Nº8/ 2009 j o u lu KU U merimies sjömannen SUOMEN MERIMIES-UNIONI SMU RY // FINLANDS SJÖMANS-UNION FSU RF Jouluterveiset Julhälsningar s. 44 M/S SILJA Europalla HYTTISIIVOOJAN matkassa SJÖMAN årets arbetare HAVETS 1 maratonare
SISÄLTÖ: 4 Pikavisiitistä tuli pitkä meriura 7 M/s Baltic Queenin työehdoista sopimus 8 Merillä on monia uramahdollisuuksia 10 Merten maratoonarit 11 Karille ajaneet eivät pääse Norjasta 12 Merimiehestä vuoden duunari 13 Aimo Myräkkä joulutunnelmissa 5 15 RG Line jatkaa Merenkurkun liikennöitsijänä Tuoksut, paljetit ja kimallus kuuluvat joulun aikaan. yvää 18 Viking Linen pääluottamusmies Jyrki Lummejoki Tallinnassa ammattiliittojen yhteistapaamisessa marraskuun lopussa. Joulua
Nº 8/2009 merimies sjömannen Suomen Merimies-Unioni SMU ry Finlands Sjöman-Union FSU rf PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA, TIEDOTTAJA REDAKTÖR, INFORMATÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu kannen kuva:ullamaija Hänninen/Gorilla TOIMITUS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki puh. (09) 615 2020 REDAKTION John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors tel. (09) 615 2020 PAINO Art Print Oy 2010 ISSN 0355-872X ILMOITUKSET / ANNONSER puh. / tel. (09) 615 2020 Lehti ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa. Tidningen utkommer åtta gånger om året. TILAUSHINNAT VUODELLE 2010 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: www.smu.fi > viestintä > merimies > mediakortti www.smu.fi > på svenska > kommunikation > Sjömannen > mediakort MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU/TIDTABELLEN 2010 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges 1 25.1. 12.2. 2 1.3. 19.3. 3 19.4. 14.5. 4 27.5. 28.6. 5 16.8. 10.9. 6 20.9. 8.10. 7 18.10. 12.11. 8 22.11. 17.12. POSTI- JA KÄYNTIOSOITE John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, 00530 Helsinki POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, 00530 Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0)9 615 2020 TELEFAX +358 (0)9 615 20 227 KOTISIVUT / HEMSIDOR www.smu.fi SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS etunimi.sukunimi@smu.fi förnamn.tillnamn@smu.fi Vuoden duunariksi valittiin tänä vuonna merimies, Henri Laakso. Viking Linen M/s Amorella-laivalla työskentelevä 23-vuotias Laakso on Merimies-Unionin nuorin luottamusmies. Valoisana ja reippaana luonteena tunnettu hotellikalle on hyvä esikuva nuorille. Merimiehen valinta SAK:n jakaman duunaripalkinnon saajaksi kertoo myös merenkulun arvostuksesta suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorille idolit ovat tärkeitä omaa uravalintaa pohdittaessa tai työpaikkaa etsittäessä. Lokakuun lopussa alle 25-vuotiaita oli työt tömänä 33 700, joista alle 20-vuotiaita työttömiä oli 8 700. Vaikka nuorten Vaikka nuorten työllisyystilanne on tällä työllisyystilanne on tällä hetkellä hetkellä huolestuttavan korkealla tasolla, huolestuttavan merillä koetaan sen si - korkealla tasolla, jaan työvoimapulaa. merillä koetaan Tilanne tulee pahe - sen sijaan nemaan entisestään työvoimapulaa. lähivuosien aikana vanhempien seiloreiden eläköityessä. Töille kaivataan siis nopeasti jatkajia! Pääkirjoitus: Meri tekijäänsä kaipaa merimiehiä tarvitaan aina Laakso lähti merille jo 19-vuotiaana. Merille töihin päästäkseen ei välttämättä tarvitse olla korkeakoulututkintoa suoritettuna, vaan joissakin ammateissa työ tekijäänsä opettaa on vielä mahdollista, hän korostaa. Matkustajalaivan hyttiosastolla työskentelevän hotellikallen mielestä työtä pelkäämätön ote ja ripeys ovat olennaisinta työssä pärjäämisessä. Merimiehiä tullaan aina tarvitsemaan, vuoden duunariksi valittu muistuttaa. Merimies-Unioni mukana Next Step -messuilla tammikuussa Next Step -messut, eli valtakunnalliset koulutus- ja työpaikkamessut, järjestetään tänä vuonna Helsingin Messukeskuksessa 14. 15.1.2010. Merimies-Unioni on messuilla mukana muiden merenkulun työmarkkinajärjestöjen kanssa. Kaikki merenkulusta kiinnostuneet ovat tervetulleita vierailemaan merenkulun toimijoiden yhteisständillä! Meriseikkailulle mukaan? Merityöhön on mahdollista tutustua myös virtuaalimaailmassa. Merenkulun toimijoiden yhdessä laatimassa portaalissa seaventures.fi löytyy tietoa merenkulkuammateista, alan koulutuksesta ja työmahdollisuuksista merillä. Käy tutustumassa ja kerro merenkulusta kiinnostuneille kavereillesikin! (sivuston kielet: suomi, ruotsi ja englanti) www.seaventures.fi 3
Pikavisiitistä tuli pitkä meriura kertoo moni M/s Silja Europalla 4
Turku Tukholma-linjan suurimmat matkustajasesongit ajoittuvat kesään, syys- ja talvilomien sekä pikkujoulujen aikaan. Se tietää kiirettä myös M/s Silja Europan miehistölle: aluksella voi juhlia viikonloppuisin jopa 3000 matkustajaa. Kemujen jälkien siivoaminen kestää pitkälle arkiviikolle, jolloin myös laajempien kunnostustöiden tekeminen on mahdollista. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Tuoksut, paljetit ja kimallus kuuluvat joulun aikaan. Kun taustalla soi vielä hyvä musiikki, juhlakärpänen voi puraista myös kesken matkan. Niin kävi kerran kahdelle Turun saaristossa kalastamassa olleelle miehelle. Pojat ostivat koko repertuaarin täältä myymälästä: kengät, housut, paidat, myymälänhoitaja Susanna Aalto muistelee. Silja Europan á la Carten nuoriso-osastoa edustaa Kalle Pakonen. Mies tuli monien muiden lailla laivalle vain tuuraamaan ja jäi sille tielleen. 2,5 vuotta on sujunut hujauksessa ja tyytyväinen hän on myös puoli vuotta sitten saamaansa vakituiseen työpaikkaan. Bilevaatteita viimeminuuteilla M/s Silja Europa suuntaa Turusta kohti Tukholmaa iltakahdeksan aikaan. Myymälä on auki arki-iltaisin yhteentoista, joten moni hakee sieltä viime minuuteilla bilevaatteita. Arkisin viimeiset tunnit ovat vilkkaimpia, Aalto tietää. Tällä kertaa keski-ikäinen pariskunta lähestyy Aaltoa. Tanssilattia kutsuu houkuttavasti, mutta sitä ennen miehelle pitäisi etsiä sopivat juhlahousut jalkaan. Katsotaanpa, täältä kaapissa pitäisi löytyä oikeaa tuumakokoa, Aalto kaivaa hyllystä esiin mustat, suorat housut. Vaatekaupan rekeissä roikkuu viimeisintä huutoa olevia juhlatamineita, joita moni 5
asiakas katselee himoitsevasti. Viiden vuoden myymälätyökokemus on tehnyt Aallosta harjaantuneen vaatettajan. Silmistä löytyy vielä pilkettä, vaikka takana on kaiken kaikkiaan jo 18 vuotta merityöpalvelua. Työvuosieni aikana tässä yhtiössä on ollut kaiken kaikkiaan neljä omistajaa vain nimet vaihtuvat tilinauhassa, mutta liikenne ei lopu, hän ynnää. Kesätyöstä 20 vuoden ura Monen merimiehen ura on lähtenyt liikkeelle muutaman viikon tuurauksesta. Tutun tarinan kuulee Europa Buffet -ravintolan pentterissä, kun Kyllikki Wellamo Näsi lakaisee harjalla rivakasti lattiaa. Maissa tuli työskenneltyä hienommissa ravintoloissa, joten kesätyö merillä kuulosti aikanaan mukavalta vaihtelulta. Kuin sattuman kauppaa, Näsin meriuran ensimmäinen laiva oli nimeltään Wellamo. Kesätöihin tulin ja tässä sitä nyt ollaan, 20 vuotta seilannut konkari selostaa. Aika on kulunut nopeasti ja työ on ollut mukavaa. Joulukuussa alkava eläke kimmeltää jo Näsin mielessä. Töitä tehdään kuitenkin loppuun saakka täydellä teholla. Ei se palkka juokse, sen eteen pitää tehdä myös töitä, hän puhkii ja alkaa putsata tiskipöytää pesuliuoksella. Alkuviikko on Europalla hiljaisempi ja on aikaa esimerkiksi suursiivota. Liikkeellä on paljon eläkeläisryhmiä ja firmoja, jotka nauttivat erityisesti seisovan pöydän antimista. Europan buffet on saanut runsaasti kiitosta matkustajilta, Näsi kehuu tarjontaa. Kyllä se ruoka ja hyvin syöminen, eli nautiskelu, ovat niitä merkittävimpiä asioita, joita laivalta tullaan hakemaan. "Täydellä teholla loppuun saakka", joulukuussa eläkkeellejäävä Kyllikki Näsi tuumii. Kulukuuri kouraisi käyttöpuolta Tallink Silja Oy:ssä, kuten monessa muussakin varustamossa, painitaan tällä hetkellä kulukuurin puristuksissa. Vaikka matkustajamäärät ovat kasvaneet, rahtimäärissä on tapahtunut pudotusta. Säästöt ovat arkea yhtiön aluksissa. M/s Silja Europan koneosastolla tilanteesta ollaan huolestuneita. Huoltotöissä näkee, että kiristystä on koko ajan, sähkömestari Pertti Lehtinen kertoo. Tallinkin myötä byrokratia on lisääntynyt. Kansi- ja konepuolen hankinnat hoidetaan keskitetysti Viron kautta. Etenkin koneen varaosien tilaus on mutkikas prosessi, miehet huokailevat. Virosta tilattavat tuotteet ovat sitä paitsi kunnon laadusta kaukana. Esimerkiksi suojavaatteet eivät ole malliltaan hyviä ja hankaloittavat huomattavasti jokapäiväistä työntekoa. Sekundalaatuiset tuotteet kuluvat laadukkaita nopeammin loppuun, jolloin niiden jatkuva uusiminen voi tulla pitkällä tähtäimellä kalliiksi. Hyvää ei saa halvalla. Tätä vanhan kansan viisautta olisikin hyvä pohtia myös varustamossa. Mistä aita on matalin Konehuoneen miesten mielestä yhtiössä vallitsevassa yleisessä asenneilmastossa olisi myös parantamisen varaa. Nyt Tallinkin aikaan monissa asioissa mennään siitä, mistä aita on matalin. Kulukuurin vaikutukset alkoivat näkyä aikanaan ensimmäiseksi juuri koneessa. Nyt pelkona on, että haettavien säästöjen aiheuttamat ongelmat tulevat esiin myös laivan muilla osastoilla, konehuoneessa huokaillaan. 6
Miehistö sai kiitosta ripeästä toiminnasta Silja Europan vauriotilanteessa Matkustajalaiva Silja Europa oli sunnuntaina 22.11. matkalla Tukholmasta Turkuun, kun laivan ohjausjärjestelmässä havaittiin tekninen vika, peräsinakselivaurio. Alus joutui kiertämään kehää Sottungan tuntumassa Ahvenanmaalla, minkä jälkeen se ajettiin hinaaja Ukon avustuksella Turun satamaan. Matkustajille ei aiheutunut vaaraa missään vaiheessa matkaa. Ammattitaitoisen miehistön toiminta saikin kiitosta niin laivassa olleilta kuin medialta. Merenkulkulaitoksen meriturvallisuusjohtaja Paavo Wihuri kehui Europan miehistön toimineen ripeästi ja kiitettävästi MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa. Miehistö on toiminut turvaohjeiden mukaan. He ovat muutamassa kymmenessä sekunnissa pystyneet pysäyttämään 200-metrisen laivan kapealla väylällä. Toinen konemestari Jussi Saari kertoo, että varsinainen avomeriosuus on Turku Tukholma välillä vain noin tunnin verran, eli suurin osa ajentaan niin sanotuissa saaristo-olosuhteissa. M/s Baltic Queenin työehdoista sopimus Henkilökunta työhönsä tyytyväistä Silja Europan miehistö vaikuttaa tehtäviinsä ja oloihinsa tyytyväiseltä, vaikka ainahan jotain pientä parannettavaa löytyisi. Hyvän hengen ja ilmapiirin mittari työpaikalla on miehistön sitoutuminen työpaikkaansa. Europalta löytyy työntekijöitä, jotka ovat olleet saman varustamon leivissä jo useita vuosikymmeniä. Yksi heistä on Marjo Rintala, jolle tulee täyteen jos oikein muistaa jo 27 vuotta Siljan leivissä. En ole huomannut suurempia muutoksia työtehtävissä, vaikka yhtiön nimi on vaihtunut Tallink Siljaksi. Työ on kuitenkin aina samaa, á la cartessa työskentelevä Rintala kertoo. Merityö istuu hyvin Keski-Suomessa asuvalle Rintalalle. Jos työskentelisi esimerkiksi maissa ravintolassa, illat ja viikonloput olisivat usein järjestäin kiinni ja vapaa-aikaa vähemmän. Työ vaatii veronsa kuitenkin myös merillä ja Rintala kertoo kaipaavansa vapaavuorolla omaa rauhaa ja lepoa. Jos meinaa töissä jaksaa, parempi käyttää jäljelle jäävä aika lepoon ja mietiskelyyn. Rintalallekin on vierähtänyt jo lähes 30 vuotta merillä, mikä on varmasti osoitus alalla viihtymisestä. Se konkaria kuten varmasti montaa muutakin vanhaa merikarhua harmittaa, että osa-aikaeläkkeen ikäraja nostettiin 58 vuodesta 60 vuoteen. Pitkän meriuran tehneiden työssä jaksamiseen onkin varmasti syytä kiinnittää huomiota. On keksittävä ja tarjottava porkkanoita, joilla työntekijöitä kannustetaan jaksamaan kunnialla työuransa loppuun saakka. Tallink-varustamo siirsi Viron lipun alla olevan M/s Baltic Queen-aluksen, joka on aiemmin liikennöinyt Tallinna-Tukholma linjalla, Turku-Tukholma linjalle Suomen lipun alla olevan M/s Silja Europan tilalle siksi aikaa, kun alus on korjattavana. Tallink-varustamo on siirtänyt osan Silja Europan työntekijöistä Baltic Queenille ja he jatkavat työskentelyä aluksella entisen ehdoin Turku-Tukholma linjalla. Aluksella työskentelee myös virolaisia työntekijöitä, joihin noudatetaan Suomen Merimies- Unionin ulkomaanliikenteen matkustajaalussopimuksen mukaisia palkkoja. M/s Baltic Queeniä koskevat työehtosopimusneuvottelut saatiin päätökseen Tallinnassa 26.11.2009. Neuvottelut käytiin Tallink Siljan, Suomen Merimies-Unionin ja Viron merimiesten sitoutumattoman ammattiyhdistysliike EMSA:n kesken. 7
Kovakuntoisten ja kellontarkkojen kaarti Hyttisiivoojan työpäivä on kuin urheilusuoritus. Heikkokuntoinen tai hajamielinen professori ei tehtävässä pärjää, sillä työ vaatii kovaa fysiikkaa ja järjestelmällistä otetta. Etenkin ruotsalaiset yritykset tuntuvat löytäneen tiensä takaisin laivalle, Estonia-onnettomuus alkaa hellittää, konferenssi-isäntä Mika Myllärinen pohtii. Merillä on monia uramahdollisuuksia Meriuran ei tarvitse olla yhteen tehtävään sidottua. Siitä on hyvä osoitus M/s Silja Europan konferenssipalveluissa tällä hetkellä työskentelevä konferenssi-isäntä Mika Myllärinen. Ennen merille saapumistaan mies kolusi Australiassa. Vuoden -91 vappupäivänä hänelle tarjoutui kuitenkin mahdollisuus tehdä vain viiden päivän tuurausta merillä Suomessa. Törni meni kuitenkin pitkäksi, sillä mies on vielä tällä samaisella tiellä. Myllärinen kertoo tehneensä laivalla kaikenlaisia tehtäviä ja työskennelleensä esimerkiksi ravintolassa ja pubissa. Tämän hetkisessä työpaikassa konferenssiosastolla hän saa hyödyntää monipuolista kielitaitoa, kuten venäjän osaamista. Työpäivät vaihtelevat hyvin paljon vieraiden mukaan ja vast ikään Myllärinen opetti esimerkiksi ravintola- ja matkailualan opiskelijoille kokoustekniikkaa. Myllärinen toimii hyvänä esimerkkivä siitä, että laivalla voi tehdä monenlaisia töitä, kunhan löytyy vain halua ja osaamista sekä tehtävittäin vaadittavaa koulutusta. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Käytävällä harhaileva unenpöpperöinen pariskunta ei ehdi edes havahtua, kun hyttisiivooja Marica Dahlström pinkoo ripeästi heidän ohitseen. Kellonviisari näyttää aamulla vasta puoli seitsemää, mutta tämän sähikäisen työpäivä on jo täydessä vauhdissa. Hyvää huomenta, good morgon!, hän koputtaa kuuluvasti hytin oveen. Joissakin hyteissä nukutaan vielä, mutta täältä ei kuulu vastausta eikä kuorsausta. Nämä matkustajat ovat siirtyneet jo autokannelle. Osa matkustajista nousee M/s Silja Europan kyydistä pois Tukholmassa, jonka jälkeen hytit on mahdollista siivota. Yksi henkilö siivoaa arkiviikon aamuvuorossa noin 60 petiä, Marica arvioi. Viikonloppuisin vauhti hyttiosastolla kiihtyy entisestään. Europan kyytiin mahtuu maksimissaan 3000 matkustajaa ja laiva on sesonkiaikaan usein täpösen täynnä. Vikaeeraajat avustavat vakiporukkaa viikonloppuisin, mutta silti yksi ainoa työntekijä voi joutua huolehtimaan jopa kahdeksankymmenen pedin kunnostuksesta iltapäivävuorossa. Päivittäinen petimäärä on 100 140, ja se tehdään suurimmaksi osaksi pikavauhtia. Ylimääräistä työtä saattaa tulla joskus esimerkiksi humalaisten taholta. Juuri kun vuode on saatu pedattua kuntoon, matkustaja voi repiä sängyn auki uudestaan. Omassa elementissä Hyttisiivoojat joutuvat nostelemaan päivän mittaan 25 35 kilon painoisia vuoteita. Kädet, hartiat ja selkä ovat hektisessä työssä jatkuvassa rasituksessa. Yli sadan pedin päivien jälkeen voi kyllä sanoa, että kroppa on mankeloitu. Yhden pedin sijaamiseen käytettävissä oleva aika on Marican laskelmien mukaan vain pari kolmisen minuuttia. Kyllä tässä hiki lentää ja sydän hakkaa joka aamu ja ilta! Työn fyysisestä rasituksesta huolimatta Marica on hyttisiivoojan ammatissa omassa elementissään. Työuraa Silja Europalla on takana jo 12 vuotta. Toimistotyötä tuli aikanaan kokeiltua, mutta ei sopinut, hän naurahtaa. Kuin Jukolan viestissä Työssä jaksamisessa avuksi on varmasti Marican urheilullinen elämäntapa. Vapaaaikanaan hän esimerkiksi rullaluistelee, mikä kyllä näkyy työvauhdissa. Marica kehuu myös työtoveriensa kuntoa, ja etenkin varttuneempien työkyvystä hän on ylpeä. Olimme kuntotesteissä ja siellä ihmeteltiin, miten yli 50-vuotiaat kollegani voivat olla niin rautaisessa lihaskunnossa. Kova kunto ei ole kuitenkaan ainoa tae hyttisiivoojan työssä pärjäämiseksi, vaan myös järjestelmällisyyttä on oltava. Hytti- 8
Päivän aikana tulee käveltyä noin 10 13 kilometriä, Marica on laskenut työtoveriensa kanssa. siivoojan työpäivä on kuin juoksu Jukolan viestissä. Laivakerroksen pohjakartta on kiinni pyykkihäkissä, josta on löydettävä nopeasti oikeat rastit, eli siivousta odottavat hytit. Kaikki matkustajat eivät poistu laivasta yhtä aikaa, jolloin käytävien varrelle jää myös hyttejä, joihin on palattava myöhemmin uudestaan. Juoksijan reitti laivan käytävillä mutkittelee, välillä voidaan jopa vaihtaa kerrostakin. Tarkassa muistissa on oltava, mihin hyttiin on vaihdettu uudet vuodeliinat ja pyyhkeet, missä puolestaan peilit ja pöytien päälliset odottavat vielä putsaustaan. Ennen Turkuun tuloa petaamme siellä kyydistä jäävien matkustajien pedit sekä tarkistamme, että kaikista hyteistä on kerätty roskat pois. Sen jälkeen rantasiivoojat suorittavat hyttien pesun ja imuroinnin. Tukholmassa teemme talviaikaan kaiken alusta loppuun itse niissä hyteissä, joihin tulee uudet matkustajat. Kesäisin ruotsinpuoleiset rantasiivoojat hoitavat puolestaan hyttien putsauksen, Marica selostaa sesonkivaihteluiden näkymistä työssään. Vaikka hyttisiivoojan työ on raskasta, hyvä puoli siinä on se, että se on itsenäistä puuhaa ja aika suorastaan lentää. Työpäivä hurahtaa välillä niin nopeasti, että sitä on ihan päästään pyörällä, että nytkö se päivä on jo ohitse!, Marica kiteyttää työnsä tunnelmat. 9
Merten Pirtsakka nisse, Elina Junnila, harrastaa juoksun lisäksi myös ratsastusta. maratoonarit Teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Saana Lamminsivu, Cecilia Sundström Merimies-Unionin jäsenistöstä löytyy kovakuntoista sakkia. Markus Börman, Elina Junnila ja Stefan Sundström ovat kunnostautuneet täyspitkillä maratoneilla. Viking Linen M/s Gabriella -laivalla työskentelevä Sundström sijoittui kovalla ajalla, 2.47, toiselle sijalle 25.10.2009 järjestetyssä Ahvenanmaan maratonissa! Juoksu on hyvä keino kohottaa kuntoa Jokainen kolmikon jäsenistä mainitsee kunnonkohotuksen päällimmäiseksi syyksi juoksuharrastuksen aloittamiseen. Juoksu on hyvä keino ylläpitää peruskuntoa ja kyllä siinä samalla myös kilot karisevat, kertoo M/s Silja Europan tax-free -myymälässä työskentelevä Markus Börman. Juoksuharrastuksen myötä Börman sai tiputettua useita kiloja ja lenkkeilystä muodostui vähitellen säännöllinen elämäntapa. Juoksun myönteisiin vaikutuksiin vannoo myös Europan buffetissa nissenä työskentelevä Elina Junnila. Juoksu kohottaa paitsi yleiskuntoa, tuo Maratonin pituus on 42,195 kilometriä. myös hyvän mielen, hän perustelee harrastustaan. Laivalla tilan puute rajoittaa liikkumista, mutta juoksumatolla voi sen sijaan pudotella vapaasti menemään. Ja jos ei pidä juoksemisesta, voi aina nostella puntteja. Junnila kertoo myös ymmärtävänsä, että kynnys lähteä ensimmäisiä kertoja kuntosalille on monilla korkealla. Pelätään, että tuo ja tuo tuijottaa ja olen niin tuhdissa kunnossa, että en kehtaa. Liikunta on kuitenkin ruokavalion ohella ainoa konsti terveyttä ja parempaa hyvinvointia tavoitellessa. Siitä se sitten lähtee rullaamaan, kun on vain uskaltautunut ne ensimmäiset kerrat salille. Haastavin vaihe on saada itsensä liikkeelle, Junnila tietää omastakin kokemuksesta. 10
maailman meriltä Koonnut: juhani Artto Karille ajaneet eivät pääse Norjasta Heinäkuun lopulla Norjan rannikolla karille myrskyssä ajaneen rahtialuksen Full Cityn kahta kiinalaista vastuuhenkilöä Zong Amingia ja Qiland Luta ei päästetä lähtemään Norjasta. Näin päätti äskettäin vetoomustuomioistuin. Aiemmin oikeus oli päättänyt, että miehet voidaan vapauttaa 115 000 euron takuita vastaan. Onnettomuudessa mereen vuoti runsaasti öljyä. Merenkävijöiden vetäminen rikosoikeudelliseen vastuuseen onnettomuuksista, joita he eivät ehkä ole voineet estää, kuuluu merenkulun rumimpiin ilmiöihin, ITF:n pääsihteeri David Cockroft toteaa. Hänen mukaansa ITF kannattaa onnettomuuksien tutkimista ja onnettomuuksista oppimista, myös syyllisten tunnistamista jos sellaiseen on perusteita, mutta vetoomustuomioistuimen päätös ei mahdu tähän kehykseen, Cockroft päättelee. Norjan merimiesliiton varapuheenjohtaja Johnny Hansen sanoo, että tuomio on täysin irrallaan onnettomuuden todellisesta kulusta. Laivojen hallinnan ammattilaisten (ship managers) järjestön InterManagerin puheenjohtaja Roberto Giorgi arvelee, että tuomioistuin on reagoinut kuvittelemaansa kansalaisten vaatimukseen, jonka mukaan öljyvuodosta on rangaistava joitakin ihmisiä. Norja, jossa merenkulun turvallisuutta tajutaan paremmin kuin useimmissa muissa maissa, ampuu tuomion muodossa omaan jalkaansa, Giorgi varoittaa. Maratonia varten ei tarvitse välttämättä mitään armeijatreeniä, Stefan Sundström kertoo. "Säännölliset, noin 10 20 kilometrin pituiset lenkit muutaman kerran viikossa tuottavat jo hyvää tulosta." Maraton on kamppailua itseään vastaan Maratonjuoksu on tullut niin Börmanille, Junnilalle kuin Sundströmille kaupan päällisenä lenkkeilyn ohessa. Jokainen heistä painottaa juoksevansa omaksi ilokseen, mutta kun askel alkoi vetää, niin mieleen tuli kokeilla hieman omia rajojaan. Nyt Börmanilla on takanaan yksi juostu maraton, Sundströmillä muistaakseen 5 6 ja Junnilalla jo 12 maratonia. Kolmikko kuitenkin painottaa, että matkan pituus ei ole merkitsevin tekijä juoksuharrastuksessa. On ihan järkevää ja kunniakasta aloittaa juokseminen esimerkiksi puolimaratonia kokeilemalla. Juoksija ei kamppaile muita, vaan ennen kaikkea itseään vastaan ja jos selviää maaliviivalle tavalla, tai toisella on voittaja. Vihakirjeitä pakolaisten tukemisesta Australiassa merimiesten ammattiliitto MUA on saanut kansalaisilta lukuisia vihaa huokuvia viestejä sen vuoksi, että liitto on päättänyt tukea taloudellisesti srilankalaisia pakolaisia. Tunteita kuohuttanut tapaus koskee 78 tamilimiestä, jotka Australian laivaston alus pelasti lokakuun puolivälissä mereltä. He anoivat aluksella turvapaikkaoikeutta. Australian viranomaiset eivät kuitenkaan ottaneet miehiä vastaan turvapaikanhakijoina, koska miehet oli pelastettu Indonesian vastuulla olevalla merialueella. Sen vuoksi australialaiset veivät pelastamansa pakolaiset Indonesiaan, mutta siellä tamilit vaativat laivalta lähdön ehtona Australian viranomaisilta lupauksia, joihin australialaiset eivät suoralta kädeltä suostuneet. Tapaus pitkittyi ja mutkistui ja synnytti Australiassa kärkevän kiistan suhtautumisesta Oceanic Viking -aluksella olleisiin pakolaisiin. Vasta marraskuun puolivälissä ensimmäiset heistä suostuivat siirtymään laivalta pakolaisten vastaanottotiloihin Indonesian maaperälle. Liitolle lähetetyt vihaviestit paljastavat, kuinka hämmästyttävän voimakasta muukalaispelkoa Australiassa esiintyy, MUAn sihteeri Paddy Crumlin totesi 13. marraskuuta Sydney Morning Heraldin verkkosivustossa. Hänen mukaansa Australian ay-liike kantaa huolta niin Oceanic Vikingin kuljettamista kuin muistakin turvapaikanhakijoista. Liittomme jäsenet ovat usein juuri niitä henkilöitä, jotka nostavat heidät vedestä milloin kuolleina, milloin vakavasti loukkaantuneina mutta lähes aina todellisen hädän keskeltä, Crumlin sanoi. Intian liitto auttaa opiskelussa Intian merimiesliitto Nusi alkaa myöntää lainoja miehistötehtävissä oleville jäsenilleen, jotka ryhtyvät opiskelemaan päällystötehtäviin. Enimmillään koroton opintolaina voi nousta 3 500 euroon. Liiton aloitteen tarkoituksena on lieventää päällystöpulaa kannustamalla miehistötehtävissä työskenteleviä opiskelemaan, Nusin pääsihteeri Abdulgani Serang sanoo. Nusin toinen uusi sosiaaliohjelma jakaa opintorahaa liiton jäsenten lasten koulunkäynnin hyväksi. Ohjelmalla on tarkoitus rohkaista erityisesti jäsenten tyttöjä koulutielle. 11
Merimies valittiin vuoden duunariksi! Teksti ja kuva: Saana Lamminsivu Vuoden 2009 duunari Hotellikalle Henri Laaksolle SAK:n Duunari-stipendi Vuoden 2009 duunariksi on valittu nuori merimies. 23-vuotias Henri Laakso työskentelee hotellikallena Viking Linen M/s Amorella-laivalla. Lähdin merille 19-vuotiaana. Merenkulku tarjoaa hyvät työmahdollisuudet, SAK:n myöntämän Duunari-stipendin saanut Henri vahvistaa. SAK povaa duunaripuumia Nyt viidettä kertaa jaetun Duunari-stipendin luovutti Henrille SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly SAK:n valtuuston kokouksessa 19. marraskuuta. Työntekijäammattien arvostus on kääntynyt hurjaan nousuun. Tämä on kovan työn tulos. Ammatillisen koulutuksen suosio on jo kahtena vuotena ohittanut lukion nuorten keskuudessa, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly totesi stipendinjakotilaisuudessa. Meriura tarjoaa monia mahdollisuuksia Vuoden duunariksi valittu Henri kannustaa nuoria meriuralle, jossa on kärsitty jo pitkään työntekijäpulasta. Etenkin laivojen kansi-, kone- ja talouspuolelle kaivataan nopeasti uusia työntekijöitä lähivuosina eläkkeelle siirtyvien tilalle. Merillä on mistä valita, sillä töitä voi tehdä esimerkiksi matkustaja-, rahti- kuin tankkilaivalla tai jopa lossilla! Matkustajalaivalla työskentelevä Henri kannustaa etenkin nuoria hakeutumaan meriuralle. Esimerkiksi matkustajalaivoilla on monia tehtäviä, joihin on mahdollista hakea myös pienemmällä koulutuksella. Merimiehiä tullaan tarvitsemaan aina, sillä yli 70 prosenttia Suomen saapuvista tavaroista tuodaan tänne laivalla. nimi: Henri Laakso ikä: 23 työpaikka: Viking Line, M/s Amorella ammattinimike: hotellikalle (talousapulainen) - Lähti merille 19-vuotiaana - Oman työyhteisönsä luottamusmies - Suomen Merimies-Unionin nuorin luottamusmies SAK:n Duunari-stipendi myönnetään vuosittain nuorelle työelämän osaajalle, joka on omalla esimerkillään ja aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. 12
Aimo Myräkkä JOULU tulla jollottelee Niin on se vuosi vierähtänyt, kun Aimo viimeksi joulua toivotteli. Se kyllä seisoo ihan kalenterissakin. Taisi olla niin kuin monina vuosina aiemminkin, että toivoteltiin rauhaa merimiehille päällä veen ja rahaa varustamoille ja muutoin vain oloja kaikille. No, tietäähän sen jo tyhmempikin, ettei semmoista joulupukkia ole, joka kaikille jotain kivaa toisi. Jokaisella porukalla pitäisi olla oma pukki, jos näin haluttaisiin käyvä. Esimerkiksi tähän tapaan. Jo tuhansia vuosia sitten aidon joulupukin esikuva oli Santa Claus eli pyhä Nikolaus. Nimi on edelleen käytössä muun muassa anglosaksisissa maissa, tietää Aimo. Ihan on näköinenkin, on Aimo näitä patsaita maailmalla nähnyt. Mitä kummallisinta, oli Ukko monien muiden toimiensa ohella myös varkaiden sekä merenkävijöiden Jumala. (Mielikuvia ei pidä yhdistää, varoittaa Aimo) Jos oli paha keli, Nicolaus tuli, ja tyynnytti veden. Miten varkaiden kanssa, sitä ei Aimo tiedä. Onkin selvää, että tämä Santa Claus sopisi oivasti Somalian rannikolla puuhastaville merirosvoille. Kyseeseen tulevat molemmat huolenaiheet, rosvot ja merenkävijät. Ja hyvin ovat asiat kohdallaan ainakin roistojen kannalta. Lahjoja on sadellut ei ainoastaan jouluna vaan jopa pitkin vuotta. Eikä kyseessä ole mitkään pikkusummat ja toisarvoiset lahjat, kuten sukkapari. Kokonaisia rahtilaivoja ja muuta kivaa! Onpa rahapusseja käytetty jopa uimaliiveinä, tosin huonolla menestyksellä. Muistammehan konnan, joka kellui rantaan parisataatuhatta euroa paidassaan. Etevä ja toimelias joulupukki siis ainakin noilla seuduilla. Ikävä kyllä konnien kannalta on se, että heidän toimiaan koetetaan rajoittaa, eikä yrittämisen vapaus ole entisenkaltaista. Hii-o-hoi! Mikään ei ole niin kuin ennen. Muinoin jopa kuningas myönsi oikeuden merirosvoiluun. Nyt pannaan hanttiin. Toinen perinteinen pukki toimi jo tsaarinaikaisessa hierarkiassa. Tämä lahjojen tuoja on tietysti Pakkasukko, joka tosin tulee vasta varsinaisen joulun jälkeen. Mutta mitäs siitä! Tämä pukki voi tehdä mitä vain, se on venäläinen traditio. Se vaikka lastaa laivan puutavaralla, lähettää tonttujoukon toisen tonttujoukon luo, että matkustaminen ei olisi yksinäistä. Sitten leikitellään perinteistä kuurupiiloa, jossa mukana on suuri joukko etsijöitä. Kukaan ei tietenkään tiedä, missä varsinainen etsinnän kohde on, mutta tämä kuuluu leikin kulkuun. Lisämausteena sopassa on se, että täyttä varmuutta ei ole edes lastista, mutta jotain pitää ruumassa olla. Välillä syödään lientä ja otetaan joulujuomaa. Omistuspohjakin on hieman sekava. Malta mielesi, sillä nimestään huolimatta paatti onkin ihan jotain muuta. Venäläisen Pakkasukon lahjoihin kuuluu vielä se, että hän pystyy piilottamaan koko laivan. Se on vasta temppu, tuumii Aimo. Hii-o-Hoi! Maailma on täynnä tutkia, GPS:sää, satelliittia ja muuta vempainta, mutta niin menee alus täysin huomaamattomasti puoli valtamerta. Tähän piiloleikkiin kuuluu vielä se, että kohde ikään kuin nähdään siellä sun täällä. Tämä lisää leikin hauskuutta. Lopulta kuitenkin pakkasukko kyllästyy tähän, palauttaa aluksen Venäjälle, koska on itsekin sieltä kotoisin. Miehistö laitetaan vielä hetkeksi tyrmään, ja liiat lelut takavarikoidaan. Näin saadaan tehtyä Pakkasukon kanssa yksi luku merenkulun historiaa. Mielenkiintoinen ennakkojoulutapaus. Vaan pitäähän vielä yksi joulu-ukko löytyä, miettii Aimo. No, sehän on sama partainen mies, joka viime joulunakin lupasi ihan mahdottomia. Laittoi kaikki sopuun sekä onnellisiksi ja semmoista Tietäähän sen, ettei sellaista nykyään tapahdu. Lupauksista huolimatta merenkulun ahdinko syveni, valtion yhtiöitä alettiin yksityistää ja muutamien varustamoiden tappiot vain kasvoivat. Paljon puhuttu taantuma kaiversi mieliä, ja mitenkään hyvin ei mennyt mikään. Mitenkäs on tänä vuonna? Antaako pukki taas lupauksia ja lahjoja, joilla ei olekaan myöhempää käyttöä. Antaako pukki tonnistoveroja lahjaksi tai nuuskaa virkamiehille? Ei uskalla Aimo tänä vuonna arvella, millainen Joulupukki Suomen merimiesten kanssa seilaa. Onko lahjaisa aatto, vai tuoko pukki lopputilejä. Häviääkö jopa jokunen varustamokin pukin pohjattomaan konttiin? Hii-o-Hoi! Meni miten vaan, niin Aimo toivoo ja toivottaa hyviä jouluja, missä sitten ikinä seilaattekin. Merellä Aimo Myräkkä 13
Väylänhoitajien hihassa surunauha kunnianosoituksena perinteiselle Merenkulkulaitokselle Merenkulkulaitos järjesti perinteiset MKLpäivät toinen marraskuuta. Merenkulkulaitoksen väylänhoitajat pitivät tilaisuudessa hihassaan surunauhaa, jolla he ilmaisivat kunnioitusta ja solidaarisuutta Merenkulkulaitosta kohtaan, jonka toiminta lakkaa tämän vuoden lopussa. Järjestetty tempaus ei ollut mielenilmaus, vaan ennen kaikkea siis kunnianosoitus merenkulkulaitosta kohtaan, Merimies-Unionin väylänhoitajien puheenjohtaja Hemmo Mutka painottaa. MKL-päivän yhteydessä pidetty tempaus järjestettiin yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Kuvassa vasemmalta: Rauno Haapala, Eero Leppänen, Jari Poskiparta, Hemmo Mutka ja Ralf Niemi. Jäänmurtaja Kontiolle kolmivuotinen sopimus öljyntorjuntatehtävistä pohjoisella Itämerellä KUTSU: AY-jalkapallon mestaruusturnaus O 2O. 21.3.2O1 Järjestyksessään 27. Ay-jalkapallon mestaruusturnaus järjestetään maaliskuussa Lahden Suurhallissa. Järjestäjä kutsuu ilmoittautumisten perusteella joukkueet, laatii turnausmuodon ja määrittelee osanottomaksut. Joukkueet ovat joko 11 + vaihtomiehet, ns. sekajoukkueet ja joukkueet 6 + vaihtomiehet. Ilmoittautumiset ja tiedustelut 19.2.2010 mennessä: Ay-jalkapallo PL 39 15101 LAHTI tai p. 041-584 9964 tai s-postitse: international.tournament@pp.phnet.fi www.ay-turnaus.com Arvontatilaisuus järjestetään 6.3.2010. Euroopan meriturvallisuusvirasto EMSA on vuokrannut jäänmurtaja Kontion öljyntorjuntatehtäviin pohjoiselle Itämerelle. Sopimuskauden pituus on kolme vuotta ja siihen sisältyy lisäksi vielä kolmen vuoden optio. Sopimusta voi kutsua kyllä historialliseksi. Tämä on ensimmäinen kerta, kun perinteiselle jäänmurtajalle on löydetty uudenlaisia työtehtäviä jäänmurtokauden ulkopuolella, Varustamoliikelaitos Finstashipin jäämurtoliiketoiminnasta vastaava Atso Uusiaho kertoi Merimies-lehdelle. Kontioon tehdään pieniä muutostöitä öljyntorjuntatehtäviä varten talven ja kevään aikana. Aluksen on tarkoitus kääntää keula kohti pohjoista Itämerta ensi vuoden kesäheinäkuussa. Aikaansaatu sopimus tietää myös henkilökunnalle varmuutta töistä näinä vaikeina aikoina, sillä öljyntorjunta-aluksella on oltava päivystys myös kesäaikana, Uusiaho vahvistaa. Lähetä valokuvasi vuoden 2009 loppuun mennessä MEPAan (Merimiespalvelutoimisto): kulttuuri@mepa.fi tai Sirpa Kittilä/MEPA, Linnankatu 3, 00160 Helsinki. Kuvien tulisi liittyä merenkulkuun, laivaelämään tai merimiehen työhön ja vapaa-aikaan. Kilpailuun voivat osallistua kaikki laivatyössä olevat merenkulkijat. Kilpailussa jaetaan perinteisesti hyviä palkintoja (n. 300 1000 e). Lisätiedot: Sirpa Kittilä/MEPA, 040 521 2055, kulttuuri@mepa.fi 14
Merityöaikalailla parannetaan kauppamerenkulun toimintaedellytyksiä Valtio osallistuu takautuvasti 1.1.2009 lukien kauppamerenkulussa syntyneisiin miehistönvaihtokustannuksiin. Valtioneuvosto antoi 3.12.2009 asetuksen, jolla saatetaan voimaan joulukuussa 2008 tehdyt muutokset merityöaikalakiin. Valtioneuvosto odotti asiassa puoltoa Euroopan komissiolta. Lain mukaan valtio korvaa työnantajalle puolet Suomen ulkopuolella tapahtuvasta miehistön vaihdosta aiheutuvista matkakustannuksista aluksen ja EU:n jäsenvaltion tai Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion välillä. Aluksen tulee olla pääasiassa Suomen ulkomaan meriliikenteessä käytettävä ja merkittynä kauppa-alusluettelon. Suomeen säännöllisesti suuntautuvan linjaliikenteen aluksia laki ei koske. RG Line jatkaa Merenkurkun liikennöitsijänä RG Line -varustamo jatkaa liikennöintiä Merenkurkussa. Uusi sopimus on kolmivuotinen vuoden 2012 loppuun saakka. Länsi-Suomen lääninhallitus kilpailutti Vaasan ja Uumajan välisen matkustaja- ja autolauttaliikenteen. RG Line oli ainoa hakija. Lääninhallitus tekee varustamon kanssa liikennepalvelun ostosta kolmivuotisen sopimuksen ajalle 1.1.2010 31.12.2012. Uusi konsepti? Varustamon ro-ro-alus M/s RG 1 on liikennöinyt Vaasa-Uumaja väliä vuodesta 2001 alkaen. Alukseen mietitään parhaillaan konseptin uudistamista, minkä johdosta Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting ja liittosihteeri Kenneth Bondas kävivät neuvottelemassa aluksella muun muassa miehitykseen ja tehtyyn työehtosopimuksen jatkooon liittyvistä asioista 24. 25. marraskuuta. SAK:n kulttuurirahasto julistaa vuoden 2010 apurahat haettaviksi Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikkeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät, joten myös Merimies- Unionin jäsenet voivat hakea apurahaa. Hakulomake ja tarkat ohjeet löytyvät Kansan Sivistysrahaston kotisivuilta osoitteesta www.sivistysrahasto.com. Toimita Internetissä täytetty, tulostettu ja allekirjoitettu hakemus liitteineen 11.1.2010 mennessä Merimies-Unioniin osoitteella: Kulttuuriapuraha Suomen Merimies-Unioni John Stenbergin ranta 6 00530 HELSINKI Vuoden 2007 alusta SAK:n kulttuurirahasto on toiminut Kansan Sivistysrahaston yhteydessä erikoisrahastona. Jos hakijan ammattiliitolla on oma rahasto KSR:ssä käsitellään hakemus myös sen apurahoja jaettaessa ilman eri hakemusta. Apurahojen saajien nimet julkaistaan SAK:n kotisivuilla viimeistään 17.2.2010 sekä 3.3.2010 ilmestyvässä Palkkatyöläisessä ja 25.2.2010 ilmestyvässä Löntagarenissa. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja: Pirjo Vainio p. 040 527 8805 pirjo.vainio@sak.fi www.smu.fi Kuva: Simo Zitting Arctia Shipping, Meritaito ja Finavia aloittavat vuoden alussa Vuoden 2010 alussa aloittaa toimintansa kolme uutta valtionyhtiötä: Arctia Shipping Oy, Meritaito Oy ja Finavia Oyj. Varustamoliikelaitoksen liiketoiminnoita perustettavan Arctia Shipping Oy:n (31.12.2009 saakka Arctia Holding Oy) tetävänä on tuottaa jä murtopalveluja, monitoimialusten erikoispalveluja ja yhteysalusliikennepalveluja sekä muuta vesiliikennettä palvelevaa toimintaa Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi osakeyhtiö harjoittaa alusten hoitopalvelu- ja rahtaustoimintaa kotimaassa ja ulkomailla. Merenkulkulaitoksen sisäinen tuotanto yhtiöitetään vuoden alussa Meritaito Oy nimiseksi yhtiöksi (31.12.20009 saakka Meritaito Holding Oy). Yhtiön tehtävänä on vesiväylien hoito, kanavien käyttö ja kunnossapito, ympäristövahinkojen ehkäisemiseen ja torjuntaan liittyvät tehtävät, vesirakentaminen, suunnittelu- ja asiantuntijapalvelut, merenmittaus sekä muut vesiväyliin ja vesirakentamiseen liittyvät tehtävät. Ilmailulaitos Finavia on puolestaan vuoden 2010 alusta lähtien Finavia Oyj. Liikelaitosten yhtiöittäminen sai alkunsa vuonna 2007, kun Euroopan komissio kyseenalaisti suomalaisen valtion liikelaitosmallin soveltuvuuden EU:n yhteismarkkinoille. Toinen sykäys yhtiöittämiselle oli vuoden alussa aloittavan Liikenneviraston perustaminen ja tähän liittyen väylänpidon tilaaja- ja tuottajatoimintojen erottaminen toisistaan. RG 1-laivan laivaluottamusmies Kristiina Moliis. 15
Estradilla: Laivan Viihdeammattilaiset 011 Laivan Viihdeammattilaisten osasto on valtakunnallinen osasto, jonka 90-päinen jäsenistö tulee ympäri Suomea. Laivan viihde ammattilaiset työskentelevät nimensä mukaisesti viihdepuolella eli ohjelma isäntinä ja -emäntinä, risteilyisäntinä ja -emäntinä, dj:nä, av-teknikkoina, leikkitäteinä ja croupiereina. Jokunen jäsen on myös baarin puolelta vanhan showbaarin ajoilta. Teksti: Nina Peltola Viihdeammattilaiset vauhdissa Osaston jäsenet työskentelevät tällä hetkellä melkein ainoastaan Viking Linen laivoilla, mutta toivomus olisi, että muiltakin aluksilta saataisiin uusia jäseniä. Muutaman kerran on jokunen Siljan puolelta uskaltautunut mukaan. Mönkijäajelua, rallia ja rentoutumista syyskokouksessa Syksyn tullessa oli jälleen aika järjestää Laivan Viihdeammattilaisten sääntömääräinen syyskokous. Kun tilaisuus järjestettiin viihdealan konkareille, ohjelmassa piti olla hupia ja pikku häppeninkiä tarjolla. Tällä kertaa päätettiin kokeilla jotakin uutta, joten tapahtumapaikaksi valittiin Alastaron moottorirata. Paikan päällä päästeltiin mönkijöillä kaksi kilometriä pitkällä radalla, oli mäkiä, mutkia, vauhtia ja hurmosta. Lisäksi ajettiin takavetoisilla bemareilla Jokkisradalla. Se vasta oli hauskaa. Radalla pistettiin mutkat suoriksi, välillä tuli pari pyörähdystä, mutta ei se mitään. Kaasua lisää!, yksi osallistuja kuvailee menoa. Monen tunnin ulkoilun ja ajelun jälkeen siirryttiin moottoriradan välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan mökkikylään, jossa ilta vierähti saunoen, paljussa lilluen sekä syöden, että juoden hyvin. Jäsenille alennuksia konsertteihin ja festareille Laivan Viihdeammattilaisille on tarjolla alennuksia ennalta sovittuihin konsertteihin sekä festivaaleihin. Jäsenet voivat itse ehdottaa tapahtumakohteita. Tavaksi on jo muodostunut, että johonkin kesän festareihin saa etuuden. Laivan Viihdeammattilaisten kaikilla jäsenillä on mahdollisuus osallistua tapahtumiin sekä kokouksiin, joista tiedotetaan osaston kotisivuilla sekä Merimies-lehdessä. Osasto on järjestänyt lukuisia kulttuurimatkoja, kuten esimerkiksi konsertti-, baletti- sekä oopperamatkoja. Lisäksi on ollut toiminnallisempia virkistysreissuja, kuten karting-autoilua. Virkistyspäivät on tarkoitettu nykyisten jäsenten lisäksi pääsääntöisesti myös osastomme veteraaneille, eli entisille jäsenille. Ilmoituksista käy aina ilmi, onko kyseessä kaikille tarkoitettu tilaisuus. Lisäksi jäseniä neuvotaan osaston ja liiton asioista. Lue koko tarina osaston kotisivuilta: smu.fi > liitto > ammattiosastot > 011 Laivan Viihdeammattilaiset 16
Pienen osaston etuna on mukavuus ja tuttavallisuus: jäsenet tuntevat toisensa hyvin. Monta hyvää yhteistä tuokiota on takana ja varmasti edessäkin! Osaston uusi hallitus kaudelle 2009 2011 Marraskuussa pidetyssä syyskokouksessa valittiin osastolle uusi hallitus seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Puheenjohtajaksi valittiin Mikael Ahlfors. Kokouksessa lisättiin hallituksen jäsenten määrää kahdella, joten nykyisin hallituksessa istuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja sihteerin lisäksi neljä varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Puheenjohtaja: Mikael Ahlfors Varapuheenjohtaja: Perttu Nurmi Sihteeri, hallituksen jäsen: Nina Peltola Hallituksen jäsenet: Kalle Peltola, Johanna Perkola-Tupala, Tiina Panula, Marika Viitala-Nykänen Varajäsenet: Jenni Virtanen ja Sari Sagulin yhteystiedot Puheenjohtaja Mikael Ahlfors puh 044 0416544 s-posti: baileys73@suomi24.fi Sihteeri Nina Peltola puh. 040 0708122 s-posti: nina@kpvproduction.fi seuraava sääntömääräinen kevätkokous järjestetään sastamalan ellivuoressa 11.3.2010. Perhelomat ry:n lomat 2010 Perhelomat ry ja Suomen Merimies-Unioni SMU ry järjestävät yhteistyössä ohjattuja lomaviikkoja RAY:n tuella. Lomatuet myönnetään terveydellisin ja taloudellisin perustein. Lomat järjestetään Lomakeskus Huhmarissa, Polvijärvellä noin 30 kilometriä Joensuusta. www.lomakeskushuhmari.com Lomaviikot sisältävät ohjattua liikunnallista ja virkistyspainotteista ohjelmaa sekä luentoja kuhunkin lomaan liittyvistä aiheista. Loman hintaan sisältyy viikon ohjelma ja täysihoito, majoitus on viihtyisissä loma-asunnoissa: loma-asunto / perhe tai pariskunta. Yksin tulevat majoitetaan kahden hengen loma-asuntoihin. Matkat lomalaiset maksavat itse. Eläkeläisten erityisviikot (eläkkeelle jääneille liiton jäsenille ja heidän puolisoilleen) HUOM! Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Onni kiertämään 8. 13.11.2010 110 euroa 15.9.2010 Hyvän olon viikko 6. 11.12.2010 90 euroa 15.10.2010 Työttömien erityisviikot (työttömille ja heidän perheenjäsenilleen) Aikuisten kustannus lomapaketista 62,50 / alle 16-vuotiaat ilmaiseksi Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Plussaa elämään 15. 20.2.2010 62,50 euroa 2.1.2010 Plussaa elämään 20. 25.6.2010 62,50 euroa 30.4.2010 Pienten lasten erityisviikot (liiton jäsenille ja heidän puolisoille sekä lapsille) Aikuisten kustannus lomapaketista 110 / alle 16-vuotiaat ilmaiseksi Loman nimi Loma-aika Hinta / henkilö Hakuaika päättyy Vekaraviikko 14. 19.6.2010 110 euroa 30.4.2010 Lisätietoja ja hakemuslomakkeita: SMU / Arja Merikallio puh. (09) 6152 0259, arja.merikallio@smu.fi tai Unionin kotisvuilta: www.smu.fi > jäsenyys > jäsenedut > lomat > perhelomatry Postita hakemukset: Suomen Merimies-Unioni / Arja Merikallio John Stenbergin ranta 6 00530 HELSINKI 17
EMSA:n järjestösihteeri Evelin Tomson (Viro), ITF-tarkastaja Jaanus Kuiv (Viro), Tallink Siljan luottamusmies Karin Barth (Ruotsi), Viking Linen varapääluottamusmies Mika Ojala Suomen Merimies-Unionista ja luottamusmies Lars Grenman M/s Viking XPRS-alukselta SEKO Sjöfolkista. EMSA:n edustajia kokouksessa: Luottamusmies Ülar Pärn Tallinkin M/s Star-alukselta, ITF-tarkastaja Jaanus Kuiv EMSA:sta, varapuheenjohtaja Jüri Lember EMSA:sta. EMSA:n sihteeri Jaana Pôlts. Suomen, Ruotsin ja Viron luottamusmiesten yhteistapaaminen meni nappiin! Suomen, Ruotsin ja Viron merimiesliittojen luottamus- ja pääluottamusmiehet sekä liittojohdot tapasivat toisensa Tallinnassa 26. 27. marraskuuta. Näin kattavaa luottamusmiesjoukkoa ei ole ollut koolla aikaisemmin ja tapaaminen todisti, että heistä löytyy voimaa! Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Suomen Merimies-Unioni, Ruotsin SEKO Sjöfolk ja Viron merimiesten sitoutumaton ammattiyhdistysliike EMSA tapaavat toisiaan säännöllisin väliajoin. Tallinnassa marraskuun lopulla pidetyssä kokouksessa ainutlaatuista kuitenkin oli osallistujajoukon laajuus. Tämä on ensimmäinen kerta, kun tapaan samalla kertaa näin suuren joukon muiden maiden pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehillä, Viking Linen pääluottamusmies Jyrki Lummejoki totesi palaverissa. Kaksipäiväisessä tapaamisessa paikalla oli niin Viking Linen, Tallink Siljan kuin Eckerö konsernin luottamus- ja pääluottamusmiehiä Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Samaa varustamoa edustavat, eri maista tulevat pääluottamusmiehet tapaavat toisiaan melko usein eri asioihin liittyen. Sen sijaan eri maista ja varustamoista saapuvien pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten yhteydenpidossa on selkeä kehittämisen paikka, kokoukseen osallistuneiden viesti kiteytyi. Uutisia eri maista ja varustamoista Ensimmäisenä päivänä kokoukseen osallistujista muodostettiin neljä ryhmää, joissa eri maiden ja varustamoiden edustajat sekoittuivat. Ryhmissä käytiin läpi ajankohtaisia uutisia eri varustamoista ja maista sekä pohdittiin tulevaisuuden haasteita. Päivän päätteeksi SEKO Sjöfolkin toimitsija Dennis Sirviö esitti ajankohtaisen tilannekatsauksen Itämeren alueen merenkulusta ja Viron merimiesten sitoutumaton ammattiyhdistysliike EMSA:n puheenjohtaja Kaia Vask antoi tilannekatsauksen maan yleisestä taloustilanteesta ja merenkulusta. Maakohtaiset raportit jatkuivat vielä seuraavanakin päivänä, jolloin SEKO Sjöfolkin puheenjohtaja Kenny Reinhold ja Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting kertoivat puolestaan omien maidensa ajankohtaiset uutiset. 18
Montako todistajaa tarvitaan asiakirjalle? lakineuvonta yksityiselämän asioissa Merimies-Unionin jäsenillä on jäsenetuna oikeus saada Asianajotoimisto Bützow Oy:stä puhelinneuvontaa jäsenten yksityiselämään kuuluvissa oikeudellisissa asioissa. Oikeuksien ja velvollisuuksien ennakointi säästää ristiriidoilta ja vahingoilta. Jäsenille palvelu on ilmainen. Suomen lainsäädäntö asettaa eräille sopimuksille tai muille oikeustoimille muotovaatimuksia, joko asian tärkeyden vuoksi tai todistelun helpottamiseksi. Esimerkiksi osakeyhtiön perustamisessa vaaditaan kirjallista muotoa. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön perustamiseksi on laadittava kirjallinen perustamissopimus, jonka kaikki osakkeenomistajat allekirjoittavat. Astetta pitemmälle mennään silloin, kun kirjallisen muodon lisäksi vaaditaan todistajia. Tällainen oikeaksi todistettava asiakirja on esimerkiksi avioehtosopimus. Avioliittolain mukaan avioehtosopimus on oltava kahden esteettömän henkilön todistama. Vastaavasti perintökaaren mukaan testamentti on tehtävä kahden todistajan ollessa yhtaikaa läsnä ja heidän on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan. Testamentin todistajien tulee tietää, että asiakirja on testamentti, mutta testamentin tekijän vallassa on, tahtooko hän ilmoittaa heille sen sisällön. Omia erityiskysymyksiään ovat kiinteistökaupat ja muut luovutukset. Pätevä kiinteistön luovutus ei edellytä ainoastaan oikeaksi todistamista, vaan todistajan on oltava tietyssä asemassa oleva henkilö. Todistajan on oltava toimivaltainen ja esteetön kaupanvahvistaja. Kaupanvahvistajan tehtävänä on todistamisen lisäksi myös tietyissä suhteissa luovutuksen lainmukaisuuden tutkiminen. Toista niin sanottua kaupanvahvistajan kutsumaa todistajaa ei nykyään tarvita. Sen sijaan erikoistapaus on sellainen tilanne, jossa kiinteistön lahjoittajat haluavat sulkea pois lahjansaajan aviopuolison avio-oikeuden lahjoitettuun kiinteistöön. Kiinteistön luovutuksena sopimus on pätevä, kun todistajana on yksin kaupanvahvistaja, mutta avio-oikeuden poissulkemista koskeva määräys edellyttää avioliittolain mukaan kahta todistajaa, joten kaupanvahvistajan lisäksi asiakirja tulee oikeaksi todistaa paikalla olevan toisenkin esteettömän todistajan toimesta. Monissa vaikkapa pankeissa yleisesti tehtävissä sitoumuksissa ja sopimuksissa ei sen sijaan ole lain mukaan muotomääräyksenä kahta todistajaa. Sitoumukset ovat siis päteviä, vaikka niissä ei olisi todistajaa lainkaan. Laki ei vaadi todistajia esimerkiksi tilisopimukseen tai velkakirjaan. Laki ei siis monestikaan edellytä todistajien käyttämistä, mutta käytännössä todistajan tai useamman allekirjoitukset otetaan kuitenkin jo varmuuden vuoksi mahdollisen väärennösväitteen varalta. Jos henkilö kiistää allekirjoituksensa, vapautuu hän vastuusta, ellei toinen osapuoli pysty todistamaan, että hän on allekirjoittanut sopimuksen. Oikeusjärjestelmämme perustuu vapaaseen todisteiden harkintaan. Yleisesti esteettömien todistajien kertomuksia pidetään luotettavana todisteluna, joten helpoiten todistelu tapahtuu kuulemalla oikeudessa niitä henkilöitä, jotka ovat merkinneet nimensä todistajiksi sopimukseen. Tietenkin todistajan tulee olla oikea todistaja. Hänen tulee nähdä henkilöllisyyden tarkistamisen jälkeen asiakirjan allekirjoitus tai allekirjoittajan tulee tunnustaa todistajalle allekirjoittaneensa asiakirjan. Muunlaisesta todistuksesta eli pelkästä toisen todistajan allekirjoituksesta sille varatulla paikalla asiakirjassa ei ole mitään hyötyä, ellei todistaja pysty oikeudenkäynnissä kertomaan asiaan liittyvistä tosiseikoista. Monesti todistajia pyydetään kaksi siitä yksinkertaisesta syystä, että kaksi yhtäpitävää todistajankertomusta on yleensä luotettavampi kuin yksi. Toinen syy kahden todistajan käyttämiseen on, että toinen todistaja saattaa myöhemmin olla estynyt todistamaan asiasta. Kahden todistajan vaatiminen ei siis välttämättä ole oikeudellinen ongelma sitoumuksen pätevyyden näkökulmasta. Kysymys on ennemminkin siitä, kuinka monta henkilöä sopimusosapuolten tulee varata asiakirjojen todistajiksi niitä sinänsä harvinaisia tilanteita varten, joissa toinen osapuoli tekee allekirjoituksestaan väärennösväitteen. Matti Kess varatuomari www.butzow.com 19
Varustamobarometri povaa positiivista suhdannekäännettä Tonnistovero uudistuu Lakimuutoksilla edistetään suomalaisen merenkulun kilpailukykyä ja alan työllisyyttä Shortsea Promotion Centre (SPC) Finland julkaisi vuoden toisen varustamobarometrin marraskuun lopussa. Barometrin mukaan merikuljetusmarkkinoiden laskeva suhdannekehitys hidastui voimakkaasti menneen puolivuotiskauden aikana. Tulevalta kaudelta odotetaan käännettä positiivisempaan suuntaan, sillä puolet vastaajista arvioi suhdannetilanteen paranevan. Hallituksen esitys tonnistoverolaiksi on valmistunut. Esityksen mukaan alusten vetoisuuteen perustuvan veron määrän laskemisen sijasta siirrytään tonnistoverotettavan tulon laskemiseen. Rahtihinnat laskivat edellisellä kaudella huomattavasti ja myös niiden tulevaa kehitystä leimaa epävarmuus. Ennusteet jakautuvat melko tasaisesti rahtihintojen ennallaan pysymisen, lievän nousun ja lievän laskun välillä. Jyrkkiä muutoksia ei siten ole odotettavissa. Barometrin mukaan varustamoista 40 prosenttia arvioi liikevaihtonsa kasvavan hieman, kun taas 30 prosenttia vastaajista ennustaa liikevaihdon supistuvan tulevalla kaudella. Suurin osa varustamoista pyrkii pitämään miehistön määrän ennallaan niin Suomen kuin ulkomaankin lipun alla kulkevissa aluksissa. Osa varustamoista joutuu arvionsa mukaan vähentämään miehistön määrää, joten ennusteen saldoluku säilyy edelleen negatiivisena erityisesti Suomen lipun alla purjehtivilla aluksilla. Nyt toteutettu barometri suoritettiin ennen kuin hallituksen esitys tonnistovero- lain muutoksesta tuli julkisuuteen. Esityksen vaikutusta merenkulkupolitiikkaan ei voitu vielä arvioida tällä kyselykerralla. Transitokuljetusten ei uskota palautuvan ennalleen Teemakysymys käsitteli transitokuljetuksia. Kysyttiin sitä, palaavatko Suomen reitin kautta kulkevat itätransiton kuljetukset laman jälkeen vähintään lamaa edeltävälle tasolle. Ylivoimainen enemmistö eli 74 prosenttia vastaajista katsoi, että Suomen reitin transitokuljetukset eivät palaudu laman jälkeen edes lamaa edeltävälle tasolle. Perusteluna näkemykselle esitettiin pääosin Venäjän oma satamapolitiikka ja muut Venäjän kaavailemat kuljetuksia koskevat määräykset. Vain 26 prosenttia vastaajista arvioi, että kuljetusmäärät palautuvat vähintään lamaa edeltävälle tasolle. Shortsea Promotion Centre (SPC) Finlandin varustamobarometri kartoittaa kaksi kertaa vuodessa varustamojen ylimmän johdon näkemykset merikuljetusten ja varustamoalan kehityksestä. Kysely toteutettiin loka-marraskuun vaihteessa 2009. Tutustu varustamobarometriin tarkemmin: www.shortsea.fi Hallitus esittää tonnistoverolakiin muutoksia, joilla merenkulkualan verokustannukset saatetaan kilpailijamaiden tasolle. Tavoitteena on edistää Suomen lipun alla purjehtivien alusten kansainvälistä kilpailukykyä, huolehtia alan työllisyydestä ja suomalaisesta merenkulun osaamisesta. Lakimuutos mahdollistaisi varustamoille toimintansa pitkäjänteisen suunnittelun sekä kannustaisi uusiin investointipäätöksiin sekä alusten tuomiseen Suomen lipun alle. Uudessa tonnistoverossa kaikista varustamon aluksista 60 prosenttia edellytettäisiin olevan EU-jäsenmaiden lipun alle rekisteröityjä. Itse omistettujen sekä miehistöineen vuokralle otettujen alusten osalta edellytettäisiin, että niistä 25 prosenttia olisi Suomen lipun alla olevia aluksia. Komission hyväksynnästä riippuen veromuutokset voimaan 2010 Uuden tonnistoverolain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt ehdotetun valtiontuen muutoksen. Lakeja sovellettaisiin ensimmäisen kerran kalenterivuoden 2010 aikana alkavalta verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Tonnistoveroesitys on osa valtion vuoden 2010 talousarvioesitystä ja käsiteltiin eduskunnassa marraskuussa. Lähde: valtiovarainministeriö 20