RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ Biokiertotalouden tulevaisuus seminaari 13.12.2018 KARI KOPPELMÄKI Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Kari Koppelmäki 17/12/2018 1
Tuotantopanokset ALKUTUOTANTO JALOSTUS JAKELU YKSITYINEN JA JULKINEN KULUTUS Hävikki 2
Agroekologisella symbioosilla -AES -tarkoitetaan tarkoitetaan ruoantuotantoa, jossa maatilat, elintarvikkeiden jalostajat ja energian tuottajat toimivat paikallisesti yhdessä: AES tuottaa maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Se tuottaa omista biomassoistaan bioenergiaa omiin tarpeisiin ja myyntiin. Symbioosit synnyttävät alueellista ruokakulttuuria ja maaseudun elinvoimaa sekä kasvattavat aluetaloutta. 3
AGROEKOLOGINEN SYMBIOOSI Agroekologinen symbioosi teollisen ekologian sovellus ruoan tuotannossa Teollinen ekologia Yhden toimijan jäte ja energia toisen toimijan hyödynnettävissä Toimijoiden läheisyys mahdollistaa yhdessä toimimisen ja kehittämisen Agroekologinen symbioosi Paikallista ruokaa energiaomavaraisesti Maaseudun elävöittäminen Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys 4
Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/2018 5
PALOPURON SYMBIOOSI Enemmän ruokaa Pienemmät ravinnehävikit Energian kuluttajasta energian tuottajaksi Fossiilisen energian korvaaminen Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/2018 6
MAATILAT Knehtilän luomukasvinviljelytila (380 ha) Tilapuoti ja ravintola, jatkojalostusta Lähiruokamarkkinoita Yli 15 000 kävijää vuodessa Luomukanala Vihannestila Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.12.2018 7
PALOPURON BIOKAASU OY Biokaasulaitos muodostuu panostoimiseen mädätykseen perustuvasta kuivamädätyslaitoksesta biokaasun puhdistuslaitteistosta (biokaasusta biometaania ajoneuvokäyttöön) syötteiden ja mädätysjäännöksen varastosiiloista Lisäksi tilan yhteyteen tulee lähibiokaasun tankkausasema Syötteet nurmibiomassa noin 2 350 tn hevosenlanta noin 1 000 tn kananlanta noin 80 tn Lopputuotteet biokaasua 2 500 MWh/a, josta biometaania yli 70% lisäksi mädätysjäännöstä noin 3 000 tn/a peltojen lannoite- ja maanparannusaineeksi Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.12.2018 8
Presentation Name / Firstname Lastname
LEIPOMO Lisäarvoa alkutuotannolle Hyvälaatuinen vilja leipomoon Uusiutuva energia Hävikki voidaan hyödyntää paikallisesti Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 17.12.2018 10
Paikallisen ruokajärjestelmän kehittäminen 11
AES-VERKOSTOT HANKE Edistää paikallisemman ruokajärjestelmän toteutumista Mäntsälässä Vaihtoehtoinen malli julkisille ruokahankinnoille Ravinne- ja energiaomavaraisuuden kehittäminen hajautetun biokaasuntuotantoverkoston avulla Selvittää paikallisemman ruokajärjestelmän ympäristövaikutuksista Selvittää paikallisemman ruokajärjestelmän aluetaloudellisia vaikutuksia 17/12/2018 12
RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAISUUDEN LISÄÄMINEN BIOKAASUNTUOTANNON AVULLA Presentation Name / Firstname Lastname 13
HAJAUTETTU BIOKAASUNTUOTANTO Sivuvirtojen hyödyntäminen (kesantonurmet, viherlannoitusnurmet, suojavyöhykkeet, aluskasvit, lanta) Paikallinen mittakaava ravinteiden palautus viljelyyn Energian käyttö tiloilla tai liikennepolttoaineeksi Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/2018 14
BIOKASUNTUOTANNON VAIKUTUKSET Biomassan tuotanto (ruokaa, energiaa) Ravinteiden huuhtoutuminen Ravinteiden kierrätys Hiilensidonta Elinympäristö eliöille Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/2018 15
Prosenttia käytetystä mineraalifosforista 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Prosenttia toteutettavasta pinta-alasta toimenpiteittäin Aluskasvit Kesannot Viherlannoitusnurmet Ylijäämäsäilörehu Kuva. Eri biokaasuntuotannnossa käytettävien syötteiden potentiaali korvata nykyistä mineraalifosforin käyttöä eri toteutuspinta-aloilla Mäntsälässä 16
KIITOS Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Presentation Name / Firstname Lastname 17/12/2018 17