DNRO 6/200/2019 SÄÄ MERI ILMASTO AVARUUS TILINPÄÄTÖS 2018

DNRO 6/200/2019 SÄÄ MERI ILMASTO AVARUUS TILINPÄÄTÖS 2018

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdon katsaus 2018... 3 2. Tuloksellisuus... 5 3. Vaikuttavuus... 5 4. Toiminnallinen tehokkuus... 7 4.1. Toiminnan tuottavuus... 7 4.2. Toiminnan taloudellisuus... 8 4.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 9 4.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus... 13 5. Tuotokset ja laadunhallinta... 14 6. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen... 15 7. Tilinpäätösanalyysi... 18 7.1. Rahoituksen rakenne... 18 7.2. Talousarvion toteutuminen... 19 7.3. Tuotto ja kululaskelma... 20 7.4. Tase... 20 8. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma... 20 9. Arviointien tulokset... 22 10. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä... 22 11. Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen laskelmat ja liitteet 2018... 23

3 Toimintakertomus 1. Johdon katsaus 2018 Ilmatieteen laitoksen toimintavuotta 2018 luonnehti parhaiten muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin vastaaminen; muutostekijöinä nousivat mm. ilmastonmuutoksesta käytävä laaja yhteiskunnallinen keskustelu, laitoksen toiminta palveluiden vaikuttavuuden lisäämiseksi sekä toisaalta oman toiminnan uudistukset uuden lainsäädännön, organisaation ja strategian ohjaamina. Ilmatieteen laitos jatkoi vuonna 2018 uuden strategian toimeenpanoa. Vuoden alussa aloitti mittavasti uusittu sisäinen organisaatio. Laitokseen valittiin 4 vuoden määräajaksi uudet esimiehet ja koko henkilöstö sijoitettiin uusiin organisaatioyksiköihin kuudelle toimialalle sekä esikuntaan 1.1.2018 alkaen. Laitoksen kaikki esimiehet osallistuivat 2018 käynnistyneeseen ja 2019 jatkuvaan laajaan johtamiskoulutusohjelmaan. Laitoksen uusiutunut neuvottelukunta aloitti myös toimintansa tammikuussa 2018. Vuoden aikana jatkui myös säädöspohjan tarkistusta koskeva prosessi ja Ilmatieteen laitoksen uusittu laki ja asetus tulivat voimaan 1.5.2018. Kansainvälinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken syveni edelleen vuoden 2018 aikana. Ilmatieteen laitos jatkoi sää- ja jääpalveluiden yhteistuotantoa Ruotsin ja Norjan ilmatieteen laitosten kanssa. Suomen ilmatieteen laitos sai yhteistyössä merkittäviä vastuita: yhteisen säämallituotannon 24/7-valvonta tehdään Ilmatieteen laitoksella. Lisäksi operatiivisen säämallitoiminnan vetäjävastuu siirtyi Suomen ilmatieteen laitokselle. Vuoden 2018 aikana käynnistettiin myös suunnitteluprosessi laajemman Eurooppalaisen operatiivisen yhteistyön muodostamiseksi. Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskausi siirtyi Yhdysvalloilta Suomelle ajalle 2017 2019. Yksi kauden pääteemoista on meteorologinen yhteistyö. Ilmatieteen laitos järjesti vuoden aikana teeman päätapahtumana Arctic Meteorology Summitin keväällä 2018. Tapahtumaan osallistui laajasti kansainvälisiä ja kotimaisia korkean tason päätöksentekijöitä ja asiantuntijoita. Sodankylän Arktisen avaruuskeskuksen toimintaa vahvistettiin solmimalla uusia yhteistyösopimuksia. Sopimukset vahvistavat Ilmatieteen laitoksen kansainvälistä tutkimusyhteistyötä sekä satelliittipalvelujen kehitystä ja toimittamista yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. Myös Arktisen avaruuskeskuksen kansallinen hyödyntäminen merkittävimpänä avaruusinfrastruktuurina Suomessa vahvistui vuoden 2018 aikana. Arktinen avaruuskeskus yhdistää monipuolisesti Ilmatieteen laitoksen arktisen osaamisen sekä satelliitti- ja avaruusteknologian. Näitä hyödyntäen Sodankylän Arktinen avaruuskeskus tuottaa tärkeää tietoa arktisilta alueilta sekä arktisen alueen turvallisuuden kannalta tärkeitä operatiivisia palveluita. Lisäksi satelliittihavainnoista kertyviä pitkiä aikasarjoja voidaan hyödyntää mm. ilmastonmuutostutkimuksessa. Merkittävä kansainvälinen saavutus oli siviiliilmailujärjestö ICAO:n päätös myöntää yksi globaaleista avaruussääpalvelukeskuksista Suomen ilmatieteen laitoksen johtamalle kansainväliselle konsortiolle. Säävuosi 2018 oli lämmin, vähäsateinen ja monin paikoin ennätyksellinen. Koko maan osalta vuosi oli 7. lämpimin vuodesta 1900 alkavalla jaksolla ja 1,3 C lämpimämpi kuin vertailujakson 1981-2010 keskiarvo. Kesä oli erittäin lämmin ja toukokuu-elokuu oli koko maan ja lähes kaikkien sääasemien osalta

4 mittaushistorian lämpimin. Koko maan osalta edellinen ennätys vuodelta 1937 ylittyi 0,3 asteella. Helsingin Kaisaniemessä toukokuu oli 0,7 C lämpimämpi kuin edellinen ennätys vuodelta 2016. Sodankylässä puolestaan heinäkuu oli peräti 1,6 C lämpimämpi kuin edellinen ennätys vuodelta 1925. Hellepäiviä koko maassa kertyi 64, mikä jää hieman v. 2002 ennätyksestä (65). Vuotuinen sademäärä oli keskimäärin 490 mm, mikä on 81 % vertailujakson 1981-2010 keskiarvosta ja vuosi oli viidenneksi kuivin 60 vuoteen. Monilla Länsi-Suomen asemilla vuosi oli ennätyksellisen vähäsateinen ja viikkoja kestänyt kuivuus vaivasi etenkin alkukesällä. Ilmatieteen laitoksen sääennusteiden laatutavoitteet saavutettiin suurimmilta osin. Ainoastaan lämpötilaennusteiden osalta jäätiin hieman alle tulostavoitteen. Ilmatieteen laitos jatkoi tutkimusta mm. niiden teemojen parissa, joilla Pariisin ilmastosopimuksessa määritellyt tavoitteet voidaan parhaiten saavuttaa. Ilmatieteen laitos kehitti esimerkiksi mittausmenetelmiä ja laskentamalleja maaekosysteemien hiilitalouden ja ilmastovaikutusten selvittämiseksi. Yhteistyössä muiden eurooppalaisten ilmastomallinnusta tekevien yliopistojen ja instituuttien kanssa Ilmatieteen laitos tuotti globaalin ja alueellisen skaalan ilmastomallisimulaatioita yhteiskunnan eri sektorien tueksi. Ilmatieteen laitoksen osaaminen sai merkittävän tunnustuksen, kun eurooppalaisen kasvihuonekaasujen tutkimusinfrastruktuurin ACTRISin päämaja päätettiin sijoittaa Suomeen. Tutkimustoiminnan tuloksellisuutta mitataan mm. julkaisuaktiivisuudella sekä näkyvyydellä kansainvälisissä alan huippujulkaisuissa. Näiltä osin laitos saavutti 2018 erinomaiset tulokset ylittäen tavoitetasot. Ilmatieteen laitoksen menot kasvoivat edellisvuodesta. Menojen nousua rahoitettiin pääosin kasvaneilla tuloilla. Tuottavuuden osalta Ilmatieteen laitos ei saavuttanut sille asetettuja tavoitteita. Etenkin suoritemäärän lievä lasku ja toisaalta kustannusten nousu vaikuttivat tuottavuuteen heikentävästi. Ilmatieteen laitokselle asetetut kustannusvastaavuustavoitteet sen sijaan saavutettiin kaikkien rahoituslajien osalta. Ilmatieteen laitoksen talousnäkymää voidaan pitää jatkossakin suhteellisen vakaana. Kaikkiaan Ilmatieteen laitoksen toiminnan tuloksellisuus kehittyi positiivisesti. Ilmatieteen laitos on määrätietoisesti kehittänyt infrastruktuuriaan. Avoimen datan ja lähdekoodin hyödyntämistä on jatkettu ja tuottamaamme tutkimustietoon viitataan entistä enemmän. Myös asiakastyytyväisyys sekä ennusteiden osuvuus on pysynyt hyvällä tasolla. Tulostavoitteita kehitetään jatkossa siten, että toiminnan tuloksellisuudessa huomioidaan entistä enemmän hallinnonalan yhteisiä tavoitteita. Ilmatieteen laitoksessa jatkettiin päätoimipaikka Dynamicumin mittavia muutostöitä. Viestintäviraston kanssa solmitun alivuokrasopimuksen myötä laitos tiivistää tilankäyttöään valtion toimitilastrategian linjausten mukaisesti. Tilahankkeen viimeinen vaihe käynnistettiin syksyllä 2018 ja tavoitteena on saada koko hanke valmiiksi syksyllä 2019.

5 2. Tuloksellisuus Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut tulostavoitteita Ilmatieteen laitokselle. Tarkempi tulostavoitetaulukko ja analyysit tavoitteiden toteumista on esitetty tilinpäätöksen liitteissä. Kaikista tulostavoitteista ei ole toteumia vuosilta 2016 ja 2017, koska tavoitteet on asetettu vasta myöhemmin. Kaikkiaan Ilmatieteen laitoksen toiminnan tuloksellisuus kehittyi positiivisesti. Ilmatieteen laitos on kehittänyt palveluitaan NORDNWP-yhteistyön muodossa ja pitänyt asiakastyytyväisyyden kiitettävällä tasolla. Lisäksi mallien tilastollista jälkikäsittelyä on edistetty. Liikenteen energiareformissa Pariisin sopimukseen liittyvät tavoitteet on saavutettu pääosin. Tiedon hyödyntämisessä ja liiketoimintamahdollisuuksissa kaikki tavoitteet saavutettiin. Ilmastonmuutokseen liittyvät malliajot pyörivät Ilmatieteen laitoksen koneilla ja ilmastomalleja on esitelty laajasti kasvihuonekaasuasiantuntijajoukolle. Liikenne ja viestintäverkot -painopisteessä infrastruktuurin kehittämistä on jatkettu. Rahoituksen puuttuminen hidastaa kuitenkin alkuperäisessä aikataulussa pysymistä. Korkeatasoinen tutkimus palveluna -painopisteessä tavoitteet saavutettiin. Ilmatieteen laitos panostaa edelleenkin tulostavoitteiden kehittämiseen ja on sitoutunut ottamaan käyttöön tulosohjauksen työvälineeksi hallinnonalalla kehitteillä olevan DIGITS-tulosohjaus työkalun. 3. Vaikuttavuus Viraston rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa määritellään yhteiskunnallisten tavoitteiden ja hallinnonalan yhteisten painopisteiden kautta seuraavalla kuvauksella: Liikenteen ja viestinnän palvelumarkkinat ja palvelut Ilmatieteen laitos tuottaa ja kehittää sää-, meri-, ilmanlaatu- ja ilmastopalveluita koko yhteiskunnan tarpeisiin. Turvallisuusviranomaisena Ilmatieteen laitos vastaa kansallisista varoituspalveluista ja tuottaa sää- ja olosuhdetietoa mm. erityistilanteita varten. Palveluitamme hyödyntää laaja-alaisesti koko yhteiskunta. Tarjoamme palveluita kaikille liikennemuodoille, muille viranomaisille, elinkeinoelämän tarpeisiin, energiasektorille, kansalaisille ja medialle. Ilmatieteen laitoksen ennustetuotanto ja asiakaslähtöiset palvelut tukevat painopistettä. Lisäksi korkeatasoinen tutkimus tukee päätöksentekoa painopisteessä. Liikenteen energiareformi Ilmatieteen laitoksen tehtävänä on tuottaa tutkimustietoa uusiutuvien energialähteiden ja biotalouden sekä uusien liikkumis- ja kuljetuspalvelumallien ilmasto- ja ilmanlaatuvaikutuksista sekä näihin vaikutuksiin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista. Ilmatieteen laitoksen tutkimusosaamista hyödynnetään yhteiskunnassa monipuolisesti, esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien tuotantolaitosten suunnittelussa, energiamuotojen kehitystyössä ja tiedonvälityksessä kansalaisille.

6 Ilmatieteen laitos tukee energiasektoria sekä maa- ja metsätaloussektoria eri energiamuotojen ilmastoja päästökysymyksissä sekä uusiutuvan energian hyödyntämisen suunnittelussa ja tuotekehityksessä. Tiedon hyödyntäminen ja liiketoimintamahdollisuudet Ilmatieteen laitos kehittää ja ylläpitää 24/7-periaatteella toimivaa tuotantojärjestelmää, josta tuotetaan palveluita eri asiakassektoreiden tarpeisiin. Tuotantojärjestelmään kuuluu mm. sää-, meri-, ilmanlaatuja ilmastotieto, suurteholaskenta, meteorologisten työasemien ohjelmistot sekä erilaiset tiedon, palveluiden ja avoimen datan jakelujärjestelmät. Digitaalinen tuotantojärjestelmä palvelee erityisesti Ilmatieteen laitoksen sisäistä toimintaa ja palvelutuotantoa, mutta se tarjoaa myös pohjan muiden palvelukehittäjien digitaaliselle tuote- ja palvelukehitykselle. Ilmatieteen laitoksen ennustetuotanto, avoin data ja avoin lähdekoodi sekä korkeatasoinen tutkimus tukevat painopistettä. Liikenne- ja viestintäverkot Ilmatieteen laitos ylläpitää ja kehittää strategisia infrastruktuureja, jotka liittyvät sää-, meri-, ilmanlaatuja ilmastopalveluiden tarjontaan ja tutkimukseen. Palvelutuotantoa ja tutkimusta tukevat kansainväliset satelliittiohjelmat ovat myös tärkeä osa kehitettävää havaintoinfrastruktuuria. Strateginen infrastruktuuri koostuu sekä operatiivista toimintaa että tutkimusta tukevasta infrastruktuurista ja sen huollosta ja laadun valvonnasta. Operatiiviseen infrastruktuuriin kuuluu mm. koko Suomen kattava havaintoverkosto, sen kehittäminen ja ylläpito. Havaintoverkosto koostuu erilaisista havaintolaitteista ja -asemista, mukaan lukien tutkaverkosto, jota kehitetään kansainvälisenä yhteistyönä. Myös suurteholaskentakapasiteetti on keskeinen osa operatiivista infrastruktuuria. Merkittäviin kehitettäviin infrastruktuuriin kuuluu mm. Sodankylässä toimiva satelliittipalveluasema, joka tarjoaa palveluita yhteistyökumppaneille sekä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia mm. pilvipalveluiden avulla. Ilmatieteen laitos on aktiivisesti mukana erilaisissa tutkimusinfrastruktuureissa, joita ovat mm. Global Atmospheric Watch asemat, Utön havaintoasema, ICOS ja Actris. Strategiset infrastruktuurit palvelevat koko yhteiskuntaa. Merkittävimpiä asiakassektoreita ja yhteistyökumppaneita ovat mm. kaikki liikennemuodot, yhteiskunnan turvallisuustoimijat, yliopistot, yritykset, tutkimuslaitokset, muut sää- ja ilmastopalveluita tarjoavat organisaatiot Suomessa ja ulkomailla sekä palveluiden kehittäjät. Ilmatieteen laitoksen havainto- ja tutkimusinfrastruktuurit tukevat painopistettä. Viraston omat painopisteet Ilmatieteen laitoksella on seuraava yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen ja hallitusohjelman toteuttamiseen liittyvä oma painopiste. Ilmatieteen laitoksen oma painopiste mahdollistaa edellä mainittujen painopisteiden toteutumista.

7 Korkeatasoinen tutkimus palveluna ja päätöksenteon tukena Ilmatieteen laitos tekee kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta sää-, meri-, ilmanlaatu- ja ilmakehätieteiden alalla. Painopisteinä ovat mm. ilmastonmuutokseen, liikenteeseen, arktiseen alueeseen, ilmakehän koostumukseen, meteorologiaan, tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämiseen, meren fysikaalisiin ominaisuuksiin sekä avaruusteknologiaan liittyvä tutkimus. Ilmatieteen laitos tuottaa kansainvälisesti vertaisarvioitua tutkimustietoa. Korkeatasoinen tutkimus palvelee päätöksentekijöitä ja heidän tiedontarpeitaan, kansainvälistä tiedeyhteisöä sekä muuta yhteiskuntaa ja kansalaisia tuottamalla tietoa mm. päätöksenteon ja toiminnan tueksi. 4. Toiminnallinen tehokkuus 4.1. Toiminnan tuottavuus TOIMINNAN TUOTTAVUUS Työn tuottavuuden kehittyminen, % Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % Toteuma 2016 Toteuma 2017 Toteuma 2018 Tavoite 2018 6,27 % -3,76 % -1,30% 1 % 3,80 % -4,08 % -4,18 % 2 % Tuottavuuden laskenta toteutetaan vertailuna edelliseen vuoteen. Näin saadaan prosentuaalinen muutosluku. Loppusuoritteita ovat: referoidut julkaisut, budjettirahoitteiset suoritteet, havaintodata (bittimäärä), mallidata (bittimäärä), tutkimusdatan jakelu, kasvihuonekaasudata, Mars valtuus ja avoin data sekä maksulliset suoritteet. Ne suoritteet, joista ei ole saatavissa suoritetietoja, käsitellään ryhmässä loppusuoritteiltaan erittelemätön tuotos. Kokonaistuottavuustavoitteeksi on asetettu keskimäärin 2 % vuodessa ja työn tuottavuustavoitteeksi 1 % vuodessa. Työn tuottavuustavoitteesta jäätiin 2,30 prosenttiyksikköä. Tämä johtui htv-määrän selvästä

8 kasvusta edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2017 htv-määrä oli 639 ja vuonna 2018 puolestaan 655 htv:ta. Myöskään kokonaistuottavuuden osalta tavoitetta ei saavutettu. Tavoitteesta jäätiin 6,18 prosenttiyksikköä. Kokonaistuottavuuden laskuun vaikutti kokonaispanosten merkittävä kasvu. Kokonaispanokset kasvoivat johtuen henkilöstömenojen sekä toimitilaremontin aiheuttamien menojen kasvusta. Suoritemäärien kehitys oli positiivista, johtuen referoitujen julkaisujen määrän kasvusta, mutta kasvu ei ollut riittävä, jotta se olisi nostanut tuottavuusindeksit kasvun puolelle. 4.2. Toiminnan taloudellisuus Tässä kertomuksessa esitetyt kustannustiedot on laskettu laitoksen kustannuslaskentajärjestelmällä. Kustannustiedot toimivat tuottavuuslaskelman panostietoina. Kustannustiedot on esitetty kustannuslajeittain sekä tulosalueittain, mutta myös uuden organisaatiorakenteen mukaisesti toimialoittain. Kustannustietoja hyödynnetään mm. projektiseurannassa, julkisoikeudellisten ja maksullisten suoritteiden hinnoittelussa ja kustannusseurannassa. Kustannukset lajeittain (1000 euroa) 2016 2017 2018 Muutos 2017-2018 Osuus 2018 Palkkakustannukset 36 457 36 112 38 546 7 % 49 % Käyttökustannukset 30 033 30 959 34 163 10 % 44 % Pääomakustannukset 6 199 5 653 5 450-4 % 7 % Kustannukset yhteensä 72 689 72 724 78 159 7 % 100 % Laitoksen kokonaiskustannukset kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 7 %. Palkkakustannukset kasvoivat 7 % ja käyttökustannukset 10 %. Pääomakustannuksissa oli laskua 4 %. Palkkakustannusten nousuun on vaikuttanut eniten uusrekrytoinnit. Käyttökustannuksia ovat nostaneet vuonna 2018 aloitettu toimitilauudistus. Toimitilauudistuksen kustannukset pitävät sisällään n 2,4 Milj. euron läpilaskutuserän, jota vastaava tulo on saatu Viestintävirastolta. Kustannukset tulosalueittain (1000 euroa) 2016 2017 2018 Muutos 2017-2018 Osuus 2018 Sää- ja turvallisuus 27 441 26 916 27 517 2 % 35 % Tutkimus ja kehitys 35 055 34 610 36 472 5 % 47 % Hallinto ja esikunta * 10 193 11 198 14 170 27 % 18 % Kustannukset yhteensä 72 689 72 724 78 159 7 % 100 % * Sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksuja 7 107 8 424 7 404 Ilmatieteen laitoksessa toteutettiin organisaatiouudistus 2018 alussa. Yllä oleva taulukko kuvaa vanhan organisaatiokauden aikaista kustannusrakennetta tulosalueittain. Alla olevassa taulukossa on uuden organisaatiokauden mukainen ryhmittely kustannuksista.

9 Vertailu edelliseen vuoteen on suoritettu vanhan organisaatiokauden mukaisella rakenteella. Jokaisella tulosalueella kustannukset ovat kasvaneet, eniten hallinnossa ja esikunnassa, johon toimitilauudistuksen aiheuttavat lisäkustannukset on kirjattu. Tämä pitää sisällään myös toimitilauudistukseen liittyvän läpilaskutuserän (2,4 milj. euroa). Kustannukset toimialoittain (1000 euroa) 2016 2017 2018 Muutos 2017-2018 Osuus 2018 Havainto- ja tietojärjestelmäkeskus 17 371 22 % Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskus 12 562 16 % Avaruus- ja kaukokartoituskeskus 8 887 11 % Ilmastontutkimusohjelma 15 165 19 % Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelma 10 004 13 % Hallinto ja esikunta * 14 170 18 % Kustannukset yhteensä 0 0 78 159 100 % * Sisältää kansainvälisen järjestötoiminnan jäsenmaksuja 7 404 4.3. Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Vuoden 2018 aikana tehtiin tarkistuksia kustannuslaskentajärjestelmässä kustannusallokaatioihin, jonka seurauksena kustannuksia kohdistui enemmän erilliskustannuksista yhteiskustannuksiin. Allokaatiomuutos koskee maksullista toimintaa.

10 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2016 2017 2018 Tavoite 2018 Liiketoiminnan myyntituotot 4 060 446 4 243 744 4 558 273 Liiketoiminnan muut tuotot 1 005 832 602 303 3 353 457 Liiketoiminnan tuotot yhteensä 5 066 278 4 846 046 7 911 730 ERILLISKUSTANNUKSET Liiketoimintayksiköiden erilliskustannukset -425 134-358 135-221 788 Sisäisten tuotantopalvelujen ostot sääpalvelusta ja havaintotekniikasta -420 326-300 405-294 761 Sisäiset tuotantopalvelujen ostot tutkimuksesta -1 232 655-1 468 229-1 546 530 Sisäisten tukipalvelujen ostot -1 120 844-861 866-3 516 788 Erilliskustannukset yhteensä -3 198 959-2 988 634-5 579 867 Palvelukate 1 867 319 1 857 412 2 331 863 Palvelukate % 37 % 38 % 29 % YHTEISKUSTANNUKSET Liiketoiminnan omat yhteiskustannukset -750 869-728 861-1 002 006 Ecomet-hinnoiteltu data -293 328-303 578-273 328 Yhteiskustannukset yhteensä -1 044 197-1 032 439-1 275 334 Kokonaiskustannukset yhteensä -4 243 156-4 021 074-6 855 201 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 823 122 824 973 1 056 529 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 16 % 17 % 13 % Kustannusvastaavuus 119 % 121 % 115 % 102 % Ilmatieteen laitoksen liiketoiminta tuotti 13 % ylijäämän. Kustannusvastaavuus oli 115 %. Liiketoiminnan laskelma pitää sisällään toimitilaremontin aiheuttamaa läpilaskutusta noin. 2,4 Milj. euroa. Laskentajärjestelmään tehtiin vuonna 2018 poissaolojen kohdentamisessa muutos operatiivisten toimintayksiköiden osalta, minkä takia poissaolosta aiheutuvat kustannukset kohdentuvat yhteiskustannuksiin kokonaisuudessaan.

11 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2016 2017 2018 Tavoite 2018 Tuotot yhteensä 1 467 863 1 576 316 1 730 521 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -572 433-608 873-479 588 Muut erilliskustannukset -295 262-195 265-206 122 Erilliskustannukset yhteensä -867 694-804 137-685 710 Palvelukate 600 169 772 178 1 044 811 Palvelukate % 41 % 49 % 60 % YHTEISKUSTANNUKSET Tuotantoyksikkötaso 1) -396 711-421 835-681 088 Tukiyksikkötaso: säädata ja tuotteet 2) -32 960-32 462-32 824 Tukiyksikkötaso: muut kustannukset 3) -162 436-211 222-237 637 Laitostaso -88 120-100 596-94 728 Yhteiskustannukset yhteensä -680 227-766 114-1 046 277 Kokonaiskustannukset yhteensä -1 547 921-1 570 251-1 731 987 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) -80 058 6 064-1 466 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % -5 % 0 % 0 % Kustannusvastaavuus 95 % 100 % 100 % 100 % 1) Palvelua tuottavien yksiköiden yhteiskustannusosuudet. 2) Veloitetut datakustannukset (satelliittidata). 3) Yhteiskustannusosuudet sää- ja turvallisuuspalvelun yhteisistä, palvelukehityksestä sekä sääpalvelujen tuotantojärjestelmästä. Julkisoikeudellinen toiminta saavutti oleellisesti kustannusvastaavuuden.

12 Komission asetuksella määrättävän siviili-ilmailun sääpalvelun kustannusvastaavuuslaskelma TUOTOT 2016 2017 2018 Tuotot yhteensä 4 260 872 4 149 914 4 489 888 ERILLISKUSTANNUKSET Tuotantoyksiköiden erilliskustannukset -2 542 077-2 857 463-2 782 843 Erilliskustannukset yhteensä -2 542 077-2 857 463-2 782 843 Palvelukate 1 718 795 1 292 452 1 707 045 Palvelukate % 40 % 31 % 38 % YHTEISKUSTANNUKSET Satelliittidata ja jäsenmaksut -487 493-551 337-501 786 Muut siviili-ilmailun suoritteiden yhteiskustannukset -873 129-897 213-1 037 673 Yhteiskustannukset yhteensä -1 360 623-1 448 550-1 539 458 Kokonaiskustannukset yhteensä -3 902 700-4 306 013-4 322 301 Ylijäämä (+)/Alijäämä (-) 358 173-156 099 167 587 Ylijäämä (+)/ Alijäämä (-) % 8 % -4 % 4 % Kustannusvastaavuus % 109 % 96 % 104 % Siviili-ilmailun laskelma oli 4 % ylijäämäinen, kustannusvastaavuuden ollessa 104 %. Siviili-ilmailussa tulot kertyvät sekä suorituskykysuunnitelman mukaisen kiinteähintaisen että erikseen laskutettavan kustannuspohjaisen hinnoittelun perusteella. Vuonna 2018 tuottoihin sisältyvä 162 062,08 euroa palautetaan vuonna 2019 yhden virheellisen laskutuksen vuoksi.

13 4.4. Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOT 2016 2017 2018 Tavoite 2018 Muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 9 416 186 7 911 039 8 856 214 Muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 406 605 3 218 098 3 043 794 EU:lta saadut tuotot 4 175 559 4 902 969 6 830 301 Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot yhteensä 15 998 350 16 032 106 18 730 310 15 500 000 ERILLISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen erilliskustannukset -11 714 989-11 523 225-12 027 687 Muiden yksiköiden erilliskustannukset -1 195 145-947 003-1 847 005 Erilliskustannukset yhteensä -12 910 134-12 470 228-13 874 692 YHTEISKUSTANNUKSET Tutkimuksen ja kehityksen yhteiskustannukset -12 559 887-12 677 106-12 045 142 Yhteiskustannukset muista yksiköistä -1 246 091-1 122 409-2 171 199 Yhteiskustannukset yhteensä -13 805 978-13 799 515-14 216 341 Kokonaiskustannukset yhteensä -26 716 112-26 269 743-28 091 033 Tuotot - kustannukset -10 717 761-10 237 637-9 360 723 Tuotoilla rahoitettu osuus - % 60 % 61 % 67 % 60 % Omarahoitusosuus-% 40 % 39 % 33 % Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat selvästi edellisvuodesta. Tulotavoite vuodelle 2018 oli 15,5 Milj. euroa ja se ylitettiin reilulla 3 miljoonalla eurolla. Tuotoilla katettiin 67 % kustannuksista. Tavoitteena oli 60 % rahoitusosuus. Vuonna 2018 tuloja kasvatti EU-rahoituksen kasvu. Kasvua selittää, se, että puiteohjelmissa tuloutukset olivat noin 1 milj. euroa enemmän kuin edellisvuonna. Myös ensimmäiset H2020-projektit päättyivät ja lisäksi oli muita isoja raportointeja kuten Copernicus, josta tuloja saatiin 600 k enemmän kuin edellisenä vuonna. Kotimaisista rahoittajista Suomen Akatemian hankkeille kirjattiin tuloja 800 k enemmän kuin edellisenä vuonna. Kustannukset kasvoivat edellisvuodesta, mutta suhteessa vähemmän kuin tulot, mistä johtuen ulkopuolisen rahoituksen osuus ylsi jopa 67 %:iin. Vuoden 2018 erilliskustannuksissa on mukana arvonlisäveroa 144 449 euroa. Tuotoissa on mukana arvonlisäverotuloja 25 978 euroa.

14 5. Tuotokset ja laadunhallinta Kustannusvastaavuudet Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Yhteisrahoitteisten suoritteiden kustannusvastaavuus, % Ennusteet Sää- ja meripalveluiden toimintavarmuus, % Tulos Tulos Tulos 2018 Tavoite 2018 Tulosanalyysi 2016 2017 119 121 115 102 95 100 100 100 60 61 67 60 99,5 99,1 96,6 99 Sääennusteiden osuvuus, % 82,2 83,5 82,5 82,3 Sateen ennustettavuus 109,1 108,2 123,3 106 Ennätys etukäteen, tuntia Lentopaikkaennusteiden 90,2 89,9 91,62 90,4 Ennätys osuvuus, % Lämpötilaennusteiden 88,1 89,3 87,5 90 osuvuus 1 vrk, % Lämpötilaennusteiden 74,2 77,5 74,8 75 osuvuus 2-5 vrk, % Tuulivaroitusten osuvuus 1-84,3 83,6 85,1 84,5 2vrk, % Muut Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen 15 998 16 032 18 730 15 500 määrä/vuosi, tuhatta euroa (eurot 60 %:n mukaan) Kaikki kustannusvastaavuustavoitteet saavutettiin. Myös ulkopuolisen tutkimusrahoituksen määrätavoite saavutettiin. Sääennusteiden osuvuustavoitteissa ennätyksiä saatiin sateen ennustettavuudessa sekä lentopaikkaennusteiden osuvuudessa. Tavoitteita ei saavutettu sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuudessa, lämpötilaennusteiden osuvuudessa 1 vrk eikä lämpötilaennusteiden osuvuudessa 2-5 vrk. Sää- ja meripalveluiden toimitusvarmuuden jääminen alle tavoitetason johtui jääkarttojen myöhästymisestä. Talveksi 2018-2019 jääkartan yhteistuotantoprosessia kehitetään virtaviivaisemmaksi SMHI:n kanssa. Lämpötilaennusteen osuvuus 1 vrk jäi tavoitteesta, koska vuoden 2018 sää oli epätyypillinen. Toisaalta uusia tilastollisia menetelmiä, joilla lämpötilaennusteiden tasoa pyritään parantamaan, otettiin käyttöön vasta vuoden jälkimmäisellä puolikkaalla. Jatkossa ennusteiden tasoa parannetaan ottamalla käyttöön uusia menetelmiä (blend) sekä kehittämällä meteorologien osaamista tilastollisten menetelmien optimaalisemmassa hyödyntämisessä. Myös lämpötilaennusteiden osuvuus 2-5 vrk jäi tavoitteesta. Suurimmat syyt tavoitteen alle jäämiseen ovat samat kuin 1 vrk lämpötilaennusteiden osuvuudessa.

15 6. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstöresurssit 2016 2017 2018 Vuosimuutos-% Henkilötyövuodet (htv) 631 639 655 2,4 Henkilöstön lukumäärä yhteensä 663 674 693 2,8 Naiset 249 248 255 2,8 Miehet 414 426 438 2,8 Vakinaiset, yhteensä 468 450 446-0,9 Vakinaiset, naiset 170 160 155-3,1 Vakinaiset, miehet 298 290 291 0,3 %-osuus n/m 36/64 36/64 35/65 Määräaikaiset, yhteensä 195 224 247 10,3 Määräaikaiset, naiset 79 88 100 13,6 Määräaikaiset, miehet 116 136 147 8,1 %-osuus n/m 40/60 39/61 40/60 Kokoaikaiset, yhteensä 569 576 579 0,5 Kokoaikaiset, naiset 201 212 208-1,9 Kokoaikaiset, miehet 368 364 371 1,9 %-osuus n/m 35/65 37/63 36/64 Osa-aikaiset, yhteensä 94 98 114 16,3 Osa-aikaiset, naiset 48 36 47 30,6 Osa-aikaiset, miehet 46 62 67 8,1 %-osuus n/m 51/49 37/63 41/59 Kokonaistyövoimakustannukset milj. euroa 37,3 36,6 38,7 5,7 Tehdyn työajan palkkojen %-osuus palkkasummasta 80,7 81,2 80,9-0,4 Välilliset työvoimakustannukset milj. euroa 11,8 11,0 12,2 10,9 Välillisten työvoimakustannusten %-osuus tehdyn työajan palkoista 46,2 43,2 45,9 6,3 Ilmatieteen laitoksessa työskenteli 2018 vuoden lopussa 693 henkilöä, joista naisia oli 255 ja miehiä 438. Määrä kasvoi edellisestä vuodesta 19 henkilöllä.

16 Työhyvinvointi 2016 2017 2018 Henkilöstön työtyytyväisyysindeksi (1-5) 3,8 3,75 3,8 Sairauspoissaolot (pv/htv) 4,8 5,4 4,9 Laitoksen työtyytyväisyyden yleisindeksi vuonna 2018 oli 3,8. Kyselyyn vastasi 67,70 % henkilöstöstä (475 henkilöä). Vuonna 2017 kyselyyn vastasi 72,70 % henkilöstöstä ja yleisindeksi oli 3,75. Vuonna 2018 tehtiin tiivistä yhteistyötä Suomen Terveystalon kanssa työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Sekä työterveyshuollon että työsuojelun toimintasuunnitelmassa huomioitiin laitoksessa meneillään oleva toimitilamuutos. Tavoitteena oli poissaolojen pitäminen edelleen alhaisella tasolla ja työterveyshuollon kustannuskehityksen seuraaminen. Vuonna 2018 sairauspoissaolopäivien määrä väheni edellisvuodesta ja niitä kertyi vuonna 2018 4,9 pv/htv, kun vuonna 2017 luku oli 5,4 pv/htv. Liikuntaa ja työhyvinvointia tuettiin eri tavoin tarjoamalla henkilöstölle maksuttomia ohjattuja tunteja ja palloiluvuoroja Dynamicumissa ja lähialueilla sekä ylläpitämällä laitoksen omaa kuntosalia. Lisäksi henkilöstön liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tuettiin rahallisesti (epassi). Työnantaja tukee myös taloudellisesti henkilöstöruokailua, mikä osaltaan lisää henkilöstön hyvinvointia. Henkilöstön koulutustasoindeksi 2016 2017 2018 Naiset 6,2 6,3 6,2 Miehet 6,2 6,1 6,1 Koko henkilöstö 6,2 6,2 6,2 Koulutustasoindeksi lasketaan tilastokeskuksen määrityksen mukaisesti eri tutkinnoille annetuista pistearvoista, jotka sijoittuvat välille 1-8. Laitoksen henkilöstön koulutustaso on perinteisesti ollut korkea, Vuonna 2018 koulutustasoindeksi oli 6,2, mikä on samalla tasolla edellisvuoden kanssa.

17 Henkilöstöyksikkö tuki johtoa, esimiehiä ja koko henkilöstöä tuottamalla laaja-alaisia asiantuntijapalveluita. Vuoden 2018 aikana panostettiin erityisesti uusien esimiesten hallinnollisten tehtävien perehdyttämiseen. Koko esimieskunnan johtamisen kehittämiseksi suunniteltiin ja käynnistettiin laaja esimiestyön ja johtamisen valmennuskokonaisuus Johtamisakatemia. Valmennuskokonaisuuden keskeisinä tavoitteina oli vahvistaa esimiestyön tasalaatuisuutta ja läpinäkyvyyttä, lisätä esimiesten ymmärrystä toiminnanohjauksesta ja toimintaympäristöstä, tukea strategian toimeenpanoa sekä edistää esimiesten keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista. Esimiehiä tuettiin rekrytointiprosessin eri vaiheissa ja haastatteluissa. Työtyytyväisyyden kehittämistilaisuuksiin tarjottiin asiantuntijapalveluita. Yksiköitä tuettiin myös koulutusten järjestämisessä. Kielikoulutusta sekä turvallisuus- ja ensiapukoulutusta järjestettiin keskitetysti. Lisäksi koulutusta tarjottiin sähköisten työvälineiden ja uusien työn tekemisen tapojen hyödyntämiseen. Hallinnonalan yhteistyötä osaamisen johtamisen ja kehittämisen asioissa kehitettiin edelleen. Lisäksi yhteistyötä tehtiin myös Tulanet-yhteenliittymän osaamisen kehittämisen verkostossa. Ilmatieteen laitoksen Henkilöstöyksikköön sijoittui lisäksi koordinointi- ja kehittämisvastuu eurooppalaisille meteorologeille suunnatusta eumetcal.eu-osaamisenkehittämisportaalista.

18 7. Tilinpäätösanalyysi 7.1. Rahoituksen rakenne Toteutuma 2016 Toteutuma 2017 Toteutuma 2018 Muutos 2017/2018 MENOT 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa 1000 euroa Omarahoitteiset menot Palkat 37 332 36 626 38 254 1 628 Kulutusmenot 30 010 31 640 34 583 2 943 Investoinnit 4 783 4 412 4 918 506 Yhteensä 72 125 72 678 77 755 5 077 Ulkopuolisrahoitteiset menot Palkat 118 13 84 71 Muut menot 191 56 161 105 Investoinnit 694 33-661 Yhteensä 309 763 278-485 Menot yhteensä 72 434 73 441 78 033 4 592 TULOT Tulot maksullisista palveluista 10 796 10 572 14 132 3 560 Tulot yhteisrahoitteisesta toiminnasta 15 868 15 932 18 499 2 567 Muut tulot 108 134 306 172 Tulot yhteensä 26 772 26 638 32 937 6 299 KOKONAISRAHOITUS Tulorahoitus 26 772 26 638 32 937 6 299 Nettomääräraha 45 353 46 040 44 818-1 222 Ulkopuolinen rahoitus 309 763 278-485 Rahoitus yhteensä 72 434 73 441 78 033 4 592 Laitoksen kokonaismenot olivat 78,03 milj. euroa. Menot nousivat edellisestä vuodesta n. 4,6 milj. euroa. Tämä johtui pääosin käynnissä olevasta toimitilaremontista sekä kasvaneesta henkilötyövuosimäärästä. Menoista katettiin tulorahoituksella 32,94 milj. euroa (42 %) ja talousarviosta saadulla rahoituksella 44,82 milj. euroa (58 %). Tulorahoituksen osuus nousi edellisvuodesta yhteisrahoitteisen toiminnan tulojen kasvun myötä. Sekä tulot että menot pitävät lisäksi sisällään toimitilaremonttiin liittyvää läpilaskutusta n 2,4 Milj. euroa.

19 Vuoden 2018 rahoitus toimialoittain (1000 euroa) Talousarviorahoitus Tulorahoitus Suora ulkopuolinen rahoitus Rahoitus yhteensä Rahoitusosuus, % Havainto- ja tietojärjestelmäkeskus 16 576 1 645 55 18 276 23 % Havainto- ja tietojärjestelmäkeskus, % 90,70 % 9,00 % 0,30 % 100,00 % Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskus 771 9 342 6 10 119 13 % Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskus, % 7,62 % 92,32 % 0,06 % 100,00 % Avaruus- ja kaukokartoituskeskus 1 891 4 488 114 6 493 8 % Avaruus- ja kaukokartoituskeskus, % 29,12 % 69,12 % 1,76 % 100,00 % Ilmastontutkimusohjelma 3 917 7 169 0 11 086 14 % Ilmastontutkimusohjelma, % 35,33 % 64,67 % 0,00 % 100,00 % Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelma 1 328 5 967 103 7 398 9 % Meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelma, % 17,95 % 80,66 % 1,39 % 100,00 % Esikunta ja hallinto 20 335 4 326 0 24 661 32 % Esikunta ja hallinto, % 82,46 % 17,54 % 0,00 % 100,00 % Rahoitus yhteensä 44 818 32 937 278 78 033 100,00 % Kaikkien tulosalueiden toimintaa rahoitettiin talousarviosta saatujen määrärahojen lisäksi joko tuloilla tai suoralla ulkopuolisella rahoituksella. Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen toimialalla tulojen osuus oli 92,32 % kokonaisrahoituksesta. Myös meteorologian ja meritieteen tutkimusohjelmassa tulorahoituksen osuus oli 80,66 %. 7.2. Talousarvion toteutuminen Laitoksella oli vuoden 2018 toimintamenomäärärahoja käytettävissään yhteensä 46,2 milj. euroa. Edelliseltä vuodelta siirtynyttä rahaa oli 10,2 milj. euroa ja vuodelle 2019 määrärahoja siirtyi 11,5 milj. euroa. Määrärahoihin sisältyi Mars-tutkimusta koskeva valtuus, jota käytettiin 0,12 milj. euroa. Valtuuden käytöstä aiheutui menoja 0,09 milj. euroa Laitoksella oli lisäksi käytössään 0,3 milj. euroa LVM:n myöntämää tuottavuusmäärärahaa Nurmeksen säätutkaprojektiin. Määrärahasta siirtyi vuodelle 2019 0,27 milj. euroa. Maksullisen toiminnan tuloarvio oli 10,1 milj. euroa ja toteutuma 14,1 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuloarvio oli 15,5 milj. euroa ja toteutuma 18,5 milj. euroa.

20 Ympäristöministeriö muutti vuonna 2018 LIFE+ -projektien kirjauskäytännöt vastaamaan yhteisrahoitteisten projektien yleisiä käytäntöjä, minkä vuoksi LIFE+ -projektien rahoitusosuuskirjauksia ei enää tehty ympäristöministeriön talousarviotileille. Kirjausten yhteissumma olisi ollut 0,26 milj. euroa. Vuonna 2018 I lisätalousarviossa saatiin palkkausten sopimustarkistukseen rahoitusta 264 000 euroa, joka on käytetty kokonaisuudessaan ja toisessa lisätalousarviossa 350 000 euroa ICAON globaalin avaruussääkeskuksen valmisteluun, joka myös käytettiin kokonaan. 7.3. Tuotto ja kululaskelma Tilikauden kulujäämä oli edellisen vuoden tasolla. Toiminnan tuotot kasvoivat 6,3 milj. euroa. Maksullisen palvelun tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,6 milj. euroa. Vuokratuotot sisälsivät läpilaskutuserän 2,4 milj. euroa. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 2,6 milj. euroa. Toiminnan kulut kasvoivat edellisvuodesta 5,4 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 2,4 milj. euroa, josta maksettujen palkkojen osuus oli 1,5 milj. euroa. Vuokrat kasvoivat 2,7 milj. euroa, mutta ne sisälsivät läpilaskutuserän 2,4 milj. euroa. Palvelujen ostot kasvoivat 1,5 milj. euroa, suurimpana eränä ICTpalvelujen ostot, jotka kasvoivat 0,8 milj. euroa. 7.4. Tase Taseen loppusumma oli 30,72 milj. euroa, kasvua 0,3 milj. euroa edelliseen vuoteen. Käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten sijoitusten tasearvo pysyi edellisvuoden tasolla. Aineettomien hyödykkeiden arvo nousi 0,6 milj. euroa, nousu johtuu SDM kehitysprojektien aktivoinneista. Aineellisten hyödykkeiden tasearvo pieneni 0,5 milj. euroa. Koneiden ja laitteiden osuus pieneni 0,6 milj. euroa investointien pienentyessä edellisvuodesta 1,4 milj. euroa. Vaihto- ja rahoitusomaisuuden tasearvo laski 0,2 milj. euroa. Liiketaloudellisten suoritteiden saamiset laskivat 0,2 milj. euroa, mutta laskutettavien yhteisrahoitteisten projektien saamiset nousivat 0,5 milj. euroa. Vieras pääoma aleni 1,27 milj, euroa. Suurin muutos oli ostoveloissa, jotka pienenivät 1,7 milj. euroa. Uudessa Handi-järjestelmässä yhteisrahoitteisten projektien partnerimaksatukset käsitellään ostolaskujen sijaan erillisessä vastikkeettomien laskujen moduulissa. Näiden laskujen velkasaldo 0,5 milj. euroa näkyy muissa lyhytaikaisissa veloissa, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta 0,4 milj. euroa. 8. Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Ilmatieteen laitoksen johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa laitoksen sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa riittävä varmuus laitoksen talouden ja toiminnan laillisuuden ja tuloksellisuuden, laitoksen hallinnassa olevien varojen ja omaisuuden turvaamisen sekä laitoksen johtamisen ja ulkoisen ohjauksen edellyttämät oikeat ja riittävät tiedot laitoksen taloudesta ja toiminnasta.

21 Arviointi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilasta Ilmatieteen laitoksessa vuonna 2018 perustuu johdon ja esimiesten strategiapäivillä tuotettuun aineistoon, laitoksen asiakirja-aineistoon kuten laitoksen strategiaan, ohjeisiin, johtoryhmän pöytäkirjoihin ja työtyytyväisyyskyselyn tuloksiin sekä sisäisen tarkastuksen työhön. Riskien arviointityötä tehdään toimialoilla ja projekteissa. Laatujärjestelmän piiriin kuuluvissa toimintayksiköissä toimintaa ja riskejä arvioidaan ISO 9001:2015 laadunhallinnan mukaisin auditoinnein. Lisäksi sisäistä valvontaa arvioidaan säännöllisesti osana laitoksen muuta seuranta- ja arviointitoimintaa. Arvioinnissa hyödynnettiin soveltuvin osin valtiovarainministeriön suosittelemaa sisäisen valvonnan arviointikehikkoa. Kertomusvuonna Ilmatieteen laitoksessa tehtiin toimintaympäristön analyysi. Lisäksi selvitettiin laitoksen johtamisen ja toiminnan tuloksellisuutta ulkopuolisen arvioijan toimesta. Vuoden 2018 alusta astui voimaan uusi organisaatio. Organisaatiotarkistuksen yhteydessä uusittiin laki Ilmatieteen laitoksesta ja asetus sekä työjärjestys ja taloussääntö. Ilmatieteen laitoksen strategia päivitettiin toimintaympäristön analyysin pohjalta. Laitoksessa laadittiin useita alistrategioita kuten avoimen lähdekoodin strategia. Projekteihin panostettiin keskittämällä projektien taloushallinnon tuki. Tavoitteena on yhtenäistää projektihallinnon käytäntöjä ja syventää projektihallinnon asiantuntemusta. Jokaiselle toimialalle nimettiin projektiasiantuntija, jonka tehtävänä on hoitaa projektien taloushallinto ja tarjota tukea taloussuunnittelussa. Ryhmä tukee ja sijaistaa toisiaan myös toimialojen yli. EU:n yleinen tietosuojaasetus tuli voimaan toukokuussa 2018. Henkilötietojen käsittelyyn liittyen laadittiin ja päivitettiin ohjeita sekä tarkistettiin toimintaprosesseja. Tehtyjen arviointien perusteella Ilmatieteen laitoksen sisäinen valvonta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet pääsääntöisesti hyvin. Ilmatieteen laitoksen tavoitteena on, että sen eri toimintoja arvioidaan säännöllisesti. Edellä mainittujen selvitysten tuloksia hyödynnetään laitoksen menettelytapojen ja sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan kehittämistyössä. Johdon tekemässä riskianalyysissä korostuivat seuraavat sisäisen valvonnan tuottamat kehittämiskohteet: Työn murros: Osaamisen tarpeet monipuolistuvat ja työn tekemisen tavat muuttuvat. Laitoksessa on meneillään toimitilamuutos. Kehitetään jatkuvasti henkilöstön osaamista ja huolehditaan henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksistä. Tunnistetaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Panostetaan vuoropuheluun. Muutokset edellyttävät myös johtamiselta ja esimiestoiminnalta mukautumista. Toimintamallit: Jatketaan työtä toimintamallien ja menettelytapojen yhtenäistämiseksi koko laitoksessa. Valmistaudutaan ISO 9001 laatujärjestelmän laajempaan käyttöönottoon. Laitoksessa on perustettu vaatimustenmukaisuus- ja turvallisuudenhallintaryhmä. Hyödynnetään ryhmien työtä toimintojen kehittämis- ja yhtenäistämistyössä. Riskienhallinta: Jatketaan työtä riskienhallinnan viemiseksi osaksi laitoksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmää. Riskienhallintapolitiikka ohje laaditaan valtionhallinnon mallin mukaisesti. Riskienhallinnan vaiheet kuten riskienhallinnan toimintaympäristön määrittely, riskien arviointiprosessin kuvaus ja riskikohtaiset toimenpiteet sekä vastuutahot kuvattiin toimialoilla, joilla on käytössä ISO 9001 laadunhallintajärjestelmä. Riskienhallinta sisällytetään osaksi sisäisen tulossopimuksen valmisteluvaihetta toimialoilla. Tällä pyritään varmistamaan oikeanlaisten tavoitteiden asettaminen sekä tunnistamaan ja hallitsemaan tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä. Lisäksi kehitetään johdon riskiraportointia.

22 9. Arviointien tulokset Vuonna 2018 joulukuussa Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti evaluointiprosessin Ilmatieteen laitoksen toiminnasta. Tarkastuksessa tullaan arvioimaan Ilmatieteen laitoksen henkilöstöhallinto ja hallintojuridinen osaaminen, asianhallinto ja asiakirjahallinnon järjestäminen, taloudellinen asema yhteisrahoitteisen toiminnan näkökulmasta sekä tulosohjaus. Evaluointi valmistuu keväällä 2019. Ilmatieteen laitoksesta teetettiin edellisvuosien tapaan hallinnonalan sidosryhmäkysely, taloustutkimuksen tekemä kansallinen yritysmielikuvatutkimus sekä toimittajien mielikuvia mittaava Yritysviestintä 2018 tutkimus. Hallinnonalan sidosryhmäkyselyn tuloksena Ilmatieteen laitoksen tulos 4,26 parani jälleen viime vuodesta (4,12). Ilmatieteen laitoksen yleinen mielikuva koettiin erittäin positiiviseksi. Ilmatieteen laitos sai yleisestä mielikuvasta hyvän arvosanan 4,44. Tämäkin tulos on edellisvuotta parempi (4,28). Taloustutkimuksen tekemän kansallisen yritysmielikuva -tutkimuksen mukaan IL on jälleen ykkönen yleisarvosanalla 8,26 (vuonna 2017, 8,10). Tutkimuksessa arvioitiin organisaatioita seuraavien teemojen näkökulmasta: Asiantuntemus, luotettavuus, palvelujen laatu, asiakaspalvelu, tiedottaminen, tutkimusja tuotekehitystyö, johdon pätevyys, näkyminen julkisuudessa sekä tulevaisuuden näkymät. Lähes kaikki osa-alueet olivat saaneet paremmat arviot tänä vuonna kuin vuonna 2017. Taloustutkimuksen yritysviestintätutkimuksessa, jossa kysytään toimittajien mielipiteitä julkisen sektorin toimijoista, Ilmatieteen laitoksen viestintä sai ennätyksellisen korkean yleisarvosanan 8,73 (vuonna 2017, 8,51) ja oli näin tutkituista organisaatioista paras. 10. Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä Ilmatieteen laitoksen varoihin tai omaisuuteen ei vuonna 2018 kohdistunut väärinkäytöksiä.

11. Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen laskelmat ja liitteet 2018 23

24 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 (TA + LTA:t) Tilinpäätös 2018 Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio Toteutuma % 11. Verot ja veronluonteiset tulot 876 495,51 1 013 764 1 013 763,84 0,00 100,00 11.04.01. Arvonlisävero 876 495,51 1 013 764 1 013 763,84 0,00 100,00 12. Sekalaiset tulot 47 078,34 25 978 25 978,07 0,00 100,00 12.35.99. Ympäristöministeriön hallinnonalan 11 019,63 0 0,00 0,00 0,00 muut tulot 12.35.99.3. EU-rahoitus 11 019,63 0 0,00 0,00 0,00 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 5 946,34 0 0,00 0,00 0,00 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 30 112,37 25 978 25 978,07 0,00 100,00 Tuloarviotilit yhteensä 923 573,85 1 039 742 1 039 741,91 0,00 100,00

25 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2017 Talousarvio 2018 (TA + LTA:t) Talousarvion 2018 määrärahojen käyttö vuonna 2018 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös 2018 Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2018 Käyttö vuonna 2018 (pl.peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 24. Ulkoministeriön hallinnonala 200 000,00 347 300 134 324,12 212 975,88 347 300,00 0,00 132 721,19 480 021,19 228 180,64 251 840,55 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 200 000,00 347 300 134 324,12 212 975,88 347 300,00 0,00 132 721,19 480 021,19 228 180,64 251 840,55 (siirtomääräraha 3 v) 31. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 49 653 534,69 51 927 707 40 168 193,57 11 759 513,91 51 927 707,48 0,00 10 151 419,38 56 610 419,38 44 850 905,47 11 759 513,91 31.01.21. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan 0,00 300 000 33 030,00 266 970,00 300 000,00 0,00 0,00 300 000,00 33 030,00 266 970,00 tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 31.01.29. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 31.50.01. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot (nettob) (siirtomääräraha 2 v) 4 469 534,69 5 468 707 5 468 707,48 5 468 707,48 0,00 45 184 000,00 46 159 000 34 666 456,09 11 492 543,91 46 159 000,00 0,00 10 151 419,38 56 310 419,38 44 817 875,47 11 492 543,91 31.50.01.1. Ilmatieteen laitoksen toimintamenot 44 335 000,00 45 310 000 34 033 066,09 11 276 933,91 45 310 000,00 0,00 10 034 821,33 55 344 821,33 44 067 887,42 11 276 933,91 31.50.01.2. Etelä-Manner 849 000,00 849 000 633 390,00 215 610,00 849 000,00 0,00 116 598,05 965 598,05 749 988,05 215 610,00 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 5 013,29 38 065 38 065,32 0,00 38 065,32 0,00 0,00 28 373,23 28 373,23 0,00 32.01.29. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan 5 013,29 9 692 9 692,09 9 692,09 0,00 arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 0,00 28 373 28 373,23 0,00 28 373,23 0,00 0,00 28 373,23 28 373,23 0,00 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, valtionhallinto (KPY) 0,00 28 373 28 373,23 0,00 28 373,23 0,00 0,00 28 373,23 28 373,23 0,00 33. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 0,00 11 156 11 156,03 11 156,03 0,00 33.20.50. Valtion osuus ansiopäivärahasta (arviomääräraha) 0,00 11 156 11 156,03 11 156,03 0,00 33.20.50.01. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 0,00 11 156 11 156,03 11 156,03 0,00 Määrärahatilit yhteensä 49 858 547,98 52 324 229 40 351 739,04 11 972 489,79 52 324 228,83 0,00 10 284 140,57 57 118 813,80 45 107 459,34 12 011 354,46

26 Ilmatieteen laitoksen talousarvion toteutumalaskelman tiedot valtuuksista ja niiden käytöstä momentin tarkkuudella Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 ) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Vuoden 2018 valtuudet Talousarviomenot 2018 Määrärahatarve 2019 Määrärahatarve 2020 Määrärahatarve 2021 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Uudet valtuudet Uusitut valtuudet Valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämättä Uusittu 2019 TA:ssa 31.50.01 Ilmatieteen laitoksen toimintamenot 161 0 823 823 121 702 702 88 155 160 155 232 702 Aikaisempien vuosien valtuudet 161 12 0 Vuonna 2018 käytettävissä olleet valtuudet 823 823 121 702 702 76 155 160 155 232 702 Yhteensä 161 0 823 823 121 702 702 88 155 160 155 232 702

27 ILMATIETEEN LAITOKSEN TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1.2018-31.12.2018 1.1.2017-31.12.2017 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 10 778 681,52 9 969 973,52 Vuokrat ja käyttökorvaukset 3 353 457,17 602 302,69 Muut toiminnan tuotot 18 830 132,35 32 962 271,04 16 087 362,49 26 659 638,70 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 3 523 579,11 3 863 025,05 Henkilöstökulut 38 546 800,00 36 112 831,79 Vuokrat 8 716 061,46 6 008 820,40 Palvelujen ostot 11 142 659,12 9 632 057,18 Muut kulut 10 743 655,43 11 373 428,50 Valmistus omaan käyttöön (-) -581 776,37-726 350,65 Poistot 5 448 560,42 5 648 768,12 Sisäiset kulut 58 344,24-77 597 883,41 304 866,53-72 217 446,92 JÄÄMÄ I -44 635 612,37-45 557 808,22 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 432,69 620,42 Rahoituskulut -1 744,67-1 311,98-4 028,24-3 407,82 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 0,00 7 435,95 Satunnaiset kulut -105 714,06-105 714,06-43 447,99-36 012,04 JÄÄMÄ II -44 742 638,41-45 597 228,08 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden tuotot Siirtotalouden tuotot EU:n toimielimiltä ja muilta elimiltä 0,00 0,00 11 019,63 11 019,63 Siirtotalouden kulut Siirtotalouden kulut kotitalouksille -4 200,00-9 764,88 Siirtotalouden kulut EU:n toimielimille ja muille elimille -450 000,00-454 200,00-450 000,00-459 764,88

28 JÄÄMÄ III -45 196 838,41-46 045 973,33 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 1 059 948,00 919 165,94 Suoritetut arvonlisäverot -5 501 233,27-4 441 285,27-4 484 201,92-3 565 035,98 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -49 638 123,68-49 611 009,31

29 31.12.2018 31.12.2017 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 157 636,90 140 066,38 Muut pitkävaikutteiset menot 102 144,13 153 216,19 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 514 066,16 1 773 847,19 923 975,79 1 217 258,36 AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset 130 929,58 138 772,50 Rakennelmat 429 732,63 518 430,94 Koneet ja laitteet 17 945 776,10 18 588 436,65 Kalusteet 629 481,63 408 005,32 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 160 180,70 20 296 100,64 1 114 973,00 20 768 618,41 KÄYTTÖOMAISUUS ARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 42 000,00 42 000,00 42 000,00 42 000,00 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 22 111 947,83 22 027 876,77 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 1 734 125,94 1 929 019,03 Siirtosaamiset 5 838 363,90 5 935 898,89 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 000 559,50 509 744,94 Ennakkomaksut 11 429,01 8 584 478,35 12 185,80 8 386 848,66 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 10 206,98 5 025,37 Muut pankkitilit 14 804,73 25 011,71 43,43 5 068,80

30 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 8 609 490,06 8 391 917,46 30 721 437,89 30 419 794,23

31 VASTATTAVAA 31.12.2018 31.12.2017 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 5 619 881,39 5 619 881,39 Edellisten tilikausien pääoman muutos 1 603 100,09-312 337,94 Pääoman siirrot 51 214 597,81 51 526 447,34 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -49 638 123,68 8 799 455,61-49 611 009,31 7 222 981,48 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Saadut ennakot 8 659 217,72 9 014 224,21 Ostovelat 3 344 464,31 5 058 842,16 Kirjanpitoyksiköiden väliset tilitykset 695 987,86 670 106,76 Edelleen tilitettävät erät 785 367,55 682 275,13 Siirtovelat 7 485 411,16 7 263 837,24 Muut lyhytaikaiset velat 951 533,68 21 921 982,28 507 527,25 23 196 812,75 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 21 921 982,28 23 196 812,75 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30 721 437,89 30 419 794,23

32 Ilmatieteen laitoksen tilinpäätöksen Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta * Tulojen ja menojen kohdentamisessa on käytetty pääsääntöisesti suoriteperustetta. Kahden pitkäaikaisen maksullisen toiminnan projektin tuloutuksessa on käytetty talousarvioasetuksen 5 b :n 2 momentin mukaista osakohdennusmenettelyä. Valtion virka- ja työehtosopimuksessa sopimuskaudelle 2018-2020 (9.3.2018) on sopimuksen 6 :ssä kirjattu, että virkamiehelle ja työntekijälle, jonka palvelussuhde on alkanut viimeistään 3.9.2018 ja palvelussuhde on keskeytymättä jatkunut 18.11.2018 saakka, maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä erillinen kertaerä. Kertaerä on suuruudeltaan 9,2 %:a yleisen virka- ja työehtosopimuksen 7 :n mukaisesta kuukausipalkasta. Kertaerää ei jaksotettu tilikaudelle 2018, vaan se kirjataan kokonaisuudessaan tilikauden 2019 menoksi. * Ulkomaanrahan määräiset velat on muunnettu euroiksi käyttämällä Nordean 31.12.2018 noteeraamia valuuttakursseja: Englannin punta 0,89328 Norjan kruunu 9,947 Yhdysvaltain dollari 1,14352