SKP:n OHJELMA 91 SUITABLE FIR IIICROFILII (elokuu 1967) Vuosisatamme on suurten ja yhd nopeammin tapahtuvien yhteiskunnallisten muutosten aikaa. Kapitalismi oil kauan hallitsevana yhteiskuntajarjestelmana maapallolla. Nyt se on joutunut antamaan tilaa sosialistisells jarjestelmalle. Yli kolmannes maapallon vaestosta ja yli neljdnnes sen pinta-alasta on siirtynyt sosialismin piiriin. Sosialistisen ja kapitalistisen maailmanjarjestelman rinnakkainolo, niiden vdlinen taloudellinen kilpailu ja ideologinen taistelu vaikuttavat kaikkien maiden yhteiskunnalliseen eldmdan ja lyovat leimansa kaikkien yhteiskuntaluokkien sekd niitd edustavien puolueiden toimintaan. Sosialismi vaikuttaa koko maailman kehitykseen yhd enemmdn. Vuosisadasta toiseen jatkunut siirtomaajdrjestelma on hajonnut. Yli puolitoista miljardia entisten siirtomaiden asukasta on saavuttanut kansallisen riippumattomuuden ja useita kymmenid ennen alistettuja maita on muuttunut itsendisiksi valtioiksi. Mytis kapitalistisissa maissa on tapahtunut suuria muutoksia. Palkkatyndisten lukumaara ja jarjestyneisyys on kasvanut voimakkaasti. Tydvdenluokan ammatillisten ja poliittisten jarjestojen merkitys on jatkuvasti lisaantynyt. Kommunistiset puolueet ovat muodostuneet monissa kapitalistimaissa vaikutusvaltaisiksi poliittisiksi DECLASSIFIMAND RELEASED BY CENTRAL INTELLIGENCE AGENCY S0URCESMETNODUXEMPTION3828 NAZI WAR C RIMEWSCLOSURE ACT DATE 2006
2. voimatekijoiksi. SivistyneistOn ja nuorison osallistuminen poliittiseen elambian on voimistunut. Taistelu rauhan ja demokratian puolesta saa kapitalistisissa maissa yhd laajemmat mitat samalla kun sosialismin kannattajien madra naissd maissa lisdantyy. Miden suurten muutosten yhteinen suunta on selvd. Lokakuun sosialistisen vallankumouksen aloittama kehitys johtaa kaikkialla kohti sosialismia. Tama kehityksen suunta on nahtavissa mytis oman maamma taloudellisissa ja sosiaalisissa muutoksissa. - I osa - SUOMEN KAPITALISMI Maassamme vallitsee kapitalistinen yhteiskunta- ja talousjarjestelma. Merkittavin osa tuotantovalineista - teollisuus- ja muut liikelaitokset seka luonnonrikkaudet - on harvalukuisen kapitalistiluokan yksityisomistuksessa alistettuna palvelemaan sen yksityista voitontavoittelua. Kuitenkin tuotannon yhteiskunnallinen luonne on teollisen suurtuotannon laajetessa kaynyt entista selvemmaksi. Tama kapitalismin perustava ristiriita on viime vuosina tapahtuneen tieteellis-teknisen kumouksen seurauksena jatkuvasti karjistynyt. 1. Taloudellinen harvainvalta TuotantovAlineiden yksityisomistus merkitsee sita etta kansamme enemmistuld ei ole sananvaltaa sills elintdrkeilla yhteiskurteldman aloilla. Kansan suuri enemmisto, joka joutuu hankkimaan toimeentulonsa tyiivoimaansa myymallit eli palkkatydlla, on tuotanto- ja liikelaitos- SECIIET
SECPcT ten omistajista taloudellisesti riippuvainen ja heiddn valtaansa alistettu. Ndin syntynyt kapitalistien taloudellinen valta vaikuttaa yhteiskuntaeldmdn kaikilla aloilla. Monopolisoituminen on yhd lisdnnyt taloudellista harvainvaltaa. Kapitalismin kehitys on johtanut maassamme omien ja tuotannon valtavaan keskittymiseen, suuryhti- Oiden, -yhtymien ja -pankkien syntyyn sekd monopolien ja niiden vdlisten liittojen muodostumiseen. Ndmd yhtymdt mddrddvdt hinnoista, tuotantomddristd ja markkinoista. Pankkialalla ja kaupan piirissd on tapahtunut keskittymistd aivan samoin kuin teollisuudessakin. Teollisuus- ja pankkipddoma ovat kietoutuneet tiiviisti toisiinaa. Ndin on hyvin vdhdlukuisella, vain parikolmekymmentd sukua kdsittdvdlld kapitalistiryhmdlld suuri vaikutusvalta maamme talouseldmdssd. Lisdksi Suomen ja muun kapitalistisen maailman taloudelliset suhteet ovat lisdnneet maamme taloudellista riippuvuutta kansainvdlisestd kapitalismista. Monopolisoituminen ei ole merkinnyt yhteiskunnan kannalta jdrkevdn suunnitelmallisuuden lisddntymistd eikd myoskddn poistanut tuotannon anarkiaa. Lisdtdkseen voittojaan monopolikapitalistit tuotantoa laajentaessaan kuitenkin samalla tehostavat tyiitdtekevien joukkojen riistdmistd. Ndin he ylldpitdvdt jatkuvasti ristiriitaa laajenevan tuotannon ja vdestiin riittdmdttomdn. ostokyvyn vdlilld. Niin kauan kuin tuotantoeldmdssd sailyy kapitalistinen suuromistus, kapitalistien voitontavoiti telu estdd koko kansantalouden suunnitelmallisen johtamisen. 3.
4. 2. Valtio la talousadmd Niistd uusista tekijoistd, jotka viime vuosikymmenind ovat merkittdvdsti vaikuttaneet kapitalistisen talousjdrjestelmdn kehitykseen, on tdrkein sosialistinen maailmanjdrjestelmd. Sosialismi on antanut kapitalismille haasteen rauhanomaiseen kilpailuun. Siihen sen on ollut pakko vastata. Kanden maailmanjdrjestelman valisessd kilpailussa monopolit pyrkivdt entistd enemmdn kdyttdmddn hyvdkseen tieteellis-teknistd edistystd. Se edellyttdd joukkotuotantoa ja joukkokulutusta. Tuotannon nykyaikaistaminen vaatii myds yhd suurempia pdaomansijoituksia ja yhd korkeampaa tuotannon keskittdmistd. Kaikki tdmd merkitsee tuotantovoimien yhteiskunnallisen luonteen nun suurta lisddntymistd, ettd kapitalistinen jdrjestelmd ei vol endd tulla toimeen ilman valtiovallan aktiivista osallistumista talouseldmdn kulkuun. Maassamme kuuluu valtion yrityksiin joukko erittdin tdrkeiden alojen tuotantolaitoksia. Viime aikoina tdmd valtion ohjauksen tarve on saanut aikaan muotoja, jotka aikaisemmin ovat olleet ominaisia vain sosialistiselle taloudelle. Erittdin voimakkaana nousee esiin pyrkimys pitkdjanteiseen suunnitteluun ja ohjelmointiin. Vaikka monopolipddoma pyrkiikin siihen, ettd valtion liikelaitokset ja valtioenemmistoiset tuotantolaitokset eivdt toiminnassaan poikkeaisi sen sanelemasta talouspoliittisesta suuntauksesta vaan kytkeytyisivdt tiiviisti monopoleihin, nun toisaalta valtiojohtoisuuden lisddntyminen on sille vieras ilmio ja ristiriidas-,
sa kapitalismin perusolemuksen kanssa. Siksi koko yhteiskunnan mitassa tapahtuva yksityiskohtainen suunnittelu ja suunnitelmien toteuttaminen tbrmddvdt mybs jatkuvasti kapitalistisen omistusmuodon aiheutamiin esteisiin ja vaikeuksiin. 5. 3. Poliittinen demokratia Mitd laajempaa on poliittinen demokratia, sitd vaikeampaa on monopolikapitalistien kdyttdd hyvdkseen talouselamdn lisdantyvdd valtiojohtoisuutta. Siksi niiden jatkuvana pyrkimyksend on poliittisen demokratian kaventaminen. Samalla monopolit ja niiden hallitssmat taloudelliset huippujdrjestot'painostavat eduskuntaa, hallitusta ja virkakoneistoa toteuttamaan etujensa mukaista politiikkaa. Erittdin voimakas on niiden vaikutus armeijassa ja johtavan virkamiehistbn parissa. Suurpddoma ei ole kuitenkaan voinut alistaa valtiota ehdottomaan mddrdysvaltaansa, silld sodanjdlkeisissd laajentuneen demokratian oloissa sen on ollut pakko ottaa huomioon kansanjoukkojen yleinen mielipide ja erityisesti tythrdenliikkeen vaikutus. Ty6vdenliikkeemme kokemus osoittaa, ettd se voi yhtendisend ja voimakkaana vaikuttaa valtiollisiin ratkaisuihin ja laajentaa demokratiaa sekd saavuttaa merkittdviä tuloksia ty6tdtekevien taloudellisten etujen ja sosiaalisen turvallisuuden puolesta taistellessaan. Taloudellisen vallan keskittyminen harvalukulsen kapitalistiryhmdn kusiin merkitsee kuitenkin jatkuvaa rajoitusta ja uhkaa maamme valtiolliselle demokratia lle -Se merkitsee uhkaa jopa maamme turvallisuudelle ja
riippumattomuudelle, joita monopolikapitalistit eivdt ole kaihtaneet asettaa vaaranalaisiksi, jos niiden omat edut ovat sits. vaatineet. Niin kauan kuin talouden avainasemat ovat yksityiskapitalistien omistuksessa, porvaristo toteuttaa luokkavaltaansa valtiollisenkin demokratian alalla. 6. 4. SuurRadoma a kansa Samalla kun suurpadoman valta on kasvanut maassamme, sen pyrkimykset ovat joutuneet ristiriitaan yhd useampien ja laajempien vdestokerrosten elinetujen kanssa. Selvimpand ja taysin sovittamattomana -barna eturistiriita ilmenee suurkapitalistien ja kansan enemmiston muodostavan ty6vdenluokan vdlilld. Ennen muuta juuri tydvdenluokkaa riistamdlla monopolit ovat lisdnneet voittojaan ja taloudellista mahtiaan. TyOn voimaperdistymisen ja tuottavuuden kohoamisen sekd tieteen ja tekniikan edistymisen ansiosta saatu lisdantynyt tuotantotulos on suurimmaksi osaksi jaanyt suurkapitalistien hyvaksi. Keskeisestd asemastaan huolimatta ei tyovdenluokalla ole ollut mandollisuutta osallistua padtbksentekoon tuotantoelamassa, vaikka ratkaisut koskevat sills elintdrkeitd ongelmia. TyOvaenluokkaan kuuluvat aineellisten hyodykkeiden tuotantoon osallistuvat tyolaiset, joiden tydssa henkisen ponnistuksen osuus on jatkuvasti lisadntynyt. Mutta heiddn rinnalleen on kasvamassa yhd suuremmaksi se osa tyiivdenluokkaa, joka muodostuu eni alojen toimihetkiloista ja palveluelitkeinojen piirissd tybskentelevistd. Tyndiset ja toimihenkilot ovat palkkatybn
varassa eldvid vdestokerroksia, joiden tybehdot, elintavat ja elintaso yhd vdhemmdn poikkeavat toisistaan. Samaan tapaan jdrjestdytyen ja tyotaisteluja kdyden molemmat ryhmdt ovat mytis joutuneet puolustamaan oikeuksiaan ja etujaan. Suurpddoman pyrkimykset ovat ristiriidassa mytis sivistyneisttin taloudellisten etujen sekd koko kulttuurieldmdn kehityksen kanssa. Taloudellinen harvainvalta rajoittaa tiedemiesten, kirjailijain, taiteilijain ja tekniseen sivistyneistotin kuuluvien mandollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen eldmddn, tieteen, taiteen ja tekniikan kehittdmiseen heiddn koulutustaan, kykyjaan ja myos omaa persoonallista vakaumustaan vastaavalla tavalla. Samalla kun sivistyneisttin lukumddrd ja merkitys kasvaa, yhd useammat sen edustajat maisevat avoimesti tyytymdttomyytensd jdrjestelmddn, joka pitdd kehityksensd tdrkeimpand vaikuttimena voittoa ja korkeimpana lakinaan kilpataistelua ja joka jatkuvasti vain lisdd taloudellista eriarvoisuutta sen sijaan ettd pyrkisi sitd poistamaan. Maaseudun viljelijdvdestb on jo kauan ollut riippuvainen suurista puutavarayhtibistd. Suomen kapitalismin kehitys ldhti alkuun talonpojilta rytistettyjen metsdrikkauksien varassa. Mytihemmin ovat monopolisoituneet mytis maatalouden tuotteiden ja tarvikkeiden kauppaa sekd jalostusta harjoittavat samoinkuin maataloudelle pddasiallisen luoton antavat yrityksetkin. Viime aikoina ndiden yritysten pddomat ovat kietoutuneet voimakkaasti yhteen ja niistd on muodostunut taloudellinen 7.
8. sekd poliittinen voimaryhmittymd, joka ei endd riistd vain viljelijdvdestod vaan myos muita tyotatekevid vdestokerroksia. Maataloudesta on tullut monopoleista tdysin riippuvainen elintarviketeollisuuden raaka-aineiden tuottaja. Sen tuotteiden vdlitys- ja jalostuspaikkiot ovat jatkuvasti lisddntyneet samaan aikaan kun pienviljelijdin velkataakka on kasvanut. Valtaosa viljelmistd on nun pienid, ettei niiltd saa toimeentuloa. Pienviljelijdin ansiotoiden saantia tilan ulkopuolelta rajoittaa teollisuuden ja muun elinkeinoeldmdn yksipuolinen ja hidas kehitys, jota on ohjattu monopolien etujen mukaisesti. Se vaikeuttaa mytis pienviljelijdin ja heiddn perheenjdsentensd siirtymistd muille elinkeinoeldmdn aloille. Ndin monopolien valta saattaa pienviljelijdt suuriin vaikeuksiin ja koko maatalouden syvddn kriisiin. Vaikka pienyrittdjdt aikaisemmin olivat suhteellisen riippumattomia, nun nykyisin hekin ovat menettdneet itsendisyytensd monopoleille. Vain poikkeustapauksissa voi pddoma endd ldhted kasvamaan pientuotannosta, koska ainoastaan pitkdlle keskittynyt nykyaikaiseen tekniikkaan perustuva suurtuotanto on nykyisin kannattavaa ja riittavdsti voittoa tuottavaa. Yhd useammat pienyritykset ovat joutuneet ristiriitaan sekd itse kapitalistisen jdrjestelmdn ettd sen hallitsevan huippukerroksen, monopolikapitalistien kanssa. Tytivdenluokan lisdksi ovat siis vdestiin muutkin tytitdtekevdt kerrokset joutuneet vastakkain suurpddoman taloudellisen harvainvallan kanssa. Mutta itse,
9. kapitalistiluokkakaan ei ale enda nun yhtendinen kuin ennen. Sen huippukerroksen muodostaa monopoliporvaristo, jolla on hyvin pysyva kokoonpano ja jonka joukkoon muun porvariston on vaikea pdasta. Se on erottautunut omaksi ryhmakseen eika laheskaan aina ota huomioon muun porvariston etuja. 5. Suurpadoma kehityksen esteend Nykyaikainen korkealle kehittynyt tekniikka ja tuotannon automaatio voisivat tarjota erinomaiset edellytykset monipuoliselle inhimilliselle edistykselle. Maamme taloudelliset voimavarat tekisivat jo nyt mahdolliseksi nykyist. oikeudenmukaisemman ja vauraamman toimeentulon kaikille kansalaisille. Tasta huolimatta kansantaloudelliset vaikeutemme ovat jatkuneet vuodesta toiseen. Tydsvoiman maada pako, pysyva tytittbmyys, tuotantolaitosten vajaa kaytto, maaseudun pienviljelijavdeston heikko ty011istaminen ja padoman ulkomaille sijoittaminen osoittavat suurkapitalistien taloudellisen harvainvalhn merkitsevan kansallisten voimien ja varojen tuhlausta. Näin maassamme jatetaan kaytt6matta tuotannollisia voimia ja rikkauksia,jotka antaisivat mandollisuuden kehittad monipuolisesti suomalaista yhteiskuntaa ja nostaa jatkuvasti kansamme elintasoa. Monopolien harvainvalta ulottuu mytz henkisen tuotannon valineisiin, joiden kautta ne ovat voineet tuntuvasti jarruttaa maamme kulttuurikehitysta. Tieteellist tutkimusta ja siihen tarvittavien voimien
10. Monopolien harvainvalta ulottuu myos henkisen tuotannon vdlineisiin, joiden kautta ne ovat voineet tuntuvasti jarruttaa maamme kulttuurikehitysta. Tieteellistd tutkimusta ja siihen tarvittavien voimien koulutusta ei ole voitu suunnitella ja toteuttaa koko maata silmdlld pitden. Tietoliikenteen kehittyminen ja joukkotiedoitusvdlineiden levidminen avat lisdnneet ihmisten mandollisuuksia pddstd osalliseksi maailman kulttuurin erilaisista saavutuksista. Mutta nditd keinoja ei nykydbissa voida kdyttdd todella demok, raattisesti. Sensijaan suuret monopoliyhtymdt saavat kdyttdd natd vapaasti standardisoimaan ihmisten ajatuksia ja tunteita pyrkimyksilleen otollisiksi. Sitd tietd ne pddsevdt tunkeutumaan ihmisten jokapdivdiseen eldmdan, elintapoihin ja tottumuksiin rajoittaen samalla heiddn mandollisuuksiaan suhtautua ja osallistua kriittisesti sekd persoonallisen aloitteellisesti kulttuurija yhteiskuntaeldmddn. Kaikin keinoin ne pyrkivdt estdmddn rauhan, demokratian ja sosialismin aatteiden levidmisen. 6. Demokratian laalentaminen Suomen kansalla on valittavanaan kaksi mandollisuuttag Se vol antaa kehityksen kulkea kohti monopolien vallan jatkuvaa lujittumista, jolloin suurpddoma alistaisi maan taloudellisen, poliittisen ja kulttuurieldmdn tiukasti mddrddmisvaltaansa ja valtiosta tulisi monopolipddoman mielivallan vdline. Se merkitsisi maamme ja kansamme perusetujen uhraamista monopolien hyvdksi.
Toisena mandollisuutena on maamme talouseldmdn suunnitelmallinen yhteiskunnan valvonnassa tapahtuva kehittdminen, valtiollisen demokratian vahvistaminen sekd ' Suomen riippumattomuuden turvaaminen. SP on aina puolustanut porvarillisessakin yhteiskunnassa demokratian suomia oikeuksia ja vapauksia.oikeiston pyrkiessd niitd kaventamaan. Toisaalta arvostellessaan ankarastikin porvarillista demokratiaa puolue ei milloinkaan ole kohdistanut arvosteluaan sen demokraattisuuteen, vaan porvarilliseen rajoittuneisuuteen, siihen, ettd se on antanut liian vdhdn oikeuksia ja vapauksia tydtdtekeville vdestbpiimutta liian pal jon suunikkaille. MCP katsoo, ettd eduskunnan ja muiden valinnailisten valtio- ja yhteiskuntaelimien laajentaminen on demokratian kehittdmisen keskeisimpid edellytyksid. Samalla on pyrittdvd demokratisoimaan virkamieskuntaa, armeijaa ja muita valtion laitoksia sekd pidettdvd huolta siitd, ettd kansanvaltaisten ryhmien vaikutuksen lisdantyminen eduskunnassa ja valtioneuvostossa toteutuu samansuuntaisena kehityksend koko hallintokoneistossa.
12. Mddrdtietoinen valtiokoneiston kansanva1taist48tami nen ja demokraattisen ajattelutavan voimistuminen vdhentdvdt jopa ratkaisevalla tavalla oikeiston mandollisuuksia estdd vdkivalloin kehitystd. Suomenlaltiollisen eldmdn perinteisiin kuuluu poliittinen jdrjestaytyminen, monipuoluejdrjestelmd ja kansanedustuslaitos, jonka jdsenten valintaan ja toimintaan poliittiset puolueet vaikuttavat olennaisesti. MyOs kunnallinen itsehallinto on juurtunut syvdlle yhteiskuntaamme. Koko valtion hallinnon ja kunnallisen itsehallinnon muodostuminen todella kansanvaltaiseksi edellyttdd sanan-, kokoontumis- ja yhdistymisvapautta, lakko- ja mielenosoitusoikeutta, vapaita vaaleja sekd kaikkien kansalaisten tasaveroisia osallistumismandollisuuksia poliittiseen ja yhteiskunnaliseen eldmddn. MyOs oikeusjdrjestyksen puitteissa toimiva oppositio kuuluu demokratian kdytdntbon Suomen tybvdenliikkeen perinteitd kunnioittaen SKP puolustaa nditd oikeuksia ja vapauksia nun nykyoloissa kuin sosialismiin siirryttdessd ja sosialismin vallitessa. SKP on tdydellisen uskonnonvapauden kannalla ja katsoo samalla, ettd tdhdn liittyvd mielipidevapaus uskonasioissa edellyttdd valtion ja kirkon eroa. Ndmd kansalaisoikeudet ja vapaudet eivdt saa jaadd vain valtiosddnnossd mainituiksi muodollisiksi periaatteiksi, vaan on taattava myos mandollisuus toteuttaa ne kdytannossd. Demokratian syventdminen edellyttdd sen ulottamista mytis tydeldmadn. AmmatillidBn jdrjestojen asema tyontekijdin edustajina en i tasoilla, aina ty15-
paikoilta valtion korkeimpiin hallintoelimiin saakka, on vahvistettava ja niiden valtuuksia seka tehtdvdpiiria tyiintekij?-an taloudellisten ja sosiaalisten etujen valvojina on laajennettava. Tydintekijain oikeudet ty6paikoilla, jarjestaytymis- ja kokoontumisoikeus seka sananvapaus, on taattava. TyOntekijain osallistumisoikeuksia joko kehitetyn tuotantokomiteajarjestelmdn tai muiden valinnaisten elinten kautta tytipaikkansa hallintoon on laajennettava. MyOs luottamusmiesten asema ja toimivaltuudet on turvattava lakisauteisesti. TyOntekijain tyosuhde on turvattava nun, ettd sen mielivaltaiset katkaisemiset ja joukkoerottamiset eivat ole mandollisia.
13. Jokainen uudistus, joka heikentdd suurpddoman valtaa sekd lcdhottaa kansalaisten elintasoa, kaikki mikd parantaa heiddn valtiollista ja sosiaalista asemaansa ja lisdd heiddn yksilbilisid mandollisuuksiaan ja vapauksiaan on osana paljon laajemmasta uudistusprosessista. Ndiden uudistusten tielld ovat kuitenkin suuret monopolit, niiden taloudellinen ja poliittinen valta. SKP on valmis kaikkien monopolien sortamien kansanvaltaisten voimien kanssa yhteisty6hon, jonka pddmddrdnd on monopolien vallan kukistaminen ja ndiden monopolienvastaisten voimien yhteiseen liittoon nojautuvan valtiovallan pystyttdminen. - II osa - SUOMEN TIE SOSIALISMIIN Demokraattiset uudistukset ja parannukset aukaisevat osaltaan tietd sosialistisille uudistuksille ja parantavat sosialismiin siirtymisen mandollisuuksia. SKP ldhtee siitd, ettd tdmd kehitys johtaa envmmin tai mydhemmin silld, sosialismin aineelliset edellytykset ovat kypsyneet siina mddrin, ettd jokainen merkittdvd demokraattinen uudistus on samalla askel eteenpdin kohti sosialismia. Vasta silloin on Suomi todellinen kansanvalta, kun yksityisen suurteollisuuden ja suurpddoman omistajien harvainvalta on murrettu ja kansalaisten yhteisesti valitsemilla elimilld on ratkaiseva sananvalta sekd poliittisessa ettd taloudellisessa elamdssd.
14. 1. Rauhanomainen tie sosialismiin SKP:n peruspyrkimyksend on, etta sosialismi toteutetaan maassamme rauhanomaista parlamentaarista tieta, jolloin Suomen siirtyminen sosialismiin olisi monivaiheinen uudistusten.sarja. Monopolien valtaa, talous- ja yhteiskuntaelaman rakennetta ja valtasuhteita koskevat uudistukset ovat osa syvasti vaikuttavista vallankumouksellisista muutoksista, jotka johtavat sosialismiin. Tama edellyttad sosialististen uudistusten kannalle asettuvaa ja kyllin voimakasta eduskuntaenemmistbd seka sen luottamusta nauttivaa hallitusta. Niin ratkaisevan tarkeda osaa kuin eduskunta esittaakin, vol sen tyti onnistua vain silloin, kun Suomen kansan suuri enemmisto ja ennen kaikkea tyi5vdenluokka valittdmasti tuntee naiden uudistusten vaittamattomyyden ja on valmis niita toteutettaessa dktiivisesti tukemaan ja puolustamaan eduskuntaa ja siihen nojaavaa hallitusta. SKP pyrkii - jo tyi5vdenliikkeen vanhojen perinteiden mukaisesti - turvaamaan kansanvaltaisten ja rauhallisten menettelytapojen pysyvyyden ja jatkuvuuden seka kapitalistisen jarjestelman aikana ja tieta sosialismiin rakennettaessa etta sosialismin oloissa. Nykyinen kansainvalinen kommunistinen hike on todennut rauhanomaisen siirtymisen mandollisuuksien merkittavdsti kasvaneen meidan aikanamme. Rauhanomainenkin siirtyminen sosialismiin on vallankumousta, silla ratkaisevassa taitekohdassa siihen johtava kehityssarja merkitsee perinpohjaista yhteiskunnallista kaannetta. Kysymys ei ole tavanomaisesta hallitusten
15. vaihtumisesta, vaan suurtuotantovalineiden omistusmuodossa ja yhteiskuntaluokkien voimasuhteissa tapahtuvasta perusteellisesta muutoksesta. Sen ei kuitenkaan tarvitse tapahtua yhdella kertaa tai lyhyen ajan sisalla vaan se voi olla pitempiaikainen asteittainen kehityssarja. Sosialistiset vallankumoukset en i maissa ovat syntyneet ja kehittyneet omien historiallisten ja kansallisten erikoisolojensa mukaisesti. Sosialistisissa 'maissa nun voitoista kuin virheistakin saatu kokemus auttaa suuresti niita kommunistisia puolueita, jotka nyt valmistelevat tieta sosialismiin. Kansainvalisten kokemusten rinnalla on kuitenkin valttamatonta ottaa huomioon omat historialliset kokemuksemme seka kansallisten perinteittemme, erikoispiirteittemme, tottumustemme ja tapojemme madradva vaikutus. RaUhanomaisen tien edellytykset Suomessa Suomen erikoisolosuhteet, varsinkin maamme poliittisessa, yhteiskunnallisessa ja taloudellisessa tilanteessa tapahtuneet kehitysmuutokset ovat luoneet aikaisempaa otollisemmat edellytykset sosialismiin johtavien uudistusten toteuttamiselle. Suomessa on voimakas, valveutunut ja kokenut kommunistinen puolue, samoin sosialismiin pyrkiva kansandemokraattinen hike. TyOvdenliikkeen yhteistoiminnalle on kasvanut hyvat edellytykset ja vasemmistapuolueiden osuus on nun suuri, etta ne voivat saavuttaa enemmistbaseman parlamentissa ja yllapitaa seka vahvistaa sita. Yhdessa muiden kansanvaltaisten voimien kanssa ne voivat muodostua tehokkaaksi esteeksi
16. monopolikapitalismin vallankaytblle ja murtaa sen. Yhd laajemmat kansalaispiirit ovat alkaneet suhtautua kiinnostuksella ja mybnteisesti sosialismiin. Sosialismiin siirtymisen edellytyksiin on vaikuttanut ratkaisevasti se, etta monopolien vallankdyttb on joutunut ristiriiiaan laajojen vaestdkerrosten etujen kanssa samalla kun tybvaenluokan ja siihen rinnastettavien yhteiskuntaryhmien osuus vdestbsta ja vaikutus maamme yhteiskuntaelamdan jatkuvasti kasvaa. Valtiollinen demokratiamme on porvarillisesta rajoittuneisuudestaan huolimatta kehittynyt sotien keisend aikana suhteellisen vakaaksi. Nykyinen valtiosdantbmme ei kielld sellaisiakaan lainsdadannbllisid uudistuksia, jotka jo johtaisivat sosialistisiin muutoksiin. On myos taysin demokraattista uudistaa ja kehittda nun perustus- kuin muitakin lakeja lainsadddntdjdrjestyksen mukaisesti. Mybs Suomen ulkoiset suhteet luovat edellytykset rauhalliselle ja demokraattiselle kehitykselle. Ei ole mandoilista, ettd sisdinen demokraattinen kehityksemme voitaisiin murskata ulkoisen vakivallan avulla kuten tapahtui vuonna 1918. Suomen ja Neuvostoliiton vdlinen ystdvyys-, yhteistyb- ja avunantosopimus on vakiinnuttanut maamme ulkopolitiikan padlinjat. Sen pohjalta on kehitetty keskinaiseen luottamukseen, tasa-arvoisuuteen ja molemminpuoliseen etuun nojautuva ystdvyys ja yhteistyd taloudellisen, valtiollisen ja kulttuurielaman aloilla. Tata maamme ja kansamme elinetuja vastaava ja rauhanomaisen kehityksen turvaavaa ystavyytta ja yhteistybta kannattavat yhd laajemmat vdestbpiirit maassamme.
17. Lisdksi nakyy sosialistinen rakennustyb meille laheisena. Mita suuremmat ovat sen saavutukset, mitd nopeampi on tuotannon kasvu ja elintason nousu sosialistisissa maissa, sitd selvemmin nandadn sosialistisen talous- ja yhteiskuntajdrjestelmdn etevammyys. Kansallamme on mandollisuus varmistua siitd, ettd vain sosialismi Suomen olosuhteisiin oikein sovellettuna pystyy kayttamaan kansan parhaaksi sen luovan voiman, tarmon ja nerouden sekd yhdistamdan kansakunnan. Rauhanomaisen siirtymisen edellytyksena on kuitenkin, ettd maailmanrauha sdilyy, ja maailmanjarjestelmien vdlinen rauhallinen kilpailu voittaa kylmdn sodan., SKP:n kanta on, ettd sodan ja rauhan kysymyksessa maamme ei voi olla puolueeton. Mybs Suomi voi esittdd merkittavad osaa kansainvalisessa elamassa. SKP tukee voimakkaasti sellaista politiikkaa, mikd turvaa maailmanrauhan. Itsendisyytemme ja kansallisen riippumattomuutemme sdilyminen ja lujittuminen on eras demokraattisen kehityksemme perusedellytyksid. Vankka sisdinen demokratia, kaikkien kansanvaltaisten voimien yksimielisyys ja yhteisymmarrys suuria kansallisia arvoja puolustettaessa seka naapuriystavyyteen ja -luottamukseen perustuva ulkopolitiikka turvaavat parhaiten itsenaisyytemme ja vapautemme. SKP on laajan kansainvdlisen yhteistybn ja sosialistisen internationalismin kannalla. Puolue kannattaa kaikkia toimenpiteitd, jotka laukaisevat jdnnitystiloja maailmassa - ydinaseettomien vybhykkeiden muodostamista, ydinaseiden levidmisen estdmistd, ydinasekieltoa, rauhaa vahvistavien rajasopimusten solmimista, osittaista ja yleistd aseistariisuntaa. Suomen puolustuslaitoksen SECRE
tehtavand on turvata maamme puolueettomuus, minka jo solmimamme valtiosopimukset edellyttavat. 18. 3. Kansanvallan toteuttaminen talouselamassa Koko rauhanomaisen tien turvaaminen tahtad yksityisen suurpadoman vallan murtamiseen ja omistussuhteiden muuttamiseen nun, etta tuotantovalineiden padosa siirtyy edukunnan ja muiden kansalaisten demokraattisesti valitsemien elimien johtoon ja valvontaan. Se edellyttad, etta on suoritettava sellaisia syvallekayvia uudistuksia, jotka koskevat koko talous- ja yhteiskuntaelaman rakennetta ja luovat perustan sosialistiselle jarjestelmalle. Tallaisia rakenteellisia uudistuksia ovat esimakiksi yksityisten padomasijoitusten ohjelmointi ja valvonta, pankki- ja vakuutuslaitostoiminnan sittaminen valtion hallintaan, ulkomaankaupan saattaminen valtiovallan ohjaukseen seka yksityisen suurteollisuuden, suurten liikelaitosten ja luonnonrikkauksien kansallistaminen. Suomen kansantalouden kehittaminen edellyttad toisaalta myos valtiojohtoisen teollisuustoiminnan voimakasta laajentamista. Nama toimenpiteet on suoritettava nun, etta ne tekevat mandolliseksi suunnitelmallisen ja jarkiperdisen kansantalouden kehittdmisen, saattavat kansan tybn tulokset ja kansallisrikkaudet koko yhteiskunnan haltuun, varmistavat taystynlisyyden ja luovat pohjan voimakkaalle tuotantoelaman kasvulle ja kansalaisten elintason nousulle. Kansallistamistoimenpiteiden lainsdadantajarjestyksesta samoinkuin yhtibiden ja muiden kapitalististen laitosten pakkolunastuksesta valtiolle aiheutuvan SECC
19. korvauksen suuruudesta pddttdd eduskunta. Hallitusmuotomme sddtdmd Suomen kansalaisen yksityisomaisuuden perustuslaillinen turva ei koske juridisia henkilbitd kuten osakeyhtibitd. Hallitusmuoto sddtdd, ettd kansalaisten tybvoima on valtakunnan erikoisessa suojeluksessa. Tdmd perustuslain kirjain on toteutettava mybs kdytdnntissd nun, ettei kansalaisten tybvoimaa saada endd alistaa yksityisen suurpddoman riiston ja voitontavoittelun vdlineeksi ja ettd valtiovalta takaa myos tybnsaantimahdollisuuden kaikille sitd tarvitseville. On selvdd, ettd sosialismin kannattajat antavat jdrjestyneen aktiivisen joukkotukensa sosialistisia uudistuksia suorittavalle eduskunnalle. Nykyisinkin vallitseva demokratia aina ddninoikeusuudistusta mybten samoin kuin monet muut yhteiskunnalliset saavutukset ovat olleet osaltaan voimakkaan joukkoliikkeen tulosta. Sosialismiin siirtyminen ei ole mandollista ilman, ettd tybvden poliittiset ja ammatilliset jdrjestbt sekd mybs muut suuret kansalaisjdrjestbt osallistuvat siihen aktiivisesti. On mandollista, ettd sosialististen uudistusten puolesta toimivien joukkojen keskuudessa syntyy mybs uudenlaisia yhteistoiminnan muotoja ja elimid, jotka vdlittbmdsti edustavat en i ajatussuuntiin lukeutuvia sosialististen uudistusten kannattajia. 4. Kansanvaltaiset voimat yhteistybhbn Siirtymisvaiheen merkittdvid uudistuksia ei mikddn puolue Suomessa voi ratkaista yksinddn. Ennen kaikkea on vdittdmdtbntd tybvdenliikkeen yhtendisyys jalybvdenpuolueiden yhteistoiminta. Tdmdn yhteistoimin-
20. nazi ei suinkaan tarvitse merkitd puolueiden yhteensulautumista eikd niiden ohjelmallistakaan yhdenmukaistumista. Mikddn ty6vdenpuolueista, sen paremmin kommunistinen kuin sosialidemokraattinenkaan ei voi vaatia itselleen johtavaa osuutta toisiin puolueisiin ndhden. Sosialismiin siirtyminen edellyttdd luottamuksellista yhteistoimintaa liittolaissuhteessa olevien puolueiden kesken, mikd tietenkin on mandollista vain tdyden tasaarvoisuuden pohjalla. Se mikd puolue voidaan katsoa johtavaksi sosialismiin kuljettaessa, mddrdytyy tapahtumien kuluessa sen mukaan, miten kukin niistd edistdd sosialismin asiaa. Aika ja olosuhteiden muutokset ovat keventdneet tytivdenliikkeessd esiintyneiden ristiriitojen ja erimielisyyksien taakkaa. Nykymaailman tapahtumien luova tarkastelu nostaa esiin uudella tavalla joukon sethisiakin kysymyksid, joissa aikaisemmin vallitsi syvid erimielisyyksid. Sosialidemokraattien ja kommunistien keskuudessa esiintyy tosin edelleenkin erilaista ndkemystd nimenomaan suhtautumisessa sosialismiin. Toisaalta kdsityskantojen ldhentymiselle on syntynyt uusia mahdollisuuksia reaalisena seurauksena maailmassa tapahtuneista muutoksista, joiden tuloksena monet kommunisteja ja sosialidemokraatteja kiinnostavat ongelmat esiintyvdt uusissa muodoissa. Tdllaisia ovat mm. kysymys sodasta ja rauhasta, maailmanjdrjestelmien rauhanomaisesta kilpailusta ja rinnakkainolosta sekd kysymys sosialismiin siirtymisen rauhanomaisten mandollisuuksien lisddntymisestd. Tybvdenpuolueiden olisi yhteisesti selvitettdvd tahtovatko ne muuttaa Suomen kapitalistisen jdrjestelmdn sosialistiseksi, SICRET
21. mita ne sosialismilla Suomen oloissa tarkoittavat ja millaisia keinoja sen toteuttamiseksi olisi kdytettdvd. Ne suomalaiset sosialidemokraatit, jotka todella tahtovat kayttaa hyvakseen sosialismiin siirtymisen rauhanomaisia mandollisuuksia voivat saavuttaa tavoitteensa vain yhteisvoimin kommunistien kanssa. Sen,joka vilpittomasti ja johdonmukaisesti pyrkii sosialismin toteuttamiseen rauhanomaisin keinoin, on tehtava voitavansa tybvaen yhtendisen joukkovoiman lujittamiseksi ja sialismin kannattajien lisddmiseksi. Suoritettaessa rakenteellisia uudistuksia ja siirryttaessa sosialistisiin muutoksiin tarvitaan kuitenkin kansanvaltaisten voimien yhteistytita yli tybvdenliikkeenkin rajojen. Sellaisetkaan kansanvaltaiset liikkeet, jotka eivdt yield ole sosialismin kannalla, eivdt vol kieltdytyd kaikesta demokratian puolesta suoritettavasta uudistustoiminnasta. Kaytamnbn kokemus ja omien kannattajajoukkojensa keskuudessa syntyvd uudistusten tarve sanelee viime kadessa niiden suhtautumisen erilaisiin - talousrakennetta muuttaviinkin - lainsaadantotoimiin. Ilmoittaessaan siis tavoitteenaan olevan kapitalistisen jdrjestelmdn muuttamisen sosialistiseksi, on SKP nyt ja tulevaisuudessa edelleen valmis laajaan ja luottamukselliseen yhteistyohbn kaikkien kansamme parhaaksi toimivien kansanvaltaisten puolueiden ja ryhmien kanssa, vaikka ndiden kdsitykset uudistusten tavoitteista eivdt kavisikddn yksiin SKP:n omaksumien tavoitteiden kanssa. Ennen kaikkea olisi kansanvaltaisten puolueiden dtava yksimielisid siitd, ettd demokratia maassa on sailytettava ja sita kehitettava
22. ja ettd tdmd kehitys takaa parhaimmin myos kansaiisen itsendisyytemme ja itsemddrddmisoikeutemme, kansamme eldmisen ja tulevaisuuden perusehdon. - III- SOSIALISMI SUOMESSA Sosialistisen yhteiskunnan taloudellisen rakenteen ddriviivat ovat jo itse asiassa ndhtdvissd maamme taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessd. Niinpd Suomen kapitalismin kehitys on osoittanut valtion puuttumisen talouseldmddn entistd tarpeellisemmaksi, koska yksityiseen yrittdjdtoimintaan perustuva talouseldmdn kulku ei endd riitd turvaamaan hdiriostd ja ristiriidoista vapaata riittdvdn nopeaa taloudellista kasvua. MUtta nun kauan kuin valtiojohtoisuutta toteutetaan kapitalistisiin omistussuhteisiin kajoamatta, ei ole poistettu yhteiskunnan tarpeiden vaatiman taloudellisen kasvun pahinta estettd. Yhteiskuntamme perustaville ristiriidoille ei yield silloin ole loydetty ratkaisua. Tuotannon automaatio ja tieteen muihin uusiin saavutuksiin perustuva teollinen kehitys ei voi toteutua koko yhteiskunnan edun mukaisesti kapitalistisen yksityisomistuksen ja voitontavoittelun ahtaissa puitteissa. Siksi suurtuotannon vdlineet on siirrettdvd yhteiskunnan omistukseen ja suunnitelmalliseen johtoon. 1. Mitd sosialismi on Tdrkeimpien tuotantovdlineiden yhteiskunnallinen omistus on sosialismin perusta ja seri menestyksen rat-
23. kaiseva ehto. Mutta sosialismi ei merkitse vain omistusmuodon uudistamista. Se luo edellytykset kokonaan uudelle nykyaikaiseenslurteollisuuteen ja koko yhteiskunnan mitassa tapahtuvaan suunniteluun perustuvalle tuotantotavalle, joka kykenee turvaamaan yhteiskunnan kaikkien jdsenen toimeentulon tdydellisemmin kuin entiset tuotantotavat. Tuotantovdlineiden yhteiskunnallinen omistus poistaa mybs yhteiskuntaluokkien taloudellisten etujen sovittamattoman ristiriidan ja muuttaa perusteellisesti yhteiskunnan sosiaalista rakennetta. Sosialistisessa yhteiskunnassa ei ole taloudelliseen eriarvoisuuteen perustuvaa alistamista ja riistoa. Kansan tybtdtekevd enemmist6 saa sananvallan sille itselleen elintdrkeilld yhteiskuntaeldmdn aloilla. Se taas edellyttdd laajaa poliittista demokratiaa. Uusi yhteiskunta ja tuotantotapa vaativat man monipuolisesti kehittyneitd ja luovia yksilbitd. Siksi sosialistisen yhteiskunnan on annettava jdsenilleen kaikki edellytykset vapaasti kehittdd ja toteuttaa kykyjaan. Sosialismi vapauttaa ihmisen sokean vdlttdmdttbmyyden orjuudesta. Se merkitsee vapautta riistosta ja sorrosta, vapauttaa ty6ttbmyydesta ja sosiaalisesta turvattomuudesta, se on ihmisen henkisen ja moraalisen eldmdn vapautta rahan vallasta. Jos ihminen on kapitalisminkin aikana hallinnut luontoa merkittdvdssd mitassa, nun omia yhteiskunnallisia suhteitaan hdn pddsee hallitsemaan vasta sosialismissa. Tallainen ihminen ei ole endd itsestdthvieraantunut vaan hdn on itsensd valloittanut.
2. Sosialistinen demokratia 24. Tuotantovalineiden yhteiskunnallinen omistus ja tuotannon suunnitelmallinen yhteiskunnallinen hallinta voidaan toteuttaa vain silloin, kun tybvdenluokalla yhdessa muiden tyotatekevien vdestonosien kanssa on yhteiskunnassa ratkaiseva sananvalta. Tama tydvdenvalta on todellista kansanvaltaa, silla tybvden1uokka ja siihen rinnastettavat vaestokerrokset muodostavat kansamme valtavan enemmiston. Juuri tama osa kansaa ja sita edustava tydvdenliike on meilla Suomessa jo kapitalisminkin aikana johdonmukaisimmin ja uhrautuvimmin taistellut valtiollisen demokratian puolesta. Suomen kommunistinen puolue ldhtee siita, etta sosialitinen demokratia ei voi merkita talla taistelulla saavutettujen demokraattisten laitosten ja oikeuksien havittamista vaan niiden jatkuvaa kehittamista. On selvdd, ettei sosialismia meidan maassamme voida ryhtya toteuttamaan vakivalloin jonkin vahemmistbryhman toimesta kansan enemmistod vastaan. SKP:n kanta on, etta Suomessa tarvitaan sosialismin rakentamiseen alusta pitaen kansan enemmiston selvasti ilmaistua kannatusta nauttiva, demokraattisia perinteitd.kehittava ja demokraattisia menettelytapoja noudattava poliittinen valta, joka turvaa seka laillisesti ettd taloudellisesti kaikkien kansalaistensa demokraattiset oikeudet ja vapaudet. Sosialistisen valtion pddtokset ja ratkaisut syntyvat demokraattisessa jarjestyksessa ja ilmaisevat kansan enemmiston tahtoa. Sen lait ja oikeusnormit ovat samaiaisia kaikille. Sosialistisen valtion on mybs valvottava, etta niita
25. noudatetaan. Jos sosialistinen valtio joutuu kdyttdmddn pakkokeinoja ne tarkoittavat aina kansan suuren enemmiston asian puolustamista sen vihollisten mandollisilta hytikkdyksiltd. Sosialistinen demokratia ei rajoitu vain demokraattisten perinteiden vaalimiseen. Kansan aktiivisen osanoton yhteiskuntansa asioiden hallintaan tulee sosialismiin siirryttdessd monin verroin kasvaa siitd, mitd se on ollut kapitalismin oloissa. Se merkitsee demokratian laajentamista ja sen muotojen jatkuvaa kehittdmistd. Tekninen kehitys tulee tarjoamaan demokratialle uusia keinoja, jotka helpottavat sen toimintaa. Edustuksellisen ja vdliitdman demokratian yhdistdmisen tietd tulee sosialistinen demokratia kehittdmddn yhd tdydellisemilld kansanvallan muotoja. 3. Sosialistiset tuotantosuhteet Sosialististen tuotantosuhteiden perustana on tdrkeimpien perustuotantovdlineiden yhteiskunnallinen omistus, jonka erddna pddmuotoja on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi valtion omistus. Kun sosialistinen valtio on kansanvaltainen valtio, merkitsee tdmd sitd, ettd ratkaisevat tuotantovdlineet ovat koko kansan omistuksessa ja valvonnassa. Valtion omaisuuden luominen tapahtuu kansallistamalla kapitalististen suuryhtitiiden ja monopolien hallussa olevat teollisuusja muut liikeyritykset, luonnonrikkaudet, suurpankit, vakuutuslaitokset ja ulkomaankauppa. Samalla kun niitd laajennetaan ja kehitetddn, perustaa valtio jatkuvasti uusia tuotantolaitoksia. Valtion omistuksessa olevien tuotanto- ja liikelaitosten on toimittava sosialisti-
sen kannattavuus- ja voittoperiaatteen pohjalta ja niiden kesken vallittava terve taloudellinen kilpailu. Suurtuotannon keskitetty suunnittelu ei saa tyrehdyttdd tuotantolaitosten itsendista aloitteellisuutta. Meilla Suomessa, missa perinteellisesti on muodostunut kunnallinen itsehallinto, voidaan eraiden tuotantolaitosten kunnallista omistusta pitaa suotavana. Sosialistisen omistuksen muotona on pidstava mytis kaikkea sellaista ryhmaomistusta, joka ei aseta ihmisid eriarvoiseen asemaan eika tee mandolliseksi taloudellista alistamista ja riistoa. Eras tallainen ryhmaomistuksen muoto on osuuskunnallinen omistus, jonka kehitysta sosialistisen valtion tulee omalta osaltaan tukea. Sosialistinen omistus syrjayttad yksityisomistuksen vain salaisissa tapauksissa, joissa tuotantovoimien kehitys ja tytivoiman riiston lopettaminen seka yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus sita vaativat. SKP:n kanta on, etta monet yksityisomistuksessa olevat pienyritykset ja keskisuuretkin yritykset voivat sosialismia rakennettaessa merkittavalla tavalla auttaa taloudellista kehitysta ja yllapitad korkeaa palvelutasoa. Kim ne /lain antavat oman panoksensa sosialismin rakentamiseen, on luonnollista, etta sosialistinen valtio tulee antamaan niille tarvittavan then. Yhteiskunnallisten jarjestyneiden pientuottajien yksityinen omistusoikeus tuotantovalineisiinsa voi hedelmallisella tavalla yhdistya sosialistiseen suunnitelmatalouteen. TyOtatekevien vaestokerrosten yhteiseen liittoon nojautuva sosialistinen valtio ei riista tyotdtekevdata viljelijavdestoltd sen maata ja muita tuotanto- 26.
27. vdlineitd. Kehittdessddn voimakkaasti elinkeinojen kesken sosialistinen jdrjestelmd helpottaa sitd haluavien pienviljelijoiden ja heiddn perheenjdsentensd siirtymistd muille aloille ja antaa toisaalta maatalouteen jaaville uusia kehitysndkoaloja. Vapautuva maa kdytetddn pienviljelmien elinkelpoisuuden parantamiseen ja valtiovalta auttaa en i muodoin niitd tuotannon kehittdmisessd sekd talouden lujittamisessa. Tekninen edistys on kuitenkin jo saavuttanut maataludessakin sellaisen tason, ettd tdten muodostuvat perheviljelmdt jaavdt tuotantoyksikkdind liian pieniksi. Niald on yhd vaikeampi kdyttdd hyvdksi nykyaikaista tekniikkaa. Sekd kansan elintason kohottaminen ettd viljelijdvdeston omat edut vaativat siirtymistd koneiden yhteiskdyttoon ja myos muun yhteistoiminnan kehittdmistd maa- ja metsdtaloudessa. Tdmd vol kuitenkin tapahtua vain viljelijdvdesttin oman vapaaehtoisen osuustoiminnan tietd, iota sosialistinen valtio luonnollisesti tukee. Sen avulla viljelijdvdesto voi ratkaisevasti parantaa tyon tuottavuutta, keventdd tytitddn, lyhentdd tybaikaansa ja pddstd osalliseksi lomaeduista. 4. Henkilbkohtainen omistus Suurtuotantovdlineiden yksityisomistuksen poistaminen lopettaa ihmisten taloudellisen eriarvoisuuden, alistamisen ja tytivoimen riiston. Ainoaksi ihmisen arvon mitaksi tulee hdnen tyonsd. Kim kukin saa tydsuorituksensa mukaisen ansion, jaa kaikki siten hankittu henkilokohtaiseksi omaisuudeksi. Sosialismi ei suinkaan poista tdllaista omistusta. Pdinvastoin se tekee mandolliseksi tyotdtekeville kartuttaa sit.
28. yield suuremmassa mddrdssd kuin kapitalismi, koska tybn avulla hankitun henkilbkohtaisen omaisuuden kasvulle ei ole esteitd. Ainoa rajoitus on, ettd sitd ei saa kdyttdd toisten ihmisten taloudelliseen alistamiseen ja riistoon. Tdmd henkilokohtainen omaisuus voi siirtyd sosialisminkin oloissa perillisille. Sosialismin vallitessa ihmisten omalla tyblld ansaittujen tulojen kohoaminen voi vdlittbmdsti ja kokonaan kohottaa heiddn elintasoaan ja kulutustaan. Heiddn ei ale pakko itse huolehtia toimeentulostaan sairauden ja vanhuuden varalta eikd lastensa kouluttamisesta, koska sosialistisen yhteiskunnan tulee turvata riittdvdn hyvin nditd osin jdsentensd tulevaisuus. Asumiskustannukset eivdt kohtuuttomasti kavenna tybtdtekevien tuloja, koska asuntorakennustoimintaa ei harjoiteta endd kapitalististen liikeperiaatteiden mukaan. Verotaakka, ei kuormita tybtdtekevdd siten kuin kapitalismin oloissa. Aivan ratkaisevasti lisdd sosiaalista turvallisuutta se, ettd tybttbmyys ja siihen liittyvd huoli huomisesta hdvidd lopullisesti sosialistisessa yhteiskunnassa. 5. Sosialistisen tuotantotavan kehitys Kim kapitalististen tuotantosuhteiden jarruttava vaikutus tu otantovoimien kehitykseen lakkaa tuotantovdlineiden yhteiskunnallisen omistuksen toteuduttua, nun tuotantovoimat voivat kehittyd esteettbmdsti nykyaikaiseen tieteeseen ja tekniikkaan nojautuen. Vasta sosialismissa voidaan automaatiota ja yleensd tieteellis-teknistd edistystd kayttdd mandollisimman inhimillisten tybehtojen luomiseen ja ihmisten henkisten
29. sekd fyysisten kykyjen mandollisimman monipuoliseen kehittdmiseen. Ty6 muuttuu luonteeltaan luovaksi tieteellis-tekniseksi toiminnaksi ja tieteestd tulee vdlitbn tuotantovoima. Tekniikasta tulee ihmisen vapautumisen vdline. Yhteiskunnallinen omistus tekee mandolliseksi koko maan talouseldmdn suunnitelmallisen ohjauksen ja hallinnan, maamme taloudellisten voimavarojen jdrkevdn kdyton ja tuotannon nopean kasvun. Sosialistinen ratkaisu on ihmiskunnan tdhdnastisten saavutusten pohjalta tapahtuva harppaus eteenpdin siitd mitd kapitalismi on kansalle antanut. Sosialististen taloussuunnitelmien laatimisessa yhdistetddn demokraattisella tavalla ty6tdtekevien joukkojen aktiivinen aloitteellisuus tieteellisiin suunnjttelumetodeihin. Tdmd edellyttdd yhteiskunnan taloudellisten lainalaisuuksien tarkkaa tieteellistd tutkimista ja seuraamista sekd yhteiskunnan toimenpiteiden, laitosten ja jdrjestojen toiminnan tietoista saattamista nditd lakeja vastaaviksi. Tuotantovdlineiden yhteiskunnallisen omistuksen mukana vaihtuu yhteiskunnallisen tuotannon anarkia suunnitelmalliseksi ja tietoiseksi jdrjestykseksi. Vaikka sosialismin puitteissa yield harjoitetaankin tavaratuotantoa, se eroaa oleellisesti kapitalistisesta tavarataloudesta. Se ei merkitse endd talouden sokeaa luonnonvoimaista kehitystd eikd esineiden herruutta tuottajiin ndhden. Tekniikkaa hallitsevat itse tuottajat, tyontekijdt, jotka voivat aktiivisesti vaikuttaa ja osallistua tuotannon johtoon
30. ja talouden suunnitteluun. Sosialismin vallitessa talouseldmdn hallinta ei ole jonkin sosiaalisen ryhmdn etuoikeutena vaan tybtdtekevdt itse isdntiddn. 6. Sosialistinen kulttuurieldmd Yhteiskunnan taloudellisen ja poliittisen rakenteen uudistumista seuraa mybs perustavia muutoksia kulttuurin piirissd. Koko kansan aineellisten tarpeiden yhd tdydellisempi tyydyttdminen johtaa sosialismin oloissa ihmisten tarpeiden ja harrastusten laajenemiseen aineellisen eldmdn alalta henkisen eldmdn ja kulttuurin pariin. Ihminen ei ole vain kuluttaja vaan myiis aineellisten ja henkisten arvojen luoja. Tarve luovaan tyiihbn on eras inhimillisid perustarpeita. Inhimillisen yhteiseldmdn oikeudenmukainen ja jdrkevd jdrjestdminen edellyttdd, ettd kaikille tajoutuisi kykyjensd mukainen mandollisuus tdmdn tarpeen tyydyttdmiseen. Toisaalta uusi yhteiskunta ja tuotantotapa tarvitsevat vdlttdmdttd mandollisimman monipuolisesti kehittyneitd luovia yksilbitd. Sosialistisen yh-. teiskunnan on kyettdvd jdrjestdmddn kaikille tilaisuus vapaasti kehittdd ja toteuttaa kykyjaan. Yhteiskunnan jokaiselle jdsenelle on tehtdvd todella kdytdnnbssd mandolliseksi omaksua historiallisen edistyksen saavutukset ja osallistua ndiden saavutusten lisddmiseen. Tdmd edellyttdd varallisuudesta ja yhteiskunnallisesta asemasta tdysin riippumatonta koulutusta mybs korkeakouluissa ja tdydellistd demokratiaa kulttuurieldmdn kaikilla aloilla. Luovan kulttuurin edustajien, tiedemiesten, kir-
31. jailijoiden ja taiteilijoiden tyt voi mybs parhaiten menestyd ja tuottaa suuria saavutuksia silloin, kun koko kansan kulttuuritaso on korkea ja kun kansa tuntec kiinnostusta tdtd tybtd kohtaan. Tiedemiesten ajatuksia ja taiteilijoiden luomistybtd ei voida ohjata hallinnollisen menetelmin. Tiede ja taide voivat saavuttaa tdyden kukoistuksen vain kaikkein laajimman sen ja yheiskunnallisen vapauden oloissa. SIP ldhtee siitd, ettd sosialistisen valtion tulee kaikin keinoin turvata nun aineellisesti kuin moraalisesti -barna luovan tytin vapaus. Tieteen ja taiteen edustajien mandollisuudet osallitua ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen eldmdan myts lisddntyvdt oleelliseti. Tuotantovalineiden yhteiskunnallinen omistus luo perustan tuotantovoimien laajalle ja nopealle kehitykselle. Se taas ei vaadi vain nykyaikaista tekniikkaa vaan mybs monipuolisesti kehittyneitd ihmisid. Mita tdydellisemmin ja monipuolisemmin ihmisten lahjat ja kyvyt pddsevdt esiin ja kehittymddn sitd paremmin toteutuvat sosialismin periaatteet. Siksi sosialistisen yhteiskunnan jdsenten tulee olla sekd sosiaalisia ettd persoonallisia yksilbitd. Sosialismi on luovista ajatuksista jaaloitteista rikkaiden, eikd suinkaan sokeasti kuuliaisten ja vailla itsendista ajattelukykya olevien ihmisten yhteiskunta. Se on ensimmainen yhteiskunta, "jossa kunkin ykslion vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen edellytyksena" (Marx-Engels: Kommunistisen puolueen manifesti).
.1. CRET 32. 7. Sosialismista kommunismiin Tehdessddn lopun tuotantovdlineiden yksityisomistuksesta ja taloudelliseen eriarvoituuteen perustuvasta alistuksesta ja riistosta sosialismi luo pohjan kansakunnan todelliselle eheydelle, kulttuurin kukoistukselle ja yksilon vapaalle kehitykselle. Samalla se avaa tien asteettaiselle siirtymiselle kommunistsen yhteiskunnan korkeampaan vaiheeseen. Tdmd merkitsee ennen kaikkea sellaista tuotteiden runsautta, ettd jokainen yhteiskunnan jdsen voi saada nditd tarpeittensa mukaan. Siihen voidaan pddstd vain tuotantovoimien korkealla tasolla. Kommunismin vallitessa ei ole yhteiskunnallisia luokkaeroja. Silloin katoaa mytis oleellinen ero henkisen ja ruumiillisen tybn vdliltd ja maaseudun ja kaupungin vdliltd. Tekniikan edistyminen ja ihmisten henkisen tason jatkuva kasvu johtaa siihen, ettd ihmiset alkavat tuntea tython sisdistd tarvetta, jonka tyydyttdminen tuottaa heille mielihyvdd. Tdtd tarvetta tyydyttdessddn he tekevdt tyotd vapaaehtoisesti ja kykyjensd sekd taipumustensa mukaisesti yhteiseksi hyvdksi. On selvdd, ettd ihmisten kaikkien tarpeiden lopullista ja tdydellistd tyydyttdmistd ei voida koskaan saavuttaa. KoSka kehitys kulkee mytis kommunismissa eteenpdin, syntyy sen mukana aina mytis uusia tarpeita, jotka on tyydytettdvd. KdytannOssd toteutuva kommunistinen yhteiskunta tulee olemaan taloudellisista huolista vapaiden ihmisten kulttuuriyhteiskunta, jonka kehitykselld ei ole rajoja.
33. - IV osa - SUOMEN KOMMUNISTINEN PUOLUE Tama ohjelma on SKP:n ehdotus ratkaisuksi joihin Suomen taloudellinen, sosiaalinen, poliittinen ja kulttuurieldma on kapitalistisen yhteiskunnan nykyisessd kehitysvaiheessa ajautunut. Puolue esittad fassa ohjelmassaan Suomen kansalle sosialistisen vaihtoehdon, jota se pitad ainoana jarkevand ja oikeudenmukaisena ratkaisuna tulevaisuuden Suomelle. Sosialismi ei toteudu itsestaan. Siihen tarvitaan jarjestynytta toimintaa. Taman toiminnan jdrjestaminen on SKP:n peruspyrkimyksend. Mutta Jo kapitalisminkin vallitessa se tekee kaikkensa omalla tynadan eldvdn kansanosan taloudellisten, sosiaalisten ja poliittisten oikeuksien ja etujen puolesta. Suomen yhteiskuntakehityksessa tarvitaan tehokasta poliittista voimaa, joka pystyy osoittamaan edistykselliset ratkaisut nun tdmdn paivan kuin pitkdn aikavdlinkin ongelmiin. SKP pyrkii kaikessa toiminnassaan tdyttamdan taman vaativan tehtdvdn asettamat velvoitukset. 1. SKP - tytvdenpuolue SKP on laaja marxilainen tydvaenpuolue, joka puolustaa tydvdeston, toimiherikiloiden, sivistyneiston ja viljelijavdeston yhteisid etuja ja oikeuksia kaikissa olosuhteissa. Suurin osa ndistd vdestbkerroksista kuuluu tai on parhaillaan siirtymassa tydvdenluokkaan, josta jo nyt on tullut Suomen suurin yhteiskuntaluokka. Tdmdn luokan sisalla on tapahtunut merkittavid rakennemuutoksia sen uusien kerrosten nopean kasvun seurauksena. Tybldisten
34. rinnalle on kasvamassa yhd suuremmaksi palvelus - ja toimihenkildihin kuuluva tydvdenluokan osa. SKP tukee ndiden kummankin tydvdenluokan kerroksen vaatimuksia ja taistelua elinetujensa ja oikeuksiensa puolesta. Puolue pyrkii edistdmddn tyndisten ja toimihenkildiden vdlisten yhteyksien kasvua ja pitdd vdattdmdttdmdnd ndiden poliittista yhtendisyyttd. Tuotantovdlineitd omistamattomalla ja palkkatydtd tekevdlld tydvdenluokalla on keskeinen ja ratkaiseva asema yhteiskunnallisessa tuotannossa. Tuotantovoimien kehittyessd ja kasvaessa sen merkitys lisddntyy jatkuvasti. Samalla sen edut ja pyrkimykset ovat kapitalististen omistussuhteiden kanssa ristiriidassa selvemmin ja kdrkevdmmin kuin muiden vdestokerrosten. Siksi tytivdenluokka muodostaa sen perusvoiman, jota ilman demokratian laajentaminen ja sosialismiin siirtyminen ei ole mandollista. Mutta meiddn aikanamme ovat jo monet muutkin kuin vain tydvdenluokkaan kuuluvat kiinnostuneita sosialismista, koska se merkitsee ratkaisua myds heiddn ongelmilleen ja vastaa myds heiddn etujaan. Tieteen ja taiteen harjoittajiin kuuluva sivistyneistd on tullut nun asemaltaan kuin pyrkimyksiltddnkin yhd ldhemmdksi tydvdenluokkaa ja sosialistisia tavoitteita. Samoin pienyrittdjdt ja viljelijdvdesto ovat omakohtaisesti voineet todeta monopolien vallan ja koko kapitalistisen yhteiskuntajdrjestelmdn yleisen kehityssuunnan olevan etujensa ja pyrkimystensd kanssa rietiriidassa. SKP pyrkii edistdmddn kaikkien vdestokerrosten vdlista yhteistydtd suurpddoman vath.n rajoittamisen ja SECR: