Suomen talous ja työehtosopimusneuvottelut 2017-2018 opetus- ja tutkimusala Sivistystyönantajat 4.12.2017
Suomen talous
BKT:n pudotus trendiltä Lähde: Tilastokeskus 3
Keskeisiä ennusteita Lähde: Mediaanit 10 ennusteesta, syksy 2017 4
Tavaraviennin kehitys Lähde: VM 5
Tuottavuuden muutos Lähde: Tilastokeskus 6
Työllisyysaste Lähde: VM 7
Potentiaalinen tuotanto ja osatekijät Lähde: VM 8
Työmarkkinoiden polarisaatio Lähde: VATT 9
Talous tiukassa kilpailussa BKT tipahtanut trendiltään: BKT per capita vajonnut länsimaiselle keskitasolle Työllisyyskehitys heikkoa: virta pitkäaikaistyöttömiin ollut suuri Käänne onneksi tapahtunut Pitkäaikaistyöttömyys kuitenkin korkea Tuottavuuskehityskin tipahtanut trendiltään Globaalikilpailu haastanut etenkin keskipalkatut työpaikat ei pelkästään viennin osalta: jatkossa haastaa palvelut ja yksittäiset työtehtävätkin 10
Viennin merkitys taloudelle
Kustannuskilpailukyvyn ja yksityisen sektorin työtuntien määrän kehitys Lähde: ETLA 12
BKT vs. julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus 13
Palkansaajat sektoreittain Lähde: Tilastokeskus 14
Kustannuskilpailukyvyllä on väliä Ei valuuttakurssipolitiikkaa käytössä Työvoimakustannusten on sopeuduttava tuottavuuskehitykseen <-> jos ei, näkyy työllisyydessä ja edelleen julkisen talouden ongelmina <-> jos kyllä, kilpailukyky säilyy, työllisyys korkea, reaalipalkkojen kehitys hyvää, hyvinvointi kasvaa kaikilla sektoreilla ja aloilla 15
Julkinen talous
Julkisen talouden raami 17
1960 1970 1980 1990 2000 2010 2020 2030 2040 2050 2060 Elatussuhde 1,6 1,4 1,2 1 0,8 Työllisyysaste 69 % vuonna 2025 Työllisyysaste 74 % vuonna 2025 (perusura) Työllisyysaste 79 % vuonna 2025 Lähde: STM 18
Julkisten menojen kehitys % BKT:sta Lähde: STM 19
Julkinen velka Lähde: VM 20
Kestävyysvaje %, jäämä/bkt Lähde: VM 21
Työllisyysaste julkisen talouden tasapaino Lähde: Hetemäki 22
Julkiset ja julkisesti rahoitetut palvelut haasteissa Nykyisen tiedon valossa tuottavuuden ja työllisyyden kasvu eivät riitä rahoittamaan lakisääteisiä julkisia palveluita ja etuuksia. -> Tarvitaan ratkaisuja, joilla tuottavimman toiminnan vienti saadaan vetämään -> Kertaantuu positiivisena työllisyytenä -> Julkinen talous saadaan kuntoon 23
Hallituksen puoliväliriihi ja budjetti 2018 Pieniä panostuksia moneen suuntaan: koulutuksen järjestäjien suora rahoitus kuitenkin laskee yhä Tekes (kasvumoottorit): pääomitus 60 milj. euroa ja määrärahakorotus 35 milj. euroa Suomen Akatemia (huippututkimuksen lippulaivat): pääomitus 60 milj. euroa ja määrärahakorotus 25 milj. euroa Innovaatioseteli: määrärahakorotus 5 milj. euroa AMK TKI-toiminta: 5 milj. euroa Ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjä ja -välineitä omistava ja ylläpitävä osaamiskeskus: pääomitus 80 milj. euroa Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanon tuki: 15 milj. euroa & uuden koulutuspolut: 9,4 milj. euroa Suurteholaskennan kehittäminen: 8,25 milj. euroa Peruskoulujen tasa-arvo: 25 milj. euroa Varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne: 5 milj. euroa 24
Koulutuksen järjestäjien talous
Julkisten koulutusmenojen rakenne, % koulutuksen kokonaismenosta
Julkiset nimelliset koulutusmenot sektoreittain
Julkiset koulutusmenot, % BKT:stä
Julkiset koulutusmenot, % kok.menoista
Koulutuksen reaaliset käyttömenot käyttökohteittain
Reaaliset käyttömenot opiskelijaa kohden koulutusmuodoittain
Yliopistojen valtionrahoitus päämomentilla Momentti 29.40.50 Lähde: Valtionbudjetti
Yliopistojen reaalinen kokonaisrahoitus
Yliopistojen varsinaisen toiminnan tulos
Yliopistojen henkilöstön kehitys 2010-2016 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 HY 8545 8508 8507 8352 8162 8146 7310 7505 LTY 903 919 983 1006 972 900 851 870 TTY 2051 2033 2092 2019 1915 1865 1766 1735 ÅA 1388 1370 1385 1342 1278 1253 1163 1126 JY 2546 2560 2617 2656 2505 2483 2438 2492 OY 2888 2870 3010 2878 2756 2675 2690 2624 TaY 2239 2258 2189 2123 2086 2056 2079 2096 TY 3317 3358 3359 3470 3436 3341 3271 3299 LY 592 597 619 626 598 576 597 612 SibA 542 517 531 - - - - - TeaK 147 147 153 - - - - - VY 441 499 523 534 470 496 461 434 KuvA 62 60 69 - - - - - Aalto 5163 5309 5488 5269 4628 4418 4018 4047 Hanken 219 229 229 236 241 242 247 273 ISY 2862 2868 2863 2866 2638 2443 2468 2484 Taide - - - 746 743 770 776 753 Yhteensä 33905 34102 34617 34123 32428 31664 30135 30350 35
Yliopistojen menojen kehitys Lähde: Sivistystyönantajat 36
Yliopistojen menojen osuus kokonaismenoista Lähde: Sivistystyönantajat 37
Ammattikorkeakoulut: nettotulos-% 2015 ja 2016 Lähde: Vipunen
Ammatilliset oppilaitokset AMKE:n jäsentiedustelun mukaan (kevät 2017): alijäämä 85 miljoonaa euroa Henkilöstön lomautukset ja vähentämiset käynnissä ja tulossa? Lähde: AMKE
Oppilaitosten opetushenkilöstön kehitys 2015-2016 40
Oppilaitosten hallinto- ja tukipalveluhenkilöstön kehitys 2015-2016 41
Koulutuksen järjestäjien talous tiukoilla Koulutuksen ja tutkimuksen julkista rahoitusta leikattu nykyisen hallituksen toimesta yli 800 milj. euroa: jo edelliset hallitukset tehneet merkittäviä leikkauksia -> leikkaukset realisoituvat koko loppuvuosikymmenen Reaalisesti puhutaan lähes 1,5 mrd. euron leikkauksista koulutuksessa kuluvalla vuosikymmenellä Näkynyt ja näkyy volyymin laskuna (opintosuoritukset, seinät, laitteet ja työpaikat) 42
Ansiotason ja ostovoiman kehitys
Opettajien ansioiden kehitys: yksityinen opetusala Lähde: Sivistystyönantajat 44
HTP:n ansioiden kehitys: yksityinen opetusala Lähde: Sivistystyönantajat 45
Opetushenkilöstön ansioiden kehitys: ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset Lähde: Sivistystyönantajat 46
Opetus- ja tutkimushenkilöstön ansioiden kehitys: yliopistot Lähde: Sivistystyönantajat 47
Muun henkilöstön ansioiden kehitys: yliopistot Lähde: Sivistystyönantajat 48
Opettajien ansioiden kehitys: harjoittelukoulut Lähde: Sivistystyönantajat 49
Henkilöstön ansiokehitys keskimäärin 2010/11-2016 Lähde: Sivistystyönantajat 50
Ansiokehitys ja inflaatio: yliopistot Lähde: Sivistystyönantajat 51
Ansiokehitys ja inflaatio: yksityinen opetusala ja aikuiskoulutuskeskukset Lähde: Sivistystyönantajat 52
Ansio- ja työllisyyskehitys: opetus- ja tutkimushenkilöstö yliopistoissa Lähde: Sivistystyönantajat 53
Ansio- ja työllisyyskehitys: muu henkilöstö yliopistoissa Lähde: Sivistystyönantajat 54
Erityiskysymyksiä
Koulutus- ja tutkimusalan erityiskysymyksiä Rahoituksen/tulojen eri syklisyys (muun) yksityisen sektorin kanssa: talouden kasvu -> verokertymän kasvu -> mahdollinen (sote-paine väestön ikääntymisestä) rahoituksen kasvu Palkkataso kilpailukykyinen: erityisesti, kun otetaan huomioon työn muut edut Yksilöiden palkkaerot pieniä (pl. korkeakoulut, joissa keskitasoa) Pitäisikö palkkojen olla yksilöllisempiä tuloksista ja henkilökohtaisesta suoriutumisesta selkeämpi palkkio? 56
Naisten ja miesten palkkaerot: neuro on 83 senttiä, mutta koulutuksessa Naisten euro yks. oppilaitoksissa: Opetus (67 % naisia): 94 senttiä Hallinto- ja tukipalvelu (71 % naisia): 94 senttiä Naisten euro ammatillisissa aikuiskoulutuskeskuksissa: Opetus (51 % naisia): 99 senttiä Hallinto- ja tukipalvelu (66 % naisia): 84 senttiä Naisten euro yliopistoissa: Opetus- ja tutkimus (44 % naisia): 91 senttiä Muu henkilöstö (67 % naisia): 95 senttiä Jos otettaisiin huomioon ammattirakenne, kokemus, vastuut, jne. havaittavaa merkittävää eroa tuskin olisi 57
Opettajien palkkahajonta: Yksityinen ja kunta Lähde: Tilastokeskus 58
Opettajien palkkataso: palkka suhteessa korkeakoulutettujen keskipalkkaan, kokoaikaiset Lähde: OECD 59
Opettajien palkkataso: Yksityinen ja kunta Lähde: Tilastokeskus 60
Ansiotason kehitys sektoreittain Lähde: Tilastokeskus 61
Ansioiden muutos sektoreittain Lähde: Tilastokeskus 62
Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: yksityinen Lähde: Tilastokeskus 63
Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: kunnat Lähde: Tilastokeskus 64
Sopimuskorotukset ja palkkaliukumat: valtio Lähde: Tilastokeskus 65
Julkisen ja yksityisen sektorin palkkaero Lähde: Maczulskij 66
Julkisen ja yksityisen sektorin palkkaero sama pätevyys Lähde: Maczulskij 67
Työttömyys vs. sektoreiden palkkaero Lähde: Maczulskij 68
Kiitos! etunimi.sukunimi@sivistystyonantajat.fi www.sivistystyonantajat.fi