Yhessä eteenpäin! -järjestöpäivän 29.3.2014 koonti Aika: lauantai 29.3.2014 klo 9-12 Paikka: Saimaan ammattikorkeakoulu (luokka A2042), Skinnarilankatu 36, Lappeenranta 1. Missä mennään järjestöyhteistyön ja yhteisen toimitilan kanssa? Lasse Koivumäki, toiminnanjohtaja, Lappeenrannan klubitalo Heikintalo Lappeenrannan klubitalo, Heikintalon toiminnanjohtaja Lasse Koivumäki kertoi, että jo vuonna 2011 Lappeenrannan mielenterveysseuran tekemä selvitys Etelä-Karjalan järjestöyhteistyöstä paljasti, että yhteistyötä hidastaa tiedon sirpaleisuus. Heikintalo ja Saimaan amk järjestivät huhtikuussa 2012 järjestöpäivän Saimaan ammattikorkeakoululla, jossa heräsi ajatus, että jotain täytyy tehdä yhteistyön vahvistamiseksi ja yhteisen tiedon kokoamiseksi. Marraskuussa järjestettiin eri toimijoiden yhteistyössä Yksin vai Yhessä -järjestöpäivä (30.11.2013), missä heräsi ajatus myös yhteisestä toimitilasta ja alueen yhteistyöyhdistyksestä. Lasse Koivumäki esitteli Heikintalon tammikuussa 2014 toteuttaman sähköisen järjestöyhteistyökyselyn tuloksia. Kyselyyn vastasi 34 järjestöä. Vastausten perusteella järjestöjen yhteiselle toimitilalle on tarvetta. Tärkeinä asioina yhteisessä tilassa pidettiin muun muassa halpaa vuokraa. Suurimmalle osalle vastaajista tilan tarvetta on 7 päivää viikossa sekä aamulla että illalla. Vastaajat toivoivat, että järjestötalossa olisi ainakin seuraavia toimintoja ja palveluja: luennot, tapahtumat, kokoukset, kerhotoiminta, liikunta, vertaisryhmät ja tiedotus. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat halukkaita olemaan mukana selvityshankkeessa, mutta halukkaita selvityksen tekemiseen ja rahoituksen etsimiseen oli vähän. Keskustelua: Jos RAY:lta haetaan rahaa, niin hakijan pitää olla yksi yhdistys tai yhdistysten yhdistys. Mitä sitten kun raha-automaattiyhdistyksen avustus päättyy, kuka sitten maksaa talon toiminnan? Kouvolassa yli 30 järjestöä on toiminut jo pitkään tiiviissä yhteistyössä. RAY:lta on haettu rahaa viiden vuoden aika-jänteellä. Tällä hetkellä Rahikselta saadaan myös pysyväluonteista rahaa ja osittain saadaan kaupungin rahaa. Esimerkiksi Oulussa tehdään yhteistyötä kaupungin ja järjestöjen välillä niissä asioissa, jotka tukevat Oulun strategiaa ja kaupunki tukee tätä toimintaa Tulee mieleen monia kysymyksiä: onko painottunut sote-puoleen, miten suhtaudutaan liikunta- ja urheilujärjestöihin yms. EU-rahaakin voi saada yhteisöllisyyden tukemiseen. Mielenkiintoinen ajatus tämä yhdistysten yhdistyksen perustaminen. Jos tähän lähdetään, niin yhteistyöjärjestön tulevaisuutta on lähdettävä miettimään pitkällä tähtäimellä, ei voi suunnitella vaan rahiksen rahan varaan. Kaikki järjestöt oltava tervetulleita. Tällä hetkellä ongelmana se, että yhdistykset eivät saa rahaa oman toiminnan kehittämiseen. Par aikaa yritetään kehittää Eksoten kanssa toimintaa ja sieltä toivottaisiin kehittämiseen myös rahallisia resursseja. Anneli Kiljunen: Uskon siihen, että rahoituskin löytyy, jos ensin yhdessä pystytään osoittamaan selkeä yhteinen tavoite ja tehdään pitäjänteinen suunnitelma, valitaan joku koordinoimaan ja tavataan suuremmalla joukolla aika ajoittain tarkistamaan, ollaanko menossa kaikkien mielestä
oikeaan suuntaan. Tässä yhteydessä on tärkeää hakea kumppanuutta kaikkien Etelä-Karjalan alueen kuntien kanssa. Yhteinen rakennus ei välttämättä ole riittävä, vaan olennaista on yhdistysten ja alueen muiden toimijoiden yhteinen tekeminen, jossa yhteinen tila voi olla yksi tavoite. Osmo Juvonen: pelkästään avustukset ei voi olla se tapa, jolla yhteisen tilan toimintaa rahoitetaan. Täytyy olla jokin ansaintalogiikka, jokin suunnitelma, jolla itse tienataan rahaa. Investointia varten tukea voidaan hakea Raha-automaattiyhdistykseltä tai muuta julkisrahoituksia. Toimintaa ei voida rakentaa vain RAY:n rahoituksen tai kaupungin ja Eksoten varaan. Miten järjestötaloa on mietitty: onko yksi järjestö kerrallaan vai jokaisella oma kellonaika vai miten? Lasse Koivumäki: keskiviikkona 9.4. Lappeenrannan kaupungintalolla järjestetään klo 15 17 tapaaminen, jossa yhdistykset luovuttavat kaupungille adressin, jossa toivotaan kaupungilta järjestöstrategian luomista. Tänne tilaisuuteen kaikki halukkaat ovat tervetulleita. Mikä yhdistysten yhteistyöjärjestö lopulta on ja mitä tekee? Onko tämä vain kumppanuustalon hallinnointi varten? RAY:n rahaa ei välttämättä saa vain tilan hallinnointiin. EU-rahaa voi saada kiinteistöjen kunnostukseen. Jos talo on viikoittaisessa käytössä, on oltava vahtimestaripalvelu ja siivous yms. Kattojärjestön oltava tiukka organisaatio, jotta homma toimii. Pirkko Haikara: itse ajattelen niin, että yhteistyöjärjestöllä monta tehtävää: yhteistä tekemistä ja yhteisiä asioita. Kellään ei ole valmiita vastauksia näihin kysymyksiin, vaan täällä tilaisuudessa tarkoitus kuulla kaikkien ajatuksia. Kattojärjestö-sana kiusaa. Yhdistyksillä on jo omat kattojärjestönsä. Yhteistyöjärjestö on oikea sana ja yhteinen toimitila. Yhteiseen tilaan on tärkeää kulkea julkinen liikenne. Lasse Koivumäki: Nämä yhteiset järjestöpäivät ovat olleet tärkeitä myös siksi, että nämä ovat jo itsessään lisänneet tietotaidon vaihtoa ja yhteistyötä eri järjestöjen välillä. 2. Lappeenrannan kaupungin terveiset Pia Haakana, asukasyhdyshenkilö, Lappeenrannan kaupunki Lappeenrannan kaupungin asukasyhteyshenkilö Pia Haakana kertoi Lappeenrannan kaupungin uudistetusta strategiasta, johon asukkailla on ollut mahdollisuus vaikuttaa. Lappeenrannan kaupungin hyvinvointiohjelmassa 2013 2016 on myös huomioitu erityisesti järjestöyhteistyö. Kaupunki arvostaa yhdistysten tekemää työtä ja yhteistyötä järjestöjen kanssa. Pia Haakana kertoi, että jos kaupungilta halutaan tilaa, pitäisi ensin miettiä, minkälainen tilan tulisi olla. Pitääkö olla esiintymispaikkoja vai vain toimistotilaa. Myös tilan määrä pitäisi tietää. Armilan koulu on vilahdellut järjestöjen keskusteluissa, kun on mietitty yhteistä toimitilaa. Armilan koulu on varattu vuoteen 2015 saakka ja toimii myös varaväistötiloja Lauritsalan alakoululle. Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Armilan u-koulu menee vuoden 2015 jälkeen myyntiin. Toinen vaihtoehto voisi olla linnoituksen kehruumo. Kehruumon kunnostus valmistuu vuoden 2015 heinäkuussa. Tilan hallinta annetaan LPR:n kaupungin kulttuuritoimelle, joka vuokraa tilaa eteenpäin. Raittiustoimisto on myynnissä, mutta täältä tila loppuu nopeasti kesken. Pia Haakana esittää myös epävirallisena heittona, että Lauritsala-talo on tulossa myyntiin. Lauritsala-talolle kulkee linja-auto suoraan talon eteen. Lappeenrannan kaupungilta Pia Haakanan lisäksi hyvinvointisuunnittelija Sanna Natunen ja tilakeskuksen johtaja Ilpo Koponen ovat myös vahvasti mukana järjestöjen toimitilan selvittämisessä. Asia voi edetä kunnolla vasta sitten, kun tilan tarve ja tilan tyyppi selviää.
Keskustelua: Nyt pitäisi kysyä ihan selkeästi, mitä tarpeita alueen yhdistyksillä on tilan suhteen. Nämä pitäisi koota yhteen ja ryhtyä tämän pohjalta selvittämään tilaa. Kartoitetaan tilat, mitä kukin yhdistys tarvitsee ja miten paljon. Yhteinen yhteistyöjärjestö tulee perustaa myös yhteisen toiminnan ei vain tilan takia. Pia Haakana: kaupunki on mielellään tila-asioissa mukana, kun tilan tarve alkaa hahmottua. Jos yhdistysten yhteistyöverkosto perustetaan, niin tämä on erinomainen ja tärkeä yhteistyökumppani kaikille alueen toimijoille, myös yrityksille. Laaja verkosto on aina vahvempi kuin yksittäiset toimijat. 3. Eksoten terveiset Tuula Helén, erityisasiantuntija Eksoten erityisasiantuntija Tuula Helén kertoi, että hän on toiminut järjestöyhteyshenkilönä Eksotella vuoden alusta lähtien. Aiemmin Tuula on työskennellyt Eksotessa Taipalsaarella sosiaalijohtajana ja perheasioiden parissa. Tuula kertoi terveisiä sosiaalijohtajien kokouksesta: vuoteen 2017 mennessä on tulossa valtava sosiaalihuollon uudistusmylläkkä ja suuria leikkauksia, jotka heijastuvat subjektiivisiin oikeuksiin. Sosiaalihuoltolaki ja monet muut lait yhdistyvät ja niiden väliset rajapinnat muuttuvat. Tämän myötä asiakkaan asema ja osallisuus nousee yhä tärkeämmäksi. Tuula Helén kertoi, että Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkosen ajatuksena on ekosysteemimalli, jossa Eksote, kunnat, kela ja järjestöt toimisivat hyvässä yhteistyössä ja kumppanuudessa, niin, että kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Tavoitteena on, että järjestöt olisivat hyvässä yhteistyössä täydentämässä Eksoten palveluja. Eksote ei suoranaisesti avustuksia jaa, eikä anna ilmaisia tiloja, jollei toiminta konkreettisesti liity tilan toimintaan. Turvajärjestelyt (tietokonepohjaiset sähkölukot) aiheuttavat sen, että Eksoten oman henkilöstön on oltava paikalla myös ilta-aikaan. Eksoten uutena toimintana Kauppakadulla on aloittanut Iso apu-palvelukeskus. Iso apu-palvelukeskukseen on perustettu kahvila, jota myös järjestöt voivat käyttää. Eksoten hallitus ei ole vielä vahvistanut hintoja. Kahvilan toiminta alkaa toukokuussa Terve- Sos-messuilla. Jos kahvilasta tilataan kahvit tilaisuuksiin, niin tila on ilmainen. Tilavuokra on muuten 10 /tunti. Kahvilan yhteydessä on kokoontumispaikka, jossa on atk-laitteisto. Tuula kertoi, että hän parhaillaan selvittää sitä, keiden kaikkien järjestöjen kanssa Eksote jo tekee yhteistyötä, keiden toiminnasta on tärkeää olla tietoinen ja kenen kanssa yhteistyötä olisi hyvä vahvistaa. Toiveena on, että yhteistyö olisi hyvähenkistä ja järjestöt tekisivät myös keskenään yhteistyötä. 4. Osallisuus ja järjestöyhteistyö osana Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaa 2014-2017 Anni Laihanen, erikoissuunnittelija, Etelä-Karjalan Liitto Anni Laihanen Etelä-Karjalan Liitosta esitteli Etelä-Karjalan maakuntaohjelman 2014 2017 sisältöä järjestöyhteistyön näkökulmasta. Alkuun Anni totesi, että tämä tilaisuus on itsessään jo mainio foorumi, kun tänne ollaan tultu keskustelemaan yhteistyöstä. Juuri tähän liittokin haluaa eteläkarjalaisia kannustaa ja tukea.
Anni kertoi, että kesäkuussa päätettävässä maakuntaohjelmassa kuvataan kehittämisen painopisteet vuosille 2014 2017. Kuka tahansa voi käydä vielä 11.4. mennessä kommentoimassa maakuntaohjelman sisältöä maakuntagalleriassa tai verkossa. Ohjelmaa on valmisteltu hyvin laajapohjaisesti eri asukas- ja ikäryhmien kanssa. Maakuntaohjelmassa on neljä toimintalinjaa: 1. Yritteliäs ja osaava Etelä-Karjala, 2. Kansainvälinen ja kiinnostava rajamaakunta, 3. Vihreä ja uusiutuva edelläkävijä sekä 4. Välittävä ja välitön Etelä-Karjala. Neljäs toimintalinja on nimenomaan järjestötoiminnan näkökulmasta kiinnostavin. Toimintalinjassa korostuu osallisuus ja yhteistyö. Keskeistä toimintalinjassa on se, että Karjala nähtäisiin positiivisena brändinä. Visiona onkin Positiivisina karjalaisina eteenpäin. Aktiivinen osallistuminen ja sen tukeminen sekä ihmisten osallistaminen yhteisistä asioista päättämiseen edistää asukkaiden toimintakykyä. Järjestöyhteistyöllä ja vertaistoiminnalla nähdään olevan suuri merkitys siinä, että ihmisillä hyvä olla ja elää Etelä-Karjalassa. Myös lapsiin ja nuoriin tehtävät panostukset nähdään tärkeitä sijoituksina. Tärkeää on, että asukkaiden osaamista hyödynnetään entistä enemmän kylien ja kaupunginosien kehittämisessä. Tavoitteita välittävä ja välitön Etelä-Karjala toimintalinjassa on se, että Etelä-Karjalassa kaikki osallistuvat ja asioita tehdään yhdessä. Tavoitteina on myös yhä rohkeammin kokeilla uusia ja innovatiivisia toimintatapoja. Toimintalinjassa korostetaan hyvää pöhinää yli organisaatio- ja toimintarajojen ja tämä vaatii uudenlaista avarakatseisuutta toimijoilta. Esimerkiksi järjestöjen yhteiset toimitilaratkaisut ja Eksoten hyvinvointiasemat ovat tällaisia uusia myönteisiä toimintatapoja. Toimintalinjassa mainitaan myös matalan kynnyksen kohtaamispaikat ja niiden toiminnan tukeminen. Tavoitteena on, että maakunnan yleinen asenneilmasto on myönteinen: saa epäonnistua jos ottaa opiksi. Tuotoksia mitataan muun muassa seuraavilla indikaattoreilla: kansalaisjärjestöjen täysin tai osin toteutuneiden ESR-hankkeiden määrä ja kuntien ja järjestöjen uusien yhteistyökäytäntöjen määrä. Anni toivoi, että järjestöt suhtautuisivat avoimella, iloisella ja positiivisella mielellä yhteistyön kehittämiseen. Järjestöjen järjestö on aina vahvempi myös rahan haussa. 5. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset järjestöille 2015, Pirkko Haikara, projektipäällikkö, MontEri-hanke MontEri-hankkeen projektipäällikkö Pirkko Haikara esitteli lyhyesti Raha-automaattiyhdistyksen avustuksia järjestöille tilaisuudessa jaetun materiaalin pohjalta. Pirkko korosti sitä, että kaikissa avustusten haussa tärkeää on, että yhteistyön tekemisen halu on kuvattu. Osoitteesta http://www2.ray.fi/fi/jarjestot löytyy hyvin tietoa järjestöjen avustusten hausta ja huhtikuussa sivuille on tulossa myös video-esitys, jossa asiaa vielä konkretisoidaan. RAY:llä on omat yhteyshenkilöt aloittain ja ennen hakua on hyvä olla yhteydessä oman alan yhteyshenkilöön. Ennen hakemuksen jättämistä on myös tärkeää kartoittaa, mitä muualla on jo tehty asian tiimoilta. RAY on viestittänyt paljon siitä, että Etelä-Karjalan alueelta ei tule hakemuksia ja rahaa jaettaisiin mielellään myös tänne hyviä hakemuksia vastaan. Hakemusten vähäisessä määrässä toisaalta näkyy se, ettei alueella ole yhteistä sparrausta järjestöille. RAY haluaa tukea alueellisen yhteistyön kehittymistä. Tänä vuonna RAY:n projektiavustusten haku päättyy poikkeuksellisesti 2.6.2014. Suunnittelu ja seuranta ovat RAY:n haussa entistä tärkeämpää. On tärkeää miettiä huolella, ketkä toimijat ovat mukana, millä rooleilla ja miten toimintaa on ajateltu tulevaisuudessa viedä eteenpäin.
Keskustelua: Jos yhdistysten yhteistyöjärjestön toimintaan ja yhteiseen tilaan haetaan avustusta RAY:ltä, tuleeko kaikkien järjestöjen toimia sote-alalla? Pirkko Haikara totesi, että kaikkien ei tarvitse olla sote-alalla. Todettiin, että Ray ei rahoita pelkkiä seiniä RAY:n Espoon Haku päällä -tilaisuus löytyy verkosto videoituna http://videonet.fi/ray/20140320/ Pirkko Haikara kertoi, että Lappeenrannassa on alkamassa toukokuussa Avita kaveria hankkeen toteuttamana työnohjauksellinen koulutusta vapaaehtoisia vertaistukiohjaajia jo kouluttaville tai heidän kouluttamistaan suunnitteleville henkilöille. Kansalaisareena ry:n hallinnoi ja RAY:n rahoittaa valtakunnallista Avita kaveria hanketta. Maksuttomaan koulutukseen voivat hakea sekä yhdistysten työntekijät että aktiiviset vapaaehtoiset. Koulutukseen voi hakea täyttämällä hakemuksen 23.4.2014 mennessä osoitteessa https://www.webropolsurveys.com/s/64d671ae7032b94e.par. Lappeenrannassa kouluttajakoulutus järjestetään Kaupungintalolla (Villimiehenkatu 1): ti 13.5., ke 21.5. ja ke 17.9.2014 klo 9.30 16.00. Työnohjausistunto järjestetään marraskuussa myöhemmin tarkennettava ajankohtana. Palvelukeskus Mäntykodissa (Patteritie 7, Taavetti) järjestetään keskiviikkona 23.4. klo 13 15 yhteinen kaikille kiinnostuneille avoin markkinointitilaisuus, missä pohditaan yhdessä, miten saadaan näkyvyyttä tärkeälle vertaistyölle. Tapaamiseen osallistuminen ei vielä sido mihinkään, joten mukaan voi tulla vain kuuntelemaan, voisiko oma järjestö saada jotain irti Avita kaveria -projektista. Ajatuksena on pitää mukavassa ja rennossa hengessä kaikenlaisille ideoille avoin foorumi. Loppukeskustelu: Lasse Koivumäki: Tänään on kuultu erittäin hyvää keskustelua ja rakentavaa palautetta. Tämän päiväsen perusteella totean, että homma jatkuu 9.4. kaupungintalolla adressin luovuttamisen merkeissä. Tämän jälkeen voidaan jatkaa keskustelua niiden järjestöjen kanssa, jotka haluavat olla mukana yhteisen tilan ja yhdistysten yhdistyksen edistämisessä. Itse tulen nuorten puolelta ja kuulosti hyvältä, että halutaan yhdistää vanhukset ja nuoret. Talo olisi hyvä siihen. Osaamisen jakamisen näkökulmasta me mielenterveysyhdistyksenä pystytään puhumaan kuntoutumisesta sellaisesta tiedosta, mikä ammattitaholta puuttuu. Jos yhdistysprosessia ajatellaan, niin rahoitusta ei saa jos ei ole yhdistystä ja yhdistys on perustettava. Yhdistyksen perustamiseen tarvitaan kolme ihmistä ja säännöt pitää olla olemassa. Sääntöjä kirjaamisessa pitää huomioida rahoitus ja sen jälkeen pystytään miettimään hankerahaa. Siitä ei tule mitään, että yhdistykset toimivat yhtenä ryppäänä ilman yhdistysten yhdistystä. Jos ei ole johtoa eikä rahaa, niin ei ole toimintakykyä. Nämä pitää saada ensin kuntoon ja vasta sitten voidaan ruveta miettimään taloja ym. Lähtökohta tulee olla, että ollaan saman mielisiä ja siitä se lähtee muotoutumaan. Ensin tehdään yhdessä asioista ja sieltä pikkuhiljaa lähtee muutkin asiat etenemään.
Olen Etelä-Karjalan Hengitysyhdistyksestä. Hanke on hirveen hyvä ajatus, kannatan tätä sata prosenttisesti. Paljon on kuitenkin vielä työtä ja selvitettävää. Samalla haluan käyttää hyväksi tilaisuutta ja kutsua kaikki pe 4.4 Satamatorille klo 10 11 sydänviikon Pukeudu punaiseen kävelytapahtumaan. Tämä tapahtuma toteutetaan vapaaehtoisesti kolmen yhdistyksen yhteistyössä. Joutsenon Invalideissa meillä tilakysymys on auki. Joutsenossa tilat ovat tyhjillään, muun muassa kolme kunnan taloa. Ihan paikallaan perustaa tällainen yhdistysten yhdistys. Mutta jos ajateltaisiin tämänlaista yhdistystä, tulisi lähteä siitä, että suunnitellaan porukalla ja sitten olisi perustava kokous, jossa yhdistykset tulisi virallisesti mukaan ja kirjattaisiin perustussopimus. Ei henkilöiden perustama vaan yhdistysten perustama. Sellainen täytyy sanoa, että olen kiinnostunut osallistumaan hankkeeseen, mutta päivisin olen töissä viikolla. Ilta-aika olisi mukavampi. Olisi hyvä, jos konkreettisia asioita puidaan yhdessä, avointa keskustelua koko ajan, tiedotetaan ja toivotaan että saadaan yhteistyö toimimaan niin että kaikki on tervetulleita. Ei pidä liikaa jämähtää toimitila-asiaan. Pitää lähteä siitä, että perustetaan yhdistysten yhdistys, joka vie yhdistysten asiat eteenpäin maakunnassa. Eri asia, ketkä haluaa lähteä mukaan toimitilaan tai -taloon. Etelä-Karjalan Näkövammaiset tarjoaa tilojaan 20 /päivä myös muiden järjestöjen käyttöön. itsellämme on paljon siellä toimintaa, kokouksia voi tulla pitämään. Viikonlopuissa on tyhjiä päiviä. Jos itsellä ei ole suoranaista tilaa, voi käydä kokoontumassa siellä. Yhteyttä ottamalla saa tietoa, löytyy myös kotisivuilta. Olen joillekin lähettänyt jo Nuorten Talentti-kilpailusta 12.4. viestiä. Kilpailun yhteydessä samalla salissa on kaikille avoimet messut. Messuille voi tulla esittelemään omaa yhdistystä, ei maksa mitään. Ilmoittautumiset ja lisätietoja saa pennanen.kirsi@gmail.com Mitä mieltä olette aikataulusta: jos aiotaan hakea tänä keväänä RAY:n avustusta, alkaa tulla hoppu? Ei jäädä miettimään haetaanko nyt tai mistä haetaan, käynnistetään nyt jotakin. Ei kannata hötkyilemällä pilata hyvää asiaa, tehdään ajan kanssa kunnolla. Kun meitä on monta tekemässä, saadaan homma hyvin alkuun. Pikkuhiljaa alkaa löytymään asioita, mitkä hyödyttää kaikkia, vaikka ei olisi yhteistilaa ollenkaan. Yleensä asiat alkavat omalla painollansa elämään ja vyöryvät eteenpäin. Aikatauluista: jokaisen yhdistyksen pitää tehdä päätös mukaan lähtemisestä. Tämä kestää useita kuukausia, kohta tulee kesälomat ja kaikki. Puhutaanko nyt Etelä-Karjalasta vai eteläisestä Etelä-Karjalasta? Tämä keskustelu on ollut paljon Lpr-Imatra akselilla. Pitäisi järjestää erityyppisiä tilaisuuksia laajemmalla maantieteellisillä alueilla. Pohjoisista kärkikunnista ei välttämättä olla valmiita tulemaan Lappeenrantaan asti keskustelemaan. Pidetään pienemmällä kokoonpanolla perustamiskokous. Näin saataisiin yhdistys liikkeelle, johon voisi liittyä silloin, kun yhdistykselle sopii. Yhdistyksen rekisteröinti kestää 6 kk, ja tällöin rahan haku siirtyy vuodella eteenpäin. Kun aletaan puhua taloista ja raha-asioiden hoitamisesta, ollaan jo isojen asioiden ääressä. Ei anneta takkuuntua, että kaikkien pitää olla samaan aikaan valmiita liittymään. Pitää aloittaa pienemmällä porukalla.
Palaan taaksepäin. Toivoisin, että mukaan lähtevät yhdistykset koittaisivat selvittää mahdolliset tilatarpeet. Tätä varten jokainen voisi pitää ideariihen yhdistyksen sisällä. Vasta nämä tiedot kokoamalla voidaan katsoa, paljonko tilaa tarvitaan ja minkälaista. Toimitilassa tärkeintä on se, että on valtava määrä osaamista ja tekemistä saman katon alla. Tällöin on suuri potentiaali tehdä asioita yhdessä ja auttaa. Kun ollaan saman katon alla, ei tehdä päällekkäisyyttä ja yhteydenpito helpottuu. Toivoisin, että ei nyt pysäytetä tätä hyvin alkanutta prosessia ja vastaavanlaisia päiviä kuin marraskuun järjestöpäivä ja tämä, järjestettäisiin myös jatkossa. Tutustutaan enemmän toinen toisiimme, kerrotaan toiminnasta enemmän ja haetaan yhteistyömuotoja. Nämä päivät ovat myös hyviä osaamisen jakamisessa. Yhteinen tekeminen on kaikkein tärkein, tämän jälkeen on helpompaa lähteä miettimään myös yhteistä tilaa. Pirkko Haikara: Mitä enemmän tullaan tutuiksi, sitä enemmän tulee yhteistyötä. MontEri-hankkeen rooli on ollut kokoontumisten mahdollistajana. Näitä päiviä on järjestetty yhteistyössä Lasse Koivumäen (Heikintalo), Ritva Louhirannan (Momentti/Suomi-Amerikkaseura ry), Anne Backmanin (Saimaan amk) ja Pia Haakanan (Lpr kaupunki, asukasyhteyshenkilö) kanssa. Keskustelun päätteeksi todettiin, että kaikki halukkaat voivat osallistua 9.4.2014 klo 15 17 Lappeenrannan kaupungintalolla järjestettävään tilaisuuteen, jossa tavataan kaupungin edustajia ja luovutetaan heille järjestöjen allekirjoittama adressi. Tilaisuudessa jatketaan myös yhteistä keskustelua yhdistysten yhdistyksestä ja toimitilan visiointia. Koska moni ei pääse osallistumaan tuohon tapaamiseen näin lyhyellä aikavälillä, sovittiin, että MontEri-hankkeen väki selvittää mahdollisimman monelle sopivaa tapaamisajankohtaa ja kutsuu koolle kaikki ne, jotka ilmaisivat halukkuutensa ryhtyä valmistelemaan esitystä yhdistysten yhdistyksestä. Läsnäolijoista 26 ilmoitti halukkuutensa osallistua tähän valmistelutyöhön.