Hallitus vaihtuu lukiokoulutuksen haasteet pysyvät Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari 12.5.2015/Technopolis Tampere Olavi Arra 1
140 MITÄ TIEDÄMME HUOMISEN LUKIOVERKOSTA? Nykyisten lukioiden koon. Lukiot opiskelijamäärän mukaan 2013. 120 100 80 60 40 20 Lähde: Tilastokeskus 0 1-19 opiskelijaa 20-49 opiskelijaa 50-99 opiskelijaa 100-299 opiskelijaa 300-499 opiskelijaa 500-999 opiskelijaa 1000- opiskelijaa 2
MITÄ TIEDÄMME HUOMISEN LUKIOVERKOSTA? Lukioiden koossa ja määrässä tapahtuneet muutokset. -54 3
Lukioita yhdistetään vähintään hallinnollisesti. 4
Nykyisten lukioiden sijainnin. 5
MITÄ TIEDÄMME HUOMISEN LUKIOVERKOSTA? Nykyisen lukiokoulutuksen saavutettavuuden. Lähde: Aluehallintovirastojen Peruspalvelujen arviointiraportti 2014 sekä Tilastokeskus Saavutettavuus hieman heikentynyt, keskimäärin hyvä. 86 % opiskelijoista Manner-Suomessa lukio enintään 10 km etäisyydellä. 2008-2012 lukiokoulutusta antavien oppilaitosten määrä väheni 20 oppilaitoksella. 2013 oli 70 kuntaa, jossa ei ollut lainkaan lukiokoulutusta. Näissä kunnissa asui 16-18 vuotiaita 8170, kun koko maan ikäluokkamäärä oli 199 406. Nina Lahtinen 6
Lukion opiskelijamääräennusteen 2001 2025* 7
Opiskelijamäärissä tulee olemaan isoja eroja maakunnittain. Peruskouluikäiset maakunnissa muutos 2008 / 2025 Lähde: OPH: Koulutuksen järjestäminen kohti 2020-lukua. 8
Opiskelija-opettaja suhdeluvussa suuria. Vaihteluita yli 50 opiskelijan ryhmistä n. 10 opiskelijan ryhmiin. Suhdeluku nousussa? 9
Lukiokoulutuksen suosio on ollut laskussa. Lukiolaisten osuus nuorten ikäluokissa on pienentynyt merkittävästi. Perinteisellä tavalla ylioppilaaksi kirjoittavia oli Tilastokeskuksen mukaan 2000-luvun alussa 50 %, mutta viime vuonna enää 42,5 %. 10
MIKSI? Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä Kehitykseen on kaksi syytä: Ammattikoulutuksen suosio on kasvanut, koska se on kyennyt uudistumaan ja nostamaan imagoaan. Lukiota ei ole saatu kehitettyä samaan tapaan. Lukioiden saavutettavuus: ne sijaitsevat entistä kauempana, ja varsinkin isojen kaupunkien lukioihin on entistä vaikeampi päästä. 11
12
DIGITALISAATIO Etä-verkko-opetus Etä-verkkolukio Verkkomateriaalit Etä-verkko-opettaja Etä-verkko-kokeet 13
Lukiokoulutuksen järjestäjänä pääsääntöisesti kunta. 14
Lukiokoulutuksen rahoittavat valtio ja kunnat yhdessä. Jokainen Suomen kunta rahoittaa toisen asteen koulutusta asukasperusteisesti. Vuonna 2015 kunnat rahoittavat 70,56%, eli 1670 M valtio 29,44% 696,9 M 15
Maamme taloudellinen tilanne on vakavissa vaikeuksissa. Lähde: JULKISEN TALOUDEN SUUNNITELMA VUOSILLE 2016 2019 16
Kunnat taloudellisissa vaikeuksissa. Lähde: TEM Aluebarometri 2015 17 17
Lukiokoulutuksen yksikköhinta on laskussa. Vuoden 2015 talousarvioesityksessä lukion yksikköhintaa pienennettiin 6,56 %. 6425,98 => 6004,52 euroa/opiskelija (-421,46 /opiskelija). Vähennys 2013 => 2015 10,4% 18
Euroa Lukiokoulutuksen rahoitus on riittämätön. Koulutuksen järjestäjien ylimääräinen panostus oli 24 317 798 euroa. Lukion kustannukset / oppilas 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0-1 000 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yksikköhinta 3 472 3 635 3 972 4 225 4 301 4 489 4 657 4 812 5 708 5 902 6 057 6 157 6 729 6 730 Toteutunut kustannus 3 887 4 178 4 452 4 691 4 915 5 124 5 376 5 594 5 976 6 168 6 345 6 587 6 823 6 980 Ero -12,0 % -14,9 % -12,1 % -11,0 % -14,3 % -14,1 % -15,4 % -16,3 % -4,7 % -4,5 % -4,8 % -7,0 % -1,4 % -3,7 % 19
Opiskelijajoukko on yhä heterogeenisempää. 5 % lukiolaisista kärsii oppimisvaikeuksista heillä ei ole oikeutta erityis- tai tukiopetukseen 20
Valinnaisuus supistuu? 21
Opettajan antaman opetuksen määrä on laskussa. Yhä useampia kursseja järjestetään kokonaan tai osittain itsenäisesti opiskellen. 22
Lukioiden laatuerot ääripäitä lukuun ottamatta pieniä. 23
Mitä poliittiset puolueet ajattelevat tulevaisuuden lukioverkosta? 24
Muuttoliike kaupunkeihin ja pienten kuntien nuorten ikäluokkien pienuus ovat haasteita Lukioiden siirtyminen suurempiin keskuksiin ei voi olla ainoa kehityskulku. Pienten lukioiden hallinnollinen yhteistyö, etäopetus ja verkkoopetus turvaavat koulutuksen säilymisen myös harvempaan asutuilla seuduilla. Lukio on alueellinen palvelu, jonka suorittamisen pitää olla mahdollista kotoa käsin. Lisätään erityisesti harvaan asutuilla seuduilla virtuaalista yhteistyötä saavutettavuuden turvaamiseksi..jokainen peruskoulunsa päättävä nuori ohjataan jatko-opintoihin lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, oppisopimuskoulutukseen, kuntoutukseen tai työpajatoimintaan jokaiselle nuorelle on löydettävä opiskelupaikka, johon tämä on halukas vapaaehtoisesti menemään Säilytetään toisen asteen duaalimalli. Kehitetään lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta omien tutkintojen, tehtävien, tavoitteiden, opetussuunnitelmien ja opetuksen osalta. Järjestämisluvan myöntämiskriteerit ovat selkeät ja ennustettavat. Tiivistetään lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyötä. 25
Viedään loppuun kuluvalla vaalikaudella sovittuja uudistuksia -300 milj. e Toteutetaan toisen asteen koulutusta koskeva rakenneuudistus, joka kaatui eduskunnan viime metreillä. Tiivistetään toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa. Rajoitetaan subjektiivista päivähoito-oikeutta osaaikaiseksi silloin kun vähintään toinen vanhemmista on kotona. http://www.alexstubb.com/?p=1027 26
Tavoitteena on, että jokainen suorittaa vähintään toisen asteen opinnot. Erilaisia opintojen suorittamismahdollisuuksia on oltava riittävästi tarjolla. Toisen asteen koulutuksen on oltava riittävän lähellä. Lukio on voitava käydä kotona asuen ja ammatillisen koulutuksen verkko on pidettävä alueellisesti kattavana Toisen asteen koulutuksessa on pidettävä kiinni ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen vahvuuksista sekä eritystehtävistä. Toisen asteen koulutuksen järjestäjiä on kuitenkin kannustettava tiiviiseen hallinnolliseen ja sisällölliseen yhteistyöhön sekä opettajien ja opetustilojen yhteiskäyttöön. 27
Pitkällä aikavälillä rakennetaan eri koulutusmuotojen yhteisiä kampuksia, jotka mahdollistavat voimavarojen aiempaa tehokkaamman kohdentamisen itse opetusja oppimisprosesseihin. Pienille lukioille on annettava mahdollisuus toteuttaa lähilukiolinja: he, jotka joutuisivat muuttamaan koulutuksen perässä suorittavat ekan vuoden aikana opintokokonaisuus, joka voidaan lukea ammatillisen koulutuksen yleissivistäviksi opinnoiksi. Työelämä tuodaan lähemmäs lukiokoulutusta: opetussuunnitelmiin ja osaamistavoitteisiin koulumuotoisen opetuksen rinnalle työelämälähtöisiä jaksoja. Lisää virtuaalitoteutuksia erityisesti harvaan asutuilla alueilla Jaetaan välivuosille joutuville ylioppilaille opintoseteli, jolla voi hankkia opintoja vapaasti avoimesta korkeakoulusta. 28
Lukiokoulutus yleisesti SDP:n linjauksissa Huolehdittava riittävästä toisen asteen ja korkeakoulutuksen laadusta ja tarjonnasta. Oppivelvollisuus on pidennettävä 18 vuoteen Halu mahdollistaa entistä sujuvammat aineyhdistelmät toisen asteen oppilaitosten välillä. Ammatillisen ja lukio-opiskelun yhdistämisen on oltava nykyistä helpompaa. Tämä antaa opiskelijoille nykyistä laajemmat mahdollisuudet valita heitä kiinnostavia aineita. Ylioppilastutkinnon minimivaatimuksista ei tule tinkiä. Yhtenäisellä toisella asteella opiskelija voi suorittaa ylioppilastutkinnon, ammatillisen tutkinnon tai niiden yhdistelmän. Lukioissa on lisättävä opintojen ohjausta sekä kansalaistaitojen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisäämistä. Kolmivuotinen oppimäärä on sopiva. - 260 milj e leikkaus toiselle asteelle 29
30
Riittävän kattava verkko, mahdollisimman moni käy kotoa 31
Kaikille peruskoulunsa päättäville on taattava paikka myös toisella asteella. Toisen asteen koulutuspaikkojen määrä tulee sopeuttaa alueen ikäluokkien kokoon ja koulutustarpeisiin. 32
33
Kaikilla kouluasteilla tulee taata laadukas opetus, hyvät opetusvälineet ja riittävän pienet ryhmäkoot. Lukiota ja ammatillista koulutusta kehitetään erillisinä, erilaiset tehtävät omaavina koulutusmuotoina. Yhteistyötä eri koulutusmuotojen ja koulutusasteiden välillä voidaan syventää mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi yhteisiä toimitiloja hyödyntämällä. Opetusaineiston digitalisoimista on lisättävä kaikilla koulutusasteilla. 34
Kaikilla kouluasteilla tulee taata laadukas opetus, hyvät opetusvälineet ja riittävän pienet ryhmäkoot. Perusopetuksen resursseista ja toisen asteen kouluverkosta on pidettävä huolta. Lukiota ja ammatillista koulutusta kehitetään erillisinä, erilaiset tehtävät omaavina koulutusmuotoina. Yhteistyötä eri koulutusmuotojen ja koulutusasteiden välillä voidaan syventää mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi yhteisiä toimitiloja hyödyntämällä. Opetusaineiston digitalisoimista on lisättävä kaikilla koulutusasteilla. 35
Koulutuksen on oltava kaikkien saatavilla Nykyisellään viidesosa ikäluokasta jää ilman toisen asteen koulutusta. Kaikille nuorille on taattava kolmivuotinen toisen asteen koulutus. Toisen asteen oppimateriaalien tulee olla maksuttomia. Yhdistelmätutkinto ja lukio pitää jatkossakin voida suorittaa neljässä vuodessa ilman, että siitä koituu taloudellista haittaa oppilaitokselle tai opiskelijalle. Nuorten työelämään siirtymistä pitää helpottaa esimerkiksi panostamalla oppisopimuskoulutukseen, laadukkaaseen ja riittävään työharjoitteluun sekä riittäviin koulutuspaikkamääriin. 36
Mitkä ovat lukioverkkomuutosten vaikutukset perusopetukseen? 37
Vaikutukset perusopetukseen Lukiokoulutuksen menettävien kuntien: vetovoima heikkenee lapsiperheiden näkökulmasta Väkiluku kääntyy laskuun Perusopetuksen oppilasmäärä vähenee Peruskouluja lakkautetaan oppilaspulan johdosta Aineenopettajien saatavuus heikkenee ja opetuksen laatu laskee: osa-aikatyötä, muiden aineiden opetusta, kiertäväope Yläkoulun opetuksen järjestäminen vaikeutuu: ei opettajille tunteja riittävästi Yläkoulu siirtyy naapurikuntaan Riski nuorten syrjäytymiseen koulutuksesta kasvaa Väestön osaamistaso laskee Elinkeinoelämä vähenee, kun osaava työvoima puuttuu 38
OAJ MALLI 39
OAJ: LUKION JÄRJESTÄJÄVERKKO Kattava, duaalimalliin perustuva heterogeeninen järjestäjäverkko, joka järjestää laadukasta koulutusta duaalimalli: lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvat, lainsäädäntö, tutkinnot ja opetussuunnitelmat säilyvät erillisinä opiskelupaikkojen saavutettavuus hyvä koko maassa: oppilaitoksen koon tai opiskelijamäärän sijaan huomio on saavutettavuuden turvaamisessa Saavutettavuuslisä rahoitukseen kaikille turvattu toisen asteen tutkintoon johtava opiskelupaikka lukiokoulutus on kotoa käytävää ja sen merkitys peruskoulun aineenopetukselle ja muulle aineenopetukselle otetaan huomioon järjestäjäverkon monipuolisuus ja heterogeenisyys säilyy lähiopetus, opinto-ohjaus ja tuen antaminen säädetty täsmällisemmin Laatukriteerit, erityisopetus Harjoittelukoulut ja aineenopettajakoulutus turvattu 40
OAJ:N MALLI JÄRJESTÄMISVERKON TARKASTELUUN OKM Valtakunnallinen ohjeistus Maakuntaliitto Koulutuspaikkojen tarvearvio Alueellinen järjestämissuunnitelma järjestäjäverkosta (selvitysmies) Opetusalan henkilöstön ja muutosturvan tarvearvio OKM Maakuntaliittojen alueellisten järjestämissuunnitelmien valtakunnallinen kokonaistarkastelu Järjestämislupaedellytysten arviointi ja koordinointi Neuvottelumenettely, mikäli OKM esittää muutoksia alueellisiin järjestämissuunnitelmiin Muutoksenhakumahdollisuus OKM päätökseen 41
KESKUSTELU JA VUOROVAIKUTUS ON TÄRKEÄÄ. KIITOS. YHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN! 42