SVT VI : C ; kieli nimeke rinnakkaisn. swe rinnakkaisn. eng osan tiedot osan tiedot swe osan tiedot eng julkaisija sarja fin ylänimeke huom. svt aihealue tietovuosi alue finsweeng Vuoden yleinen väestölaskenta års allmänna folkräkning population census asuntokanta bostadsbeståndet housing Helsinki : [Tilastollinen päätoimisto], Suomen virallinen tilasto : C ; Väestötilastoa svt Väestö - Befolkning - Population Suomi - Finland
SUOMEN VIRALLINEN TILASTO FINLANDS OFFICIELLA STATISTIK OFFCIAL STATISTICS OF FINLAND VI VÄESTÖTILASTOA VUODEN YLEINEN VÄESTÖLASKENTA III NIDE ASUNTOKANTA BEFOLKNINGSSTATISTIK ÄRS ALLMÄNNA FOLKRÄKNING III DELEN BOSTADSBESTÅNDET POPULATION CENSUS VOLUME III HOUSING HELSINKI
Helsinki. Valtioneuvoston kirjapaino
Alkusanat Tämä julkaisu sisältää tietoja maan asuntokannasta väestölaskennan yhteydessä.. toimeenpannun asuntolaskennan mukaan. Tilaston laadintaa on lähinnä valvonut toimistopäällikkö Irja Schulman, joka on myös kirjoittanut julkaisun tekstin. Helsingissä, Tilastollisessa päätoimistossa, marraskuussa. Förord Föreliggande publikation innehåller uppgifter om bostadsbeståndet i riket enligt den bostadsräkning som utfördes i samband med folkräkningen... Uppgörandet av statistiken har närmast övervakats av byråchef Irja Schulman som också skrivit texten. Helsingfors, Statistiska centralbyrån, i november. Valter Lindberg Aarre Tunkelo
SISÄLLYS Sivu Alkusanat Johdanto. Aikaisempia asuntotutkimuksia. Vuoden asuntolaskennan toimeenpano ja laajuus A. Asuntojen huoneluku, hallintasuhteet ja mukavuudet. Asunnot lmoneluvun mukaan. Asuntojen hallintaperuste. Asuntojen mukavuudet ja keittomahdollisuus... B. Asukkaat ja asuminen. Asunnot henkilöluvun mukaan :. Asumistiheys. Ahtaasti asutut huoneisto.t V. Ruokakuntien asunto-olot. Ruokakunnat ja niiden suuruus. Ruokakuntien lapsiluku ja käytössä olevat huoneet. Ahtaasti asuvat ruokakunnat TAULUJA. Asuinhuoneistot huoneluvun mukaan sekä asumistiheys, kunnittain. Asuinhuoneistot huoneluvun ja henkilömäärän mukaan; koko maa, kaupungit, kauppalat, maalaiskimnat, Helsinki, Turku ja Tampere G. Asuinhuoneistojen mukavuudet, hallintaperuste sekä ahtaasti asutut huoneistot, kunnittain. Asuinhuoneistot huoneluvun sekä huoneistonhaltijan elinkeinohaaran ja ammattiaseman mukaan; koko maa, kaupungit, kauppalat, maalaiskunnat. Huoneistonhaltijaruokakunnat henkilöluvun, alle - vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, lääneittäin. Alivuokralaisruokakunnat henkilöluvun, alle -vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, lääneittäin. Huoneistonhaltijaruokakunnat henkilöluvun, alle - vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, Helsinki, Turku ja Tampere. Alivuokralaisruokakunnat henkilöluvun, alle -vuotiaiden lasten ja käytössä olevien huoneiden luvun mukaan, Helsinki, Turku ja Tampere INNEHALL Sida Förord Inledning. Tidigare bostadsundersökningar. -års bostadsräkning, huru den utförts och vad den omfattar A. Bostäderna efter antal rum, upplåtelseform och bekvämligheter. Bostäderna efter antalet rum. Bostadens upplåtelseform. Bekvämligheter och kokmöjligheter i lägenheterna B. De boende och bostadsförhållandena. Lägenheterna efter antalet boende personer.... Boendetätheten. Trångbodda lägenheter C. Hushållens bostadsförhållanden. Hushållen och deras storlek. Antalet barn i hushållen och antalet disponibla rum. Hushåll som bo trångt '. TABELLER. Bostadslägenheterna efter rumsantal samt boendetäthet, kommunvis. Bostadslägenheterna efter rumsantal och antal personer; hela riket, städer, köpingar, landskommuner, Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Bostadslägenheternas bekvämligheter, upplåtelseform samt trångbodda lägenheter, kommunvis. Bostadslägenheterna efter rumsantal samt efter lägenhetsinnehavarens näringsgren och yrkesställning; hela riket, städer, köpingar och landskommuner. Lägenhetsinnehavarnas hushåll efter antal personer, barn under år samt efter disponibelt antal rum, länsvis. Underhyresgästers hushåll efter antal personer, barn under år samt efter disponibelt antal rum, länsvis. Lägenhetsinnehavarnas hushåll efter antal personer, barn under år samt efter disponibelt antal rum, Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Underhyresgästers hushåll efter antal personer, barn under år, samt efter disponibelt antal rum, Helsingfors, Åbo och Tammerfors CONTENTS Page Foreivord Introduction. Earlier studies on housing. Housing census of A. Dwellings. Dwellings by number of rooms. Dwellings by form of occupation. Conveniences and cooking facilities in dwellings... B. Occupants and their housing conditions. Dwellings by number of persons. Density of housing. Overcrowded divellings C. Households and their housing conditions. Number of persons in households. Number of children in households and number of rooms in occupation. Households at densities of mor e than two persons per room Page TABLES. Dwelling units by number of rooms, and housing density, by communes. Dwelling units by number of rooms and number of persons; whole country, towns, market towns, rural communes, Helsinki, Turku and Tampere. Dwelling units by conveniences and type of occupancy; number of overcrowded dimllings, by communes.... Dwelling units by number of rooms and by industry and industrial status of the occupant; whole country, towns, market towns and rural communes. Owner or tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, by counties. Sub-tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, by counties. Owner or tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, Helsinki, Turku and Tampere. Sub-tenant households, by number of persons, by number of children under years and by number of rooms, Helsinki, Turku and Tampere
Johdanto. Aikaisempia asuntotutkimuksia Asuntokantaa selvittäviä tutkimuksia on maassamme suoritettu niiden väestölaskentojen yhteydessä, joita vuodesta lähtien joka :s vuosi toimeenpantiin eräissä suurimmissa kaupungeissa ja kauppaloissa. Viimeinen tällainen laskenta oli vuonna. Viralliseen tilastoon sisältyy lisäksi kaksi sosiaalisen tutkimustoimiston suorittamaa väestökeskusten asunto-olojen selvitystä. Aikaisempi näistä, asuntolaskenta vuonna, käsitti kaikki kaupungit ja kauppalat sekä eri maalaiskuntiin kuuluvaa taajamaa ja sen tehtävänä oli luoda pohja vuoden asuntokomitean työlle. Vuonna asetetun kaupunkien asuntokomitean pyynnöstä sosiaalinen tutkimustoimisto suoritti uuden asunto-olojen selvityksen vuonna. Yhdeksässä kaupungissa toimitettiin kaikki asunnot käsittävän kiinteistölaskennan lisäksi yksityiskohtaisempi tutkimus ns. pienasunnoista, ts. enintään huonetta käsittävistä huoneistoista. Varhaisin maaseutua koskeva asuntolaskenta toimeenpantiin vuonna tilattoman väestön alakomitean toimesta professori Hannes Gebhardin johdolla. Se liittyi osana laajempaan yhteiskuntataloudelliseen selvitykseen ja tiedot kerättiin kaikista asunnoista. Tärkein maaseudun asunto-olojen tutkimus edellä mainitun jälkeen oli vuonna asetetun maaseudun asuntokomitean aloitteesta tapahtunut selvitys. Se toimeenpantiin kahdessa vaiheessa. Alustava asuntotutkimus kohdistui omassa asunnossa asuvien pienviljelijäin ja palkkatyöväen asunto-oloihin kunnassa. Yksityiskohtaisempaa selvitystä suorittamaan perustettiin sosiaaliseen tutkimustoimistoon mainitun komitean alainen väliaikainen tutkimustoimisto. Sen laatimaan tutkimukseen maaseudun asunto-oloista vuonna sisältyivät kaikki asunnot maalaiskunnassa, jotka oli valittu eri puolilta maata. Inledning. Tidigare bostadsundersökningar I vårt land har tidigare utförts undersökningar rörande bostadsbeståndet i samband med de folkräkningar som fr.o.m. år förrättats vart :nde år i en del av de största städerna och köpingarna. Den senaste undersökningen av nämnda slag utfördes år. I den officiella statistiken ingå dessvitom tvenne utredningar av byrån för social forskning rörande bostadsförhållandena i tätorterna. Den förra av dem, bostadsräkningen av år, omfattade samtliga städer och köpingar samt tätorter inom olika landskommuner och dess uppgift var att skapa en grund för - års bostadskommittés arbete. På anhållan av den år tillsatta kommittén gjorde byrån för social forskning en ny utredning rörande bostadsförhållandena år. Förutom en fastighetsräkning i nio städer gjordes en mera detaljerad undersökning rörande s.k. småbostäder, d.v.s. lägenheter omfattande högst rum. Den första bostadsräkningen på landsbygden förrättades år av subkommittén för den obesuttna befolkningen under professor Hannes Gebhards ledning. Den bildade en del av en mera omfattande socialekonomisk utredning och uppgifter insamlades för samtliga bostäder. Den viktigaste undersökningen rörande bostadsförhållandena på landsbygden efter ovannämnda var den som gjordes på initiativ av bostadskommittén för landsbygden som tillsattes år. Den utfördes i två etapper. Den förberedande bostadsundersökningen, som omfattade kommuner, berörde de småbrukare och lönearbetare vilka bodde i egna bostäder. För att utföra en mera detaljerad utredning grundades på byrån för social forskning en interimistisk forskningsbyrå, som lydde under nämnda kommitté. I den av byrån utförda undersökningen rörande bostadsförhållandena på landsbygden ingå samtliga bostäder i landskommuner, vilka utvalts från olika delar av riket.. Vuoden asuntolaskennan toimeenpano ja laajuus Väestölaskennasta vuonna annetun lain mukaan asunto- ja kiinteistölaskenta on suoritettava joka :s vuosi kaikissa maamme kunnissa yleisen väestölaskennan yhteydessä. Ensimmäinen laskenta toimeenpantiin joulukuun päivänä. Esillä oleva julkaisu sisältää yksinomaan asuntoja koskevia tietoja. Kiinteistötiedot julkaistaan erillisenä niteenä.. -års bostadsräkning, huru den utförts och vad. den omfattar Enligt lagen om folkräkning av år bör en bostads- och fastighetsräkning, som ansluter sig till den allmänna folkräkningen och som omfattar alla rikets kommuner, utföras vart tionde år. Den första räkningen utfördes den december. Föreliggande publikation innehåller uppgifter enbart om bostäder. Fastigheterna behandlas i en skild publikation.
Asuntolaskenta käsitti kaikki asuinhuoneistot. Tiedot kerättiin samalle lomakkeelle kuin väestölaskennan henkilö- ja ruokakuntatiedot ja ne antoi kunkin huoneiston haltija. Haltijaksi katsottiin se henkilö, jonka käytössä huoneisto oli. Lomakkeen asuntotiedustelua koskeva osa on esitetty tämän julkaisun sivulla. Asuinhuoneistolla (asunnolla) tarkoitetaan tässä laskennassa huonetta tai huoneryhmää, joka rakennusteknillisesti on muista huoneistoista erotettu, varustettu omalla sisäänkäytävällä suoraan ulkoa tai porraskäytävästä ja jota käytetään asumiseen. Määrittelyssä jätettiin huomioon ottamatta, missä kerroksessa huoneisto oli ja sijaitsiko se varsinaisessa asuinrakennuksessa vai esim. liikerakennuksessa. Kellari- tai ullakkokerroksessa sijaitsevat»huoneistot» laskettiin mukaan, mikäli niissä asuttiin. Muihin kuin asumistarkoituksiin käytettyjä huoneistoja kuten koulujen luokkahuoneita, myymälöitä, konttorihuoneistoja tms. ei tilastossa otettu huomioon. Asuntotilaston ulkopuolelle jäivät niinikään laitosasunnot kuten hotellit ja matkustajakodit, oppilasasuntolat, vanhainkodit, sairaalat, kasarmit ja vankilat. Sensijaan kerättiin tiedot mainituissa laitoksissa palvelevan henkilökunnan asuntojen kohdalta. Kesäasunnot, joita talvella ei käytetä, eivät myöskään sisälly laskentaan. Milloin asuntona oli parakki, kalliosuoja tms. oli laskijan annettujen ohjeiden mukaan tehtävä siitä kyselylomakkeeseen merkintä. Vastaukset olivat tältä kohdin kuitenkin varsin puutteellisia ja ilmeistä on, että lomake näissä tapauksissa usein oli jätetty täyttämättä. Näin ollen ei sellaisista tilapäisasunnoista saatu tietoja. Bostadsräkningen omfattar samtliga bostadslägenheter. Uppgifterna lämnades på samma blankett söm personuppgifterna och uppgifterna om hushållen, och ifylldes av lägenhetens innehavare. Med innehavare avsågs den person, som bebodde lägenheten. Det avsnitt av blanketten som berör bostadsräkningen finnes avbildad på sid. i denna publikation. Med bostadslägenhet (bostad) avses här ett sådant rum eller en sådan grupp av rum, som i byggnadstekniskt hänseende äro avskilda från övriga lägenheter och ha egen ingång direkt utifrån eller från trappuppgång och som användes till bostad. I definitionen fästes varken avseende vid i vilken våning lägenheten fanns eller om den var belägen i ett egentligt bostadshus eller t.ex. i ett affärshus. Kallar- och vindslägenheter medtogs, ifall de användes till bostad. Lokaler som icke användes som bostad, såsom klassrum i skolor, butiker, kontorslokaler o.dyl. ha inte beaktats i statistiken. Inrättningar, såsom hotell och resandehem, elevinternat, ålderdomshem, sjukhus, kaserner och fängelser falla likaså utom ramen för denna statistik. Däremot insamlades uppgifter om de bostäder personalen vid nämnda inrättningar använde. Sommarbostäder, som inte användas om vintern, ha inte medtagits i statistiken. Om bostaden var barack, bombskydd insprängt i berg eller dyl. hade räknarna instruerats att göra anteckning därom på frågeblanketten. Uppgifterna äro dock i detta avseende synnerligen bristfälliga, och tydligt är att blanketten i dessa fall oftast inte alls ifyllts. Om sådana tillfälliga bostäder ha uppgifter sålunda inte erhållits. A. Asuntojen huoneluku, hallintasuhteet ja mukavuudet. Asunnot huoneluvun mukaan Tärkeä tekijä asuntokannan kokoonpanoa tutkittaessa on huoneiston suuruus. Sen mittana voidaan käyttää huoneiden lukumäärää, neliöpinta-alaa tai tilavuutta. Esillä oleva tarkastelu sisältää tietoja huoneiden lukumäärästä, johon keittiö on mukaan luettu. Huoneeksi katsottiin ikkunalla varustettu ja ovella erotettu vähintään m suuruinen ala. Tätä pienempiä huoneita samoin kuin halleja, käytäviä ja eteisiä ei laskennassa otettu huomioon. Kuten aikaisemmissa asuntoja koskevissa tutkimuksissa voitiin nytkin todeta, että asuntokanta varsin suuressa määrin oli pienasunto valtaista. Yleisin huoneistotyyppi oli kahden huoneen asunto, joka tavallisesti käsittää huoneen ja keittiön tai etenkin kaupungeissa kaksi huonetta ja keittokomeron. Tähän ryhmään kuului runsaasti kolmasosa kaikista asunnoista. Pienasuntojen, joihin tässä luetaan tai huonetta käsittävät huoneistot, osuus koko asuntokannasta oli. %. Pienasuntoja oli suhteellisesti enemmän väestö - keskuksissa, joissa niiden osuus oli. % asuntokannasta vastaavan prosenttiluvun ollessa maalaiskunnissa öl.i. Perheasuntojen yleisintä tyyppiä, kaksi huonetta ja keittiö, edvisti. % ja neljän huoneen sekä sitä A. Bostäderna efter antal rum, upplåtelseform och bekvämligheter. Bostäderna efter antalet rum Vid en undersökning av bostadsbeståndet utgör lägenheternas storlek en viktig faktor. Som mått kan användas antalet rum, lägenhetens areal eller kubikinnehåll. Föreliggande redogörelse innehåller uppgifter om rummens antal, varvid kök räknats som ett rum. Med rum avses ett med fönster försett och genom dörr avskilt utrymme på minst m. Rum under m ävensom hallar, gångar och tamburer ha inte beaktats. Såsom vid tidigare bostadsundersökningar kunde man även nu konstatera att bostadsbeståndet i mycket stor utsträckning består av småbostäder. Bostäder på två rum, vilka vanligen omfattar rum och kök eller, särskilt i städerna, två rum och kokvrå, utgjorde den största gruppen eller drygt en tredjedel av samtliga bostäder. Småbostäderna, varmed förstås lägenheter på eller rum, utgjorde. % av hela bostadsbeståndet. Antalet småbostäder var förhållandevis större i bostadscentra, där deras andel i bostadsbeståndet utgjorde. %, mot. % i landskommunerna. Den vanligaste typen familjebostäder, två rum och kök, utgjorde. % och lägenheterna på fyra rum eller f ère.% av samtliga bostäder. I städerna och
. Dwétting units by number of rooms Huoneistoja lägenheter Huoneluku Antal rum Tuntematon Okänd Yhteensä Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer..................................... Kauppalat Köpingar....... Maalaiskunnat Landskommuner... lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands............................................................................ Koko maa Hela riket....o... suurempia huoneistoja.% kaikista asunnoista. Asuntojen keskimääräinen huoneluku oli kaupungeissa ja kauppaloissa. ja maaseudulla.. köpingarna var medelantalet rum per bostad i genomsnitt., på landsbygden... Asuntojen hallintaperuste Hallintamuotoon nähden on huoneistot jaettu neljään pääryhmään: talon tai osakkeen omistajien asunnot, vuokra-asunnot sekä työnantajan omistamat asunnot. Viimeksi mainittuun ryhmään on tässä tilastossa luettu myös ns. virka-asunnot, jollainen kuuluu eräiden etupäässä maaseudulla toimivien virkamiesten kuten kunnanlääkärin, asemapäällikön, kansakoulun opettajan ym. palkkaetuihin. Samoin luettiin tähän ryhmään eläkkeellä olevalle henkilölle eläke-etuna kuuluva asunto. Runsaasti puolet (. %) maan asuntokannasta todettiin olleen asunnon haltijan omia asuntoja. Hallintasuhteissa vallitsi huomattava ero väestökeskusten ja maaseudun asuntojen välillä. Huoneistonhalt i joista asui kaupungeissa ja kauppaloissa. % omistamissaan huoneistoissa ja. % toisen omistamissa asunnoissa. Maalaiskunnissa sensijaan vain noin neljäsosa huoneistonhalt i joista oli vuokralaisia ja työnantajan huoneistossa asuvia, ja talon tai huoneiston omistajia oli. % kaikista huoneistonhaltijoista. Vuokrahuoneistojen osuus tuli yleensä sitä suuremmaksi, mitä suuremmasta paikkakunnasta oli kysymys. Helsingissä tämä ryhmä käsitti n. % asuntokannasta, Turussa sen osuus oli n. % ja Tampereella n. %. Vuokralaisten käyttämät asunnot olivat huoneluvultaan keskimäärin huomattavasti pienempiä kuin omistajien asunnot. Viimemainituista oli ja huonetta käsittäviä pienasuntoja. %, mutta vuokra-asuntojen joukossa näiden osuus oli. %. Neljä huonetta tai sitä suurempia asuntoja oli vuokra-asunnoissa ainoastaan. %.. Bostadens upplåtelseform Med avseende på tipplåtelseformen har lägenheterna indelats i fyra huvudgrupper: bostäder som bebos av hus- eller aktieägaren, hyresbostäder samt bostäder som tillhöra arbetsgivaren. Till den sistnämnda gruppen har i statistiken även hänförts s.k. tjänstebostäder, vilka ingå i vissa i främsta rummet på landsbygden verksamma tjänstemäns löneförmåner. Hit höra t.ex. kommunalläkare, stationsinspektorer och folkskollärare. Likaså har till denna grupp hänförts bostäder, vilka såsom pensionsförmån ställts till pensionerades disposition. Drygt hälften (. o %) av bostäderna i landet disponerades av ägarna själva. I fråga om upplåtelseförhållande förete bostäderna i befolkningscentra och på landsbygden betydande differenser. I städer och köpingar bodde. % i egna lägenheter och. % i bostäder i annans ägo. På landsbygden däremot var endast c. en fjärdedel av lägenhetsinnehavarna hyresgäster eller personer med tjänstebostad och. % huseller aktieägare. Ju större orten var, desto större var i allmänhet hyreslägenheternas andel. I Helsingfors omfattade denna grupp c. % av bostadsbeståndet, i Åbo c. % och i Tammerfors c. %. Hyreslägenheterna omfattade i genomsnitt betydligt färre rum än de som disponerades av ägarna själva. Av sistnämnda lägenheter utgjorde antalet småbostäder på och rum. o %, men i fråga om hyreslägenheter var deras andel. %. Antalet bostäder på fyra rum eller f ère utgjorde endast. % av totalantalet hyreslägenheter.
Huoneluku Antal rum Asuntojen hallintaperuste ja huoneluku Lägenheternas upplåtelseform och rumsantal Tuntematon Okänd Yhteensä Talonomistajat Husägare..... O.o. Koko Aktieägare maa Hela..... O.o. Osakkeenomistajat Vuokralaiset Hyresgäster riket..... O.o. Työnantajan asunnossa asuvat Boende i av arbetsgivaren upplåten lägenhet....... Tuntematon Okänd....... Kaikki huoneistonhaltijat Samtliga lägenhetsinne havare....... Seuraavassa asetelmassa on huoneistonhaltijat ryhmitelty ammattiaseman ja asunnon hallintaperusteen mukaan. I följande sammanställning ha lägenhetsinnehavarna grupperats efter yrkesställning och lägenhetens upplåtelseform. Hallintamuoto Upplåtelseform Yrittäjät Företagare Koko maa Hela riket Talonomistajat Husägare. i Osakkeenomistajat - Aktieägare. Vuokralaiset Hyresgäster. i Työnantajan asunnossa asuvat Boende i av arbetsgivaren upplåten lägenhet... Tuntematon Okänd. Yhteensä. o...... o...... o Johtajat ja toimihenkilöt Företagsledare o. förvaltningspersonal Työntekijät Arbetarpersonal Ammatittomat Personer utan yrke...... Kaikki huoneistonhaltijat. Samtliga lägenhetsinnehavare...... Kaupungit ja kauppalat o/ /o Talonomistajat Husägare. Osakkeenomistajat Aktieägare. i Vuokralaiset Hyresgäster. Työnantajan asunnossa asuvat Boende i av arbetsgivaren upplåten lägenhet... Tuntematon Okänd. Yhteensä. o Yrittäjistä oli talonomistajia maaseudulla kokonaista.%, mikä johtuu maanviljelijä väestön suuresta osuudesta tässä ryhmässä. Myös maaseudun työntekijöistä runsaasti puolet (. %) oli talon omistajia. Yrittäjät, jotka asuivat työnantajan asunnossa, xrvat niitä huoneistonhaltijoita, joille asunto oli määräytynyt sivuammatin perusteella. Städer och köpingar...... o...... o............ På landsbygden var. % av företagarna husägare, vilket beror på jordbrukarbefolkningens stora andel i denna grupp. Även av antalet arbetare på landsbygden var drygt hälften (. %) husägare. Med företagare, som bodde i arbetsgivarens bostad, avses de lägenhetsinnehavare, vilka erhållit bostad på grund av sitt biyrke.. Asuntojen mukavuudet ja keittomahdollisuus Asuntojen mukavuuksilla on tärkeä merkitys asuntojen laatua arvostettaessa. Asuntolaskennan tuloksena saatiin erilaisilla mukavuuksilla varustettujen huoneistojen osuudeksi kaikista huoneistoista taulussa olevat luvut. Runsaasti kolme neljäsosaa asunnoista oli varustettu sähkövalolla. Väestökeskukset olivat miltei kokonaan sähköistettyjä, maalaiskunnissa sensijaan vain / asunnoista. Vesijohto oli ilmoitettu olleen keskimäärin joka neljännessä huoneistossa ja jonkun verran yleisempi mukavuus oli viemäri. Nämä kotitalouden töitä suuresti helpottavat laitteet olivat vielä melko harvinaisia maaseudun asunnoissa, joista. % näyttää olleen ilman vesijohtoa ja. % ilman viemäriä. Kaupungeissa vastaavat suhdeluvut olivat.ja.. Keskuslämmitys oli vain puoleksi niin yleinen kuin vesijohto.. Bekvämligheter och kokmöjligheter i lägenheterna Bekvämligheterna spela en viktig roll vid bedömandet av bostädernas standard. På basen av bostadsräkningen erhölls siffrorna i tabell, vilka belysa de med bekvämligheter försedda lägenheternas andel i totalantalet lägenheter. Drygt tre fjärdedelar av bostäderna i riket hade elekt? risk belysning. Befolkningscentra voro nästan helt och hållet elektrifierade, landskommunerna endast till */. I genomsnitt var fjärde bostad har anmälts ha vattenledning; avlopp förekomm i något större utsträckning. Dessa bekvämligheter, som i hög grad underlätta hushållsarbetet voro ännu ganska sällsynta på landsbygden, där för hela.% av bostäderna icke hade anmälts att de hade vattenledning och för. % att de icke hade avlopp. För städerna voro motsvarande relationstal. och.. Centralvärme var endast
. Dwelling unite by conveniences Huoneistoja Sumina lägenheter sähkövalo el-ljus Niistä huoneistoja, joissa oli Därav lägenheter med viemäri avlopp vesijohto vattenledning keskuslämmit. centralvärme lämminvesi varm vatten kaasujohto gasledning kylpyhuone badrum Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors... Muut kaupungit övriga städer..................................... Kauppalat Köpingar....... Maalaiskunnat Landskommuner lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands Turun-Porin Abo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket.........*.............. ll.l............................................................ Maalaiskunnissa ainoastaan asuntoa tuhannesta sijaitsi keskuslämmitystalossa. Tarkasteltaessa erilaisilla mukavuuksilla varustettujen huoneistojen suhteellista osuutta lääneittäin havaitaan, että Pohjois-Suomi sekä Mikkelin ja Kuopion läänit olivat muuta maaseutua huomattavasti huonommassa asemassa. Vielä voidaan todeta, että Ahvenanmaan asunnot olivat ellei sähköistystä oteta lukuun mukavuuksiin nähden parhaiten varustettuja. Seuraava tarkastelu valaisee kysymystä, millaisin keittomahdollisuuksin huoneistot olivat varustetut. hälften så vanligt som vattenledning. I landskommunerna hade endast bostäder på tusen centralvärme. Då man undersöker den relativa andelen bostäder försedda med olika bekvämligheter länsvis framgår att standarden i norra Finland samt S:t Michels och Kuopio län var betydligt lägre än på den övriga landsbygden. Dessutom kan konstateras att, ifall elektrifieringen inte beaktas, bostäderna på Åland voro bäst försedda med bekvämligheter. Följande utredning belyser kokmöjligheterna i städerna. bo- Keittiö Keitto- Keitto- Xöjj komero kaappi Kokvrå Kokskåp Kaupungit Städer.. o. Niistä Därav Helsinki Helsingfors... Turku Åbo... Tampere Tammerfors... Miiut kaupungit Övriga städer... Kauppalat Köpingar... Maalaiskunnat Landskommuner.. i Koko maa Hela riket. o.......... Vailla keittomahd. Utan kokmöjlighet Tuntematon Okänd........ Huoneistoja lägenheter loo.o....... Keittokomerolla tarkoitetaan tässä suoraan tai epäsuorasti valaistua ruoanlaittokomeroa, keittokaapeiksi taas on luettu keittosyvennykset, joissa hella on upotettu seinän sisään.»vailla keittomahdollisuutta» tarkoittaa sitä, että huoneistossa ei ole varsinaista hellaa vastakohtana niille, joissa on keittiö, keittokomero tai keittokaappi. Miltei kaikissa asunnoissa oli ilmoitettu olevan jonkinlainen keittomahdollisuus. Yleensä on todettavissa, että keittiöllä varustettujen huoneistojen osuus asunto- Med kokvrå avses här en direkt eller indirekt belyst vrå för matlagning, med kokskåp åter en fördjupning i väggen, i vilken spisen infällts.»utan kokmöjlighet» avser att lägenheten saknar en egentlig spis i motsats till bostäder i vilka finnas kök, kokvrå eller kokskåp. Nästan alla bostäder ha uppgivits ha något slag av kokmöjlighet. I allmänhet kan konstateras att andelen lägenheter försedda med kök är mindre ju större ett
kannasta on sitä pienempi mitä suuremmasta asutuskeskuksesta on kysymys. Keittokomerolla varustettuja huoneistoja oli eniten Helsingissä, jossa ne muodostivat miltei neljännen osan kaikista asunnoista. Vailla keittomahdollisuutta olevia ns.»vajaahuoneistoja» oli.% koko asuntokannasta, mikä absoluuttisena lukuna vastaa huoneistoa. Yhden huoneen asunnoissa niiden osuus oli. %. Nämä lienevät enimmäkseen syntyneet siten, että omalla sisäänkäytävällä varustettu huone on erotettu itsenäiseksi asunnoksi. Seuraava asetelma osoittaa erilaisten hellatyyppien yleisyyttä. befolkningscentrum är. Antalet lägenheter med kokvrå var störst i Helsingfors, där det utgjorde nästan en fjärdedel av samtliga bostäder. Antalet lägenheter utan kokmöjlighet utgjorde. % av hela bostadsbeståndet, vilket betyder lägenheter. Bland lägenheter på ett rum var deras andel. %. Dessa torde i de flesta fall ha uppkommit så att rum med egen ingång avskilts till en självständig bostad. Av följande sammanställning framgår förekomsten av olika typer av spisar. Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Koko maa Hela riket Puuhella Vedspis........ Kaasuhella Gasspis... - -.. Sähköhella Elspis........ Ilman hellaa Utan spis........ Tuntematon Okänd........ Huoneistoja lägenheter........ Puilla lämmitettävä hella oli luonnollisesti tavallisin keittolaite. N. % asunnoista oli varustettu tällä liesityypillä. Sähköliedellä varustetuista asunnoista tuli. % kaupunkien,. %kauppaloiden ja. % maaseudun osalle. Mikäli oli ilmoitettu, että asunnossa oli kaksi keittolaitetta (esim. puu- ja sähköhella), otettiin laskennassa huomioon vain nykyaikaisempi niistä. Vedspisen var givetvis den förhärskande typen. Vedspis förekom i c. % av rikets bostäder. Av totalantalet lägenheter med elektrisk spis funnos. % i städerna,. % i köpingarna och. % på landsbygden. I de fall då det uppgivits att bostaden var försedd med tvenne spisar (t.ex. ved- och elektrisk spis) har i statistiken endast den modernare av dem beaktats. B. Asukkaat ja asuminen. Asunnot henkilöluvun mukaan Edellä on selvitetty asuntokannan kokoonpanoa ja laatua. Vertaamalla huoneistojen suuruutta niissä asuvien henkilöiden lukumääriin saadaan valaistusta kysymykseen, miten väljästi tai ahtaasti väestö asuu. Asunnon suuruuden mittana on tässä käytetty - kuten edellisestä on käynyt ilmi yksinomaan huonelukua. Huoneistojen henkilöluvulla tarkoitetaan sitä asukasmäärää, jolle laskennassa voitiin»rekisteröidä» vakinainen asunto. Tämän henkilöluvun ulkopuolelle jäivät laitoshoidokit sekä sellaiset henkilöt, joilla laskentahetkellä ei ollut vakinaista asuntoa, vaan jotka asuivat esim. matkustajakodeissa,»sukulaisten luona» tms. Maan väkiluku oli vuoden lopulla henkeä ja asuntojen henkilömäärä oli. Laitoshoidokkien ja vailla vakinaista asuntoa olevien osuudeksi jää näin ollen henkeä, mikä merkitsee.% väkiluvusta. Tärkeä asunto-oloihin vaikuttava tekijä on huoneiston suuruuden ohella asukasryhmien, so. ruokakuntien ja perheiden suuruus. Huoneistot ryhmittyivät niissä asuvan henkilömäärän mukaan seuraavasti. B. De boende och bostadsförhållandena. Lägenheterna efter antalet boende personer Ovan har redogjorts för bostadsbeståndets sammansättning och lägenheternas standard. Genom att jämföra lägenheternas storlek med antalet personer som bor i dem får man svar på frågan, huru rymligt eller huru trångt befolkningen bor. Som mått på bostadens storlek har här såsom av det föregående framgått endast använts antalet rum i bostaden. Med antalet personer i lägenheterna avses dem, för vilka bostadsräkningen kunde»registrera» en stadigvarande bostad. I detta personantal ingå inte anstalts interner samt sådana personer, vilka vid tiden för räkningen inte hade stadigvarande bostad, utan bodde t.ex. på resandehem,»hos släktingar» o.dyl. Rikets folkmängd utgjorde i slutet av år och bostädernas personantal. Antalet anstaltsinterner och antalet personer utan stadigvarande bostad uppgick sålunda till personer, d.v.s. till. % av folkmängden. En viktig omständighet i fråga om bostadsförhållandena utgör, vid sidan av lägenhetens storlek, storleken av de boendes grupper, d.v.s. hushållens och familjernas storlek. Lägenheterna fördelade sig efter antalet boende personer på följande sätt.
. Dwelling units by number of persons Huoneistoja, joiden henkilöluku oli Lägenheter med följande antal boende: * Huoneistoja yht. lägenheter Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer........................................... Kauppalat Köpingar........ Maalaiskunnat Landskommuner... lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands Turun-Porin Åbo-Björneborgs Ahvenanmaa Åland Hämeen Tavastehus Kymen Kymmene Mikkelin S:t Michels Kuopion Kuopio Vaasan Vasa Oulun Uleåborgs Lapin Lapplands Koko maa Hela riket.................................................................................................o Huoneistoista oli runsaasti puolet sellaisia, joissa asui henkeä. Yhden asukkaan huoneistoja oli noin kymmenesosa kaikista asunnoista. Melkoisia eroavaisuuksia havaitaan asukasryhmien suuruudessa eri osissa maata. Perheet ja ruokakunnat olivat pienimmät maan etelä- ja lounaisosissa, mutta mitä kauemmas itään ja pohjoiseen tullaan sitä suuremmiksi käyvät asukasryhmät keskimäärin. Niinpä Uudenmaan läänin maalaiskunnissa vain. % kaikista asukasryhmistä käsitti kuusi tai useampia henkilöitä. Vastaava suhdeluku oli sensijaan Kuopion läänin alueella. ja Lapin läänissä. l.. Asumistiheys Keskimääräinen asumistiheys eli asukkaiden luku huonetta kohden keittiö mukaan luettuna ilmenee seuraavista luvuista. Av lägenheterna voro drygt hälften sådana, i vilka det bodde personer. Antalet lägenheter vilka beboddes av endast en person utgjorde c. en tiondedel av samtliga bostäder. I fråga om persongruppernas storlek kan i olika delar av riket betydande skiljaktigheter konstateras. Familjerna och hushållen voro minst i rikets södra och sydvästra delar, men ju mer öster- och norrut man kommer desto större äro invånargrupperna i genomsnitt. Så t.ex. bestod i landskommunerna i Nylands län endast. % av samtliga hushåll och familjer av sex eller flere personer. Motsvarande relationstal för Kuopio län utgjorde däremot. och för Lapplands län. i.. Boendetätheten Den genomsnittliga boendetätheten eller antalet boende per rum köket medräknat framgår av följande siffror. Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer Kauppalat Köpingar Maalaiskunnat Landskommuner. Koko maa Hela riket Asukkaita huonetta kohden huoneistoissa, joiden huoneluku oli Antalet boende per rum i lägenheter med följande antal rum Kaikki Samtliga lägenheter Tarkasteltaessa asumistiheyslukuja eri lääneissä todetaan, että ne maan pohjois- ja itäosissa olivat huomattavasti suuremmat kuin muualla maassa. Kuopion läänin maalaiskunnissa tuli keskimäärin, Lapin läänissä henkeä huonetta kohden. Huomattava on, että pienasuntojen osuus asuntokannasta oli erittäin suuri näissä lääneissä. Samoilla seuduilla olivat myös suuret perheet ja ruokakunnat varsin yleisiä. Då man studerar boendetätheten i olika län kan konstateras att den var betydligt större i rikets norra och östra delar än i övriga delar av riket. I landskommunerna i Kuopio län utgjorde antalet invånare per rum i genomsnitt, i Lapplands län. Observeras bör att i dessa län småbostädernas andel i bostadsbeståndet var mycket betydande. I samma trakter var även stora familjer och hushåll mycket talrika. Av
Yksityisistä kunnista kiintyy huomio Rautavaaran kuntaan, jossa asumistiheys () oli suurin maassa. Seuraavalla sijalla oli Juuka (). Pienin oli asumistiheys Ahvenanmaalla, jonka miltei kaikissa kunnissa tuli huonetta kohden vähemmän kuin yksi henkilö. Kaupungeista oli Kemissä, Kotkassa ja Kuopiossa asumistiheys suurin. Niissä kaikissa oli huonetta kohden yli henkeä. Seuraavina olivat Kajaani, Oulu ja Mikkeli. Parhaassa asemassa kaupungeista olivat Maarianhamina ja Uusikaarlepyy, molemmissa vähemmän kuin yksi henkilö huonetta kohden. Suolahti, Varkaus ja Lieksa olivat kauppaloista tiheimmin asiittuja. Kaikkiaan oli kaupungissa ja kauppalassa asumistiheys suurempi kuin ja maalaiskunnassa suurempi kuin henkeä huonetta kohden. Asumistiheys oli suurin pienasunnoissa. Luvut noudattavat tässä suhteessa suurin piirtein samanlaista jakautumaa eri puolilla maata. Kun tarkastellaan koko maata koskevia lukuja havaitaan, että esimerkiksi huoneen huoneistot olivat keskimäärin noin. kertaa niin tiheästi asuttuja kuin huoneen huoneistot, noin kertaa niin tiheästi kuin huoneen huoneistot ja noin. kertaa niin tiheästi asuttuja kuin huoneen huoneistot.. Ahtaasti asutut huoneistot Kun asumistiheys huoneistossa ylittää tietyn rajan, voidaan sanoa, että huoneisto on ahtaasti asuttu. Tämä raja voidaan asettaa eri tavoin. Esillä olevassa tutkimuksessa on huoneisto katsottu ahtaasti asutuksi, jos siinä asui huonetta kohden keittiö mukaan luettuna enemmän kuin henkeä. Näin ollen olivat tällaisia yhden huoneen huoneisto, jos siinä asui vähintään henkeä, kahden huoneen huoneisto, jos siinä asui vähintään henkeä, kolmen huoneen huoneisto, jos siinä asui vähintään henkeä jne. Tämä määritelmä ei kuitenkaan anna täsmällistä kuvaa ahtaasti asumisesta. Suurellakin asumistiheydellä on erilainen vaikutus ja merkitys riippuen siitä, mikä on esimerkiksi huoneen pinta-ala. Edellä esitetty normi ei myöskään ota huomioon eroavaisuuksia eri ikäluokkien asumistilan tarpeessa. Tässä tarkastellaan asumisahtautta ensin huoneistojen kohdalta ja edempänä ruokakuntien asunto-oloja selviteltäessä myös ruokakuntien osalta. enskilda kommuner fäster man sig vid Rautavaara kommun, där boendetätheten () var störst i hela riket. På andra plats kom Juuka med. Minst var boendetätheten på Åland, där det i nästan samtliga kommuner kom mindre än en person per rum. I fråga om städerna var boendetätheten störst i Kemi, Kotka och Kuopio, i vilka städer antalet personer per rum var över. Därpå följde Kaj ana, Uleåborg och S:t Michel. Beträffande städerna var situationen gynnsammast i Mariehamn och i Nykarleby, i vilka antalet personer per rum var mindre än ett. Av köpingarna hade Suolahti, Varkaus och Lieksa den högsta boendetätheten. I städer och köpingar var boendetätheten större än och i landskommuner större än personer per rum. Boendetätheten var störst i småbostäder. I detta hänseende är fördelningen av siffrorna i stort sett likadan i olika delar av riket. Vid en granskning av siffrorna för hela riket, framgår att boendetätheten t.ex. i ett-rums lägenheterna var c.. gånger större än i -rums lägenheterna, c. gånger större än i -rums lägenheterna och c.. gånger större än i -rums lägenheterna.. Trångbodda lägenheter Då boendetätheten i lägenheterna överskrider en viss gräns, talar man om att lägenheten är trångbodd. Denna gräns kan dragas på olika sätt. I föreliggande undersökningar har lägenheten ansetts vara trångbodd, om antalet personer per rum köket inräknat överskrider personer. Till denna kategori höra således ettrums lägenheter med minst invånare, två-rums lägenheter med minst invånare, tre-rums lägenheter med minst invånare o.s.v. Denna definition ger likväl inte en exakt bild av trångboddheten. Verkningarna av en t.o.m. betydande trångboddhet kan vara olika beroende t.ex. på rummens ytinnehåll. I ovannämnda norm beaktas inte heller att behovet av bostadsutrymme varierar inom olika åldersgrupper. I det följande behandlas först trångbodda lägenheter och längre fram, i avsnittet rörande hushållen, samma problem med avseende på hushållen. Kaupungit Städer. Niistä Därav Helsinki Helsingfors. Turku Åbo. i Tampere Tammerfors. Muut kaupungit Övriga städer... Kauppalat Köpingar. Maalaiskunnat Landskommuner... Koko maa Hela riket. Ahtaasti asuttuja huoneistoja, % vastaavan suuruisista huoneistoista Trångbodda lägenheter i % av totalantalet lägenheter i samma storleksklass Ahtaasti asut- Huoneluku Antal rum.....................o........... tuja huoneistoja %:na kaikista asunnoista Trångbodda lägenheter i % av samtliga lägenheter........ Henkilöitä ahtaasti asutuissa huoneistoissa % Antal personer i trångbodda lägenheter i %........
Ahtaasti asuminen keskittyy etupäässä pieniin, huoneen huoneistoihin. Näin on asianlaita varsinkin maan etelä- ja lounaisosissa, missä asunto-olot muuten osoittautuivat paremmiksi. Pohjois-Suomessa sekä Kuopion, Mikkelin ja Kymen lääneissä olivat myös suuremmat asunnot suhteellisen paljon liika-asuttuja. Kaupunkien ja kauppaloiden suhteen ei maan eri osien välillä ole varsin suuria eroja. Maan etelä- ja länsiosat muodostivat tässä suhteessa verrattain homogeenisen alueen. Erot ahtaasti asuttujen huoneistojen suhteellisessa osuudessa toisaalta Pohjois- ja Itä-Suomen asutuskeskusten ja toisaalta Etelä-Suomen asutuskeskusten välillä pysyttelivät % vaiheilla. Maaseutua lääneittäin tarkasteltaessa havaitaan, että Lapin, Kuopion ja Oulun lääneissä oli ahtaasti asuttuja huoneistoja suhteellisesti yli. kertaa niin paljon kuin Etelä-Suomen maalaiskunnissa. Ahtaasti asuvaa väestöä oli asuntolaskennan mukaan n. % asuinhuoneistojen koko henkilömäärästä. Kaupungeissa ja kauppaloissa olivat ahtaasti asutut huoneistot suurimmaksi osaksi. % sellaisia, joissa asui henkilöä ja huoneisto käsitti siis (tässä sovelletun ahtaasti asumisen määritelmän mukaan) - huonetta. Maaseudulla sen sijaan ahtaasti asuttujen huoneistojen valtaosa eli. % oli yli asukkaan huoneistoja ja muut. % olivat huoneistoja, joissa asui henkilöä. Kun edelleen tarkastellaan ahtaasti asiimisen eri asteita saadaan tulokseksi alla olevat luvut. Det är framförallt små lägenheter på rum som är trångbodda. Så är fallet isynnerhet i landets södra och sydvästra delar, där bostadsförhållandena i övrigt visat sig vara bättre. I norra Finland samt i Kuopio, S:t Michels och Kymmene län var trångboddheten även i de större lägenheterna rätt kännbar. I fråga om städer och köpingar är skillnaden i olika delar av riket inte särdeles betydande. Rikets södra och västra delar bilda i detta avseende ett jämförelsevis homogent område. Differenserna i fråga om de relativa antalen trångbodda lägenheter i bostadscentra å ena sidan i norra och östra Finland och å andra sidan i södra Finland varierade mellan - %. Vid en granskning av landsbygden i de olika länen framgår att det relativa antalet trångbodda lägenheter i Lapplands, Kuopio och Uleåborgs län var över. gånger större än i landskommunerna i södra Finland. Den del av befolkningen som bodde trångt utgjorde enligt bostadsräkningen c. % av totalantalet invånare i bostadslägenheterna. I städerna och köpingarna utgjordes de trångbodda lägenheterna till största delen. % av sådana i vilka bodde personer och lägenheterna omfattade sålunda (enligt den här använda definitionen på trångboddhet) rum. På landsbygden däremot bestod huvuddelen eller. % av de trångbodda bostäderna av lägenheter med över invånare och resten d.v.s.. % av lägenheter med personer. Vid en ytterligare undersökning av olika grader av trångboddhet erhålles siffrorna nedan. Ahtaasti asutut huoneistot asumistiheysryhmittäin Trångbodda lägenheter fördelade i grupper efter boendetäthet Henkilöitä huonetta kohden Antalet personer per rum........ Kaupungit Städer..... Kauppalat Köpingar... i. o. Maalaiskunnat - Landskommuner........ lääneittäin länsvis Uudenmaan Nylands..... Turun-Porin Åbo-Björneborgs..... Ahvenanmaa Åland. o.... Hämeen Tavastehus.. o.. o. Kymen Kymmene.... o. Mikkelin S:t Michels..... o Kuopion Kuopio... i.. Vaasan Vasa..... Oulun Uleåborgs..... Lapin Lapplands... o.. Koko maa Hela riket.». o. l.s l.s Tyypillisin asumistiheys ahtaasti asutuissa huoneistoissa oli.. henkeä huonetta kohden. Tällaisia huoneistoja oli % asuntokannasta. Ahtaasti asumisen aste vaihteli melkoisesti maan eri osien välillä. Kun Uudenmaan ja TurunPorin läänien maalaiskunnissa oli vähintään neljä henkeä huonetta kohden käsittäviä asuntoja vain noin.% asuntokannasta, oli niitä Kuopion ja Lapin lääneissä noin %. Edelleen voidaan todeta, että asuntoja, joissa asumistiheys oli vähintään kuusi henkeä huonetta kohden, oli Kuopion ja Lapin läänien maaseudulla suhteellisesti noin yhdeksän kertaa niin paljon kuin edellä mainituissa lääneissä maan eteläosassa. Den vanligaste boendetätheten i trångbodda lägenheter var. o. personer per rum. Sådana lägenheter utgjorde % av bostadsbeståndet. Graden av trångboddhet varierade betydligt i olika delar av riket. Då i Nylands och Åbo-Björneborgs län antalet lägenheter med minst fyra personer per rum utgjorde endast c..% av bostadsbeståndet uppgingo dessa i Kuopio och Lapplands län till c. %. Ytterligare kan konstateras, att på landsbygden i Kuopio och Lapplands län antalet sådana lägenheter där boendetätheten var minst sex personer per rum relativt sett var c. nio gånger större än i de tidigare nämnda länen i rikets södra delar.
Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä viitata siihen, että edellä esitetyt huomattavan jyrkät eroavaisuudet asunto-oloissa maan eri osien välillä voivat muuttua lievemmiksi, jos myös huoneiden pinta-ala otettaisiin huomioon asumistiheyttä ja -ahtautta arvosteltaessa. Vuoden väestölaskennan yhteydessä ei kerätty tietoja huoneiden pinta-aloista. Vuonna suoritetun maaseudun asunto-oloja koskevan tutkimuksen mukaan olivat asunnot Pohjois- ja Itä-Suomen maalaiskunnissa keskimäärin suurempia kuin muualla maassa. Yhden huoneen asuntojen keskimääräinen pinta-ala oli Uudenmaan, TurunPorin ja Hämeen lääneissä noin m ja Mikkelin, Kuopion ja Oulun lääneissä noin m. Kahden huoneen asunnoissa ero oli jo suurempi ja kolmen huoneen huoneistot olivat maan pohjois- ja itä-osissa keskimäärin runsaasti m suurempia kuin muualla maassa. Toisaalta lienee sodanjälkeinen rakennustoiminta, jossa on noudatettu määrättyjä yhtenäisiä normeja, ollut omiaan jossain määrin tasoittamaan rakennustavoissa ennen sotia vallinneita alueellisia eroavaisuuksia. I detta sammanhang är det likväl skäl att påpeka att ovannämnda synnerligen stora differenser i bostadsförhållandena i olika delar av riket bleve mindre ifall vid bedömningen av boendetätheten och trångboddheten även rummens ytinnehåll skulle beaktas. I samband med -års folkräkning insamlades inte uppgifter om rummens ytinnehåll. Enligt -års undersökning om bostadsförhållandena på landsbygden voro bostäderna i norra och östra Finlands landskommuner i genomsnitt större än annanstädes i riket. I Nylands, Åbo-Björneborgs och Tavastehus län utgjorde den genomsnittliga arealen i ett-rums lägenheterna c. m, i S:t Michels, Kuopio och Uleåborgs län c. m. I fråga om två rums lägenheter var skillnaden redan större och tre rums lägenheterna voro i rikets norra och östra delar i genomsnitt drygt m större än i andra delar av riket. Å andra sidan torde byggnadsverksamheten efter kriget, då man följt vissa enhetliga normer, varit ägnad att i viss mån utjämna skillnaderna mellan olika områden i fråga om lägenhetstypen. C. Ruokakuntien asunto-olot. Ruokakunnat ja niiden suuruus Ruokakunnan muodostavat perheenjäsenet ja muut henkilöt, jotka asuvat yhdessä ja joilla on yhteinen ruokatalous. Siten samassa huoneistossa saattoi asua useampiakin ruokakuntia, mikäli kaikki huoneiston asukkaat eivät täyttäneet myös viimeksimainittua ehtoa. Näin on asianlaita silloin, jos asunnossa on alivuokralaisia, s. o. ruokakunta, joka maksaa vuokransa samassa huoneistossa asuvalle huoneistonhaltij alle, olipa tämä huoneiston omistaja tai pää vuokraaja. Kuten edellä on mainittu asuntolaskenta käsittää sen väestön, joka oli jäsenenä yksityisissä asuntoruokakunnissa. Sen ulkopuolelle jäivät laitosruokakunnat sekä sellaiset henkilöt ja perheet, joille ei laskennassa voitu»rekisteröidä» vakinaista asuntoa.»vailla vakinaista asuntoa» olevien ryhmään saattaa sisältyä myös sellaisia alivuokralaisina asuvia henkilöitä, jotka huoneistonhaltij a syystä tai toisesta oli jättänyt ilmoittamatta. Huoneistoa ja sen asukasmäärää koskevat tiedot antoi huoneistonhaltija. Alivuokralaisen sen sijaan tuli jättää väestölaskentalomakkeen asuntoa koskeva osa kokonaan täyttämättä. Yksityisruokakuntien jota nimitystä tässä käytetään laitosruokakuntien vastakohtana luku oli vuoden lopussa ja niihin kuuluva väestö henkeä. Kun koko väkiluku oli, oli n.s. laitosväestöä henkeä. Yksityisruokakuntien kokonaismäärästä oli huoneistonhaltijain ruokakuntia ), alivuokralaisruokakuntia ja»vailla vakinaista asuntoa» olevia. Viimeksimainittujen luku on saatu vähentämällä yksityisruokakuntien kokonaisluvusta asuntoruokakuntien luku. Ruokakuntaryhmien jakautuminen väestökeskusten ja maaseudun osalle käy selville taulusta. l ) Huoneistonhaltijaruokakuntien luku on pienempi kuin huoneistojen luku ( ), koska huoneistoista oli sellaisia, jotka laskentahetkellä olivat asumattomina.. Hushållens bostadsförhållanden. Hushållen och deras storlek Med hushåll avses familjemedlemmar eller andra personer, som bo tillsammans och ha gemensamt matlag. Sålunda kan i samma lägenhet bo flere hushåll, ifall samtliga invånare i lägenheten inte fylla även sistnämnda villkor. Så är fallet då i bostaden finnes underhyresgäster, d.v.s. ett hushåll som erlägger hyra åt lägenhetsinnehavaren, som kan vara lägenhetens ägare eller huvudhyresgäst. Som tidigare nämnts omfattar bostadsräkningen den befolkning som tillhörde hushållen i privatbostäder. Hushåll i anstalter samt sådana personer och familjer för vilka en stadigvarande bostad inte kunnat»registreras» ha inte medtagits. I gruppen»utan stadigvarande bostad» kan också ingå sådana underhyresgäster, om vilka lägenhetsinnehavaren av en eller annan orsak inte lämnat uppgifter. Uppgifterna om lägenheten och dess invånarantal lämnades av lägenhetsinnehavaren. Underhyresgästerna däremot behövde inte ifylla den del av blanketten som berörde bostaden. Benämningen privata Jhushåll användes här i motsats till hushåll i anstalter. De förstnämnda utgjorde vid utgången av år och omfattade personer. Den totala befolkningen uppgick till varvid antalet personer i anstalter genom subtraktion fås till. Av totalantalet privata hushåll tillhörde x ) gruppen»lägenhetsinnehavarens hushåll»,»underhyresgästernas hushåll» och gruppen»personer utan stadigvarande bostad». Sistnämnda antal har erhållits genom att från totalantalet privata hushåll subtrahera antalet hushåll med stadigvarande bostad. Av tabell framgår huru ovannämnda hushållsgrupper fördela sig mellan befolkningscentra och landsbygd. Antalet lägenhetsinnehavarhushåll är mindre än antalet bostadslägenheter ( ) emedan lägenheter stodo obebodda vid folkräkningstillfället.
. Division of différent groups of households in urban and rural areas Huoneistonhaltijain ruokakuntia Lägenhetsinnehavarnas hushåll Alivuokralaisruokakuntia Underhyresgästers hushåll Vailla vakinaista asuntoa olevia Personer utan stadigvarande bostad Ruokakuntia Hushåll sammanlagt Kaupungit Städer Niistä Därav Helsinki Helsingfors Turku Åbo Tampere Tammerfors Muut kaupungit Övriga städer............... loo.o.... Kauppalat Köpingar.... Maalaiskunnat Landskommuner.... Koko maa Hela riket... loo.o Henkilölukunsa mukaan jakaantuivat ruokakunnat koko maassa seuraavasti. Efter antalet personer fördelade sig hushållen i hela riket på följande sätt. Henkilöluku Antal personer Huoneistonhaltijain ruokakuntia Lägenhetsinnehavarnas hushåll Alivuokralaisruokakuntia Underhyresgästershushåll Vailla vakinaista asuntoa olevia Personer utan stadigvarande bostad Ruokakuntia Hushåll sammanlagt %..... %..... %.... O.o %..... Yhteensä.... Kolmen hengen ruokakunnat muodostivat suurimman ryhmän sekä väestökeskusten että maaseudun huoneistonhaltijaruokakunnista. Viimeksimainituista olivat toisella sijalla neljä henkeä käsittävät ruokakunnat (. %), kaupungeissa ja kauppaloissa kahden hengen ruokakunnat (. %) olivat toiseksi yleisin ryhmä. Seitsemän hengen ja sitä suurempia huoneistonhaltijoiden ruokakuntia oli maaseudulla suhteellisesti noin neljä kertaa niin paljon kuin väestökeskuksissa. Myös alivuokralaisten kohdalla olivat maaseudun ruokakunnat henkilöluvultaan suurempia. Vähintään kolmen hengen ruokakuntia oli niistä. o %, vastaavan luvun ollessa kaupungeissa ja kauppaloissa.%. Antalet hushåll på tre personer bildade den största gruppen av lägenhetsinnehavarnas hushåll såväl i befolkningscentra som på landsbygden. På landsbygden kom antalet hushåll på fyra personer på andra plats (. %), men i städer och köpingar utgjorde antalet hushåll på två personer. % den näststörsta gruppen. Det relativa antalet lägenhetsinnehavarhushåll på sju personer eller f ère var på landsbygden c. fyra gånger större än i befolkningscentra. Även i fråga om underhyresgästerna voro hushållen på landsbygden större; hushåll på tre eller f ère personer utgjorde där. %, mot. % i städer och köpingar.. Ruokakuntien lapsiluku ja käytössä olevat huoneet Taulussa esitetään ruokakuntien suhteellinen jakautuminen käytössä olevien huoneiden ja alle -vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan. Huoneistonhaltijaruokakunnista oli kaupungeissa ja kauppaloissa. % ja maaseudulla. i % sellaisia, joissa oli yksi tai useampia vuotta nuorempia lapsia. Alivuokralaisten keskuudessa lapsettomat ruokakunnat muodostivat suurimman osan käsittäen. % väestökeskusten ja. % maaseudun kaikista alivuokralaisruokakunnista. Edelleen havaittiin, että maaseudulla oli lasta kohden käytössä vähemmän asumistilaa kuin kaupungeissa ja kauppaloissa.. Antalet barn i hushållen och antalet disponibla rum Av tabell framgår hushållens relativa fördelning efter antalet disponibla rum och barn under år. I. % av lägenhetsinnehavarnas hushåll i städerna och köpingarna fanns ett eller f ère barn; för landsbygden var motsvarande siffra. i %. Inom underhyresgästernas hushåll var gruppen barnlösa hushåll störst och omfattade i befolkningscentra. % och på landsbygden. %. Vid en jämförelse mellan siffrorna för befolkningscentra och för landsbygden framgick att bostadsutrymmet per barn på landsbygden var mindre än i städerna och köpingarna.
. Households, by number of rooms occupied and by number of children under years Ruokakunnan käytössä huoneita Antalet för hushållet disponibla rum Osa huonetta Delat rum huone rum huonetta rum»»»» -»» Tuntein. Okänd Yhteensä - Osa huonetta Delat rum huone rum huonetta rum»»» -»»» Tunte ni. Okänd Yhteensä Ruokakuntia Hushåll sammanlagt................ Niistä sellaisia, joissa lapsiluku oli Därav hushåll med följande antal barn Huoneistonhaltijaruokakunnat Lägenhetsinnehavarnas hushåll.. Koko maa Hela riket %............................................................. Alivuokralaisruokakunnat Underhyresgästers hushåll Koko maa Hela riket %............................................ O.o Yhteensä........O........O Vähintään kolme lasta käsittävien huoneistonhaltijaruokakuntien osuus kaikista huoneistonhaltijaruokakunnista, joiden käytössä oli vastaava määrä huoneita, jakautuu seuraavasti: Fördelningen av andelen lägenhetsinnehavarhushåll med minst tre barn av samtliga lägenhetsinnehavarhushåll efter antalet disponibla rum, var följande: Ruokakunnan käytössä huoneita Kaupungit ja Antalet för hushållet kauppalat disponibla rum Städer och köpingar Osa huonetta delat rum l.o % huone rum. % huonetta rum. o %»». %»». %»».% Maalais]kunnat Landskommuner o/ /o...... /o o/ o/ /o o/ /o /o o/ /o Ero asutuskeskusten ja maaseudun välillä on suurin pienten asuntojen kohdalla ja vähenee asumistilan kasvaessa.. Ahtaasti asuvat ruokakunnat Edellä on jo käsitelty ahtaasti asuttuja huoneistoja, jolloin havaintokohteeksi oli otettu huoneisto ja sen asukkaat kokonaisuudessaan. Asuntolaskennan pohjalla voidaan ahtaasti asumista tarkastella myös ruokakunnittain erikseen huoneistonhaltija- ja alivuokralaisruokakuntien kohdalta. Ruokakunta on katsottu ahtaasti asuvaksi, jos sen käytössä on vähemmän kuin yksi huone kahta henkilöä kohden. Edellä esitetyt luvut ahtaasti asuttujen huoneistojen määrästä eivät ole verrannollisia seuraavassa esitettäviin ahtaasti asuvia ruokakuntia koskeviin tietoihin. Huoneisto voi olla ahtaasti asuttu kokonaisuutena katsoen (so. enemmän kuin henkeä huonetta kohden) mutta huoneiston - haltijaruokakunnalla on käytössään enemmän asumis-- tilaa kuin määritelmämme asettaa rajaksi. Tällaisessa tapauksessa huoneisto on tullut ahtaasti asutuksi siinä asuvien alivuokralaisten määrästä johtuen. Myöskin on Differensen mellan bostadscentra och landsbygden är störst i fråga om småbostäder och minskar i den mån bostadsutrymmet ökas.. Hushåll som bo trångt I det föregående har redan behandlats trångbodda lägenheter, varvid undersökningens enhet utgjordes av lägenheten med dess invånare såsom en helhet. På basen av bostadsräkningen kan man även undersöka trångboddheten i fråga om hushållen skilt för, så väl lägenhetsinnehavarnas som underhyresgästernas hushåll. Ett hushåll kan anses bo trångt om det finnes mer än två personer per rum. Ovan angivna siffror för trångbodda lägenheter äro inte jämförbara med följande uppgifter om antal hushåll som bor trångt. Lägenheten, som en helhet betraktad, kan vara trångbodd (d.v.s. mer än personer per rum) men det utrymme lägenhetsinnehavarens hushåll disponerar kan överstiga den gräns definitionen anger. I sådana fall är lägenheten trångbodd på grund av antalet underhyresgäster. Det finnes givetvis också fall i vilka lägenheten, såsom helhet betraktad inte är trångbodd, men något hushåll i
. Households wiih more than two persons per room Henkilöluku Antal personer Koko maa Hela riket Aht. asuvia ruokakuntia Hushåll soin bo trångt Helsinki Helsingfors Aht. asuvia ruokakuntia Hushåll som bo trångt Muut kaupungit ja övriga städer och Aht. asuvia ruokakuntia Hushåll som bo trångt Huonei.stonhaltijaruokakunnat Lägenhetsinnehavarnas hushåll kauppalat köpingar Maalaiskunnat Landskommuner Aht. asuvia ruokakuntia Hushåll som bo trångt Lapsiperheitä Barnfamiljer Lapsiperheitä Barnfamiljer Lapsiperheitä Barnfamiljer Lapsiperheitä Barnfamiljer................ à Yht...ô.... Alivuokralaisruokakunnat Underhyresgästers hushåll....... ä... Yht..... tapauksia, jolloin huoneisto kokonaisuutena katsoen ei ole ahtaasti asuttu, mutta jokin siinä asuva ruokakunta (joko huoneistonhaltija- tai alivuokralaisruokakunta) asuu ahtaasti. Ruokakuntien ahtaasti asuminen ilmenee ylläolevasta taulusta. Lapsiperheillä tarkoitetaan tässä niitä ruokakuntia, joissa oli ainakin yksi alle -vuotias lapsi. Noin neljäsosa kaikista huoneistonhaltijaruokakunnista asui ahtaasti vuoden päättyessä. Suurin osa näistä, (. %), oli lapsiperheitä. Kaupungeissa ja kauppaloissa oli ahtaasti asuminen huoneistonhaltijain ruokakuntien keskuudessa yleisempää kuin alivuokralaisten keskuudessa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että väestökeskuksien alivuokralaisten valtaosa (. %) oli hengen ruokakuntia. Jos tarkastellaan yksinomaan vähintään kolmen hengen ruokakuntia, on ahtaasti asuvien osuus alivuokralaisten kohdalla. l %, huoneistonhaltijoiden kohdalla vain. %. Lapsiperheiden osuus ahtaasti asuvista alivuokralaisruokakunnista oli. % eli huomattavasti pienempi kuin huoneistonhaltijaruokakuntien keskuudessa. denna (antingen lägenhetsinnehavarens eller något av underhyresgästernas hushåll) bor trångt. Trångboddheten i fråga om hushållen framgår av tabellen ovan. Med familjer med barn avses här de hushåll, i vilka finnas åtminstone ett barn under år. Vid utgången av år voro c. en fjärdedel av samtliga lägenhetsinnehavares hushåll trångbodda. Största delen av dem näml. (. %) voro familjer med barn. I städer och köpingar var trångboddhet vanligare bland lägenhetsinnehavarhushåll än bland underhyresgästernas hushåll. Härvid bör likväl beaktas att huvuddelen (. %) av underhyresgästerna i befolkningscentra tillhörde personers hushåll. Ifall endast hushåll på minst tre personer beaktas utgjorde antalet underhyresgäster som bodde trångt. i % och antalet lägenhetsinnehavare., som bodde trångt, endast. %. Andelen familjer med barn bland de underhyresgästhushåll som bodde trångt utgjorde. % och var sålunda betydligt mindre än motsvarande procent för lägenhetsinnehavarnas hushåll.
ô TAULUJA TABELLER TABLES