikorkeakoulussa. Rakennusvalvonta on isojen muutosten edessä Lainsäädäntö on muuttunut, hallinnossa siirrytään ylikunnallisiin malleihin ja sähköinen asiointi yleistyy, diplomi-insinööri Kyösti Piipponen listaa rakennusvalvonnan uusia tuulia. Kyösti Piipponen siirtyi viime syyskuussa Sipoon rakennusvalvontapäällikön tehtävistä Riihimäen johtavaksi rakennustarkastajaksi, kun Seppo Lehtonen jäi eläkkeelle. Suunnitelmissa on, että sähköinen asiointi alkaisi ensi vuoden aikana, mutta monta kysymystä pitää vielä ratkaista. Rinnalle jää edelleen paperinen luvanhaku, Piipponen tarkentaa. Johtava rakennustarkastaja vastaa kaupungin tekniikan ja ympäristön toimialaan kuuluvan rakennusvalvontayksikön toiminnasta. Hän valmistelee ja esittelee ympäristölautakunnassa rakennusvalvonta-asiat ja myöntää pääosan rakennusluvista. Kaksikielisestä Sipoosta metropolialueelta töihin muutto Hämeeseen oli kuin mummolaan olisi tullut, Tuupovaarasta Pohjois-Karjalasta kotoisin oleva Piipponen maalailee. Hän kehuu työkavereita ja työympäristöään. Työ on ollut pitkälti sitä mitä odotin. Kaupunki on pieni ja asemakaavan kautta rakentaminen on selkeää. Sipoossa oli paljon hajaasutusalueita. Piipponen kehuu myös riihimäkeläisiä rakentajia. He ottavat ensin selvää rakennusmahdollisuuksista, ja sitten sovitaan tapaaminen. Kyösti Piipponen toivoisi alueelle enemmän suunnittelijoiden ammattikuntaa. Laajennus- ja muutostöitä on aika paljon, mutta paikallista suunnittelijaa ei ole kovin helppoa löytää. Takavuosina Kyösti Piipponen oli mukana urheiluseuran johtoportaassa. Nyt hän seuraa jääkiekkoa, pesäpalloa ja salibandyä penkkiurheilijana. Myös kotimaan matkailu kiinnostaa. Avovaimo on innokas puutarhaihminen, joten itsekin joudun niihin hommiin Monnin kylässä Askolassa. TANKKI-hankkeen tavoitteena on lämmitysöljysäiliöiden aiheuttamien ympäristöriskien pienentäminen Kanta- ja Päijät- Hämeessä. TANKKI on EAKR-rahoitteinen projekti, jota koordinoi Lahden ammattikorkeakoulu. Hankkeessa mukana ovat Riihimäen lisäksi Hattula, Janakkala, Hollola, Nastola, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ELYkeskus sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen pelastuslaitokset. Lisätietoa: www. lamk.fi/tankki Kyösti Piipponen pelasti varaston syövereistä työhuoneensa seinälle Reino Rautasen taulun, joka kuvaa Riihimäen Kauppakatua 1930-luvulla. Suurin harmaa rakennus keskellä ylhäällä on Västäräkki. Kuva on maalattu nykyisen Peltosaaren sillan suunnasta. Riihimäellä l Ilman lupaa tontille saa rakentaa korkeintaan 6 neliön rakennuksen, esimerkiksi leikkimökin, kasvihuoneen tai pihakatoksen. l Olemassa olevan rakennuksen laajennukseen on aina haettava lupa. Monenlaisia luomuherkkuja Woimasta Satu Mikkonen kokosi luomutuotteistaan herkkukorin. Siisti Riksu -kampanja kannusti kertomaan ja kuvailemaan siistin idean tai teon, joka vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisää yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Matkakeskuksessa oli pääsiäisen ja vapun ajan esillä kerrottuja ideoita sekä vinkkejä toteutettavaksi, jotta ympäristö olisi kaikille viihtyisä. Parhaat teot palkitaan Kevään ja kesän aikana kannattaa toteuttaa Siistit ideat ja teot. Tiedon toteutetuista ideoista tai teoista voi lähettää 31.8.2014 mennessä yhteystietoineen postiosoitteella: Riihimäen kaupunki, Ympäristönsuojeluyksikkö, PL 125, 11101 Riihimäki tai 9 Herkkupuoti Woima on avannut ovensa Riihimäen Hämeenkadun varrella. Woiman kaikki tuotteet ovat luomua. Lisäksi on erikoistuttu gluteenittomiin ja maidottomiin tuotteisiin. Kauppias Satu Mikkonen aloitti toukokuun alussa uuden elämän, jätti entisen työnsä ja avasi Woiman. Luomuun sekä gluteenittomiin ja maidottomiin tuotteisiin siirtymiseni on lähtenyt jo vuosia sitten oman perheen tarpeista. Taustalla hänellä on parin vuoden toimiminen Riimuruokapiirin yhteyshenkilönä. Sitä hän jatkaa edelleen talkoohengessä, ja Riimun kautta tilatut tuotteet noudetaan edelleen Vihreästä Talosta, Woimassa kun ei ole siihen tarkoitukseen tilaa. Woima toimii Entraamon etutilassa Holmroosin ja Almin kultaseppien välissä keskellä Riihimäkeä. Paikka löytyi sattumalta, ja tässä sitä ollaan, Satu Mikkonen sanoo järjestellessään hyllyjä kuntoon vappuna tapahtuneiden avajaisten jäljiltä. Vaikka tila on melko pieni, hyllyiltä löytyy kymmeniä tuotteita, kaikki luomua. Omana osastonaan ovat erilaiset pesuaineet sekä bamburätit ja -keittiöpyyhkeet. Ikkunatasolla houkuttelevat vyyhdit värisiä silkkivilla- ja hamppuvillalankoja sekä niistä neulotut sukat. Herkkuhyllyiltä löytyy ainakin spelttijauhoja, nuudeleita, laaja valikoima erilaisia teelaatuja, limpsaa, mehuja, suklaata, makeisia, riisimuroja ja -palloja, juureslastuja, pähkinöitä, mantelijauhoa, seitanjauhoa, tomaattisäilykkeitä, etikkakurkkuja, aurinkokuivattuja tomaatteja, kahvia, suolaa, intiaani- ja ruokosokeria sekä mausteita. Irtomyyntiin on tulossa muun muassa riisiä, pähkinöitä ja gluteenittomia jauhoja. Satu Mikkonen valmistaa lisäksi tilauksesta huovutustöitä: tossuja, pannunmyssyjä sekä kännykkä- ja muita pussukoita. Woima on avoinna arkisin klo 10-18 ja lauantaisin klo 10-15. Siistit ideat ja teot sähköpostitse: jenni.lehtonen@riihimaki.fi Parhaat teot palkitaan Riihimäki-päivänä syyskuussa. Lisätietoa Siisti Riksu -kampanjasta Riihimäen kaupungin Siisti Riksu -kampanja käynnistyi vuonna 2008. Kampanjan tavoitteena on vähentää ympäristön roskaantumista ja epäsiisteyttä sekä lisätä yhteistä vastuuta lähiympäristöstä. Mukana siistissä ajattelussa ovat kaikki kaupungin yksiköt. Riihimäen kaupungin lisäksi kampanjaan osallistuu useita paikallisia toimijoita, yrityksiä ja yhdistyksiä. Myös jokaisen Riihimäen asukkaan toivotaan osallistuvan kampanjaan tekemällä omia siistejä tekoja. Lisätietoja: www.riihimaki.fi/siistiriksu jenni Lehtonen

10 Riihimäen seurakunnan kesä Avoin saunailta kesäkuusta syyskuuhun keskiviikkoisin (4.6.- 24.9.2014 ) Hirvijärven leirikeskuksessa klo 17-20. Iltahartaus klo 19.45. Kahvio. Sauna seurakunnan jäsenille maksuton, muut 5 e. Keskuskirkko avoinna kesällä tutustumista ja hiljentymistä varten ma - pe 16.6. 8.8.2014 klo 12-15. Päivystäjä paikalla. Kesäkahvila Senioriseisake kesätorstaisin 5.6.-7.8. klo 13-14.30 Liiterin edessä (ulkona), Temppelikatu 11. Alkuhartaus klo 13, kahvit ja vapaamuotoista ohjelmaa. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuun hyväksi. Mielenterveyskuntoutujinen Kesäkahvila Liiterissä, Temppelik. 11, heinäkuussa 7.7. 28.7.2014 maanantaisin klo 13 14.30. Tarjolla kahvia ja pikkupurtavaa, hyvää seuraa ja pieniä ohjelmatuokioita. Vapaaehtoinen kahviraha yhteisvastuulle. Diakoniatyöntekijä tavattavissa. Sateen sattuessa sisätiloissa. Juhannusjuhla 20.6. klo 19 alkaen Hirvijärven leirikeskuksessa Buffetista makkaraa, kahvia, limsaa, suolaista ja makeaa kahvileipää, letun- ja makkaranpaistoa nuotiolla. Klo 20 Kokko syttyy (säävaraus). Lisätietoja: Riihimäen seurakunta, 019-7481, www.riihimaenseurakunta.fi Tule mukaan Reilun kaupan edistämiseen Reilu kauppa tarkoittaa järjestelmää, joka on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupassa. Reilun kaupan järjestelmä luo meille kuluttajille helpon tavan vaikuttaa omilla ostosvalinnoillamme, esimerkiksi valitsemalla reilun kaupan kahvia, teetä tai sokeria. Riihimäki sai Reilun kaupan kaupunki -arvonimen elokuussa 2012. Se tarkoittaa, että Riihimäen kaupunki on mm. sitoutunut lisäämään reilun kaupan tuotteiden käyttämistä omassa toiminnassaan. Miten edistää reilua kauppaa? Tule mukaan Riihimäen reilun kaupan kaupunki -edistämisryhmään. Riihimäellä toimii Reilun kaupan kaupunki -edistämistyöryhmä, joka levittää tietoa reilusta kaupasta, kannustaa muita toimijoita mukaan reilun kaupan edistämiseen sekä valvoo reilun kaupan kaupunki -kriteerien täyttymistä. Edistämisryhmä mm. järjestää reiluja kahvihetkiä lokakuussa vietettävällä valtakunnallisella reilun kaupan viikolla ja tiedottaa reilun kaupan ajankohtaisista asioista kaupungissa. Edistämisryhmässä on mukana tällä haavaa kaupungin edustajien lisäksi mm. Riihimäen Martat, Riihimäen seurakunta ja Riihimäen Vihreät. Edistämisryhmän toimintaan otetaan mielellään mukaan uusia yhteisöjä ja toimijoita. Jos edustamasi yhteisö/ ryhmä on kiinnostunut osallistumaan reilun kaupan toimintaan, ota yhteys Riihimäen kaupungin ympäristöasiantuntijaan puh. 019 758 4162. Vie Reilu kauppa työpaikallesi tai järjestöön Suomalaisilla työpaikoilla ja yhteisöissä juodaan päivittäin pannukaupalla kahvia. Työpaikoilla ja järjestöillä on siis oiva tilaisuus edistää reilua kauppaa valitsemalla kahvihuoneeseen esimerkiksi reilua kahvia, teetä, sokeria, hunajaa ja keksejä. Ja kokoustarjoiluun kannattaa luonnollisesti valita reiluja hedelmiä. Vaikuta reiluilla valinnoilla Reiluja tuotteita on tarjolla nykyään runsas valikoima: Reilun kaupan tuotteina löytyy muun muassa kahvia, teetä, suklaata, hedelmiä, viiniä, kukkia, puuvillaa ja urheilupalloja. Riihimäeltä löydät luontopolkuja ja lintutornin Toukokuu 2014 Riihimäki on Reilun kaupan kaupunki. Viime lokakuussa Reilun kaupan viikon tapahtuma järjestettiin Riihimäen Taidemuseossa. Reilun kaupan tuotteita suosimalla jokainen kuluttaja voi osallistua globaalin köyhyyden vähentämiseen ja vaikuttaa myönteisesti kehitysmaiden ihmisten elämään arkisten valintojen kautta. Tykkää Reilusta kaupasta Facebookissa Käy tykkäämässä Reilusta Riihimäestä Facebookissa osoitteessa https://www.facebook.com/riihimakireilu Salka Orivuori Vahteriston luonnonsuojelualueen luontopolulle pääsee seuraamalla luontopolkuviittoja Marjastajankadulta ja Vahteriston ulkoilureitiltä. Helppokulkuisen luontopolun pituus on noin kilometrin. Yhdeksän akvarellein kuvitettua taulua kertovat alueen luonnosta havainnollisesti ja värikkäästi. Suoluontoa esittelevä Hatlamminsuon luontopolku alkaa Hiihtomajantien päässä sijaitsevan Kiskon majan pihapiiristä. Polku on pituudeltaan noin kilometrin ja se kulkee pääosin pitkospuita pitkin. Luontopolun varrella on 12 taulua kertomassa Riihimäen arvokkaimmasta luontokohteesta Hatlamminsuosta. Vantaanjoen Käräjäkosken luontoa esittelevälle luontopolulle löydät ajamalla Erkyläntietä ja kääntymällä aivan kaupungin taajaman laidalla Käräjäkoskentielle. Polku alkaa Vantaanjoen ylittävän sillan vieressä olevalta parkkipaikalta. Luontopolku on pituudeltaan reilun kilometrin ja sen varrella on kuusi luontoaiheista taulua. Luontopolku sopii myös liikuntarajoitteisille. Hirvijärven luontoa esittelevä luontopolku sijaitsee Hirvijärven rannassa kaupungin uimaranta-alueella, Jänissaarentien varressa. Polku on pituudeltaan 300 400 metriä ja sen varrella on kymmenen Hirvijärven luonnosta kertovaa taulua. Peltosaaren kosteikkoluontopolku on Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen pystyttämä ja se alkaa Peltosaaren Työväenmuseon tuntumasta. Luontopolku kierretään polusta tehdyn vihkosen avulla. Lintutorni sijaitsee Paalijärven rannan tuntumassa Veljesmajantien pysäköintialueen ja kaupungin uimarannan välimaastossa. Luontopolkujen esitteitä on saatavana ympäristönsuojeluyksiköstä yritystalolta osoitteesta Eteläinen Asemakatu 2 (2. krs). Jenni Lehtonen KAIVONPORAUSTA Porakaivot Porakaivopumput Maalämpökaivot Viilaajankatu 1, Lahti Kotitalousvähennyskelpoinen Tällä kupongilla -20% valitsemastasi tuotteesta! (tarjous voimassa 31.8.2014 asti) NETTIKAUPPA OSOITTEESSA: kauppa.pompoti.fi Luomua ja ekologisia tuotteita Hämeenkatu 22, Riihimäki 040 7056231 Ma-Pe 10-18, La 10-15 www.facebook.com/pages/herkkupuoti-woima SOITA 0500-617626 Pompoti netissä: www.pompoti.fi Ma-Pe 10.00-18.00, La 10.00-15.00, (heinäkuu) Su 12.00-16.00 PUNAINEN TALO, Pohjoinen Asemakatu 10, 11130 Riihimäki Mitä tehdä puutarhajätteille ja ylijäämämaille? Puutarhajätteen oma hyödyntäminen Puutarhajätteen, kuten ruohonleikkuujätteen, lehdet ja oksasilpun voi kompostoida esimerkiksi lautarakenteisessa kehikossa. Sen sijaan talousjätteelle on oltava lämpöja jyrsijäeristetty kompostori. Kompostoinnista ei saa aiheutua haittaa naapureille tai ympäristölle. Kompostointiohjeita saa mm. kuntien ympäristönsuojeluyksiköistä ja Kiertokapulasta. Silputun puutarhajätteen voi käyttää myös katteena tai mökin ulkohuussin kuivikkeena. Kunnan tai kenenkään muunkaan maalle ei jätteitä saa kipata. Avopoltto Puutarhajätteiden avopoltto on vähäisessä määrin sallittu taaja-asutusalueen ulkopuolella. Poltosta ei saa aiheutua haittaa tai vaaraa naapureille tai ympäristölle. Taajaasutusalueella avopoltto on kielletty. Kiertokapula Kiertokapulan jätteiden käsittelyalueille puutarhajätettä voi viedä maanantaista perjantaihin klo 7-19, toukokuussa myös lauantaisin klo 9-14. Haravointijäte ja risut on lajiteltava omiin kasoihinsa ja muovisäkit poistettava. Puutarhajätteestä veloitetaan 9 euroa/kuorma. Lisätietoja Kiertokapulan neuvontapalveluista, puh. 075 753 0010. Riihimäki Järjestetty jätteenkuljetus Riihimäellä kiinteistökohtaisessa keräyksessä haravointijäte voidaan pakata enintään 15 kg painavaan säkkiin ja sijoittaa jäteastian viereen kuljetusta varten. Järjestetyssä jätteenkuljetuksessa peritään jäteastian ulkopuolelle jätetyistä pusseista taksan mukaisen irtojätemaksu. Suuremmat erät on kuljetettava itse. Puutarhajätettä ei saa laittaa biojäteastiaan. Hausjärvi Oitin maankaatopaikka: Kisällintie, 12100 Oitti. Aukioloaika ma to 8 14.30 ja pe 8 13.30. Keväisin ja syksyisin avoinna kahtena lauantaina erikseen ilmoitettavina päivinä. Loppi Jokiniemen maankaatopaikka: Puutarhajätettä, risuja ja oksia otetaan vastaan Lopen kunnan maankaatopaikalle, joka sijaitsee Niittypellontien päässä Jokiniemessä, Kantatie 54:n pohjoispuolella. Puutarhajätteen (myös oksat ja risut) viemisestä tulee sopia Lopen kunnan teknisen toimen kanssa kunnantalolla (Yhdystie 5), josta saa ohjeet ja puomin avaimen. Avain palautetaan tekniseen toimeen. Ylijäämämaiden vastaanotto Puhtaita ylijäämämaita vastaanotetaan Kiertokapula Oy:n Kapulan ja Karanojan jätteenkäsittelyalueilla p. 075 753 0000 (vaihde, palvelee arkisin klo 8 15). Kapulassa Hyvinkäällä puhtaita maita vastaanotetaan erikseen sovitusti kapasiteetin mukaan: ota yhteyttä puh. 040 3524 386/Laura Tokeensuu tai etunimi.sukunimi@kiertokapula.fi. Yksittäisiä henkilö- ja kuorma-autokuormia vastaanotetaan myös ilman erillistä vastaanottosopimusta hinnaston mukaan. Hausjärvellä Oitin maankaatopaikalla ja Lopella Jokiniemen maankaatopaikalla vastaanotetaan puhtaita ylijäämämaita. Ks. osoitteet ja aukioloajat edellä. Hausjärven ja Lopen kunnan järjestämät maankaatopaikkapalvelut ovat vain kunnan asukkaille. Jenni Lehtonen ympäristönsuojelusuunnittelija

Toukokuu 2014 Torstaikävelyt Riihimäki-Seura ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys järjestävät perinteisiä torstaikävelyjä. Kaikki kaupunkilaiset ovat tervetulleita kävelyille. Ne alkavat klo 18 ja kestävät 1-2 tuntia. HUOM! Yölaulaja-, lepakkoja sieniretkillä eri alkamisajat. Luontoon ja liikkumaan! Riihimäki 29.5. Helatorstai, ei torstaikävelyä 5.6. Yölaulajaretki Parman peltojen ympäristöön, vetäjänä Ari Lehtinen. Lähtö Herajoen vedenottamolta klo 22. 12.6. Varuskunta ja sotilaskoti, pyöräretki. Pyöräilemme eversti evp. Seppo Uron johdolla kasarmin alueella ja kuulemme myös sen venäläisestä ajasta. Kierros päättyy noin klo 19.30 sotilaskodilla, jossa halukkailla on vielä mahdollisuus käydä omalla kustannuksella kahvilla. Kokoontuminen Etukasarmin portilla (Kokonkatu). 7.8. Hautausmaa. Kierrämme rovasti Kalervo Huttusen johdolla tunnettujen riihimäkeläisten haudoilla ja kuulemme muisteluja ja tarinoita. Kokoontuminen Kappelikirkon edessä. 14.8. Kotikaupunkipolku. Kävely keskustan kaupunkipolulla avaa mielenkiintoisia näkökulmia kotikaupunkiin sekä uusille että vanhoille asukkaille. Kävelyä vetävät Paula Suoja ja Suoma Salonen Riihimäki-Seurasta. Kokoontuminen Kansalaisopiston edustalla (Puistikko 5). 21.8. Lasitehdas ja Hyttikortteli. Lasitehtaan oma likka Anita Elomaa kertoo, millaista elämä oli silloin, kun lasitehdas antoi leivän sadoille ja Hyttikorttelissa oli työläisten asuntoja. Kokoontuminen Lasitehtaanaukiolla. 28.8. Lepakkoretki Käräjäkoskelle, vetäjänä Olli Haukkovaara. Lähtö Käräjäkosken parkkipaikalta klo 21. 4.9. Vahteriston sieniretki, vetäjänä Kauko Köykkäri. Lähtö Teerimäenkadun päästä klo 17 11.9. Suomen Kerta Oy ja Havi. Tehdaspäällikkö Jarmo Hutri, tuotantopäällikkö Tapani Kojo sekä käyttöpäällikkö Matias Vilppola esittelevät perinteikkään kynttilätehtaan nykytoimintaa ja historiaa. Tehtaan myymälä on auki klo 18 asti, joten ostokset on tehtävä ennen kierrosta. Kokoontuminen tehtaan portilla, Kynttilätie 6. Kierrokselle mahtuu enintään 70 henkeä. Kesävesijumpat viikolla 23 vesijumppa-altaassa, viikolla 24-33 maauimalassa (ei 9.6.2014). Maanantaisin klo 17.15-18.00 Keskiviikkoisin klo 9.00-9.45 Ohjausmaksu 1,80 /kerta + uimalamaksu. Ohjaaja Katri Alaoja Vesijuoksuopastusta Ma 26.5 klo 8.00-8.45, ke 4.6 klo 17.00-17.45. Uimalamaksun hinnalla. Ohjaajina Sari Pekkala ja Katri Alaoja Ohjattu sauvakävely Lämmittely, sauvakävely, lyhyt jumppa niska-hartia-alueelle ja venyttelyliikkeet. Maanantaisin klo 17-18, lähtö uimalan takaa pururadalta. Alkaa 9.6.2014, viikot 24-30. Maksuton. Ohjaaja Katri Alaoja Liikuntatempaus. Liikuntavaunu kiertää. Liikuntatempaus toivottaa kaikki lapset ja lapsenmieliset mukaan liikkumaan. Korttionmäen lähiliikuntapaikka 5.6.2014 klo 9.00-11.00 Herajoen koulun lähiliikuntapaikka 6.6.2014 klo 9.00-11.00 Peltosaaren koulun lähiliikuntapaikka 12.6.2014 klo 9.00-11.00 Lasin koulun lähiliikuntapaikka 13.6.2014 klo 9.00-11.00 Haapahuhdan koulun lähiliikuntapaikka 16.6.2014 klo 9.00-11.00 Pohjoisen koulun lähiliikuntapaikka 18.6.2014 klo 9.00-11.00 Harjunrinteen koulu 19.6.2014 klo 9.00-11.00 Peltosaaren koulun lähiliikuntapaikka 20.6.2014 klo 9.00-11.00 Tule tutustumaan liikuntavaunun saloihin. Päivät ovat maksuttomia. Ohjaaja Suvi Kataja Kesärundi! Pidä silmäsi auki J, nuorisopalvelut ja liikuntapalvelut ovat pyörien päällä ja tulossa hengailemaan juuri sinun kanssasi. Bongaa meidät 3., 4. ja 5.6., 10., 11. ja 12.6. sekä 17. ja 18.6.2014 Peltsin palstaviljely Yhteisöllistä viljelyä lapsille ja nuorille Peltosaaressa. Toiminta on jo käynnistynyt ja se jatkuu koko kesän ja päättyy elonkorjuujuhliin. Ei osallistumismaksuja, järj. LiiKuTa-hanke, Peltosaari-projekti, Riihimäen nuorisopalvelut. Lisätiedot: Johanna Sillanpää, johanna.sillanpaa@riihimaki.fi, 019 758 4700. Loppi Purjelennon SM-kisat 1.-7.6. Räyskälässä, www.rayskala.fi/ sm2014 Purjelennon MM-kisat 22.6.-6.7. Räyskälässä, www. wgc2014.fi Beach volleyn Lopen kunnanmestaruusturnaus la 23.8., Läyliäinen Golfin Lopen kunnanmestaruusturnaus la 30.8., Kytäjä Koko perheen luontoseikkailu elokuussa Loppijärven ympäripyöräily la 6.9. Poronpolku su 28.9. Lisätiedot: Mira Sydänmaa, 040 330 6033, mira.sydanmaa@loppi.fi Hausjärvi Kylärinki-pyöräily su 8.6. klo 8.30.-14. Koko perheen kuntopyöräilytapahtuma. Reittivaihtoehdot 10-100 km. Lähtö- ja huoltopisteitä ympäri kuntaa. Maksuton. Lähtöpisteiltä saa pyöräilykartan. Lisätietoja www.hehkua.fi Mommilanjärven Soutelu la 19.7. klo 9-18. Iloinen soutelutapahtuma, johon työyhteisöt, kaveriporukat, seurat ja kaikenlaiset muut ryhmät voivat osallistua 15-henkisin joukkuein kirkkovenesarjaan tai 1-4 hengen voimin pienvenesarjaan (lainaveneitä vuokrattavissa). Lähtöjä pitkin päivää. Lisäksi paljon muita oheistapahtumia, mm. maalaismarkkinat ja soutelutanssit. Lisätietoja www.mommilanjarvensoutelu.fi Maksuttomat puistojumpat Oitissa yläkoulun nurmikolla tiistaisin klo17.30-18.30 ja Ryttylän urheilukentällä keskiviikkoisin klo 18.30-19.30 kesä-heinäkuun ajan. Lasten liikuntakerhot Hikiässä, Oitissa ja Ryttylässä kesä- ja heinäkuussa. Lisätietoa kunnan kotisivuilta liikuntatoimen kohdalta. Lisätiedot: Jari Kovanen, 019 758 6780 tai 040 330 6780 tai jari.kovanen@hausjarvi.fi Uskallatko luonnonhenkien kanssa luontoseikkailuun Riihimäen Hatlamminsuon metsäisiin maisemiin? Jos vastaat kyllä, lähde 30.8. Riihimäen Nuorisoteatterin ja Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistyksen Suomen luonnon juhlapäivän luontoseikkailuun. Tapahtuma on suunnattu lapsiperheille ja muillekin lapsenmielisille. Riihimäen Nuorisoteatterin Farssitrilogia-ryhmän esityksellisellä seikkailupolulla osallistujat pääsevät ratkomaan pieniä tehtäviä ja auttamaan sekaisin mennyttä luontoa muun muassa metsänkuninkaan Tapion ja rouvansa Mielikin johdolla. Hatlamminsuon lumoavissa maisemissa tutustutaan myös muihin suomalaisiin taruolentoihin ja metsän henkiin. Polku kulkee luonnonsuojelualueen vähemmän tallattuja reittejä, joten vaunuilla tai pyörätuoleilla ei matkaan voi lähteä. Kumisaappaat kannattaa ottaa mukaan. Rastipolku käynnistyy parkkipaikalta kello 11 ja kello 13. Mukaan molemmille kierroksille mahtuu 30 nopeinta. Ennakkoilmoittautuminen paikan päällä. Noin tunnin kierroksen jälkeen on tarjolla mehua ja naposteltavaa Kiskon majan laavulla sekä sienitietoutta. Tapahtuma on ilmainen, liity mukaan! Lähtöpaikkana on Riihimäen Kiskon majan Tapiolan piha, Hiihtomajantien päässä. Tarja Heikkonen Suomen luonnon päivä Suomen luonnon päivän pääjärjestäjät ovat Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ympäristökeskus SYKE, Metsähallituksen luontopalvelut ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL. Päivän tavoitteena on kannustaa suomalaisia juhlistamaan kaunista luontoamme monin tapahtumin 30.8.2014. Koulujen ja päiväkotien toivotaan järjestävän retkiä ja ympäristöpäiviä jo edeltävällä viikolla. Lisätietoja Suomen luonnon päivästä: www.facebook.com/suomenluonnonpaiva Rannoille uimaan! Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on lukuisia mainioita uimapaikkoja. Etsi omasi seuraavasta luettelosta tai kokeile vaikka kaikkia! Terveystarkastajat valvovat säännöllisesti uimarantojen siisteyttä, hygieenisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on uimaveden hyvä laatu sekä turvalliset ja hyvin hoidetut uimarannat. Uimarantojen veden laatua seurataan säännöllisesti otettavien uimavesinäytteiden avulla. Myös levätilannetta seurataan valvontatarkastusten sekä käyttäjien ilmoitusten perusteella. Tietoa uimavesien kunnosta saa mm. internetistä. Osoitteesta: www. riihimaenseudunterveyskeskus. fi valitaan ympäristöterveydenhuolto, jolta sivulta terveysvalvonta, ja siitä mennään riville talous- tai uimavesistä. Loppi Vanhan kirkon uimaranta Kirkonkylä, Uimarannantie, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, laaja ranta-alue, lentopallokenttä, Puolen Hehtaarin perhepuisto Ojajärven uimaranta Kirkonkylä, Ojajoentie 114, hyvä hiekkaranta, kirkasvetinen järvi, uimakopit ja puuceet Sajaniemen uimaranta Sajatie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, laituri, pukukopit, puuceet, lentopallokenttä Läyliäisten uimaranta Paromäentie, Loppijärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, autojen paikoitusalue Heratuksen uimaranta Heratuksentie, Läyliäisissä, laaja nurmikkoalue, hiekkaranta, pukukopit, puuceet Vojakkalan uimaranta Vojakkalantie, Kaartjärven rannalla, matala hiekkaranta, pukukopit, puuceet, läheisyydessä Vojakkalan tanssilava Räyskälä-Salon uimaranta Syvälahdenpolku, rauhallinen ja idyllinen hiekkapohjainen ranta, metsää lähellä Launosten uimaranta Suviniementie, Launonen Laihuan uimaranta Kalamajantie, Pilpala Lisätietoja: Lopen kunta / liikuntatoimi, puh. (019) 758 6033, 040 330 6033, mira.sydanmaa@loppi.fi Hausjärvi Puujoen uimapaikka, Oitti Riihimäentie 3471, matala hiekkaranta, erillinen rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, laavu ja tulentekopiste (omat puut), melontareitti (karttoja voi tilata liikuntatoimistosta) Valkjärven uimapaikka, Puujaa Tulikalliontie 51, matala hiekkaranta, laitureilla rajattu lasten uimapaikka, pukukopit, puucee, kaksi nuotiopaikkaa (omat puut) Valkjärven leirialue, Puujaa Tulikalliontie 80, syvenevä ranta, sauna- ja kokoustilat, sisäwc, keittiö, yöpymismahdollisuus, talvella avantouinti 11 Eskon koulu Jäteselviytyjäksi Tiukaksi käyneen Jäteselviytyjät 2014 -kisan loppukilpailun voiton vei Eskon koulun tyttöjoukkue Hausjärveltä. Joukkueen jäsenet Silva Saarinen, Veera Hahtimaa ja Sofia Malmiala kuittasivat itselleen tuliterät vihreät Jopot. Kaikki osallistujat saivat palkinnoksi juomapullot. Loppukilpailuun selvisivät Ekokaaren alueelta Eskon koulun lisäksi Riihimäen Peltosaaren koulun 4b ja Lopen Kirkonkylän koulu. Peltosaari oli loppukilpailussa 11:s, Loppi 12:s. Kisan järjestää alakoulun neljänsille luokille vuosittain Kiertokapula Oy, ja nyt siihen otti osaa 706 joukkuetta Kiertokapulan toimialueen 72 koulusta. Jäteselviytyjät on kaksivaiheinen kilpailu, jossa kilpaillaan kolmen hengen joukkueina. Ensimmäisessä vaiheessa nelosluokille pidetään jätehuoltoaiheinen tietokilpailu. Jatkoon pääsee jokaisen kunnan paras joukkue. Toinen vaihe on finaali, jossa kilpaillaan toiminnallisissa tehtävissä. Alkukilpailujen perusteella joka koulun paras joukkue palkittiin tuubihuiveilla, ja joka kunnan keskiarvoltaan paras luokka sai herkkulähetyksen yhdessä naposteltavaksi. Hausjärven Eskon koulun joukkue, Sofia Malmiala (pinkki takki), Veera Hahtimaa (kaksivärinen takki) ja Silva Saarinen (punainen takki), loppukilpailun tuoksinassa. Ykslammin uimapaikka, Ryttylä Riihiviidantie 624, syvenevä ranta, pukukopit, puucee, laavu, Ryttylän Kirin ulkoilumaja, talvella avantouinti Lisätietoja: Jari Kovanen, p. (019) 758 6780, 040 330 6780, jari.kovanen@hausjarvi.fi Riihimäki Hirvijärven uimapaikka Jänissaarentie, Riihimäeltä 13 km. Luontopolku, puusee, pukukoppi, nuotiopaikka. Paalijärven uimapaikka Veljesmajantie, Riihimäeltä 12 km. Puusee, pukukopit, laavu, lintutorni. Puhinniemen virkistysalue Valajärvellä Rengossa sijaitseva virkistysalue, joka soveltuu parhaiten retkeilyyn, Riihimäeltä 25 km. Alueella ei ole palveluita. Lisätietoja, p.( 019) 758 4706. Riihisalon virkistysalue Rautakoskentie, Kaartjärven rannalla Lopella. Riihimäeltä 37 km. Lisätietoa, p. (019) 448 834, riihisalo@riihimaki.fi Riihimäen seurakunnan Hirvijärven leirikeskuksessa kaikille avoin sauna- ja uinti-ilta keskiviikkoisin (4.6.-24.9.) klo 17-20. Kahvio. Riihimäeltä 13 km. Riihimäen seurakunnan jäsenille sauna on maksuton, muilta peritään 5 euron maksu (lapset alle 12 v. vanhempien seurassa maksutta). Lisätietoja kirkkoherranvirastosta p. (019) 7481 tai nettisivuilta www.riihimaenseurakunta.fi

12 Toukokuu 2014 KEVÄÄN AUKIOLOAJAT Jätteidenkäsittelyalueet palveluksessasi Arkisin ma-pe klo 7-19 ja arkipyhien aattoina klo 7-17 sekä toukokuussa 3.5.-31.5. myös lauantaisin klo 9-14 Kapulan jätteidenkäsittelyalue Kapulasillantie 2 05880 HYVINKÄÄÄ Nuttu nurin, onni oikein - koko perheen luontoseikkailu Koko perheen luontokokemus Riihimäen Hatlamminsuolla Suomen luonnon päivänä 30.8. Seuraa ilmoittelua paikallislehdissä lähempänä tapahtumaa. Järjestäjinä Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ja Riihimäen Nuorisoteatteri. Tukijana Ekokem. www.ekokem.fi Karanojan jätteidenkäsittelyalue Karanojantie 145 13430 HÄMEENLINNA Mullan myynti on alkanut. Myymme multaa henkilöauton peräkärrykuormina. kuormaus aiempien vuosien tapaan itsekuormauksena. Lisätietoja: laura.tokeensuu@kiertokapula.fi puh: 0400 469 777 KELIEN YLÄPUOLELLA. Oikaisutyöt mittatarkasti Autorobot oikaisupenkeillä Nelipyöräsuuntaukset Nykyaikainen MIXIT tietokone-sävytysjärjestelmä Valtuutettu - huollot - varaosat - korikorjaus - maalaukset Kiertokapula tarjoaa mm. seuraavia palveluita: Energiahyötykäyttö Loppusijoitus Kuntaurakat Biojäte Haravointijäte Hyötyjätteet www.kiertokapula.fi www.kolarikorjaamosorsa.fi Kolarikorjaamo Sorsa Oy Tehtaankatu 6, Riihimäki. Puh. (019) 716 620 Tutustu järviin Järviwikin avulla Kotikunnan ympäristöviesti hausjärveläisille, loppilaisille ja riihimäkeläisille (ja muillekin halukkaille) Toimitus ja ilmoitukset: Ekokaari Hämeenkatu 3 B 12 11100 RIIHIMÄKI puh. 050 5211 666 urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Toimituskunta: Elina Mäenpää, Riihimäen ympäristöjohtaja elina.maenpaa(at)riihimaki.fi Juha Viinikka, Lopen ympäristöpäällikkö juha.viinikka(at)loppi.fi Lotta Kölli, Hausjärven ympäristösihteeri lotta.kolli@hausjarvi.fi Päätoimittaja: urpu.ylilaurila(at)kolumbus.fi Taitto: Sirpa Kekkonen, sirpa(at)antsi.pp.fi 18. vuosikerta Jakelu 24 700 kpl Paino: Suomen Lehtiyhtymä/ SLY-Lehtipainot 2014 Seuraava Ekokaari ilmestyy syyskuussa 2014 Ekokaari ei vastaa ilmoittajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, jos ilmoitusta ei voida julkaista määrättynä päivänä tai käsikirjoituksen mukaisesti. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. EKOKAAREN ARTIKKELEITA SAA LAINATA JA KOPIOIDA, JOS LÄHDE MAINITAAN Ekokaari sähköisesti: www.riihimaki.fi/ymparisto > Ekokaari-lehti Järviwiki on Suomen ympäristökeskuksen perustama suomalaisten järvien verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Järviwikin tavoitteena on jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihin yhdessä tekemällä. Järviwikistä löydät perustiedot kaikista yli yhden hehtaarin kokoisista järvistä. Monista järvistä löytyy myös käyttäjien tallentamia havaintotietoja ja valokuvia. Tallenna omia havaintojasi järvistä Voit osallistua Järviwikin rakentamiseen täydentämällä koti- tai mökkijärvesi tietoja ja jakamalla havaintojasi, valokuviasi sekä videoitasi. Jokaisen järven sivuilla on myös keskustelualue, jolla voi keskustella muiden käyttäjien kanssa kyseisestä järvestä. Järviwikiin voi myös halutessaan perustaa oman havaintopaikan tai vaikkapa kertoa ajankohtaisista tapahtumista. Järviwikiä voi käyttää myös järven kunnostushankkeen viestintään ja dokumentoimiseen. Järviwiki löytyy osoitteesta www.jarviwiki.fi Salka Orivuori 13 5 1879-2014 www.hameensanomat.fi