EU-farmers use of biogas and other manure processing technologies for improvement of their business - best practices and suitable conditions for success Seminar on Multiple purposes of manure nutrients and energy, Lieto town hall, Finland, 7 November 2011 Henning Lyngsø Foged WP4 leader of BalticCOMPASS, Agro Business Park hlf@agropark.dk - Tel. +45 4034 8625
BalticCOMPASS BalticCOMPASS -hankkeen tavoitteena on etsiä win-win-ratkaisuja, jotka ovat sekä ympäristöystävällisiä että viljelijälle taloudellisesti kannattavia. Työpaketti 4:n (WP4) tavoitteena on lisätä investointeja innovatiiviseen maatalouden ympäristönsuojeluun liittyvään teknologiaan. Keinoina ovat Verkostoituminen Sektoritutkimus Teknologioiden ATLAS Tuki investointien valmisteluun ja toteuttamiseen
Hyvät yhteydet! Agro Business Park 3,000 m 2 innovatiivista ympäristöä Vieressä 100,000 m 2 & 560 ha tutkimukselle ja kehitykselle
Tausta Lannanlevitysalaa on yhä vähemmän ja ostettavan tai vuokrattavan peltomaan hinta nousee, joten muista ratkaisuista on tulossa yhä kiinnostavampia. Eläinyksikkömäärän kasvaessa ympäristölupien ehdot kiristyvät -> tarvitaan keinoja vähentää ravinteiden huuhtoutumista ja haihtumista. Myös EU:n nitraatti- ja vesipuitedirektiivit ovat ravinnekuorman vähennystarpeen taustalla. Nykytilanne ja taustaa
Tavoite Eläintuotannon keskittyminen Suomessa tietyille alueille aiheuttaa ongelmia. Näillä alueilla ei ole tarpeeksi lannanlevitysalaa, joten on tutkittava muita ratkaisuja. Myös biokaasulaitoksen läpikäyneen materiaalin prosessointia pitäisi miettiä. Nykytilane ja taustaa
Suomen tilanne - lannankäsittelyn nykytila Suomessa Sikojen, nautojen ja kanojen määrä EU-maissa 2009. Lähde: FAOSTAT Number of pigs, cattle and chicken in EU Member States in 2009. Source: FAOSTAT. Estimated amount of livestock manure produced from pigs, cattle and chickens in the EU Member States, divided on major Arvioitu livestock karjanlannan manure types, (sika, based on nauta, assumptions siipikarja) that appear määrä from the EU-maissa above tables. lantatyypeittäin All figures in 1,000 tonnes per year. EU Member State Source separated Pig Source separated pig manure Pig deep cattle manure slurry Solid Liquid litter Solid Liquid Cattle slurry Cattle deep litter Poultry slurry Poultry deep litter Denmark 1142 714 11995 428 5133 950 7794 5133 55 1773 35117 Finland 128 80 1339 48 3060 567 4646 3060 14 454 13395 TOTAL EU-27 Siat Naudat Kanat EU Member States Pigs Cattle Chickens (x 1000) Denmark 12,369,145 1,540,340 19,224 Finland Suomi 1,381,207 918,268 4,918 TOTAL EU-27 153,226,384 88,493,237 1,284,963 (milj. kg/v.) Tanska Yhteensä Total 14151 8845 148590 5307 294870 54606 447766 294870 3387 109518 1381911 Sian kuivalanta, virtsa ja sonta erillään Kiinteä Neste Sian liete Sian kuivikelanta Naudan kuivalanta, virtsa ja sonta erillään Kiinteä Neste Naudan liete Naudan kuivikelanta Siipikarjan liete Siipikarjan kuivikelanta Yhteensä Nykytilanne ja taustaa
Yksi musta piste = 1000 emakkoa Kuvaa One black dot = sikatiheyden 1000 sows vaihtelua Illustrates the variations in pig density Current Nykytilanne situation and ja taustaa background Lähde: Source: Eurostat, Eurostat 2008 2008
Sikatiheyskartta, FAOSTAT 2005 (mallinnettu) kpl sikoja/km 2 vesi sopimaton alue
Suomen tilanne - lannankäsittelyn nykytila Suomessa Lannan separointi: 31 laitosta (20 ruuvikuivainta, 10 seulaerotinta, 1 sedimentaatio) käsittelevät 61,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Lisäaineet ja muut esikäsittelyt: 6 laitosta (5 lisäävät kemikaaleja, 1 kalkkia) käsittelevät 16,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Anaerobinen mädätys: 10 laitosta (9 tilamittakaavaista ja 1 alueellinen 5 mesofiilistä ja 5 termofiilistä) käsittelevät 164,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Kuivajakeen käsittely: 20 laitosta (kompostointi) käsittelevät 40,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Nestejakeen käsittely: 20 laitosta (ilmastus) käsittelevät 60,000 tonnia lantaa ja muuta materiaalia Suomessa käsitellään 2.5 % lannasta, Tanskassa 13.4 %, ja EU-27 7.8 % (Lähde: MTT) Nykytilanne ja taustaa
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle BalticCOMPASS projektissa olemme analysoineet esteitä ja mahdollisuuksia innovatiivisten tekniikoiden laajempaan käyttöön Itämeren alueella suhteessa Politiikkaan Lainsäädäntöön Yleissopimuksiin Investointimahdollisuuksiin Innovatiiviseen ympäristöön Käytännön olosuhteisiin Maatalouden olosuhteisiin Teknologisiin olosuhteisiin Raportti sektoritutkimuksesta julkaistaan pian osoitteessa www.balticcompass.org Nykytilanne ja taustaa
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Indikaattori Teknologia BEL DEN EST FIN GER LAT LIT POL RUS SWE Viralliset lantastandardit olemassa Verohelpotuksia biokaasua käyttäville autoille Viljelijöiden positiivinen oma pääoma parantaa luottokelpoisuutta, helpompi saada lainaa kohtuullisin ehdoin Korkea eläintiheys (verrattuna BalticCOMPASS maiden keskiarvoon) Kaikki Biokaasu Kaikki Biokaasu, separointi Nykytilanne ja taustaa
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Indikaattori Teknologia BEL DEN EST FIN GER LAT LIT POL RUS SWE Koulutusvaatimukset tilanomistajalle Yrittäjämyönteinen ilmapiiri, jossa innovatiiviset ratkaisut mahdollisia Kaikki Kaikki Nykytilanne ja taustaa Viljelijät ovat halukkaita ottamaan riskejä uusien tuotteiden ja ratkaisujen kokeilemiseksi Kaikki
Suomen tilanne esteet ja mahdollisuudet innovatiiviselle teknologialle Onko olemassa jotain muita Suomelle erityisiä esteitä tai kannustimia innovatiivisten teknologioiden käyttöönottoon? Nykytilanne ja taustaa
Suomen vesistöjen ekologinen tila Vesistöjen ekologista tilaa ja vesien fosforitilannetta voisi parantaa etenkin Lounais- Suomessa. Lähde: http://www.eea.europa.eu/soer/co untries/fi/soertopic_view?topic=fre shwater Kokonais-P järvissä Nykytilanne ja taustaa Kartan värit: Sininen=erinomainen Vihreä=hyvä Keltainen= tyydyttävä Oranssi= välttävä Punainen=huono Harmaa=ei tietoa Musta piste= kemiallinen tila huonompi kuin hyvä
Suomen tilanne ympäristön tila Yli puolet typpi ja fosforipäästöistä vesistöihin tulee maataloudesta Ihmisten toiminnasta johtuva typpikuormitus lähteittäin v. 2004 Maatalous Laskeuma Yhdyskunnat Metsätalous Teollisuus Haja-asutus Kalanviljely Turkistalous Turvetuotanto Hulevedet Fosforikuormitus Nykytilanne ja taustaa
Lantakuorman kustannukset Esimerkkejä: Hollantilaiset viljelijät maksavat 15-25 /m 3 päästäkseen lietteestä eroon. Siankasvattajat Bornholmin saarella (Tanska) maksavat 1.5 euroa/m 3 saadakseen lietteen käsittelyyn paikalliseen Biokraftbiokaasulaitokseen - ja saadakseen sen taas takaisin käyttöönsä. Haasteena on jätteen/lannan muuttaminen arvokkaaksi materiaaliksi eli lannasta rahaa, ja tämä on oikeasti mahdollista! Nykytilanne ja taustaa
EU-politiikan tärkeitä periaatteita Läheisyysperiaate tarkoittaa, että paikallisiin ongelmiin pitäisi etsiä paikallisia ratkaisuja. Saastuttaja maksaa -periaate tarkoittaa, että teollisuuden on maksettava tuottamansa jätteen käsittely. Tulevaisuuden skenaariot
Politiikan trendit tulevaisuudessa? Lanta on EU:n lainsäädännön mukaan jätettä, kategoria 2 Teollisuuden päästödirektiivi. Lantaa voi kuitenkin levittää prosessoimattomana, kun viranomainen katsoo, ettei siitä aiheudu vakavien tarttuvien tautien leviämisen riskiä. Trendinä yhteiskunnassa ja politiikassa on, että raa an/prosessoimattoman lannan levittäminen ei ole bioturvallista. Tulevaisuuden skenaariot
Miksi on tärkeää löytää ratkaisuja ravinteiden kierrätykseen ja energian säästöön? Fosfori on uusiutumaton luonnonvara, jonka tuotantohuippu saavutettaneen vuoden 2035 tienoilla Myös öljy on uusiutumaton luonnonvara, jonka tuotantohuippu oli luultavasti jo vuonna 2006 Kun öljyä poltetaan, se on lopullisesti poissa Kun käytetään fosforia, sitä siirretään paikasta toiseen ja luodaan ongelmia uusiin paikkoihin Tulevaisuuden skenaariot Karl-Johan Lehtinen, Brussels, 15 June 2011
Hinnat tulevaisuudessa Energian kulutus ja ruoan tuotanto ovat erottamattomasti yhteydessä toisiinsa Jotta lisääntyvään ruoan tarpeeseen pystytään vastaamaan, on rikkaiden maiden väestön säästettävä energiaa ja käytettävä lannoitteita harkitusti Tulevaisuuden skenaariot Karl-Johan Lehtinen, Brussels, 15 June 2011