Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kierrätyslannoitteet kannattavuutta tukemaan

Samankaltaiset tiedostot
Kannattava aurinkoenergiainvestointi. Lohtaja Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Maatilojen energiasuunnittelu -energiasuunnitelman eväät tilan kehittämiseen

Eri tuotantomuodot -kulutusprofiilit ja vaatimukset energialähteelle

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan energiaohjelma / -energiasuunnitelma -tilakäynnin tuloksia

Maatalouden energiankulutus KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Lähes nollaenergiarakennus (nzeb) käsitteet, tavoitteet ja suuntaviivat kansallisella tasolla

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus Alueelliset verkostopäivät, Häme

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkaat maatalouskoneet. Jukka Ahokas Helsingin Yliopisto Maataloustieteiden laitos

Ravinteiden, hiilen ja energian kierto ja virrat - Maatilan tehokas toiminta. Miia Kuisma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

FInZEB- laskentatuloksia Asuinkerrostalo ja toimistotalo

Tilan energiaomavaraisuus. Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Ilmastoviisaita ratkaisuja maatilalle-hanke Webinaari,

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Onko peltobiomassan viljely ja jalostaminen energiaksi energiatehokasta - Syökö peltoenergiakasvien

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

ENERGIATEHOKAS KARJATALOUS

TEHOLANTA SEMINAARI Biokaasun tuotannon kannattavuus

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Maatalous ja energia Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Taloudellisen ajon koulutusta viljelijöille. Koulutuspaketti Hämeenlinna Fredrik Ek, Markku Lappi, Maarit Kari, ProAgria

Aurinkoenergia Suomessa

Maidontuotannon kannattavuus

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Energiatehokkuuden optimointi Mahdollisuudet ja työkalut yrityksille. Salo Juha-Pekka Paavola Finess Energy Oy

Auringosta voimaa sähköautoon -seminaari Kuopio Ari Puurtinen

Aurinkoenergia- ja pienvesivoimatuotannon investointituet. Lammi Manu Hollmén

Matalaenergiarakentaminen

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus

Hevosenlanta biokaasulaitoksen syötteenä Pirtti-tilaisuus Teivossa Johanna Kalmari/Metener Oy 1

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa

Ympäristö ja viljelyn talous

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy PIKES Poveria biomassasta -hanke Antti Niemi

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

KORPELA ENERGIA OSTAA AURINKOSÄHKÖÄ

Kaura vaatii ravinteita

Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen

Biobisnestä Pirkanmaalle

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Aurinkoenergiainvestointi ja kannattava mitoittaminen

Maatilojen energiatehokkuus. Oulu Mikko Posio

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Aurinkoenergia ja lämmön kausivarastoinnin mahdollisuudet. Vuoden lähienergiaratkaisu -palkinnonjakotilaisuus, Janne Hirvonen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Energiansäästö viljankuivauksessa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Oman tilan energiankulutus mistä se muodostuu?

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Koulujen energiankäyttö ja sen tehostamismahdollisuudet

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Novarbo luomulannoitteet

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Palkokasvit voisivat korvata puolet väkilannoitetypestä. Maatalouden trendit, Mustiala Hannu Känkänen

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

ENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Kerääjäkasveista biokaasua

Säilörehun tuotantokustannusten laskenta ja merkitys. Konekustannukset kuntoon ja säilörehun hinta haltuun -teemapäivä

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Alue-energiamalli. Ratkaisuja alueiden energiasuunnitteluun

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

Aurinkoenergia Suomessa

Transkriptio:

Uusiutuva energia, energiatehokkuus ja kierrätyslannoitteet kannattavuutta tukemaan Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto 1.4.2019

Uusiutuva energia Lisää kustannusten ennustettavuutta Mahdollisuus osallistua energiamarkkinoihin Erityisesti sähkö Integroituu ruoantuotantoon ja hiilen sidontaan Oltava kestävää ja energiatehokasta Voi myös tulla kalliiksi Kausiluonteinen/päätösperusteinen Erotettava omavaraisuudesta Vaatii usein yhteistyökumppaneita

Biomassapohjaiset energiavarat tiloilla

Energiakustannus vain noin 7 % maidon hinnasta navetassa

Lämmitys kokoluokka ratkaisee kokoluokka

Laitesähkö (tarkastelu erityisesti aurinkosähkö osalta, mutta soveltuu pääosin muuhunkin) Kulutuksen päivä- ja vuosiprofiili Tuotannon päivä- ja vuosiprofiili Energiapuskurit, - varastot ja nielut Mitoitus

Aurinkosähkö - kannattaako? Maatalous sähköistyy vauhdilla Erityisesti maidontuotanto Siipikarja ja sikatalous jo nyt Sähkömarkkina muuttuu Tukimaailma muuttuu Paneelien hinnat laskeneet vauhdilla Myös konkurssit vaikea uskoa enää merkittävään laskuun Uudet materiaalit/tekniikat? Kuvat M.Kari

Kertauksena Pienin avustus 7000 eur 40 % avustusprosentilla minimi-investointi 17500 Eur Kokonaisinvestoinnista saatetaan tulkita osa yksityiskäyttöön järkevä investoinnin minimihinta noin 20000 eur tehotaso tällöin noin 20 kw Kustannuksiin hyväksytään myös elinkeinosuunnitelma 1200 eur Voi olla myös keräimen ja paneelin yhdistelmä Energialle oltava käyttöä tuotantotoiminnassa Kasvitiloilla oltava esim. kesäaikaista heinän kuivausta tms. alkutuotantokäyttöä; maatilamatkailu tai ratsastuspalvelut eivät kelpaa Yrittäjätulovaatimus 25 000 eur istuu yleensä myös tuotantoon, eli kotieläintuotannon energiatarpeisiin Huijareita liikkeellä ÄLÄ TEE MITÄÄN SITOUMUKSIA ENNEN TUKIPÄÄTÖSTÄ (jos sitä on tarkoitus hakea)

Sähkönkulutus robottitilalla (1 robotti, paljon eri rakennuksia, hakelämmitys, kesäpäivä

Sähkönkulutus lypsyasematilalla, n. 60 lehmän asemalypsy, hakelämmitys, kesäpäivä

Maidontuotanto Robottilypsy Sähköisten rehunjakoratkaisujen etu korostuu Ladattava kuormain, kiskoruokkija, hihnaruokkija jne. Pienet moottorit ja ladattavat laitteet Lämmin vesi akkuna Sähkölaitteiden käytön porrastaminen parantaa saatavaa hyötyä Melko tasainen kulutus, älykäs ohjaus maksaa itsensä Aurinkopaneeli investointina myös yhdessä aurinkokeräimen kanssa Paneelin suuntaus käytön mukaan; mitä enemmän akkuja, sitä etelämmäksi Kuvat: M.Kari

Asemalypsy, putkilypsy Suurin kulutus aamulla ja illansuussa suurin tuotanto keskipäivällä suuntaus itään ja länteen, kaltevuus sen mukaan Akkuratkaisut toistaiseksi kalliita, mietittävä mahdollisia energianieluja Esim. ladattavat pienkuormain, kiskoruokkija, lannanpoisto, veden lämmitys Koneellisessa ilmanvaihdossa hyöty keskipäivästä suurin, investointioletus pienin Monikide yksikide (poly/monokide monokide; suoran säteilyn osuus suuri) Kuvat: M.Kari

Broilerikasvattamo, sikala Aurinkosähkö ja biomassalämpö lyömätön yhdistelmä Suuntaus hieman lounaaseen Ilmanvaihtotarve ja sähkön tuotanto natsaavat hyvin Paljon sähkötoimisia ratkaisuja Melko tasainen sähkön kulutus Pölyn yms. lian vuoksi maa-asennus eduksi Teho ~25-35 kw p Kuvat: M.Kari

Kasvituotanto normaali kasvintuotantotila; tukiedellytykset täyttyvät heikosti myös investoinnin kannattavuus huono Poikkeuksena nurmisiementuotanto, koneellinen heinän kuivaus Marja-, avomaan ja kasvihuonetilat Jäähdytys Käsittelyyn liittyvät laitteet Aurinkokeräin suihkuveden lämmitykseen Erittäin hyvä kulutuksen ja tuotannon korrelaatio! Kannattava pienemmällä vuosittaisella sähkön kulutuksella Kausituotanto kasvihuoneissa!

Energiatehokkuus

Energiaa vuotaa kaikissa vaiheissa

Energialaskennalla selvitetään tunnistetut ja tunnistamattomat energiavirrat ja tehostamismahdollisuudet Keskusten Liitto/Maarit Kari

Esimerkkejä 20% pelloista 50 km päässä 2 x ha - kohtainen polttoaineen kulutus 140 ha tilalla Sadon käsittely, kunnostus 20 km päässä Vain 38 l/ha, kun kuljetus kuormaautolla ja kevennetty muokkaus Keskimäärin 60 l/ha Keskusten Liitto/Maarit Kari

Havaittuja vuosisäästöjä Leivinuunin ahkerampi käyttö säästi Uudellamaalla 600 euroa Muokkauksen keventäminen 170 ha:n tilalla Kymenlaaksossa säästää 3500 litraa polttoöljyä Lämmön talteenotto 25 lehmän navetassa säästää 600 euroa sähkönä Kalkitus ja huolellinen viljelysuunnittelu pohjoiskarjalaisella tilalla puolittaisi energiankulutuksen satokiloa kohti Sähköinen purkuvaihde rehukärryssä käyttää noin neljänneksen energiaa traktoripurkuun verrattuna Keskusten Liitto/Maarit Kari

Tärkeää huomioida Energiainvestointi ja käyttö suhteessa tilan kustannusrakenteeseen Mikä on tilan lämmön ja sähkön tarve ja mahdolliset muutokset Voiko energiataloutta tehostaa Energiaratkaisulla Rutiineilla Pienillä energiansäästöinvestoinneilla Yksinkertaisilla ratkaisuilla Sivutuotteiden hyödyntäminen/eliminoiminen Myös biodiesel-ratkaisut Tehokkaat materiaalivirrat ja logistiikka 0-1% 5% 10-20% Keskusten Liitto/Maarit Kari

Ravinne- ja biomassatalous euroina Laskettu YSKE -hankkeessa Yhteistyöstä synergiaa ja kannattavuutta energiantuotantoon (ProAgria Etelä-Savo) Mädätysjäännös lannoitteena ja arvoina Kun syötteenä on lantaa ja peltobiomassoja Biomassan tuottaminen euroina Jos tuotetaan syötettä biokaasun tuotantoon

Verrattiin Cemagron tuotteisiin käyttötarkoitus tuotteet Kok-N L-N P K hinta eur/kg herne ja härkäpapu Agro 23-4-8+S 500kg 24 24 4 8 0,335 NK-lannoite Agro 26-0-10+S 500 kg 26 26 0 10 0,348 Öljykasvit Agro 26-4-4+S 500kg 26 26 4 4 0,336 kevätviljat kivennäismaa Agro 28-3-5+S 500 kg 28 28 3 5 0,324 lisätyppi (kun lisäkalia ei tarvita) Agro CAN27+4S 500kg 27 27 0,25 Säilörehupohjainen mädäte Mädäte (erottelematon) 1,35 0,51 0,33 2,04 0,003 perunan lannoite Gardenia 8-4-24+S+Mg 500 kg 8 8 4 24 0,554

Vertailut Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus Mineraalilannoitteilla (vertailulannoitus) Mädäte + täydennyslannoitus (3 vuoden tasausjakso) 1. vuoden annoksen liukoinen typpi huomioitu (mädäte), 2. ja 3. vuodelle oletettu 20 % mineralisoituminen kokonaistypestä Mädätteen kalium huomioitu 2 vuodelle, 3. vuotena NKlannoite Fosfori jaettu 3 vuodelle Syötteenä lanta (2/3) ja nurmimassa (1/3) Arvioitu VAIN lannoite-euroja ilman synergiaetuja ja biologisia hyötyjä

Eur 3 vuoden tasausjaksolla viljoille kate hienoisesti parempi 900 Kate A (tuet mukana) eloperäinen maa 800 700 600 500 400 300 200 100 0 leipävehnä rehuvehnä peruna Kate A, mineraalilannoitus Kate A, mädäte + täydennys

Eur Perunalle sopii paremmin 2 vuoden tasausjakso, jos kaliumin oletetaan riittävän myös II vuodelle 900 Kate A (tuet mukana) eloperäinen maa 800 700 600 500 400 300 200 100 0 leipävehnä rehuvehnä peruna Kate A, mineraalilannoitus Kate A, mädäte + täydennys

Johtopäätöksiä mädätteen käytöstä Mädätteen kuljetus tärkeää saada tehokkaaksi Mädätteen käyttö kannattavaa, erityisesti eloperäisillä mailla, mutta myös kivennäismailla, Peruna hyötyy suhteellisesti 2 vuoden annoksesta Kivennäismailla 40 tn/ha ja eloperäisillä 30 tn/ha - > lievä ylitys typessä 5 vuoden tasausjakso fosforille parantaisin suhteellista edullisuutta Jos kalilisäystä ei tarvita 3. vuodelle, suhteellinen edullisuus mädätteellä paranee Biologisen typensidonnan hyödyntäminen parantaa tulosta ratkaisevasti Mineraalilannoiteessa typpikilo edullisempi NPK-lannoitteessa kuin NK-lannoitteessa ( tärkeää saada P-luvut kohtuulliseksi ja esim. lannan fosfori kiertoon)