S O R A. VAROJEN A 'a -V 10INT 1 TVL : n I-Tämeen piiriss a Geoh)gin tutkimusj.aito s 1974 o.kurk-ij.-2 en Jou%.o Niemeln. Jaakko TiLhanon
SISÄLLYSLUETTELO OSA I Sivu I Yleist ä IV VI Lausunto ja kartta-aineist o Yleiskatsaus Häme en piirin soraesiintymiin X Katsaus Hämeen piirin niassamääriin Muodostamien kuvau s 1 Karttalehti 2022 MARTTILA 4 2111 LOIMAA 5 2112 HUITTINE N 6 2023 SUOMUSJÄRVI 8 2024 SOMERO 40 " 2113 FORSS A 77 " 2114 TOIJALA 91 " 2123 TAMPERE 99 " 2124 TEISKO 107 2213 KURU 116 " 2214 VIRRAT 121 " 2223 ALAVU S OSA II 122-247 Kl. 2042 KARKKILA., 2131 HÄNIEENLINNA, 2132 VALKEAKOSKI, 2141 KANGASALA, 2142 ORIVES I OSA III 248-375 Kl. 2231 MÄNTTÄ, 2232 KEURUU, 204 4 RIIHIMÄKI, 2133 KÄRKOLA, 2134 LAMMI ( 01-07 ) OSA IV 376-489 KI. 2134 LAMMI ( 08-12 ), 2143 PADAS JOKI, 2144 KAIPOLA, 2233 JÄMSÄ, 3111 LAHTI, 3112 HEINOLA, 3121 SYSMÄ Sivu 490 Yhteenveto `I` V L: n Hämeen piirin massoista
I Hämeen piirin soravarojen arvioint i Yleistä Arviointitutkimus tehtiin vuoden 1974 aikana TV L: n Hämeen piirissä tie- ja vesirakennushallituksen ja geologisen tutkimuslaitoksen välisenä yhteistyönä. Maaliskuussa 1974 allekirjoitetun yhteistyösopimuksen mukaan kartoitettiin alueen soraesiintymät ja suoritettiin aineksen laadun ja massamäärien arviointi. Tutkimuksen eri vaiheitten valvonnan ja ohjauksen suoritti em. virastojen välinen projektiryhmä, johon kuuluivat tarkastaja R. 'Drama ja geologi M. Suomalainen TVH : sta sekä geologit R. Kujansuu ja J. Niemelä tutkimuslaitoksesta. Geologi Niemelä toimi tutkimuslaitoksen puolesta projektin johtajana. Hämeen piirin kenttätutkimuksia johti geologi I. Kurkinen apunaan geologi J. Tikkanen. Geologi Niemelä osallistui itsenäisenä tutkijan a työhön Salpausselkä-vyöhykkeellä. TVL:n Hämeen piir3nyhteysmiehenä projektissa oli dipl. ins. R. Pitkänen. Arviointityö t 1. Valmistelevat työt Valmistelevat työt suoritettiin tammi-toukokuussa 1974. Työvaiheen suorittivat geologit I. Kurkinen ja J. Tikkanen. Valmisteluvaiheessa tehtiin alustava geologisten ja maataloudelliste n maaperäkarttojen revidointi sekä koottiin muut piirin soraesiintymi ä koskevat tiedot, joista seutukaavaliittojen soratutkimukset olivat tärkeimmät. Hämeen piirin, arkiston tietoja käytettiin soveltuvin osin hyväksi.
II 2. Kenttätyöt Geologinen tutkimuslaitos suoritti soraesiintymäin kartoituksen touko - lokakuussa 1974. Työhön osallistuneet tutkijat ja tutkijaharjoittelijat ilmenevät kartakkeesta sivulla III. Kartoitus suoritettiin geologisin perustein, koska mannerjäätikön sulamisvaiheen muodostumat kuuluvat yleensä laajoihin jäätikön reunaan nähden joko pitkittäisiin tai poikittaisi_i.n systeerr_eihin. Olemassa olevia leikkauksia käytettiin hyväksi alueellisen kel rosjäz jestyksen sekä aineksen laadun toteamiseen. Muodostumarikkaill.a alueilla (eräät osat Salpausselkä-vyöhykettä), missä leikkauksia on melko vähin, perustui kerrosjärjestyksen arviointi ja aineksen laadun määrittely muodostumain syntytapaan ja niitten morfologisiin piirteisiin. Esim. Tammelan ylängön matalaan veteen tai kuivalle maalle syntyneet harjut muodostavat oman geologisen erikoistyyppinsä, jonka aineksesta ja kerrosjärjestyksestä voitiin syntytavan perusteell a tehdä johtopäätöksiä. Kenttätyön kannalta osoittautui Salpausselkien vyöhyke vaikeimmaksi, erityisesti Kärkölän - Lammin - Padasjoen seutu sekä Som.erniemen ja Rengon välinen alue, joissa nimenomaan r eunarnuodostumain kartoitus ja arviointi tuotti suuria hankaluuksia. Samat vaikeudet tulivat eteen myös Länsi-Teiskon ja Mäntän välisellä reunamuodostum.avyöhykkeellä. Muodosturnain lukumäärän nähden varsin pieni osa niistä tällä alueella jouduttiin jättämään luonteeltaan epävarmoiksi. Tutkimuslaitos suoritti kenttäkauden aikana kokonaan omalla kustannuksellaan seismisiä luotauksia 23 kohteessa. Luotauslinjan yhteinenpituus oli 4200 in. Hämeen piirin arviointitutkimuksiin liittyvä 1.oekuoppaohjelrna tehtiin yhteistyössä piirin ja tutkimuslaitoksen välillä, Mainitut työt suoritettiin piirin toimesta kesä-syyskuun aikana työnjoht. S. Kiviniemen johdolla. Luotaukset ja koekuoppatulkimukset suurmattiin pääasiassa sellaisiin muodostu.miin, joitten syntytavalla ja kerrosjärjestyksellä on alueellista n erkitystä. Koekuoppia tehtiin kaikkiaan n. 125 kpl, pääasiassa reunamuodlostuma-alriei.l.la. Kairauksia eå suoritettu. Kenttätyön aikana kertynyt alkuperäinen tutkimusaineisto sekä muodostunnia ja leikkauksia koskevat valo- ja diaku.vat on arkistoitu tutkimuslaitokseen.
*? fftal -,4wf"' 1',.X j 04.V L 't a a '1.%A e v,. A 45'. 'i,,,s.4 H.4 r, r r n U r--.,. 4 :, Me J g g, %4nA$ k,s 4 JN=Jouko Niemel ä ik = 11po Kurkinen JT Jaakko fikkanen HS= Hannu..3c i,panl n JA Jussi Arjas VH= Veikko Hakkarainen TH= Tapia Hokka SP= Suppo Putkine n OS= OW Str6m
IV Lausunto ja kartta-aineist o Lausunto noudattaa yhteistyösopimuksen 3. ja 5. kohdassa m.ääriteltyj ä suuntaviivoja. L usun.no ;s< l~äsitellää:l muodostumat (= esiintymät ) yleiskartan l ht.ijaon mukaisten 1 ; 100 000- ja 1 : 20 000-karttojen pohjalta. Muodostumien kuvauksessa esiintymän pohjataso on ilmoitettu vain siin ä tapauksessa, että se on jokin muu kuha pohjavesi, tavallisimmin siis ka1 - lioperä tai rn.oree ii.. Keskip a.ksuuc?esta tai paksu.ussuhteista muodostuma n eri osissa on m 6s annettu tietoja kuvausten yhteydessä. Ainesmäärien ja laadun arviointi pohjautuu yleensä osa-a.luekäsittelyyn. M:uodosturnat on arviointia varten jaettu keskipaksuudeltaan ja/tai ainekseltara.n yhtenäisiin osiin. Osa-alueita ei ole piirretty lopullisille kartoille. Eräitten muodostumatyyppien massalaskuissa käytettiin. matemaattisia kaavoja. Vaikka lausunnossa esitetyt ainesmääräarviot ja luokitukse t kokevatkin aina koko muodostumaa, on muodosturnien kuvauksen yhteydessä pyritty antamaan viitteitä tai selvityksiä raesuuruusluokkien jakauma.sta muodostuman eri osissa. Rakeisuu.den pd t'-iluokitus on seuraava A-luokka; murskauskelpoinen aines (( yli 60 mm ) B-luokka ; soravaltainen aines (( 2-60 mm d 50 -.menet. ) C -luokka : hiekkavaltai.nen aines (c3 0,2-2 mm d50 -.menet. ) Aineksen laatua kuvattaessa on e. in. luokituksen lisäksi annettu tietoja lajittuneisuudesta, ylisuur ien lohkareitten määrästä sekä moreenin j a sȯ.ven Muo 7ostaa nz.erl k-iyt.tözi rajoitta vista tai estävistä tokijöistä on mainittu tiestö, asutus, julkiset rakennukset ja maankäyttösuunnitelmat, joista tärkeimmät koske` at virkistys- ja luonnonsuojeluahleita. Piirin C ti. a.~1~.?1 D on 1tY~ y.lc :1_..':~ o tl.l3. ~ m t on esitetty yleissihn.ayskartalla naittakaa.vass a._t 1 G 4 1. 200 000. Karttaa voi myös käyttää indeksinä, koska siinä on per - kart ajaotus "ta Ala.nxlero.nti. Mull karua -atue'l.a.o käsittää. pe_ruskartan kuultokopiot (kopio nti mie - luimmin ta ssovalo us -kaitteei] sekä niiden väritetyt valojd1jcimökse.t. Karttamerkkien ja -värien selitys on sivulla \T. -Muodostuma"t on nanieroitu perusl:artoittain. Esituty:[nä.t, jotka ulottuva t usean peruskartan alueelle, on käsitti lty kullakin kartalla omana yksikkö - nääu.
V KQrttctmerkk:ft?n (1 :20000 ) S,t r. i L ''y 2? 9 c, ova.! i nen aine s 22 Hiek I< Itoinen (line s ( ) 22 0 2 I 0 E--, o Hiet a oreeni soravat ta ise n ai neksen "A Mor-eenio hiekkavattaise n i ainekse n oreenimuodostum o Moreen i 22 9 5 9 Aineksen [aa,tu 0pr:IV CI riti O 1 Ci c uv i. T ( r v e 70 Ka!li o
V I Yleiskatsaus IIämeen piirin soraesiintymiin Piirin eteläosassa on jo ennen tätä tutkimusta tehty maaperäkartoitust a ja soratutkimuksia mm. seutukaavaliitoille. Tästä syystä pääosa esiintymistä alueella on ollut ennestään tiedossa, mutta systemaattinen tutki - mus, luotaukset ja koekuopat ovat useissa tapauksissa johtaneet erilaisiin aikaisemmasta poikkeaviin käsityksiin. Tämä koskee erityisesti Salpausselkien vyöhykettä: I - II Salpausselällä Käkölän - Kosken - Lammin - Hausjärven seudulla sekä III Salpausselällä Somerniemen j a Rengon välillä on todettu suuri määrä joko moreenipeitteisiä tai moreen.iksi kartoitettuja lajittuneita muodostumia. Myös piirin pohjoisosan kautta kulkevalla reunamuodostumavyöhykkeellä on todettu ennen tuntemattomia moreenipeitteisiä sora- ja hiekkaesiintymiä. Lisäksi on tutkimuksen yhteydessä karsittu pois monia maaperäkartoilla esitettyj ä TV L: n tarkoituksiin s oveltumattomia muodostumia. Piirin alue voidaan sekä geologisin perustein että massojen jakauma n ja raesuuruussuhteitten perusteella jakaa seuraaviin osiin 1. I Salpausselkä ja sen etumaasto 2. Vyöhyke I Salpausselällä :II Salpauselälle 3. III Salpausselkä ~1. Pitkittäishar juvyöhyk e 5. Keskinen muodostumaköyhä vyöhyke 6. Länsi-Teiskon. Mäntän reunarnuodostamavyöhyke 7. Pohjoisosan rharjuvyöhyke
VII 1. I Salpausselkä ja sen eturnaasto I Salpausselän ei.,umaastossa muodostumia on suhteellisen vähän ja ne sijait - sevat hajallaan. Savea esiintyy muodostumain alaosissa joko peittävänä tai rantakerrostuman alaisena rnuoclostumain sisässä. Huomattavimmat muodostumat ovat runsaasti A- ja T3-luokkaa sisältävä. Renkomäki Landen 1äsekä Järvelän - Marttilan kautta kulkeva harjujakso. I Salpausselkä esiintyy yhtenäisenä selän.teenä piirin rajalta Hikiälle sekä Sairakkalasta Nastolaan. Hausjärven ja Kärkölän välisellä alueella I Salpausselkä on katkonainen., koostuu osaksi rinnakkaisselänteistä ja käsittää paikoin moreenipeitteisiä lajittuneita. rnuodostumia. Moreenia tavataan yleisesti myös muualla selänteen pohjoisrinteellä ja laella. I Salpausselän aine sm.äärät ovat varsin suaria verrattuna piirin muihin esiintymiin. Pelkästään Sairakkalan-kompleksissa on ainesta n. 800 milj. m 3 eli 1/10 koko piirin massarnäärästä. Soraa ja murskausainesta on selvästi runsaimmin selänteen pintaosissa (yleensä alle 10 m) sekd pohjois-/luoteisrinteen puolella. Sisä- ja eteläosan aines on lähes aina hiekkavaltaista. Soraa esiintyy säännön mukaan kohdissa, joissa pohjoisesta/luoteesta tuleva harju yhtyy I Salpausselkain. Näistä mainittakoon Kormun kautta kulkeva harju, Rengon - Riihimäe n harju, Turengin - Hausjärven harju ja Tuuloksen Kosken harju. 2. Vyöhyke I Sa.lpausselältä II Salpausseläll e Vyöhykkeeseen kuuluu II Salpausselän lisäksi Salpausselkien välimaasto, joka muodostumatyypeiltään muistuttaa II Salpausselkää. I ja II Salpausselän välialueella ovat harjut katkonaisia, ja siellä esiintyy runsaasti lajittuneita reunamuodostumia. Reunarnuodostumat ovat yleensä melko pieniä. Niiden aines on keskimäärin karkeampaa kuin harjuissa, mutt a vaihtelee täysin lajittuneesta moreenii.n. II Salpausselkä esiintyy yhtenäisenä selänteenä vain Asikkalan kunna n alueella. Asikkalan lounaispuolella II Salpausselkä on hajonnut leveäksi vyöhykkeeksi, joka kulkee Kurhilan, Raittinsaaren, Lammin, Jyli.sjärven, Janakkalan, Vähikkä.län, Lopen, Läyliäisten ja Hunsalan peruskarttalehtien kautta. Siihen kuuluvien reunamuodostumien ja harjulaajentumien aines on jonkin verran karkea rnpaa kuin sitä rajoittavien alueitten muodostumissa. Reunamuodostumien aines on yleensä enemmän tai vähemmän
VII lietteistä ja niissä on joko moreenia pinnalla tai laattoina aineksessa. Toisaalta vyöhykkeessä tavataan myös lukuisia reunamuodosturnia, joitten aineksessa ei ole moreenia eikä lietteisyyttä. 3. IIISalpausselkä _ HI Salpausselkä esiintyy vain Somerniemen ja Rengon välisellä alueell a ja muistuttaa muodostumatyypeil.tään II Salpausselkää. Siihen kuuluvat jäätikköjokitasanteet, deltat, ovat kuitenkin suurempia kuin II Salpausselällä. Suurimmat deltat ovat pinta-alaltaan satoja hehtaareja. Eräitten kerrospaksuus on huomattavan suuri, 20-40 metriä. Vyöhykkeeseen kuuluvien reunamuodostumien luoteisr. inteellä ja usein myös päällä on 1-2 metriä moreenia. Samoin ovat reunamuodostumalle luoteesta tulevat har - jut 3-4 km:n matkalla osaksi moreenipeitteisiä. Soraa ja murskausainesta tavataan yleisesti suurten deltojen luoteisosissa, varsinkin niissä kohdin, missä harju (ns. syöttävä harju) yhtyy III Salpausselkään. 4. Pitkittäisharjuvyöhyke Salpausselkien vyöhykkeen pohjoispuolella on laaja pitkittäisharjujen luonnehtima alue. Sen eteläraja kulkee Sornerolta Hämeenlinnan kautta Padasjoelle ja pohjoisraja Vesilandelta Kuhmalanden kautta Kuhmoisiin. Länsi - osassa harjut suuntautuvat luoteesta kaakkoon, itäosassa pohjoisesta ete - lään. Harjut ovat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kapeita selänteitä, mutta ne muodostavat pitkiä jaksoja. Ainesmäärältään selvästi suurin o n Ylöjärven - Tampereen - Kangasalan - Pälkäneen harju, jonka yhteenlaskettu massamäärä on yli 400 milj. m 3. Ainekseltaan harjut ovat yleensä hiekkavaltaisia. Soran ja hiekan suhd e on suunnilleen 1 : 4. Poikkeuksen tästä muodostavat Tammelan ylänk ö III Salpausselän luoteispuolella sekä Padasjoen pohjoispuolinen alue, joiss a suurin osa harjuista on supra-akvaattisia syntytavaltaan: harju on syntynyt kuivalle maalle tai matalaan veteen. Luonteenomaista isälle harjutyypill.e on teräväpiirtei_nen morfologia ja kapeus. Pintaosa tai harju kokonaan on yleensä ainekseltaan heikosti peseytynyi:tä, ja pintalolzkareita on enemmä n kuin muissa harjuissa.
IX Muodosturnat on.>~ t ylei esti soravaltais :ia. Soran osuus on huomattava n suuri myös Kubm.oisten kunnan alueella, missä aineksesta n. 4.0 'o on soraa. 5. Keskinen i ntuodostumaköyhä vyöhyk e Muodostumaköyhä vyöhyke ulottuu itä - länsi suunnassa poikki koko piirin, joskin 1'löjärve.n a Pälkäneen harju jakaa sen kahteen osaan. Mannerjäätikön sulamisvaiheessa tässä vyöhykkeessä on tapahtunut vain vähän jäätikköjokiaiueksen kerrostumista. Jäätikköjolden kulkua alueella voidaan kuitenkin seurata vyöhykkeellä olevien harvalukuisten ja pienten muodostumie n avulla. Koska muodostum.at ovat matalia, ne ovat monasti peittyneet nuorempien hienorakeisten kerrostumien alle. 6. Länsi - Teiskon ja. Mäntän välinen reunamuodostumavyöhyke Reunamuodostumavyöhyke on Näsijärven länsipuolella muodostunut matalista ja kapeista selänteistä, joiden pinnalla esiintyy paikoin moreenia. Aines on lähes aina hiekkavaltaista. Velaatan ja Jäminkipohjan välisellä alueella siihen kuuluu useita laajoj a ja paksuja muodostumia, kuten Jakamakangas, Särkikangas ja Slikakangas. Monissa muodostumissa esiintyy moreenia. Moreenin paksuus on luoteis - rinteen puolella 1-3 metriä, mutta saattaa olla enemmänkin. Lajittunut aines on sekä leikkausten että luotausten perusteella hiekkavaltaista. Itäosassa reunarnuodostumia esiintyy laajalla vyöhykkeellä. Ne ovat yleensä moreenipeitteisiä. Lajittunut aines on pääasiassa hienoa hiekkaa. Alueella saattaa olla tutkimuksessa havaitsematta jääneitä lajittuneit a muodostumia, joitten moreenipeite on huomattavan paksu.
X 7. Pohjoisosan harjuvyöhyk e Harjujaksojen välimatkat ovat suuria, ja varsinkin länsiosassa harjuiss a on pitkiä katkeainia. Alueen merkittävin harju kulkee Jäminkipohja..sta Ruoveden kautta Virroille. Tämä harjujakso sekä länsiosan kapeat harjuseldnte ;t ovat osaksi soravaltaisia. Itäosan muodostumat ovat pääasiass a hiekkaa. Katsaus Hämeen piirin massamää.riin Hämeen piirin massojen kokonaismääräksi saatiin arvioinnissa n. 8 mrd m3, josta A.-luokkaa 0, 21 mrd m 3, B-luokkaa 2, 37 mrd m 3 ja C-luokkaa 5,40 mrd m3. Ainesmäärä jakaantuu varsin epätasaisesti piirin eri osien kesken. Tämä näkyy selvästi kartakkeessa sivulla XI, jossa on esitetty ainesmäärän jakauma piirin alueella peruskarttalehdittäin. Kartakkeesta voidaan havaita, että Salpausselkien vyöhykkeellä massamäärä on peruskarttalehteä kohti yli 50 milj. m3. Vyöhyke on vajaa 30 % piirin pinta-alasta, mutta käsittää n. 75 % piirin kokonaismassoista (n. 6 mrd m3 ). Hämeen piirin alueella on useita erittäin suuria muodostumia. Jo aikaisemmin mainittujen Sairakkalan muodostuman (n. 800 milj. m3) ja Ylöjärven - Pälkäneen harjun (n. 400 milj. m3) lisäksi mainittakoon I Salpausselällä Erkylän ja Halkomäen välinen alue, joka käsittää 280 milj. m3, mistä soraa yli puolet. Vesivehmaan kangas Vääksyn kaakkoispuolella on II Salpausselän huomattavin muodostuma. Sen ainesmäärä on 165 milj. m3. Piirin lounaisosan paksuin muodostuma on Äyräsnummi HI Salpausselällä Somerniemellä. Sen ainesmäärä on n. 100 milj. m3. Pitkittäisharjuvyöhykkeen (4) muodostumat eivät yleensä ylitä 20 milj. m3: ä. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin Ylöjärven - Pälkäneen harju, joss a kerrospaksuudet ovat useita kymmeniä metrejä sekä Parolan ja Vanajanselän välinen harjujakson osa, jonka kokonaismassamäärä on n. 80 milj. m 3. Länsi-Teiskon - Atläntan väliset reunamuodostumat (6) ovat ainesmäärä.ltään selvästi pienempiä edellä mainittuihin verrattuna. Niiden todelliset ainesmäå.rät ovat kuitenkin huomattavasti suurempia kuin arvionsa esitetyt, sillä pääosa aineksesta on pohjavedenpinnan alapuolella.
Saran ja hiekan määrän jakauma TVL : n Hämeen piirissä peruskarttatehdittdi n.1.. > 500 milj m3 100 500 n 50--100 i 20 50 f 1 5 20 1 5 i n 0 li
Xl i Alla olevassa taulukossa on esitetty rakeisuusluokkien (A, B ja C) jakaum a koko piirissä, Salpausselkien vyöhykkeessä (alueet 1-3, ks. s. 5) sekä laajalla, yli 2/3 piiristä käsittävällä Lähinnä harjutyyppisellä alueella (alueet 4-7). Alue A-luokka %'o B -luokka mo C -luokka % Koko piiri 2, 6 29, 7 67, 7 Alueet 1 3 2, 8 31, 8 65, 4 Alueet 4 -- 7 2, 0 23, 1 74, 9 Jos verrataan koko piirin jakaumaa eräitten aikaiserrimin tutkittuje n TVL:n piirien vastaavaan, voidaan todeta, että piirin pohjoisosaa lukuun - ottamatta A- ja B-luokan yhteenlaskettu osuus on Hämeen piirissä 5-10 % suurempi kuin aikaisemmin tutkituista piireissä. Koska myös Hämeen piirin kokonaismassamäärä on tähän mennessä tutkituista TVL:n piireistä suurin, voidaan tien.pitoaineksen saantimandollisuuksia keski- ja luoteis.- osan puutealueita lukuunottamatta pitää verraten hyvinä. Otaniemessä marraskuun 30 päivänä 197 4 Geologit Ilpo Kurkinen Jouko Niemelä Jaakko Tikkanen
MUODUSTUMAIN KUVAUS
1 2022 1 0 MARTTILA 202 2 Karttalehti 2022 10 Kuusjoki Muodostuma 1, Nummijärvi Osa paksua deltalaajentumaa, jonka pintaosa on 1-5 m soravaltaista ainesta, syvemrnällä aines on lähes kokonaan hiekkaa, soraa esiintyy vain kapein a välikerroksina. Kerrospaksuus on keskiosassa jopa 20 m, itäpuoli on ohuin, täällä pohjatasona voi olla paikoin kallio. Pinta-ala on 38, 5 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa länsiosassa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 6 milj. m3, josta arvioitu B 350. 000 m3, c 5, 65 milj. m 3. Karttalehti 2022 11 Koski Tl Muodostuma 1, Nummijärvi Edellämainitun deltan pohjoisosa, jonka pinta on 1-2 m paksulti kivistä j a pienikivistä soraa, muualla soraa esiintyy vain linsseinä tai välikerroksina, pääosan ollessa hiekkaa. Kerrospaksuus on länsiosassa lähes 20 m, ja ohentuu itäänpäin. Pinta-ala on 39 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa länsiosassa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 6, 5 milj. m3, josta arvioitu B 300. 000 m3, c 6, 2 milj. m3. Muodostuma 2, Nummenkulma Osa harjumuodostumaa, jonka pintaosassa esiintyy soravaltaista ainest a 1-5 m paksulti koillisosaa lukuunottamatta. Keskiosassa on hieman myös A-luokkaa, pääosin pintaosa on pikisr. Alaosissa vallitsevana on hiekka. Kerrospaksuus on keskiosassa n. 20 m, ohentuen reunoille päin jyrkästi. Pinta-ala on 54 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a eteläosassa huvila-asutus. Kokonaismassamäärä on 5, 2 milj. m3, josta arvioitu A 70. 000 m3, B 630. 000 m3, c 4, 5 milj. m 3. Muodostuma 3, Karaj a Matala hiekkaa oleva selänne, jonka kerrospaksuus on vain n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 40. 000 rn3.
2. 2022 1 1 Muodostuma 4, Jakala Pienialainen, harjujaksoon kuuluva selänne, jonka aines on valtaosin HHk. Kerrospaksuus on vain 2-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärå 50. 000 m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Karttalehti 2022 12 Viluksela Muodostuma 1, Peltoma a Pieni soravaltainen harjuselänne. Kerrospaksuus on vain muutamia metrejä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1, 5 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 30. 000 m3, josta arvioitu B 18. 000 m3, c 12. 000 m3. Muodostuma 2, Nummikulma Kapea, pintaosasta soraa oleva harjuselänne. Karkein aines on muodostuman luoteisosassa, A-luokan osuus on kuitenkin mitätön. Kerrospaksuus vaihtele e 2-6 m. Pinta-ala on 7,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus ja tiestö. Kokonaismassamäärä on 90. 000 m3, josta arvioitu B 30. 000 m3, c 60. 000 m3. Muodostuma 3, Piilikanga s Deltamuodostuma, jonka aines on pääosin hiekkaa. Pohjoisosa on pintaosast a soravaltainen ja soraa esiintyy myös välikerroksina. Eteläosassa on valtaosin HHk ja hietaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 26 ha. Aine s on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa paikoin välikerroksena oleva savi, jonka paksuus on yleensä alle metrin. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. m3, josta arvioitu B 250. 000 m, C 850. 000 m3. Muodostuma 4, Soukkaselk ä Pintaosasta kisr oleva kapea harjuselänne, jonka aines syvemmällä on hks r ja srhk. Kerrospaksuus on 2-5 m. Pinta-ala on 6, 5 ha. Aines on pääluokkaa C, lähinnä srhk. Muodostuman käyttöä rajoittaa päällä oleva tie. Aineksen käyttöä haittaa koillisreunalla paikoin päällä oleva savi, jonka paksuus vo i olla yli 1 metri. Kokonaismassamäärä on 110. 000 m3, josta arvioitu B 40. 000 m3, c 70. 000 m3.
3 2022 1 2 Muodostuma 5, Takamaa pinnaltaan soraa oleva harjujakson osa; vain eteläpään laajentuma on kokonaan hiekkaa. A-luokkaa esiintyy lähinnä pintaosassa alle 3 m kerroksena, alaosassa aines on hienompaa. Kerrospaksuus on suurin eteläosassa, yleensä se vaihtelee 3-10 m. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 7 milj. rn 3, josta arvioitu A 50. 000 m3, B 200. 000 m3, C 1,45 milj. xn 3.
4 2111 1 0 LOIMAA 211 1 Karttalehti 2111 10 Kauhanoj a Muodostuma 1, Pirttiniemi Harjuselänteen pää, jonka pohjatasona luoteispäässä on kallio ja moreeni. Aines on eteläosassa lähinnä srhk,luoteispää on soravaltainen, pintaosass a kisr tai hksr. Kerrospaksuus on vain 2-4 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 250. 000 m3, josta arvioitu A 10. 000 m 3, B 150.000 m3, c 90.000 m3. Karttalehti 2111 11 Metsäma a Hämeenpiiriin kuuluvalla osalla karttalehteä ei ole käyttökelpoisia lajittuneit a muodostumia. Karttalehti 2111 12 Majanoja Muodostuma 1, Murronharj u Osa laajaa harjujaksoa. Pintaosassa esiintyy pohjoisreunalla kisr, eteläos a on hiekkaa. Soraa esiintyy kaakkoisosan selänteessä - sekä Murronharjun keskiosissa kohtalaisesti, välikerroksina hiekan ohella. Kerrospaksuus vaihtele e 5-20 m, länsiosa on hieman ohuempi. Pinta-ala on 58 ha. Aines on pääluokkaa C, valtaosin srhk. Kokonaismassamäärä on 5, 7 milj. m3, josta arvioitu A 200. 000 m 3, B 2 milj. m3, C 3, 5 milj. m3.
5 2112 1 0 HUITTINEN 211 2 Karttalehti 2112 10 Punkalaidun Muodostuxna 1, Telkeenkanga s Harjuselänteen pää, jonka keskiosissa esiintyy soravaltaista ainesta, ja hie - man myös A-luokkaa. Kerrospaksuus ohenee pohjoisessa muutamaan metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 100. 000 m 3, josta arvioitu B 30. 000 m3, C 70. 000 m3. Muodostuma 2, Vuorenpää Osa harjujäksoa,jonk a keskiselänne on kohtalaisesti A-luokkaa sisältävää kisr. Reunaosissa aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on keskiosissa yli 5 m, ohentuen liepeillä. Pinta-ala on 6 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 150. 000 m3, josta arvioitu A 10. 000 m3, B 90. 000 m3, c 50. 000 m 3.
6 2023 0 6 SUOMUSJÄRVI 202 3 Karttalehti. 202306Kiikala Muodostuma 1,Kertomuksenjärvi Laakea hiekkamuodostuma. Aines on ilmeisesti lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 200. 00 m3, josta arvioitu B 20. 000 rn 3, C 180. 000 m 3. Karttalehti 2023 09 Johannislun d Muodostuma 1, Kertomuksenjärvi Itäosa karttalehden 2023 06 muodostumasta 1. Koko muodostuman karkein osa on ilmeisesti itäreunan selänteissä. Kerrospaksuus on 2-8 m. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 250. 000 m3, josta arvioitu B 50. 000 m3, C 200. 000 m3. Muodostuma 2, Kaskist o Kiikalan-Johannislundin muodostuman osa. Se kuuluu III Salpausselkään. Siihen tulee luoteesta useita harjuja, joitten aines on yleensä B-luokkaa. Harjujen ja pohjoisrinteen päällä on paikoin 0.5-1 m moreenia. Kerrospaksuus on laajoilla alueilla 10-20 m. Pinta-ala on 580 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 55 milj. m3, josta arvioitu A 4 milj. m3, B 28 milj. m 3, C 23 milj. m3. Muodostuma 3, Kalaton Osittain kalliokumpujen rikkoma, pääasiassa hiekkaa käsittävä kenttä. Kerrospaksuus on pohjaveden läheisyyden vuoksi vain 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 190 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 4 milj. m3, josta arvioitu B 100. 000 m3, C 3, 9 milj. m3. B-luokan aines on länsiosassa. Karttalehti 2023 12 Pusul a Muodostuma 1, Pikku Helolammi Hauholan nummen pohjoisrinne. Kerrospaksuus on melko pieni ja kalliopaljastumat rikkovat muodostuman.. Pohjatasona on pohjaveden ohella kallioperä.
7 2023 0 9 Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 19 ha. Aines on pääliuokkaa C. Kokonaisinassamäärä on 1 milj. m3, josta arvioitu B 350. 000 m 3, c 650. 000 m3.
8 2024 0 1 SOMERO 2024 Karttalehti 2024 01 Kanunki Muodostuma 1, Nummi Pintaosasta hiekkavaltainen harjujakson osa, jossa voi esiintyä hieman sora a välikerroksina. Kerrospaksuus kasvaa luoteeseenpäin, keskimäärin se on 5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 20 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 1 milj. m3. Muodostuma 2, Vehkakorpi Hämeen piiriin kuuluva osa on hiekkavaltaista lievealuetta. Kerrospaksuus on vain pari metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aine s on pääluokkaa C, massamäärä 30. 000 m 3. Muodostuma 3, Kuusela Harjujakson laajentuma, jonka lounaisosassa esiintyy soraa, myös A-luokka a esiintyy linsseinä hieman. Itäosan selänne saattaa sisältää soraa välikerroksina vaikka pintaosat ovat hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 3-8 m. Pinta-ala on 16 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 500.000 m3, josta arvioitu B 130. 000 m 3, c 370. 000 m3. Muodostuma 4, Laurila Karkein aines on muodostuman itäosassa, jonka pinta on 2-3 m paksulti kisr. Länsiosa on lähes kokonaan hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 300. 000 m3, josta arvioitu A 10. 000 m 3, B 60. 000 m3, c 230. 000 m 3. Karttalehti 2024 02 Pyöli Muodostuma 1, Linnamäki Harjujakson osa murroslaakson reunalla. Keski- ja pohjoisosassa aines o n jonkinverran A-luokkaa sisältävää kisr ja hksr. Liepeillä esiintyy hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-20 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. rn a, josta arvioitu A 50. 000 m3, B 450. 000 m3, c 600. 000 m 3.
9 2024 02 Muodostuma 2, Rautelanjärv i Harjuselänne, jonka keskus on ilmeisesti soravaltainen ja saattaa sisältä ä myös A-luokkaa. Kerrospaksuus on suurin keskiosassa, lähes 20 m. Muodosturnassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 900. 000 m3, josta arvioitu B 200. 000 m3, C 700.00 0 3 m. Muodostuma 3, Kurjenoj a Keskiosastaan jonkinverran A-luokkaa sisältävä harjuselänne, jonka liepee t ovat hiekkaa ja hietaa. Kerrospaksuus on keskustassa jopa 20 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 750. 000 m3, josta arvioitu A 30. 000 m3, B 220. 00 0 m3, c 500. 000 m3. Muodostuma 4, Pusulanjärvi Pieni, hiekkaa oleva harjujakson osa, jonka paksuus on vain n. 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 30. 000 m3. Muodostuma 5, Mäkilä Hiekkaa oleva matala harjuselänne, jossa soraa on hyvin vähän. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 150. 000 m3. Muodostuma 6 Pääasiassa kihk oleva harjujakson osa ; soraa esiintyy vain pienellä alueella. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 8 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 400. 000 m3, josta arvioitu B 50. 000 m3, C 350. 00 0 3 m. Muodostuma 7, Rautela Deltalaajentuma, jonka lounaisosa on runsaasti A-luokkaa sisältävää kisr. Soran osuus vähenee ilmeisesti itäänpäin, myös pohjoisosa on hiekkaa, jot a peittää reunoilla savi. Kerrospaksuus eteläreunalla lähes 40 m, ohentue n koilliseenpäin. Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa pohjoisosassa asutus. Kokonaismassamäärä on 2, 8 milj. m 3, josta arvioitu A 200. 000 m 3, B 1 milj. m3, C 1, 6 milj. m3.
10 2024 0 2 Muodostuma 8, Pitkäjärvi Heikosti lajittunutta hiekkaa oleva harjuselänne. Kerrospaksuus on n. 5 m. Pinta-ala on 1, 5 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 50. 000 m 3. Muodostuma 9, Vuokkomäki Pintaosista huonosti lajittunutta kihk oleva selänne, jonka luoteispäässä voi olla lähinnä B-luokan ainesta. Kerrospaksuus vaihtelee 5 m molemmin puolin, eteläosa on paksumpi. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 280. 000 m 3, josta arvioitu B 30.000 m3, c 250. 000 m3. Muodostuma 10, Hovirinta Luoteisosassa aines on hieman A-luokkaa sisältävää hksr, kaakkoisosa o n hiekkavaltainen. Kerrospaksuus on keskimäärin 10 m. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 700. 000 m3, josta arvioitu A 20. 000 m3, B 200. 000 m 3, c 480. 000 m3. Muodostuma 11, Pitkäjärvi Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka lakiosat ovat pintaosasta soraa. Reunaosissa aines on hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 4-7 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö. Kokonaismassarnäärä on 400. 000 m3, josta arvioitu B 160. 000 m3, c 240. 000 m3. Muodostuma 12, Kankaannumm i Harjujakson laajentuma, jonka pohjoisosassa esiintyy soraa vuorokerroksin a hiekan ohella, eniten soraa esiintyy pintaosassa, jossa on hieman myös A-luokan ainesta. ltäosan selänne on hksr. Reunaosissa aines on valtaosin hk. Kerrospaksuus on keskiosissa yli 20 m, ohentuen jyrkästi reunaosiin päin. Pintaala on 92 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa eteläosissa tiestö ja asutus. Kokonaismassamäärä on 9 milj. m3, josta arvioitu A 200. 000 m 3, B 1, 8 milj. m3, C 7 milj. m3. Muodostuma 13, Perkiö Pienialainen muodostuma, jonka keskiosassa esiintyy välikerroksina hksr, reunaosissa aines on pääasiassa KHk. Kerrospaksuus on keskiosassa 10 m, mutt a vähenee nopeasti laidoille. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Aineksen käyttöä haittaa eteläosassa peittävä savi. Kokonaismassamäärä on 100. 00 0 m3, josta arvioitu B 30. 000 m3, c 70. 000 m 3.
11 2024 03 Karttalehti 2024 03 Saarikko Muodostuma 1, Peltoinnummi Harjujaksoon kuuluva muodostuma, jonka pohjatasona on osittain kallio. Pohjaosassa esiintyy hieman B-luokkaa. Kerrospaksuus on itäosassa 2-4 m, länsipuoli on n. 2 rn paksu. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C, kokonaismassamäärä 160.000 m3. Muodostuma 2, Munitunkukkula Harjujakson osa, jossa karkein aines on kapeassa selänteessä. A-luokkaa esiintyy vain linssimäisinä osueina. Lievealueella aines vaihtelee srhk - HHk. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 20 m, muualla huomattavasti vähemmän. Pinta-ala on 32 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a päällä oleva tie. Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj. m3, josta arvioit u A 50. 000 m3, B 650. 000 m 3, C 1, 5 milj. m3. Muodostuma 3, lsoniitty Pieni harjuselänne, jonka aines on hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin vain 2 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 20. 000 m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus, vähämerkityksinen esiintymä. Muodostuma 4, Lonttoonmäk i Harjujakson osa, jonka keskuksessa esiintyy jonkin verran B-luokan materiaalia, liepeiden ollessa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-7 ni. Pinta-ala on 10, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 500. 000 m 3, josta arvioitu B 150.000 m 3, c 350.000 nz3. Muodostuma 5, Lähteenoj a Pieni hiekkaa oleva harjukumpu. Kerrospaksuus on n. 3 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 30. 000 m3. Karttalehti 2024 04 Terttil ä Muodostuma 1, Hautakrotit Deltalaajentuman osa, jossa soraa esiintyy ilmeisesti vain eteläreunalla pienellä alueella. Reunoillepäin aines hienonee, laitaosissa esiintyy myös hietaa. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 15 m, ja. ohenee tasaisesti pohjoiseen, joss a kallio muodostaa paikoin pohjatason. Pinta-ala on 84 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 7, 1 milj. m3, josta arvioitu B 600. 000 m3, c 6, 5 milj. 3 m.
12 2024 0 4 Muodostuma 2, Männikkö Harjujakson osa, jonka keskiosissa pohjatasona on kallio. Soraa esiintyy vai n muodostuman päissä, muualla aines on huonosti lajittunutta kihk. Kerrospaksuus vaihtelee 5 m molemmin puolin. Pinta-ala on 28, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. m3, josta arvioitu B 350. 000 m3, C 750. 000 m3. Muodostama 3, Mustijoki Pääasiassa hiekkaa oleva harjukumpu. Kerrospaksuus on keskimäärin 5 m. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 150. 000 m3. Muodostuma 4, Kankar e Pintaosasta hietaa ja HHk oleva harjuselänne, jonka keskuksessa voi esiinty ä hieman soraa. Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäär ä on 140. 000 m3, josta arvioitu B 20. 000 m3, c 120.000 m 3. Muodostuma 5, Metsäranta I Perättäiset harjuselänteet, joiden aines on pintaosassa hiekkaa. Eteläpuoleinen selänne voi syvemmällä sisältää välikerroksina soraa. Kerrospaksuus on eteläosassa n. 3 m, pohjoisempi on vajaa 2 m paksu. Muodostumassa ei ol e leikkauksia. Pinta-ala on 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 130. 000 m3, josta arvioitu B 30. 000 m3, c 100. 000 m 3. Muodostuma 6, Metsäranta II Harjuselänteen luoteispää jonka aines pintaosissa on huonosti lajittunutta. Eteläosassa pohjatason muodostaa kallio. Keskus on soravaltainen, sisältäen myös A-luokan ainesta. Kerrospaksuus on keskiosassa todennäköisesti yli 10 m. Pinta-ala on 9 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 500. 000 m3, josta arvioitu A 20. 000 m3, B 180. 000 m3, c 300. 000 m3. Karttalehti 2024 05 Somer o Muodostuma 1, Kartan raj a Murroslaaksossa oleva harjuselänteen osa, jonka aines on ilmeisesti pääasiassa hiekkaa. Kerrospaksuus on keskimäärin 6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, massamäärä 180.000 m3. Muodostuman käyttöä rajoittaa sen sijainti.
13 2024 0 5 Muodostuma 2, Rautelannummi Laakson reunaan syntynyt harjujakson osa, jonka keskus on soravaltainen, reunaosissa aines on hiekkaa. Soraa on käytetty jo runsaasti, A-luokan aine s lähes kokonaan. Kerrospaksuus on pääosassa yli 20 m. Pinta-ala on 23, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja maisemalliset näkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3, 5 milj. m3, josta arvioitu B 500. 000 m 3, c 3 milj. m3. Muodostuma 3, Köhnämäki Harjujakson laajentuma murroslaakson koillisreunalla. Karkein aines on lounaisosan paksunnoksessa, A-luokan ainesta on eniten ilmeisesti sen pohjois - päässä. Itäosa on valtaosin hiekkaa ja osaksi hietaa. Kerrospaksuus on lounais - osassa lähes 40 m, ohentuen koillissuuntaan. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pää - luokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja maisemalliset näkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3, 8 milj. m3, josta arvioitu A 100. 000 m3, B 900. 000 m 3, c 2, 8 milj. m3. Muodostuma 4, Klemelä Pääasiassa hiekkaa oleva harjujakson osa. Keskiosissa on soravaltaista aines - ta, jossa esiintyy vain hieman A-luokkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 2-10 m. Pinta-ala on 13, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoitta a tiestö. Kokonaismassamäärä on 900. 000 m3, josta arvioitu B 200. 000 m3, C 700. 000 m3. Muodostuma 5, Seppälä Harjujakson osa, jossa karkein aines on ilmeisesti pohjoispäässä, muun osan ollessa hiekkaa. Kerrospaksuus vaihtelee 5-12 m. Pinta-ala on 6 ha. Aine s on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 400. 000 m 3, josta arvioitu B 50. 000 m3, c 350. 000 m3. Muodostuma 6, Lauttasaari Harjumuodostuman osa, jonka aines on pinnalla osittain savensekaista. Vähämerkityksinen esiintymä. Kerrospaksuus on vain 1-3 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 4, 5 ha. 100. 000 m3. Aines on pääluokkaa C, massamäärä
14 2024 0 5 Muodostuma 7, Ihamäki Kallioselänteen reunaan kerrostunutta jäätikköjokimuodostumaa. Karkein aines on kallion tyvellä, siellä esiintyy myös A-luokkaa. Soran osuus pienenee lounaaseen päin. Kerrospaksuus on keskiosassa yli 10 m, muuall a alle 10 m. Pinta-ala on 9, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa asutus. Kokonaismassamäärä on 900. 000 m3, josta arvioitu A 20. 000 m3, B 280. 000 m3, c 600. 000 m3. Muodostuma 8, Hovimäki Reunan suuntainen selänne, jonka karkein aines on jälleen murroslaakson reunassa ja muuttuu hienoznmaksi eteläänpäin. Pohjoisosa sisältää todennäköisesti myös A-luokan materiaalia. Kerrospaksuus vähenee. 25-5 m pohjoisesta etelään. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa tiestö ja asutus. Kokonaismassarnäärä on 2 milj. m3, josta arvioitu A 50. 000 m3, B 550. 000 m3, 1, 4 milj. 3 m. Karttalehti 2024 06Torro Muodostuma 1, Vihtaniemi Kapea harjuselänne, jonka itä- ja keskiosa ovat hieman A-luokkaa sisältävää soraa. Ohut länsiosa on pääasiassa hiekkaa, reunaosissa hietaa. Kerrospaksuus on keskiosassa n. 5 m, muualla sen alle. Pinta-ala on 12 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 400. 000 m3, josta arvioitu A 20. 00 0 m3, B 180.000 m3, c 200.000 m 3. Muodostuma 2, Kakarlamme t Harjujakson itäosan selänteet ja kapea keskiselänne ovat soravaltaista ainesta ; A-luokkaa esiintyy ehkä linsseinä tai välikerroksina. Kerrospaksuus on itäosassa 10-15 m, muualla vajaa 10 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 44 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittaa luonnonsuojelunäkökohdat. Kokonaismassamäärä on 3 milj. m3, josta arvioitu A 50. 000 m 3, B 750. 000 m3, c 2,2 milj. m3.
15 2024 0 6 Muodostuma 3, Syrjäharju Itäosan kapea selänne on pääasiassa soraa, ja saattaa sisältää kohtalaisest i myös A-luokkaa. Myöskin länsiosassa soraa on ilmeisesti syvemmällä, vaikka pintaosa on huonosti lajittunutta, hienoainesta sisältävää materiaalia. Kerrospaksuus vaihtelee 3-6 m, paksuin on hiekkaa oleva kaakkoisosa. Pinta-ala on 22 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 900. 000 m 3, josta arvioitu A 20. 000 m 3, B 280. 000 m3, c 600. 000 m 3. Muodostuma 4, Korpiniitty Harjujakson itäpään selänne on muodostuman karkein osa, joskin myös keski - osa on soravaltainen. Reunaosat ja länsipää ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on itäosassa paikoin lähes 20 m, mutta vähenee jyrkästi reunaosiin. Pinta-ala on 27 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 2 milj. m3, josta arvioitu A 50. 000 m3, B 750. 000 m3, C 1,4 milj. m3.
16 2024 07 Karttalehti 2024 07 Somerniemi Muodostuma 1, Kuusela Harju, jonka ydinosa on kivistä soraa. Liepeillä esiintyy savea välikerroksena. Kerrospaksuus vaihtelee 5-10 m. Pinta-ala on 15 ha. Aines on pääluokkaa B. Aineksen käyttöä haittaa jossain määrin sen lietteisyys. Kokonaismassamäärä on 800. 000 m3, josta arvioitu A 80. 000 m3, B 400. 000 m3, c 320. 000 m3. Muodostuma 2, Kanerva Merkityksetön hiekkaesiintymä. Kerrospaksuus 2-3 m. Pinta-ala on 1 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 30. 000 m3. Muodostuma 3, Sarastu s Merkityksetön hiekkamuodostuma. Kerrospaksuus 2-3 m. Pinta-ala on 2, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 75. 000 m3. Muodostuma 4, Joenkurkk u Pitkittäisharjuun kuuluvia matalia, kapeita selänteitä. Aines on jossain määrin lietteistä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on yhteensä 3 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 90. 000 m3, josta arvioitu A 20. 000 m3, B 50. 000 m3, c 20. 000 m3. Muodostuma 5, Suojok i Pitkittäisharju, jonka jyrkkärinteisimmät selänteet ovat ilmeisesti B-luokkaa. Koska kyseessä on matalaan veteen syntynyt harju, on aines jossain määri n lietteistä. Kerrospaksuus vaihtelee 3-15 m. Pinta-ala on 97 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 6 milj. m3, josta arvioitu A 0, 3 milj. m3, B 2, 5 milj. m3, C 3, 2 milj. m3. Muodostuma 6, Ivturrossilt a Kallioselänteen länsirinteelle syntynyt hiekkamuodostuma. Sen pohjatasona on ylemmissä odiasa kallio, alemmissa pohjavesi. Kerrospaksuus 2-6 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 9 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 360. 000 m3, josta arvioitu B 40. 000 m3, C 320. 00 0 3 m.
17 2024 0 7 Muodostuma 7 Valkee Harjusysteemi, jonka päällä on paikoin n. 1 m paksulti moreenia (Isotäyrä s ja Valkeen länsipuoli). Morfologia viittaa luoteisosassa erittäin karkeaan ainekseen. Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 metriin. Pinta-ala on 190 ha. Aines Valkeen luoteispuolella on soravaltaista, kaakkoispuolella hiekkavaltaista. Kokonaismassamäärä on 13, 5 milj. m 3, josta arvioitu A 0, 8 milj. m3, B 5, 0 milj. m3, C 7, 7 milj. m 3. Muodostuma 8, Männistö Kalliokumpujen rikkoma III Salpausselän reunamuodostuman pohjoisrinne. Pohjatasona on pääasiassa pohjavesi, paikoin kallioperä. Muodostuman pin - nalla on jonkun verran moreenia. Kerrospaksuus vaihtelee suuresti, paikoin se on yli 20 m länsiosassa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 110 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 8, 5 milj. m 3, josta arvioitu A 700. 000 m 3, B 3, 6 milj. m3, c 4, 2 milj. m 3. Muodostuma 9, Jyrkinharj u Harjukuoppien rikkoma pitkittäisharjuselänne. Leikkausten perusteella selvästi soravaltaisia osia ei ole. Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metris - tä 30 metriin. Pinta-ala on 30 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2 milj.m 3, josta arvioitu A 50. 000 m 3, B 350. 000 m3, C 1, 6 milj. m3. Muodostuma 10, Paali Geologisin perustein on arvioitavissa, että muodostuma on pääasiassa sora - valtaista. Muodostuman itäosan erillinen selänne on lupaava soran kannalta, mutta sen käyttö maisemallisista syistä on kyseenalaista. Kerrospaksuus on 10-20 m yleisesti, paikoin yli 30 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 55 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 6, 5 milj. m 3, josta arvioitu A 500. 000 m 3, B 3 milj. m3, C 3 milj. m3. Muodostuma 11, Levonmäk i Soravaltainen harjuselänne hiekkaisine liepeineen. Karkein aines on odotettavissa Painionjärveen työntyvässä teräväpiirteisessa selänteessä. Kerrospaksuus vaihtelee muutamasta metristä 25 metriin. Pinta-ala on 87 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 10 milj. m3, josta arvioitu A 700. 000 m 3, B 4,4 milj. m3, C 4, 9 milj. m3.
18. 2024 0 7 Muodostuma 12, Kirkonkulma Kirkon ja hautausmaan alla oleva hiekkamuodostuma i Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 150. 000 m3. Muodostuma 13, Leponiem i Harjuselänne, jossa ei ole leikkauksia. Aines saattaa osaksi olla soravaltaista (pohjoispää). Kerrospaksuus on suurimmillaan lähes 20 metriä. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Muodostuman käyttöä rajoittavat maisemalliset tekijät. Kokonaismassamäärä on 300. 000 m3, josta arvioitu B 120. 00 0 m3, c 180. 000 m3. Muodostuma 14, Laatikka-Marjasaar i Muodostumaan on luettu 3 harjusaarta. Niitten käyttöönotto on tuskin mielekästä. Pinta-ala on yht. 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäär ä on 150.000 m3, josta arvioitu B 50.000 m 3, C 100.000 m3. Muodostuma 15, Äyräsnummi Somerolta tulevan harjun ja III Salpausselän yhtymäkohdassa oleva laaja j a varsin paksu muodostuma. Aines on kaikissa leikkauksissa soravaltaista ta i lähellä sitä. Muodostuman pinnalla on varsinkin pohjoisosassa moreenia, mutta se ei haittaa aineksen käyttöä. Kerrospaksuus on laajalla alueella 20-30 metriä. Pinta-ala on 420 ha, Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 90 milj. m3, josta arvioitu A 5 milj. m3, B 45 milj. m3, C 40 milj. m 3. Muodostuma on karkean aineksen (A- ja B-lk) suhteen erittäi n merkittävä. Muodostuma 16, Syrjänummi Osa III Salpausselän reunamuodostumaa. Pinnalla on paikoin moreenia. Kokonaisuutena muodostuma kuuluu C-luokkaan, pohjoisosan itäpuoli kuitenkin B-luokkaan. Kerrospaksuus vaihtelee 5-20 metriin. Pinta-ala on 164 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 19 milj. m3, josta arvioitu A 500. 000 m3, B 7 milj. m 3, C 11, 5 milj. m 3. Muodostuma 17, Murjumäki Erittäin jyrkkärinteinen ja paksu III Salpausselän muodostuma. Pinnalla on 1-2 m moreenia. Morfologia viittaa A- ja.b-luokan ainekseen. Massa-arviot ovat sekä määriltään että A- ja B-luokan suhteen varovaisia. Kerrospaksuu s on suurimmillaan yli 40 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala
19. 2024 0 7 on 103 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 16 milj. m3, josta arvioitu A 1 milj. m3, B 7 milj. m3, C 8 milj. m 3. Muodostuma 18, Ätämö Matala hiekkavaltainen III Salpausselän reunamuodostuma. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 120. 000 m3. Muodostuma 19, Pikku Valke e Matala hiekkatasanne. Kerrospaksuus on 2-5 m. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 21 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1 milj. m 3, pääasiassa C-luokkaa. Muodostuma 20, Keltiäinen I Lajittunut reunamuodostuma, jonka päällä on paikoin moreenia 1-2 m. Moreenin alla oleva hiekka ja sora on osaksi lietteistä, mikä haittaa sen käyttöä. Ylisuuria lohkareita tavataan jossain määrin. Pinta-ala on 13 ha, Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 700. 000 m3, josta arvioitu B 150. 000 m3, c 550.000 m 3. Muodostuma 21, Keltiäinen I I Lajittunut reunamuodostuma. Pohjatasona länsiosassa on paikoin kallio, reunalla pohjavesi. Muodostuman päällä on moreenia, joka paikoin saattaa olla 2-3 m paksu. Karkein aines on löydettävissä pääselänteen alueelta. Kerros - paksuus vaihtelee 2-25 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 29 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 2, 7 milj. m3, jos - ta arvioitu A 100. 000 m3, B 900. 000 m3, C 1,7 milj. m 3. Muodostuma 22, Varkaan polku Jyrkkäpiirteinen harjuselänne, jonka aines on soravaltaista. Matalat alueet kaakossa ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on suurimmillaan yli 20 metriä. Pinta-ala on 31 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 3, 5 milj. m3, josta arvioitu A 150. 000 m 3, B 1, 65 milj. m 3, c 1, 7 milj. m3. Muodostuma 23, Heronlamp i Harjuselänne, jonka korkeimmat osat ovat ilmeisesti B-luokkaa. Lievealuee t ovat hiekkaa. Kerrospaksuus on paikoin 20-30 metriä. Muodostumassa ei olo leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 9 milj. m3, josta arvioitu A 100. 000 m3, B 500. 000 m 3, C 1, 3 milj. m3.
20. 2024 0 7 Muodostuma 24, Lapinlahti Kapea ja matala harju. Kokonaismassamäärä on 90. 000 m3, josta arvioitu B 20. 000 m 3, c 70. 000 m3. Muodostuma 25, Hänt ä Harjuselänne, jolla vähäisen ainesmäärän ja asutuksen vuoksi ei : ole paljon merkitystä. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 100. 000 m 3. Muodostuma 26, Pikku Elät e Ilmeisesti harjuselänne, jonka päällä on moreenia. Moreenia ei pystytty koekuopilla läpäisemään. Pinta-ala on 19 ha.
21 2024 0 8 K.arttalehti 2024 08 Palikainen Muodostuma 1, Karhunkorpi Pieni, osaksi saven alla oleva harjumuodostuma. Ailies on pinnalla hienoa hiekkaa, syvemmällä esiintyy karkeaa hiekkaa. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 80. 000 m 3. Muodostuma 2, Hirsjärvi Pieni, merkityksetön harjumuodostuma. Kerrospaksuus on 1-4 m. Pinta-ala on 1,5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 60. 000 m3. Muodostuma 3, Jyrkinharj u Harju., jonka korkein selänne on soravaltainen, lievealueet hiekkavaltaisia. Kerrospaksuus vaihtelee 3-20 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 13 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä o n 950.000 m 3, josta arvioitu A 50. 000 m 3, B 400.000 m3,. C 500. 000 m3. Muodostuma 4, Rajasu o Matala harjumuodostuma. Pohjatasona on osaksi kallio. Kerrospaksuus 2-4 m. Pinta-ala on 7 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 250. 000 m3, josta arvioitu A 30. 000 m3, c 220. 000 m3. Muodostuma 5, Mäntylä Kapea harju, jonka merkitys on vähäinen. Kerrospaksuus 1-3 m. Muodostu - massa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 90. 000 m3, josta arvioitu B 40. 000 m3, c 50. 000 m3. Muodostuma 6, Rydänkorpi Harjumuodostuma, jonka aines pinnan perusteella on hienoa hiekkaa. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 2 ha. Aines on pääluokkaa C, arvioitu 80. 000 m 3. Muodostuma 7, Kuivalammensu o Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 3, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 180. 000 m3, josta arvioitu B 20. 000 m 3, C 160. 000 m 3.
22 2024 0 8 Muodostuma 8, Jaakkola Pintahavaintojen perusteella aines on pääasiassa hiekkaa. Osaksi on kerros - paksuus vähäinen. Soravaltaista ainesta saattaa esiintyä kumpareissa. Kerrospaksuus on 2-10 metriä. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 24 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 900. 000 m3, josta arvioitu B 100. 000 m3, c 800.000 m 3. Muodostuma 9, Palikaine n Someron-Somerniemen harjun selänne. Ydinosa on kivistä soraa, lievealuee t hiekkaa. Kerrospaksuus on 2-25 m. Pinta-ala on 4 ha. Aines on pääluokkaa B. Kokonaismassamäärä on 450. 000 m3, josta arvioitu A 50. 000 m3, B 240. 000 m3, C 160. 000 m3. Muodostuma 10, Veijonsu o Pitkittäisharjuselänne ja siihen liittyvä tasanne. Harju on kivistä soraa, muu t alueet hiekkaa. Pohjatasona on osaksi keskialueella kallio. Kerrospaksuus vaihtelee 3-10 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 25 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 3 milj. m 3, josta arvioitu A 100. 000 m 3, B 500. 000 m3, c 700. 000 m3. Muodostuma 11, Siikjärvi Harjuselänteitä ja kumpuja. Keskeinen selänne saattaa olla soravaltainen. Kerrospaksuus vaihtelee 4-8 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia Pinta-ala on 18 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 1, 1 milj. m3, josta arvioitu B 200.000 m3, C 900. 000 m3. Muodostuma 12, Särkijärvi Pieni harjuselänne. Pinta-ala on 1, 5 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 60. 000 m3, josta arvioitu B 25. 000 m3, c 35. 000 m 3. Muodostuma 13, Vallinlamp i Matala harjuun kuuluva hiekkamuodostuma. Pohjatasona on pääasiassa kallio. Kerrospaksuus vaihtelee 2-5 metriin. Muodostumassa ei ole leikkauksia. Pinta-ala on 10 ha. Aines on pääluokkaa C. Kokonaismassamäärä on 300.000 m 3, josta arvioitu B 30. 000 m 3, c 270. 000 m3.