Sijoitusrahastot Vuosikatsaus 14 Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 9-14 5 4 3 1 Etelä-Afrikka Kiina Intia Venäjä Brasilia BRICS-maiden osuus kaikista saamisista (oikea asteikko) Mrd. euroa % 9 1 11 1 13 14 1 8 6 4 Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö 13.3.15
Sisällys 1 Yhteenveto 4 Rahastopääoma kasvoi edelleen suotuisasti 5 3 Suomalaiset sijoitusrahastot lisäsivät sijoituksiaan Yhdysvalloissa ja vetivät pääomiaan pois Venäjältä 8 Kehikko 1. Kotitalouksien sijoitusrahastosijoituksista noin puolet kanavoituu suomalaisiin kohteisiin 1 4 Raportoijajoukko 14 Liite 1. Kuviot Päätoimittaja Harri Kuussaari Työryhmä Johanna Honkanen Katja Kelloniemi Topias Leino Jori Oksanen ISSN-L 34-758 ISSN 34-758 Tiedustelut Johanna Honkanen 1 831 99 johanna.honkanen@ bof.fi Topias Leino 1 831 315 topias.leino@ bof.fi Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin 1 8311 etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus 48-1 11 HELSINKI Faksi (9) 174 87 www.suomenpankki.fi Kotipaikka Helsinki
Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä 5 Kuvio. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 1 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin 6 Kuvio 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 14 lopussa 6 Kuvio 4. Kotitalouksien nettosijoitukset rahastotyypeittäin 7 Kuvio 5. Nettosijoitukset sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain 7 Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen nettosijoitukset ja arvostusmuutokset 8 Kuvio 7. Suomalaisten sijoitusrahastojen nettosijoitukset instrumenteittain 9 Kuvio 8. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset Yhdysvalloista 1 Kuvio 9. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 9 14 11 Kuvio 1. Suomalaisten sijoittajasektoreiden suomalaisten sijoitusrahastojen kautta tekemien sijoitusten jakautuminen alueittain vuoden 14 lopussa, % sijoittajasektorin sijoituskannasta 13 Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen (ml. rahamarkkinarahastot) lukumäärä 14 Kuvio 1. Suomalaiset sijoitusrahastot tyyppiluokittain vuoden 14 lopussa 15 Kuvio 13. Kotimaisten sijoitusrahastojen tyyppiluokkien osuudet yhteenlasketusta rahasto-osuusvelasta Kuvio 14. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä Kuvio 15. Kotimaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelan jakautuminen sektoreittain Kuvio 16. Kotimaisten sijoitusrahastojen nettomerkinnät tyyppiluokittain Kuvio 17. Euroalueen sijoitusrahastojen yhteenlasketun taseen jakautuminen instrumenteittain Kuvio 18. Sijoitusrahastojen rahasto-osuusvelka eräissä Euroopan maissa Taulukkoluettelo Taulukko 1. Vuoden 14 aikana toimintansa aloittaneet suomalaiset sijoitusrahastot 16 Taulukko. Suomalaisten sijoitusrahastojen hallinnan siirrot vuonna 14 17 Taulukko 3. Vuoden 14 aikana toimintansa lopettaneet suomalaiset sijoitusrahastot 17 Taulukko 4. Vuoden 14 aikana fuusioituneet suomalaiset sijoitusrahastot 18 Taulukko 5. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahastotyyppimuutokset vuonna 14 19 Taulukko 6. Suomalaisten erikoissijoitusrahastojen (non-ucits) tyyppimuutokset UCITS-sääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi vuonna 14 19
S IJOITUS R AH AS T OT 13.3.15 1 Yhteenveto Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen kannalta vuosi 14 oli suotuisa. Näiden rahastojen rahastopääoma kasvoi yli 1 mrd. euroa ja oli vuoden lopussa 86 mrd. euroa. Rahastojen osakesijoitusten arvo nousi yleisen kurssikehityksen myötä, ja pitkien markkinakorkojen lasku paransi korkosijoitusten arvoa. Talletuskorkojen painuessa ennätysalhaisiksi vuonna 14 rahastot olivat houkuttelevia sijoituskohteita tarjoamiensa suurempien tuotto-odotusten vuoksi. Rahastoihin virtasi uutta pääomaa vuoden aikana yhteensä 5,4 mrd. euroa, mikä on reilun miljardin verran enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Toinen puoli rahastopääoman kasvusta tuli positiivisesta markkinakehityksestä. Rahastojen sijoitusten hinnannousuista ja valuuttakurssimuutoksista johtuva arvonnousu oli yhteensä 5,3 mrd. euroa. Vakuutuslaitosten omistusosuus sijoitusrahastoista kasvoi. Vakuutuslaitokset omistivat vuoden 14 lopussa suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksista yli mrd. euroa, mikä on reilu neljännes koko sijoitusrahastopääomasta. Merkittävä osa vakuutusyhtiöiden kautta sijoitetuista varoista on kuitenkin kotitalouksien ja muiden vakuutuksenottajien sijoitusvarallisuutta, joka ohjautuu sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta. Kotitaloudet tekivät rahastosijoituksia aktiivisesti. Läpi koko vuoden 14 kotitalouksien uudet rahastomerkinnät olivat lunastuksia suuremmat, ja sijoituskanta kasvoi lähes 17 mrd. euroon vuoden lopussa. Samaan aikaan kun kotitaloudet ovat sijoittaneet varojaan rahastoihin, ne ovat vähentäneet määräaikaistalletuksiaan pankeissa. Määräaikaistalletuksille maksettavan koron alhaisuus on saanut kotitaloudet etsimään vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joissa tuotto-odotukset ovat paremmat. Tämä on tarkoittanut samalla myös sitä, että kotitalouksien sijoitusvarallisuuden riskit ovat kasvaneet. Suomalaiset sijoitusrahastot lisäsivät sijoituksiaan Yhdysvalloissa ja vetivät pääomiaan pois Venäjältä. Sijoitusrahastojen sijoitukset suuntautuivat vuonna 14 erityisesti eurooppalaisten yritysten ja rahoituslaitosten liikkeeseen laskemiin velkapapereihin sekä yhdysvaltalaisyhtiöiden osakkeisiin. Yhdysvaltojen talousnäkymien koheneminen oli selvästi havaittavissa rahastojen sijoituspäätöksissä. Osakesijoitusten kohdemaana Yhdysvallat ohitti Suomen ja nousi suurimmaksi yksittäiseksi sijoitusten kohdemaaksi. Venäjän talouden kehitysnäkymät supistivat voimakkaasti suomalaisten sijoitusrahastojen Venäjä-sijoituksia. Vaikka suomalaisten sijoitusrahastojen vetäytyminen Venäjältä oli vuonna 14 poikkeuksellisen nopeaa, ovat useat rahastot vähentäneet Venäjä-sijoituksiaan jo aiempina vuosina. Huipussaan sijoitukset olivat helmikuussa 11, jolloin suomalaisten sijoitusrahastojen pääomista 3,6 % oli sijoitettuna Venäjälle. Vuoden 14 lopussa osuus oli supistunut,3 prosenttiin. 4 Vuosikatsaus 14 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
13.3.15 S IJOITUS R AH AS T OT Rahastopääoma kasvoi edelleen suotuisasti Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastopääoma kasvoi vuonna 14 yli 1 mrd. euroa. Kasvusta puolet tuli uusista merkinnöistä ja puolet positiivisesta markkinakehityksestä. Suurin sijoittajasektori oli vakuutuslaitokset, joiden suhteellinen omistusosuus suomalaisista sijoitusrahastoista kasvoi vuoden aikana yli neljäsosaan koko rahastopääomasta. Suomeen rekisteröidyille sijoitusrahastoille vuosi 14 oli suotuisa. Rahastojen osakesijoitusten arvo nousi yleisen kurssikehityksen myötä, ja korkosijoitusten näkökulmasta pitkien markkinakorkojen lasku paransi maahan. Sijoitusrahastoja on siirtynyt myös muista Pohjoismaista suomalaisten rahastoyhtiöiden hallintaan. Yhteenlaskettu pääoma oli vuoden 14 lopussa 86 mrd. euroa. Rahastopääoman muutokseen vaikuttavat sekä sijoitusrahastojen hallussa olevien arvopaperien arvon kehitys että sijoittajien rahastoihin tekemät lunastukset ja merkinnät. Yhteensä 5,4 mrd. euroa eli puolet pääomakannan kasvusta oli sijoitusrahastoihin sijoitettua uutta pääomaa. Toinen puoli kasvusta tuli positiivisesta markkinakehityksestä, joka kasvatti pääomakantaa puolestaan 5,3 miljardilla eurolla. Kuvio 1. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahastoosuusvelka ja nettomerkinnät yhteensä näiden sijoitusten arvoa. Kun talletuskorot laskivat ennätysmäisen alhaisiksi vuonna 14, rahastot olivat houkuttelevia sijoituskohteita korkeampien tuotto-odotusten vuoksi. Rahastoihin virtasi uutta pääomaa vuoden aikana yhteensä 5,4 mrd. euroa, mikä on reilu miljardi enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Rahastojen siirrot Ruotsiin hidastivat rahastopääoman kasvua Thousands 1 8 6 4 - -4 Rahasto-osuusvelka (vasen asteikko) Nettomerkinnät (oikea asteikko) Mrd. euroa Mrd. euroa 1 8 6 4 - -4 8 9 1 11 1 13 14 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Rahastopääoman kasvu oli vahvaa vuonna 14. Rahastopääoma kasvoi yhteensä yli 1 mrd. euroa, kun edellisvuonna pääomakanta kasvoi 8,6 mrd. euroa. Rahastopääoman kasvua kuitenkin hidastivat rahastojen siirrot Ruotsiin, joita tapahtui erityisesti vuoden kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä. Useammassa Pohjoismaassa toimivat rahastoyhtiöt ovat viime vuosina pyrkineet tehostamaan toimintaansa keskittämällä eri maissa olevia rahastojaan yhteen Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 14 5
S IJOITUS R AH AS T OT 13.3.15 Rahastotyypeittäin tarkasteltuna eniten kasvoivat pitkän koron rahastojen pääomat. Vuotuinen kasvu oli lähes 6 mrd. euroa. Pitkän koron rahastojen keskimääräinen tuotto vuonna 14 oli 5, % eli ei aivan yhtä hyvä kuin osakerahastojen, joiden tuotto oli keskimäärin 1,8 % vuodessa. 1 Osakerahastojen pääomat kasvoivat kuitenkin maltillisemmin vuonna 14, yhteensä 3,7 mrd. euroa. Kuvio. Suomalaisten sijoitusrahastojen painotettu keskimääräinen 1 kuukauden tuotto (%) rahastotyypeittäin Kuvio 3. Suomalaisten sijoitusrahastojen rahastoosuusvelan jakautuminen sijoittajasektoreittain vuoden 14 lopussa Rahalaitokset,9 % Ulkomaat 19,3 % Yritykset ja asuntoyhteisöt 5,6 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5,3 % Julkisyhteisöt 9,7 % Muut rahoituslaitokset* 13,5 % Vakuutuslaitokset 6,1 % Kotitaloudet 19,6 % 13 1 11 Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Kiinteistörahastot Indeksi 31.1.13 = 1 Osakerahastot Hedgerahastot Rahamarkkinarahastot *Sisältävät myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset. Suomalaisten vakuutuslaitosten rahastosijoitukset kotimaisiin sijoitusrahastoihin vuonna 14 olivat suurimmat sijoitusrahastojen historiassa, nettomääräisesti 1,6 mrd. euroa. 9 1/13 3/14 6/14 9/14 1/14 Kotimaisista sijoittajasektoreista vakuutuslaitokset omistavat eniten rahasto-osuuksia Kotimaisista sijoittajasektoreista suomalaiset vakuutuslaitokset omistavat eniten suomalaisten sijoitusrahastojen rahasto-osuuksia (,4 mrd. euroa). Vakuutuslaitosten suhteellinen omistusosuus kasvoi vuoden 14 aikana 4 prosentista 6 prosenttiin. Merkittävä osa vakuutusyhtiöiden kautta sijoitetusta pääomasta ei ole itse vakuutuslaitosten sijoitusvarallisuutta, vaan esimerkiksi kotitalouksien ja muiden vakuutuksenottajien sijoitusvarallisuutta, joka ohjautuu sijoitusrahastoihin sijoitussidonnaisten vakuutusten kautta. Kotitalouksien rahastosijoitukset lisääntyneet, kanta suurin historiassa Toiseksi eniten kotimaisista sijoittajasektoreista omistavat rahasto-osuuksia suomalaiset kotitaloudet (19,6 %). Kotitalouksien rahastosijoituskanta oli vuoden 14 lopussa 16,9 mrd. euroa, mikä on yli, mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Ensimmäisen kerran historiassa kotitalouksien sijoitukset olivat nettomääräisesti tarkasteltuna positiiviset vuoden 14 jokaisena kuukautena, toisin sanoen jokaisena kuukautena kotitaloudet sijoittivat rahastoihin enemmän kuin lunastivat rahastoosuuksia. Yhteensä kotitaloudet sijoittivat rahastoihin 1,1 mrd. euroa vuoden 14 aikana. 1 Sijoitusrahastojen tuotot on laskettu jokaisen koko vuoden 14 samassa tyyppiluokassa toimineen sijoitusrahaston kasvuosuutta kohden. Eri rahastotyyppien painotettu keskimääräinen tuotto on saatu painottamalla tarkasteltujen rahasto-osuuksien arvot suhteessa kyseisen tyyppiluokan tasearvoon. Raportoijajoukkoa ja sen tyyppiluokkamuutoksia on kuvattu luvussa 4. 6 Vuosikatsaus 14 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
13.3.15 S IJOITUS R AH AS T OT Samaan aikaan kun kotitaloudet ovat sijoittaneet varojaan rahastoihin, kotitalouksien määräaikaistalletukset ovat vähentyneet. Määräaikaistalletuksille maksettava ennätysalhainen korko on saanut kotitaloudet etsimään vaihtoehtoisia sijoituskohteita, joissa tuottoodotukset ovat korkeammat. Tämä on tarkoittanut samalla myös sitä, että kotitalouksien sijoitusvarallisuuden riskit ovat kasvaneet. Kotitaloudet sijoittivat vuoden 14 aikana varojaan erityisesti pitkän koron rahastoihin (,9 mrd. euroa). Myös kasvaneet kotimaan kiinteistörahastomarkkinat vetivät kotitalouksien sijoituksia puoleensa aiempaa enemmän, yhteensä,3 mrd. euroa. Kuvio 4. Kotitalouksien nettosijoitukset rahastotyypeittäin Pitkän koron rahastot Yhdistelmärahastot Hedge rahastot Yhteensä Milj. euroa 8 6 4 - -4-6 9 1 11 1 13 14 Osakerahastot Rahamarkkinarahastot Kiinteistörahastot Yhdistelmärahastoihin kotitaloudet sijoittivat vuoden aikana nettomääräisesti hieman alle, mrd. euroa, kun taas osakerahastosijoitukset jäivät nettomääräisesti tarkasteltuna nollan tuntumaan. Vähäriskisimpinä pidetyistä rahamarkkinarahastoista kotitaloudet puolestaan realisoivat sijoituksiaan lähes koko vuoden. Suomalaiset vakuutuslaitokset ja kotitaloudet yhdessä omistavat lähes puolet rahastoihin sijoitetusta pääomasta. Seuraavaksi eniten rahastosijoituksia on sektoreilla "ulkomaat" (19,3 %) ja "muut rahoituslaitokset" (13,5 %). Suurin osa muiden rahoituslaitosten sijoituksista on rahastojen välisiä. Ulkomaat-sektorin osuus on viimeisten vuosien aikana pienentynyt. Vuonna 1 ulkomaat-sektori omisti suomalaisia sijoitusrahastoja 4 % yhteenlasketusta pääomasta, kun vuonna 14 omistusosuus oli vähentynyt 4 prosenttiyksikköä. Kehitystä selittävät rajat ylittävät sulautumiset ja rahastopääoman siirtyminen Suomesta ulkomaille. Vuonna 14 ulkomaat-sektorin nettosijoitukset rahastoihin olivat negatiiviset. Kuvio 5. Nettosijoitukset sijoitusrahastoihin sijoittajasektoreittain Kotitaloudet Rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Ulkomaat Milj. euroa 3 5 1 5 1 5-5 -1 Yritykset ja asuntoyhteisöt Vakuutuslaitokset Muut kotimaiset sektorit -1 5 1 11 1 13 14 Kiinteistörahastojen lukumäärä on ainoana tyyppiluokkana kasvanut viimeiset kaksi vuotta, yhteensä 5 uudella kiinteistörahastolla. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 14 7
S IJOITUS R AH AS T OT 13.3.15 3 Suomalaiset sijoitusrahastot lisäsivät sijoituksiaan Yhdysvalloissa ja vetivät pääomiaan pois Venäjältä Vuonna 14 Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen sijoitukset suuntautuivat erityisesti eurooppalaisten yritysten ja rahoituslaitosten liikkeeseen laskemiin velkapapereihin sekä yhdysvaltalaisyhtiöiden osakkeisiin. Rahastojen yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus kasvoi vuoden aikana merkittävästi huolimatta siitä, että varallisuutta siirtyi vuoden lopulla tapahtuneissa rahastofuusiojärjestelyissä Ruotsiin. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen saamisten määrä eli sijoituskanta kasvoi vuoden 14 aikana 1,3 mrd. euroa eli 13 %. Rahastojen tekemät nettosijoitukset 3 kasvattivat sijoituskantaa 5,5 mrd. euroa ja arvostusmuutokset 4,8 mrd. euroa. Vuoden lopussa sijoituskannan arvo oli 89,3 mrd. euroa. Nettosijoitusten kasvua hillitsivät merkittävästi vuoden loppupuoliskolle ajoittuneet sijoitusrahastofuusiot, joissa Suomeen rekisteröityjen rahastojen sijoitusvarallisuutta siirtyi Ruotsiin. Toisaalta vuoden aikana myös fuusioitiin ruotsalaisia rahastoja Suomeen. Ilman näiden molempiin suuntiin tapahtuneiden fuusioiden välitöntä vaikutusta nettosijoitukset olisivat kasvaneet jopa 4 mrd. euroa suuremmiksi. Kuvio 6. Suomalaisten sijoitusrahastojen nettosijoitukset ja arvostusmuutokset 6 4 - Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon kasvatti dollarimääräisten sijoitusten arvoa 1,5 mrd. euroa. Toisaalta Ruotsin kruunun heikkeneminen supisti sijoituskannan arvoa,6 mrd. euroa. Kaikkien vuoden aikana tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten välitön vaikutus kantaan oli 1,3 mrd. euron verran positiivinen, kun se vuonna 13 oli saman verran negatiivinen. Muu kuin valuuttakursseista johtuva sijoitusten arvonnousu oli 3,5 mrd. euroa vuonna 14. Se jäi 1,5 mrd. euroa vähäisemmäksi kuin edellisenä vuonna ennen muuta osakesijoitusten vaisumman hintakehityksen takia. Virta Hintamuutokset Valuuttakurssimuutokset Mrd. euroa Keskiarvo 9 1 13 14 3 Uudet sijoitukset vähennettynä sijoitusten myynneillä ja muilla realisoinneilla 8 Vuosikatsaus 14 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
13.3.15 S IJOITUS R AH AS T OT Korkosijoitukset edelleen kasvussa Rahastojen sijoittaminen yritysten, rahoituslaitosten ja valtioiden liikkeeseen laskemiin velkapapereihin, eli suurimpaan uusien sijoitusten kohderyhmään, kasvoi edelleen vuonna 14. Nettomääräisesti rahastot sijoittivat velkapapereihin,8 mrd. euroa, kun viitenä aiempana vuotena nettosijoitukset olivat olleet keskimäärin,9 mrd. euroa. Joukkovelkakirjoihin, eli maturiteetiltaan yli vuoden velkapapereihin, rahastot tekivät nettosijoituksia 3, mrd. euroa. Sitä vastoin rahamarkkinapapereita, eli enintään vuoden velkakirjoja, erääntyi ja myytiin pois nettomääräisesti,4 mrd. euroa. Kuvio 7. Suomalaisten sijoitusrahastojen nettosijoitukset instrumenteittain 1-1 Sijoitusrahastojen velkapaperisijoituksista 1,1 mrd. euroa oli yritysten,,8 mrd. euroa rahoitus- ja vakuutuslaitosten ja,8 mrd. euroa julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemia. Rahastot sijoittivat erityisesti euroalueen ja yhdysvaltalaisten yritysten sekä Ruotsin valtion velkapapereihin. Sen sijaan Saksan valtion velkapapereita myytiin ja erääntyi nettomääräisesti,6 mrd. euron edestä. Keskiarvo 9 1 13 14 Mrd. euroa 3 Osakkeet Rahasto-osuudet Velkapaperit Talletukset Osakkeisiin rahastot sijoittivat vuoden aikana uutta pääomaa nettomääräisesti 1,3 mrd. euroa. Tästä,4 mrd. euroa oli yritysten ja saman verran rahoitus- ja vakuutuslaitosten osakkeita. Lisäksi erityisesti dollarin vahvistuminen sekä osakekurssien suotuisa kehitys kasvattivat rahastojen osakesaamisten arvoa vuoden aikana yhteensä,4 mrd. euroa. Muiden sijoitusrahastojen osuuksiin rahastot sijoittivat vuoden aikana uutta pääomaa nettomääräisesti 1,3 mrd. euroa. Näistä 1, mrd. euroa kohdistui toisiin suomalaisiin rahastoihin. Talletuksiaan rahastot sen sijaan supistivat,6 mrd. eurolla. Vuoden 14 lopussa velkapapereiden osuus saamisista oli noin 39 %, osakkeiden 33 %, rahastoosuuksien 9 %, talletusten 4 % ja muiden saamisten 15 %. Yhdysvalloista suurin osakesijoitusten kohdemaa Yhdysvaltojen kohentuneet talousnäkymät välittyivät selvästi rahastojen sijoituspäätöksiin vuonna 14. Suomalaiset sijoitusrahastot sijoittivat yhdysvaltalaiskohteisiin uutta pääomaa nettomääräisesti noin 1,9 mrd. euroa, mikä oli suurin yksittäiseen maahan kohdistunut sijoitusvirta. Lisäksi sijoitusten arvonnousut kasvattivat rahastojen sijoituspositioita Yhdysvalloissa noin 1,8 mrd. eurolla. Sijoituksista noin 1,3 mrd. euroa suuntautui yritysten ja rahoituslaitosten osakkeisiin ja noin,6 mrd. euroa näiden liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjoihin. Vuoden 14 lopussa kaikista suomalaisrahastojen Yhdysvaltoihin suuntautuneiden sijoitusten kannasta noin 73 % oli yritysten ja rahoitus- ja vakuutuslaitosten osakkeita ja noin 4 % velkakirjoja. Velkakirjoista 98 % oli yritysten ja rahoitus- ja vakuutuslaitosten ja vain % liittovaltion liikkeeseen laskemia. Yhdysvaltoihin tehtyjen sijoitusten osuus suomalaisten sijoitusrahastojen kaikista saamisista on kasvanut vuoden 8 lopun 4 prosentista vuoden 14 lopun 1 prosenttiin. Kaikista suomalaisrahastojen tekemistä osakesijoituksista peräti 7 % (eli 7,9 mrd. euroa) kohdistui vuoden lopussa Yhdysvaltoihin. Tässä Yhdysvallat ohitti vuoden 14 aikana Suomen, jonka Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 14 9
S IJOITUS R AH AS T OT 13.3.15 osuus rahastojen kaikista osakesijoituksista oli vuoden lopussa 17 %. Kuvio 8. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset Yhdysvalloista Sijoitusrahasto-osuudet Osakkeet Velkapaperit Osuus kaikista saamisista (oikea asteikko) 1 Mrd. euroa % 14 1 8 6 4 9 1 11 1 13 14 Yhdysvaltain merkityksen kasvu on vaikuttanut myös suomalaisten sijoitusrahastojen dollarimääräisiin saamisiin, joiden osuus kaikista saamisista kasvoi vuoden 14 aikana 11 prosentista 15 prosenttiin eli 13, mrd. euroon. Dollarimääräisistä sijoituksista 3 % oli tehty muihin kuin yhdysvaltalaiskohteisiin, ja toisaalta Yhdysvaltoihin tehdyistä sijoituksista noin 17 % oli muita kuin dollarimääräisiä. Yhdysvaltojen ohella suomalaiset sijoitusrahastot sijoittivat uutta pääomaa muihin euroalueen maihin mrd. euroa ja kotimaahan,8 mrd. euroa. Euroalueen ulkopuolelle tehtiin uusia sijoituksia mm. Tanskaan,5 mrd. euron, Britanniaan,4 mrd. euron ja Japaniin,3 mrd. euron edestä. Sijoitukset Venäjälle supistuivat vauhdilla Venäjän talouden kehitysnäkymät heijastuivat vuoden 14 aikana merkittävästi suomalaisten sijoitusrahastojen sijoituksiin. Vuoden aikana suomalaisrahastojen tekemät sijoitukset Venäjälle supistuivat,9 mrd. euroa eli lähes 77 %. Tästä,6 mrd. euroa oli seurausta sijoitusten myynneistä ja muista realisoinneista ja,3 mrd. euroa sijoitusten arvonalentumisista. Vuoden lopussa Venäjälle tehtyjen sijoitusten arvo oli 88 milj. euroa. 1 1 8 6 4 Noin kolmannes Venäjälle aiemmin sijoittaneista suomalaisista sijoitusrahastoista luopui vuoden 14 aikana näistä sijoituksistaan kokonaan. Kun vielä vuoden alussa suomalaisrahastoja, joilla oli saamisia Venäjältä, oli 4, oli määrä supistunut vuoden loppuun mennessä 8:aan. Vaikka suomalaisten sijoitusrahastojen vetäytyminen Venäjältä oli vuonna 14 poikkeuksellisen nopeaa, ovat useat rahastot vähentäneet sijoituksiaan jo aiempina vuosina. Huipussaan sijoitukset olivat helmikuussa 11, jolloin suomalaisten sijoitusrahastojen pääomista,3 mrd. euroa eli 3,6 % oli sijoitettuna Venäjälle. Vuoden 14 lopussa osuus oli supistunut,3 prosenttiin. Sijoituskanta supistui vajaan neljän vuoden aikana siten lähes 9 %. Supistumisesta noin 55 % selittyy sijoitusten myynneillä ja muilla realisoinneilla ja 45 % sijoitusten arvonalentumisilla. Vuoden 14 lopussa noin 96 % Venäjälle tehdyistä sijoituksista koostui pörssinoteerattujen yritysten ja rahalaitosten osakkeista, joista rahalaitosten osuus oli noin 15 %. Loput 4 % Venäjälle tehdyistä sijoituksista oli Venäjän federaation liikkeeseen laskemiin joukkovelkakirjalainoihin. Vuonna 14 rupla heikkeni nopeasti. Sen välitön vaikutus sijoitusrahastojen Venäjällä olevien saamisten arvoon jäi kuitenkin vähäiseksi, sillä suomalaisrahastojen Venäjälle tehdyistä sijoituksista keskimäärin yli 95 % oli dollarimääräisiä. Selvimmin ruplan heikkeneminen näkyi Venäjän federaation ruplamääräisissä velkakirjoissa, joista rahastot myivät vuoden aikana pois lähes 95 %. Vuoden lopussa jäljellä olevista valtionvelkakirjoista dollarimääräisten osuus oli näin kasvanut 65 prosenttiin. Suomalaisten sijoitusrahastojen Ukrainaan tekemien sijoitusten kanta oli vuoden 14 lopussa noin 3 milj. euroa. Vielä huhtikuussa 1 sijoituskanta oli 93 milj. euroa. 1 Vuosikatsaus 14 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
13.3.15 S IJOITUS R AH AS T OT Venäjää lukuun ottamatta kaikissa muissa ns. BRICS-maissa 4 suomalaisten sijoitusrahastojen sijoitukset sen sijaan kasvoivat vuoden 14 aikana yli 6 %, ja niiden arvo vuoden lopussa oli 1,8 mrd. euroa. Kuvio 9. Suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset BRICS-maista 9 14 5 4 3 1 Etelä-Afrikka Kiina Intia Venäjä Brasilia BRICS-maiden osuus kaikista saamisista (oikea asteikko) Mrd. euroa % 9 1 11 1 13 14 1 8 6 4 Venäjän lisäksi suomalaisten sijoitusrahastojen saamiset supistuivat vuoden 14 aikana merkittävästi myös Ruotsissa, jossa suomalaisrahastojen vuoden aikana tekemät nettosijoitukset olivat,5 mrd. euron verran negatiivisia. Tämä kuitenkin selittyy aiemmin mainituilla rahastofuusioilla, joissa myös Ruotsista olevia saamisia siirtyi Suomeen rekisteröidyiltä rahastoilta hallinnoitaviksi Ruotsiin. Ilman niiden vaikutusta nettosijoitukset Ruotsiin olisivat olleet selvästi positiivisia. 4 Kehittyviä talouksia edustaviin BRICS-maihin luetaan Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 14 11
S IJOITUS R AH AS T OT 13.3.15 Kehikko 1. Kotitalouksien sijoitusrahastosijoituksista noin puolet kanavoituu suomalaisiin kohteisiin Kotimaiset institutionaaliset sijoittajat hajauttavat maariskiään rahastojen välityksellä kotitalouksia enemmän muualle Eurooppaan ja muihin maanosiin Sijoittajan näkökulmasta yksi rahastosijoittamisen etu on helppo riskien hajauttaminen. Sijoitusrahastoon sijoitettu euro hajautuu riskiominaisuuksiltaan erilaisiin sijoitusinstrumentteihin siinä suhteessa, mikä on näiden instrumenttien jakauma rahaston sijoitussalkussa. Sijoitusrahastot tarjoavat sijoittajalle näin mahdollisuuksia hajauttaa riskiä mm. maiden ja maantieteellisten alueiden välillä. Kuviossa 1 on tarkasteltu suomalaisten sijoittajasektoreiden suomalaisiin sijoitusrahastoihin tekemien sijoitusten hajautumista maittain ja alueittain 5. Kuviosta näkyy, minne kyseisen sijoittajasektorin eurot keskimäärin kanavoituvat suomalaisten sijoitusrahastojen välityksellä. Kuviosta havaitaan, että kaikista suomalaisten tekemistä sijoituksista kotimaisiin rahastoihin noin 8 % kanavoituu Eurooppaan. Pohjois-Amerikkaan sijoituksista kanavoituu 1 % ja muualle 8 %. Tarkasteltaessa sijoitusten jakautumista sijoittajasektoreittain havaitaan, että suomalaisten kotitalouksien rahastosijoituksista lähes puolet kanavoituu Suomessa oleviin sijoituskohteisiin, kun taas esimerkiksi julkisyhteisöjen (valtion, kuntien, julkisten eläkerahastojen ja muiden sosiaalirahastojen) sijoitusrahastosijoituksista Suomeen kanavoituu alle neljännes ja muillakin sijoittajasektoreilla enintään kolmannes. Kuviosta käy ilmi, että suomalaiset kotitaloudet hajauttavat riskiään sijoitusrahastojen kautta kotimaan ulkopuolelle selvästi vähemmän kuin kotimaiset institutionaaliset sijoittajat, joiden sijoitusrahastosijoitukset puolestaan kanavoituvat selvästi enemmän muihin euroalueen ja Euroopan maihin. 5 Tarkasteltu on tehty painottamalla sijoittajasektorin yksittäiseen sijoitusrahastoon tekemien sijoitusten määrää kyseisen sijoitusrahaston saamisten (eli sijoitusrahaston tekemien sijoitusten) maajakaumalla ja summaamalla näin saadut sijoittajasektorin sijoitusrahasto- ja maakohtaiset sijoitukset yhteen. Tarkastelu ei ota kantaa maiden välisiin riskieroihin eikä siten kuvaa eri sijoittajasektoreiden sijoituksiin liittyvien riskien absoluuttista määrää. 1 Vuosikatsaus 14 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
13.3.15 S IJOITUS R AH AS T OT Kuvio 1. Suomalaisten sijoittajasektoreiden suomalaisten sijoitusrahastojen kautta tekemien sijoitusten jakautuminen alueittain vuoden 14 lopussa, % sijoittajasektorin sijoituskannasta Suomi Muu EU (pl. euroalue) Pohjois-Amerikka Aasia Muu euroalue Muu Eurooppa (pl. EU) Etelä- ja Väli-Amerikka Muut ja tunnistamattomat 1% 8% 6% 4% % % Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset Julkisyhteisöt Kotitaloudet Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt Suomalaiset sijoittajat yhteensä Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 14 13
S IJOITUS R AH AS T OT 13.3.15 4 Raportoijajoukko Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen (ml. rahamarkkinarahastot) lukumäärä väheni vuoden 14 aikana 5 rahastolla ja oli vuoden lopussa 49. Rahastojen lukumäärä väheni pääasiassa rahastofuusioiden takia, kun rahastoyhtiöt yhdistivät samantyyppisiin varoihin sijoittavia rahastoja isommiksi yksiköiksi. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen lukumäärä väheni vuonna 14. Lukumääräisesti rahastot vähenivät huomattavasti enemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 14 vähennys oli yhteensä 5 rahastoa, kun vuonna 13 vastaava luku oli 1. Vuoden 14 lopussa Suomeen oli rekisteröitynyt 49 rahastoa. Vuoden 14 aikana yhteensä 57 rahastoa lopetti toimintansa. Toiminnan lopettaneista rahastoista lähestulkoon kaikki (5) sulautettiin toiseen olemassa olevaan rahastoon. Handelsbanken Fondbolag Ab:n keskitettyä toimintojaan Ruotsiin yhteensä 18 sen rahastoa sulautettiin Ruotsiin rekisteröityihin sijoitus-rahastoihin syys- ja lokakuussa. Muutoin fuusiot painottuivat erityisesti vuoden toiselle neljännekselle, jolloin yhteensä 17 rahastoa sulautettiin toisiin rahastoihin. Varsinaisista vuoden aikana lakkautetuista 5 rahastosta 4 oli tyyppiluokaltaan hedgerahastoja. Kuvio 11. Suomalaisten sijoitusrahastojen (ml. rahamarkkinarahastot) lukumäärä 6 5 4 3 1 kpl Sijoitusrahastot Rahamarkkinarahastot 4 8 1 Lähteet: Tilastokeskus ja Suomen Pankki. Vuonna 13 erikoissijoitusrahastojen (eli ns. non- UCITS-rahastojen) tyyppimuutokset ns. UCITSsääntelyn mukaisiksi sijoitusrahastoiksi olivat alkaneet lisääntyä, ja se jatkui edelleen. Vuonna 14 yhteensä 11 erikoissijoitusrahaston sääntöjä muutettiin vastaamaan UCITS-rahastoja koskevan direktiivin edellyttämää politiikkaa. Vuonna 13 vastaava luku oli 18. Kannattaa kuitenkin huomata, että kun edellisvuonna erikoissijoitusrahastojen lukumäärä oli vähentynyt yhteensä 6 rahastolla, väheni niiden lukumäärä vuonna 14 enää ainoastaan 3 rahastolla. Uusia erikoissijoitusrahastoja perustettiin vuoden aikana 15. Tyyppiluokittain tarkasteltuna ainoastaan kiinteistörahastojen lukumäärä kasvoi vuonna 14, sen sijaan rahamarkkinarahastojen lukumäärä pysyi entisellään. Kiinteistörahastojen lukumäärä kasvoi yhden rahaston verran. Lukumäärällisesti tarkasteltuna erityisesti osake- ja yhdistelmärahastot vähenivät fuusiojärjestelyiden myötä: osakerahastojen määrä väheni yhteensä 1 yksikön ja yhdistelmärahastojen 1 yksikön verran. Pitkän koron rahastojen lukumäärä väheni 3 rahastolla ja hedgerahastojen 1 rahastolla. 14 Vuosikatsaus 14 Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank
13.3.15 S IJOITUS R AH AS T OT Kuvio 1. Suomalaiset sijoitusrahastot tyyppiluokittain vuoden 14 lopussa Osakerahastot: 69 kpl Pitkän koron rahastot: 13 kpl Hedgerahastot: 5 kpl Yhdistelmärahastot: 41 kpl Rahamarkkinarahastot: 1 kpl Kiinteistörahastot: 13 kpl,4 %,6 % 5,1 % 8,3 % 6,8 % 54,7 % Vuoden 14 aikana perustettiin uusia sijoitusrahastoja kutakuinkin saman verran kuin edellisvuosina: vuonna 14 perustettiin 3, vuonna 13 yhteensä 8 ja vuonna 1 yhteensä 35 uutta rahastoa. Reilu puolet (18 rahastoa) vuoden aikana perustetuista rahastoista oli osakerahastoja. Lisäksi vuonna 14 perustettiin yhteensä 6 pitkän koron rahastoa, 1 kiinteistörahasto sekä 4 yhdistelmä- ja kiinteistörahastoa. Uusia rahastoja perustettiin tasaisesti ympäri kalenterivuoden, mutta pääpaino oli kuitenkin loppuvuodessa: syyskuussa tai sen jälkeen perustettiin puolet (16 rahastoa) vuoden aikana perustetuista rahastoista. Rahastoja hallinnoivien hallinnointiyhtiöiden lukumäärä pysyi samana kuin edellisvuonna. LähiTapiola Varainhoidon hallinnoimien rahastojen hallinnointivastuu siirtyi kuitenkin FIM Varainhoidolle osana S- Pankin ja Tapiola Pankin fuusiojärjestelyä maaliskuussa 14. Hallinnointiyhtiöiden lukumäärä pysyi kuitenkin muuttumattomana, koska elokuussa toi ensimmäisen rahastonsa markkinoille Gramont Capital. Nordea Funds -yhtiöllä oli edellisten vuosien tapaan eniten hallinnoitavia rahastoja, yhteensä 64. Toiseksi eniten hallinnoitavia rahastoja oli Danske Invest Rahastoyhtiöllä (61) sekä jo edellä mainitun fuusiojärjestelyn myötä FIM Varaintohoidolla (61). Näin ollen OP-Rahastoyhtiöllä oli vuoden 14 lopussa neljänneksi eniten hallinnoitavia rahastoja (57). Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus 14 15