Yläraajasairaudet työssä Muuttaako uusin tutkimustieto fysioterapeutin käytäntöjä? Eira Viikari Juntura, tutkimusprofessori Työkyvyn tuki, Työterveyslaitos
Sisältö 1. Yläraajasairaudet, työkyvyn alenema, työhön paluu 2. Työn kuormitustekijät, elintapatekijät ja muut yksilölliset tekijät yläraajasairauksissa 3. Hoitojen ja työhön kohdistuvien muutosten mahdollisuudet työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työhön paluun edistämisessä 4. Johtopäätökset: mitä uutta fysioterapeutin käytäntöihin?
Työn kuormitustekijät ja yksilölliset tekijät yläraajasairauksissa
Kiertäjäkalvosimen jännetulehdus dominantissa ( ) ja ei dominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa (Shiri ym. 2007) Miehet Naiset Prevalenssi (%) 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ Ikä Ikä
Kiertäjäkalvosimen jännetulehduksen yhteydet työhön liittyviin ja yksilöllisiin tekijöihin (Miranda ym 2005) Tekijä OR 95% LV Ikä 30 39 40 49 50 64 1.0 2.1 4.1 1.0 4.2 1.9 9.1 Sukupuoli Mies Nainen 1.0 1.0 0.6 1.6 Diabetes Ei Ei hoitoa/ tablettihoito/ tabletti+insul Ainoastaan insuliinihoito Työskentely käsi hartiatason Ei yläp (>1 tunti/päivä, vuosia) 1 3 4 13 14 23 >23 1.0 1.6 8.8 1.0 2.4 3.2 4.7 2.3 0.5 5.5 1.0 40.3 1.0 5.9 1.6 6.5 2.4 9.1 1.1 4.9
Lateraalinen epikondyliitti dominantissa ( ) ja ei dominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa (Shiri ym. 2007) Miehet Naiset 2 1,8 Prevalenssi (%) 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ Ikä 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ Ikä
Epikondyliitin yhteydet työhön liittyviin ja yksilöllisiin tekijöihin (Shiri ym. 2006) Tekijä OR 95% LV Ikä 30 44 44 54 55 64 Sukupuoli Mies Nainen Tupakointi Ei koskaan Aikaisemmin Nykyisin Käden suuren puristusvoiman käyttöä vähintään 1h/päivä Ranteen ja käden toistuvia liikkeitä vähintään 2h/päivä Käden suuren puristusvoiman ja toistoliikkeiden yhdysvaikutus Tärisevien työkalujen käyttö vähintään 2h/päivä 1.0 2.3 2.2 1.5 3.6 1.3 3.7 1.0 2.2 1.5 3.2 1.0 2.0 2.0 1.2 3.4 1.2 3.3 0.5 0.2 1.3 1.0 0.6 1.8 5.6 1.9 16.5 1.3 0.7 2.4
Rannekanavaoireyhtymä dominantissa ( ) ja eidominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa miehillä (o) ja naisilla ( ) (Shiri ym. 2007) Prevalenssi (%) 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Prevalenssi (%) 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 1 0,5 0 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ 1 0,5 0 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ Ikä Ikä
Leikattu rannekanavaoireyhtymä dominantissa ( ) ja ei dominantissa kädessä ( ) Terveys 2000 tutkimuksessa (Shiri ym. 2007) Miehet Naiset 2 Prevalenssi (%) 1,5 1 0,5 0 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ Ikä 30 39 40 49 50 59 60 69 70 79 80+ Ikä
Rannekanavaoireyhtymään yhteydessä olevat kuormitustekijät ja elintapa /aineenvaihduntatekijät (Shiri ym. 2009, 2011) FYYS KUORMITUSTEKIJÄT Suuren käden puristusvoiman käyttö itsenäinen riskitekijä Yhdysvaikutuksia toistuvien työliikkeiden ja tärisevien työkalujen käytön kanssa Vain viimeisen työn kuormitustekijöillä yhteys vaikutukset palautuvia ELINTAPA / AINEEN VAIHDUNTATEKIJÄT 30 44 vuotiailla Lihavuus LDL kolesteroli Triglyseridit Verenpaine >60 vuotiailla Sydän ja verisuonisairaudet
Fyysisten kuormitustekijöiden yhteydet yläraajasairauksiin (KH suositus 2007, van Rijn 2009, van Rijn 2009, van Rijn 2010) Tekijä Kiertäjäk Tenniskyynärtupent Jänne Ran tulehdus nek Voima + + + + Toistuvuus + + + + Asento + + ± + Tärinä +?? + Yhdistelmät ++ ++ ++ ++
Elintapa ja aineenvaihduntatekijät olkapääsairauksissa (Viikari Juntura ym. 2008, Rechardt ym. 2010) SYSTEMOITU KATSAUS Ylipaino ja lihavuus yhteydessä olkapääkipuun ja sairauksiin Joissakin tutkimuksessa olkapääkivulla yhteys tupakointiin Joissakin tutkimuksissa liikunnan harrastaminen näytti suojaavan olkapääkivulta Vakuuttava näyttö diabeteksen yhteydestä olkapääsairauksiin TERVEYS 2000 TUTKIMUS Olkapääkipu Vyötärölihavuus ja tupakointi yhteydessä olkapääkipuun MBO, diabetes (tyyppi 2), verisuonen seinämän paksuus (IMT) yhteydessä olkapääkipuun miehillä CRP naisilla Kroon kiertäjäkalv tend Vyötärölihavuus, diabetes (tyyppi 1) miehillä
Yksilöllisten tekijöiden yhteydet yläraajasairauksiin (KH suositus 2007, Viikari Juntura ym. 2008, Shiri 2011) Tekijä Kiert Tenn Jännet Ranne kalv kyynp tul. koy Ikä ++ + + Sukupuoli (N) (N) N Ylipaino (+) (+)? ++ Tupakointi (+) (+)? (+) Yleissairaudet +? + + Vapaa ajan harr. + +?? Tottumattomuus työhön?? +?
Hoitojen ja työhön kohdistuvien muutosten mahdollisuudet työkyvyttömyyden ehkäisyssä ja työhön paluun edistämisessä
Käden ja kyynärvarren rasitussairaudet (Käypä hoito suositus 2007, päivitys käynnissä) Mitä uutta? YKSILÖÖN KOHDISTUVAT HOIDOT Kipulääke ensisijaisesti parasetamoli tai paikallinen tulehduskipulääke Kortikosteroidi injektio vaikuttava epikondyliitissä (A), rannekanavaoireyhtymässä (B), de Quervainin taudin hoidossa (C) Injektiohoitoa epikondyliittiin ei yleisesti suositella heikon pitkäaikaistuloksen vuoksi Rannekanavaoireyhtymässä injektiohoitoa kannattaa harkita, jos syy väliaikainen, esim. raskaus. Tekniikka hallittava. Liikeharjoittelu epikondyliitin hoidossa (C) TYÖHÖN VAIKUTTAMINEN Työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyössä suunnitelluilla työhön kohdistuvilla toimenpiteillä vaikutuksia työn tuottavuuteen, sairauspoissaoloihin ja työhön paluuseen
Mobilisation with movement and exercise, corticosteroid injection, or wait and see for tennis elbow: randomised trial (Bisset ym. 2006)
Yläraajatutkimuksen kulku (Martimo ym 2010) TTH A TTH B TTH C Hoitoon hakeutunut työntekijä, jolla yläraajan kiputila Tutkimukset työfysiatrian poliklinikalla Interventioryhmä (työhön kohdistuvat toimenpiteet) Verrokkiryhmä (paras mahdollinen konservatiivinen hoito) Oma TTF TP käynti Seuranta 2, 8, 12 ja 52 vk
Tuottavuuden alenema interventioja vertailuryhmässä (Martimo ym. 2010) 100 58,3 53,6 44,12 52,17 36,5 20,7 32,88 13,84 22,22 19,49 18,2 16,17 10 16,74 10,89 6,6 6,78 Vallitsevuus (vertailuryhmä) Vallitsevuus (interventioryhmä Määrä (vertailuryhmä) Määrä (interventioryhmä) 1 Lähtötilanne (N = 168) 8 viikkoa (N = 141) 12 viikkoa (N = 141) 52 viikkoa (N = 107)
Sairauspoissaolot 3 kk (Shiri ym. 2011) First 3 months 16 Control Intervention 14 12 10 % 8 6 4 2 0 Upper extremity disorder MSD other than upper extremity Trauma to musculoskeletal system Any musculoskeletal disorder
Sairauspoissaolot 4 12 kk (Shiri ym. 2011) 4 12 months Control 35 Intervention 30 25 % 20 15 10 5 0 Upper extremity disorder MSD other than upper extremity Trauma to musculoskeletal system Any musculoskeletal disorder
Käynnin syy ja työkyky: Potilaan arvio (Martimo ym. 2007) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Työkyvytön Osittain työkykyinen Työkykyinen En osaa sanoa 30 % 20 % 10 % 0 % Tules Resp Cardio Psych Kaikki
Varhainen osasairausvapaa TULEsairauksissa (Viikari Juntura ym. 2011) TTH:oon hakeutunut työntekijä, joka TULE vaivan vuoksi työkyvytön osaaikainen työnteko mahdollista (aikaisempi sl max 2 vk) Satunnaistaminen osasairausvapaa ja sl ryhmään Päätulosmuuttuja vakiintunut työhön paluu (väh. 4 vk)
Osasairausvapaatutkimuksen kulku (Martimo ym. 2008) TTH A TTH B TTH C Hoitoon hakeutunut työntekijä, jolla liikuntaelinten kiputila Potilaan ja esimiehen informointi, suostumus Satunnaistaminen Interventioryhmä (Osasairausvapaa, työjärjestelyt) Vertailuryhmä (Sairausloma) Verkkokysely 1, 2, 3, 8, 12 ja 52 viikon kuluttua Lääkärissä käyntien ja sairauslomatietojen poiminta vuoden kuluttua
Varhainen osasairausvapaa: intervention sisältö (Martimo ym. 2008) Sairausloman tarve arvioitiin ennen satunnaistamista Pääsääntöisesti päivittäinen työaika puolitettiin Muita työjärjestelyjä tehtiin tarvittaessa lääkärin ehdotuksen mukaan Lääkäriltä suositus sopivasta työkuormituksesta (fit note) Suositus esimiehelle seuraavana päivänä Jos työhön paluu ei ollut mahdollista osasairausvapaan jälkeen, sairauslomaa jatkettiin (osasairausvapaa tai täysi sairausloma lääkärin määräyksen mukaan) Osasairausvapaata voitiin jatkaa 60 päivää
"Vakiintunut" työhön paluu (työssä >4 vk) osasairausvapaa ja sairauslomaryhmässä (Viikari Juntura ym., Scand J Work Environ Health 2011) Työhön palanneiden osuus (%) 0.00 0.25 0.50 0.75 1.00 HR: 0 50 100 150 200 250 Osasairausvapaan tai sairausloman alusta kulunut aika (päiviä) 1,60 (0,98 2,63) (ikävakioitu) 1,76 (1,20 2,82) (vakioitu iän, haitan nukkuessa ja aikaisemman sairauspoissaolon suhteen) Sairausloma Osasairausvapaa
Mitä tapahtui oireille? Osasairausvapaa ja sairauslomaryhmien välillä ei eroa oireissa eikä niistä aiheutuneessa haitassa Kenenkään osasairausvapaa ei keskeytynyt oireiden pahenemisen vuoksi
Mitä uutta opittiin? Työterveyshuollon aloitteesta ja työterveyshuollon ja työpaikan yhteistyönä toteuttamilla työhön kohdistuvilla toimenpiteillä vaikutuksia Sairauspoissaoloihin Työhön osallistumiseen Työn tuottavuuteen TULE sairauden aiheuttamaan haittaan työssä Yllämainitut vaikutukset saatiin ilman oireiden pahenemista Taloudellinen hyöty luotettavasti laskettavissa
Uusia käytäntöjä TULE sairauksissa Aktiivinen puuttuminen työkyvyn alenemaan sen varhaisvaiheessa Lääkärin nopea yhteydenotto esimieheen työhön kohdistuvista muutoksista ja työjärjestelyistä sopimiseksi Arvio sopivasta työkuormituksesta ja välittömien muutosten tarpeesta mukana elementtejä "fit note" kehittelyyn
Johtopäätökset: mitä uutta fysioterapeutin käytäntöihin?
Fysioterapeutin rooli tärkeä Fysioterapeutti tuntee hyvin liikuntaelinten toiminnan ja ongelmat Tärkeä tietolähde työpaikoilla Fysioterapeutti keskeinen toimija työpaikkakäynneillä Ongelmien tunnistaminen Työhön ja työskentelytapoihin kohdistuvan toiminnan suunnittelu Työterveyshuollossa toimiva fysioterapeutti paikalle nopeasti? Yksilöön kohdistuvien hoitojen suunnittelija, toteuttaja ja palautteen antaja
Lopuksi Yläraajaoireisten työntekijöiden jäljellä olevaa työkykyä ei näytetä hyödynnettävän riittävästi Kun oireet ovat enintään kohtalaisia, useimmissa töissä löydettävissä tehtäväkokonaisuus, josta työntekijä pystyy suoriutumaan ilman oireiden pahenemista Fysioterapeutilla tärkeä rooli näiden periaatteiden toteuttamisessa
Interventioseminaari Työkyvyn tuki teema tutuksi 14.12.2011 klo 10 16 Työterveyslaitos, luentosali, Haartmaninkatu 1 A 3. krs https://koulutus.ttl.fi/default.aspx?tabid=270&id=1957
Kiitos! Eira Viikari Juntura / 3.11.2011