KK 704/2005 vp Astrid Thors /r SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 704/2005 rd Onödiga privata hälsotest Till riksdagens talman Flera organisationer har varnat för att spridningen av privata hälsotest kan leda till mera skada än nytta i hälsovårdssystemet. Enligt uppgifter i brittisk press varnade "the British Medical Association" den 23.8.2005 för att t.ex. PSA-screening för prostatacancer och vissa elektrokardiogram för att få fram hjärtsjukdomar kan ge felaktiga resultat som leder till onödig oro och onödiga fortsatta undersökningar. Med hänvisning till det som anförs ovan får jag i den ordning 27 riksdagens arbetsordning föreskriver ställa följande spörsmål till den minister som saken gäller: Är regeringen medveten om den varning som British Medical Association anslutit sig till angående onödiga privata hälsotest, i vilken utsträckning används denna typ av privata test i Finland och har regeringen övervägt att göra en uppföljningsundersökning eller rekommendationer om denna typ av test? Helsingfors den 6 september 2005 Astrid Thors /sv Version 2.0
Suomennos KK 704/2005 vp Astrid Thors /r KIRJALLINEN KYSYMYS 704/2005 vp Yksityisten terveystestien tarpeettomuus Eduskunnan puhemiehelle Useat järjestöt ovat varoittaneet siitä, että yksityisten terveystestien leviämisestä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä terveydenhoitojärjestelmässä. Britannian lehdistössä esiintyneiden tietojen mukaan the British Medical Association varoitti 23.8.2005 siitä, että esim. eturauhassyövän PSA-seulonta ja eräät EKG-tutkimukset sydänsairauksien löytämiseksi voivat antaa vääriä tuloksia, jotka johtavat tarpeettomaan huoleen ja tarpeettomiin jatkotutkimuksiin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen turhia yksityisiä terveystestejä koskevasta varoituksesta, johon British Medical Association on yhtynyt, missä määrin tämäntyyppisiä yksityisiä testejä käytetään Suomessa sekä onko hallitus harkinnut seurantatutkimusta tai suosituksia tämäntyyppisten testien osalta? Helsingissä päivänä 6 syyskuuta 2005 Astrid Thors /r 2
Ministerin vastaus KK 704/2005 vp Astrid Thors /r Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Astrid Thorsin /r näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 704/2005 vp: Onko hallitus tietoinen turhia yksityisiä terveystestejä koskevasta varoituksesta, johon British Medical Association on yhtynyt, missä määrin tämäntyyppisiä yksityisiä testejä käytetään Suomessa sekä onko hallitus harkinnut seurantatutkimusta tai suosituksia tämäntyyppisten testien osalta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hallitus on tietoinen BMA:n varoituksesta. Kyseessä on yksityisen järjestön kannanotto, joka sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mukaan ei ainakaan tässä vaiheessa edellytä Suomen viranomaisilta toimenpiteitä. Yksityisesti tehtäviä terveystestejä ei tilastoida. Terveystestejä määrätään yksityisvastaanotoilla asiakkaille todennäköisesti enemmän oireiden perusteella kuin täysin oireettomille henkilöille. Ulkomaisilta verkkosivuilta voi kuka tahansa tilata mm. joidenkin tautien kohonnutta riskiä selvittäviä testejä. Julkisuudessa esiintynyt keskustelu oireettomien miesten seulonnoista on saattanut lisätä niiden miesten määrää, jotka toivovat PSA-näytteen ottoa. Suomessa on käynnissä oireettomien miesten PSA-seulontaa koskeva tutkimus. Tutkimus päättyy vuonna 2007 ja alustavia tuloksia on luvassa 2008. Suomessa sekä kunnallisessa terveydenhuollossa, että sairausvakuutuksesta korvattavassa yksityisessä terveydenhuollossa tutkimukset tehdään lääkärin tai hammaslääkärin lähetteen perusteella. Sairausvakuuslain 2 luvun 1 :n mukaan vakuutetulle korvataan sairaanhoitona lääkärin ja hammaslääkärin suorittama ja määräämä tutkimus. SVL:n 2 luvun 2 :n 2 momentin mukaan vakuutetulle sairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset korvataan siltä osin kuin hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle maksamaan. Tarpeelliseksi sairaanhoidoksi on katsottu myös lääkärin suorittama mahdollisen sairauden toteamiseksi tai hoidon määrittelemiseksi tehty tutkimus. Sairausvakuutuksesta ei korvata ennalta ehkäisevää hoitoa, rokotuksia eikä terveystarkastuksia. Myöskään esimerkiksi ikäryhmittäin tehdyt seulontatutkimukset, kuten mammografia-, osteoporoosi-, kolesteroli-, eturauhas- tai Papatutkimukset eivät kuulu korvausten piiriin. Jos yksittäiselle vakuutetulle tehdään esimerkiksi eturauhassyövän poissulkemiseksi PSAtutkimus, SVL:n mukaisen korvauksen edellytys on lääkärin ennen tutkimusta tekemä arvio, että tutkimus liittyy tarpeelliseen sairaanhoitoon. Tutkimus voi antaa väärän negatiivisen tuloksen, jolloin se jää viitearvojen puitteisiin huolimatta sairauden olemassaolosta, tai väärän positiivisen tuloksen, jolloin viitearvojen ylittymisestä huolimatta vakuutetulla ei ole epäiltyä sairautta. Johtopäätösten tekeminen edellyttää asiantuntijuutta. Tutkimustuloksen numeerisen arvon lisäksi asiaankuuluvan ammattikoulutuksen saaneen henkilön tulee aina voida arvioida sitä myös vakuutetun oirekokonaisuuden ja kliinisten löydösten perusteella. Kun edellä kuvattua säädöspohjaa noudatetaan niin Suomessa ei turhia yksityisiä terveystestejä tueta sairausvakuutuksella. Yksityisesti voidaan kuitenkin tarjota sellaisia terveystestejä, 3
KK 704/2005 vp Astrid Thors /r Ministerin vastaus minkä asiakas itse maksaa tai yksityisen vakuutuksen kautta korvataan. Silloin pitää kiinnittää huomiota siihen, että seulontaan ei riitä testi ja sen tuloksen ilmoittaminen. Siihen kuuluu myös palveluorganisaatio, jossa jatkotutkimukset ja hoito järjestetään. Yksityinen terveystesti ei tällaista jatkohoitoa sisällä, mikä voi aiheuttaa asiakkaalle psyykkistä stressiä ja käytännön hankaluuksia. Tulosten merkitys sekä jatkotutkimusten tarve ja järjestäminen voivat jäädä epäselväksi. Yksityisen terveydenhuoltoyksiköiden ja ammattihenkilöiden valvontaelimenä toimii lääninhallitus ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus. Myöskin laki potilaan asemasta ja oikeudesta sekä kuluttajasuojasäännökset antavat oikeuden hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Kaikkiin diagnostisiin tutkimuksiin liittyy väärän positiivisen tuloksen mahdollisuus, eli terveen ihmisen testitulos viittaa taudin mahdollisuuteen. Terveiltä ihmisiltä otetuista verikokeista noin 5 % on määritelmän mukaan poikkeavia eli osuu viitearvojen ulkopuolelle. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti lokakuussa 2003 seulontatyöryhmän, jonka tehtävä on arvioida Suomessa käytössä olevia sekä uusia käyttöön ehdotettuja seulontamenetelmiä ja -käytäntöjä. Seulontatyöryhmä on luonut työvälineekseen seulontojen arviointikriteerit, joita voidaan käyttää perustana arvioitaessa myös yksityisten seulontatestien käyttöönottoa. Seulontatyöryhmän arviointikriteerit ja kannanotot ovat käytettävissä ministeriön kotisivulla ja niitä on alettu jakaa eri osapuolille. Sosiaali- ja terveysministeriö on viime vuosina kiinnittänyt entistä enemmän huomiota seulontaan ja tämä suhtautuminen tulee jatkumaan. Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2005 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 704/2005 vp Astrid Thors /r Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 704/2005rd undertecknat av riksdagsledamot Astrid Thors /sv: Är regeringen medveten om den varning som British Medical Association anslutit sig till angående onödiga privata hälsotest, i vilken utsträckning används denna typ av privata test i Finland och har regeringen övervägt att göra en uppföljningsundersökning eller rekommendationer om denna typ av test? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Regeringen är medveten om BMA:s varning. Det rör sig om ett ställningstagande av en enskild organisation, och det förutsätter enligt social- och hälsovårdsministeriets uppfattning åtminstone i detta skedde inte några åtgärder från de finska myndigheternas sida. Det förs inte statistik över de hälsotest som görs privat. Hälsotest ordineras sannolikt på privatmottagningar mera på basis av symptom än till helt symptomfria personer. På utländska webbsidor kan vem som helst beställa bl.a. test som undersöker förhöjd risk för vissa sjukdomar. Den diskussion som har förts i offentligheten om screening av symptomfria män kan ha ökat antalet män som önskar att ett PSA-prov skall tas. I Finland pågår en undersökning som gäller PSA-screening av symptomfria män. Undersökningen avslutas år 2007 och preliminära resultat har utlovats år 2008. I Finland görs undersökningarna på remiss av läkare eller tandläkare, såväl inom den kommunala hälso- och sjukvården som inom den privata hälso- och sjukvård som ersätts av sjukförsäkringen. Enligt 2 kap. 1 i sjukförsäkringslagen får en försäkrad ersättning för av läkare och tandläkare utförd och föreskriven undersökning och vård. Enligt 2 kap. 2 2 mom. i sjukförsäkrigslagen ersätts en försäkrad för kostnaderna för sjukvård till det belopp kostnaderna för vården skulle ha uppgått till för den försäkrade med undvikande av onödiga kostnader, men utan äventyrande av den försäkrades hälsa. Som nödvändig sjukvård betraktas också av läkare utförd undersökning för att konstatera eventuell sjukdom eller för att bestämma vården. Sjukförsäkringen ersätter inte förebyggande vård, vaccineringar eller hälsokontroller. Till exempel screeningar som görs åldersgruppsvis, såsom mammografi-, osteoporos-, kolesterol-, prostata-, eller Papa-undersökningar, omfattas inte heller av ersättningarna. Om en enskild försäkrad till exempel genomgår en PSA-undersökning för att utesluta prostatacancer, är förutsättningen för ersättning enligt sjukförsäkringslagen att det före undersökningen föreligger en läkarbedömning om att undersökningen ansluter sig till nödvändig sjukvård. En undersökning kan ge ett felaktigt negativt resultat, så att det faller inom referensvärdena trots att patienten har sjukdomen, eller ett felaktigt positivt resultat, så att den försäkrade trots att referensvärdena överskrids inte har den misstänkta sjukdomen. För att dra riktiga slutsatser krävs sakkunskap. Förutom det numeriska värde som undersökningen ger, bör en person med adekvat yrkesutbildning alltid också kunna bedöma undersökningsresultatet på basis av helheten av den försäkrades symptombild och de kliniska fynden. När den ovan beskrivna författningsgrunden följs, stöds inte några onödiga privata hälsotest 5
KK 704/2005 vp Astrid Thors /r Ministerns svar genom sjukförsäkringen. Privat kan ändå sådana hälsotest erbjudas som klienten själv betalar eller som ersätts genom en privat försäkring. Då bör det fästas uppmärksamhet vid att det för screening inte räcker med ett test och att testresultatet meddelas. I screening ingår också en serviceorganisation, där fortsatta undersökningar och vård ordnas. I ett privat hälsotest ingår inte sådan fortsatt vård, vilket kan orsaka klienten psykisk stress och praktiska svårigheter. Resultatens innebörd och behovet av fortsatta undersökningar kan bli oklara. Tillsynsorgan för de privata hälso- och sjukvårdsenheterna är länsstyrelsen och Rättskyddscentralen för hälsovården. Också lagen om patientens ställning och rättigheter samt konsumentskyddsbestämmelserna ger rätt till en god hälso- och sjukvård. Vid alla diagnostiska undersökningar finns möjligheten av ett felaktigt positivt resultat, dvs. att en frisk persons testresultat tyder på eventuell sjukdom. Av de blodprov som tas på friska människor är cirka 5 % avvikande enligt definitionen, dvs. faller utanför referensvärdena. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte i oktober 2003 en screeningarbetsgrupp, som har till uppgift att bedöma de screeningmetoder och den screeningpraxis som redan tillämpas i Finland eller som man har föreslagit skall tas i bruk. Screeningarbetsgruppen har som ett arbetsredskap skapat bedömningskriterier, vilka kan användas som grund vid bedömningen av ibruktagande också av privata screeningtest. Screeningarbetsgruppens bedömningskriterier och ställningstaganden finns tillgängliga på ministeriets hemsida och man har börjat dela ut dem till olika parter. Social- och hälsovårdsministeriet har de senaste åren ägnat screening ännu större uppmärksamhet än tidigare och kommer att fortsätta att inta denna hållning. Helsingfors den 22 september 2005 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6