kauppalehti kamari Tampereen Numero 4 toukokuu 2013 Matti Arpiainen kuuntelee asiakasta tarkasti Leanware lisää älyä tuotannon ja logistiikan prosesseihin sivu 14 Toimitilojen tarjonta: toistaiseksi tasapainossa sivu 10 sivu 16 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 1 www.alandsbanken.fi
Ilves on uudistunut! Uusia pelaajia: Pesonen, Jekimovs... Uusi valmennus: Tuokkola, Hirvonen Uusi peli-ilme: kiekonhallintaa, vauhtia Kausikortit myynnissä! Nyt kannattaa lähteä vauhtiin mukaan. Käytä hyväksesi kevään tarjoushinnat. Parhaat paikat nyt 800 euroa (sis. alv). Kun haluat yritykselle näkyvyyttä, ota yhteyttä! Meillä on paljon tarjolla erilaisia tuotteita! Lisätiedot ja varaukset: Ilves-Hockey Oy Takojankatu 2 B (2. kerros), 33540 Tampere p. (03) 225 9400, fax (03) 225 9444 ilves@ilves.com, www.ilves.com
Ilmoitus Kuinka paljon yritys voi säästää ydinliiketoimintaansa kuulumattomista kustannuksista? Kustannusten ja hankintojen hallinnan globaalin asiantuntijaorganisaation Expense Reduction Analystsin kokemus kertoo, että paljon: keskimäärin liki 20 prosenttia. Ydinliiketoiminnan ulkopuoliset kulut jäävät usein vähemmälle huomiolle yrityksissä. Esimerkiksi toimitilakulut, joihin kuuluvat siivous, kiinteistönhuolto, vartiointi ja jätehuolto, ovat tällaisia kuluja. Tuotanto- ja logistiikkakulut, kuten pakkaustarvikkeet, tuotannon tarvikkeet ja rahtipalvelut ovat myös kuluryhmiä, joihin pureutumalla voi kokemuksemme perusteella saada merkittäviä säästöjä suomalaisissa yrityksissä. Usein myös toimistotarvike-, ajoneuvo- ja hallintokulut kannattaa ottaa tarkasteluun, kertoo Expense Reduction Analysts -ketjun tamperelainen asiantuntija Martti Kiijärvi. Expense Reduction Analysts on erikoistunut parantamaan asiakkaidensa taloudellista tulosta kehittämällä ostoprosesseja ja hankkimalla säästöjä juuri näistä ydinliiketoimintaan kuulumattomista kustannuseristä. Emme hae kustannussäästöjä jakamalla potkuja asiantuntevalle henkilöstölle, vaan sillä, että toimittajilta hankitaan paras mahdollinen palvelu. Tämä on myös toimittajan etu. Vaikka pystymme työllämme saamaan aikaan säästöjä nopeastikin, emme hae kululeikkauksia, vaan nimenomaan pysyvää säästöä laadusta tinkimättä. Nopea, vaivaton ja riskitön apu Kiijärvi korostaa, että Expense Reduction Analystsin konsultit ovat kokeneita ja osaavia, ja kukin on oman kuluryhmänsä asiantuntija. Suomessa meitä on 17, mutta käytössämme on koko ketjun kansainvälinen, 650 konsultin verkosto. Toiminta on aina läpinäkyvää, toimittajista riippumatonta ja puolueetonta. Toteutus on nopea, säästöjä voidaan saada aikaan jo 3 4 kuukauden kuluessa aloituksesta. Se on myös asiakkaalle vaivatonta eikä sido toimeksiantajan resursseja. Se on riskitöntä: tulokset ovat sataprosenttisesti mitattavissa ja konsulttien palkkio on sidottu toteutuneeseen säästöön. Expense Reduction Analystsin asiantuntijat seuraavat säästöjen toteutumista ja kulujen kehittymistä vähintään 24 kuukauden ajan. Näin varmistetaan, että säästöt toteutuvat asiakkaamme toiminnan laadusta tinkimättä. Lisäksi asiakkaan aikaa vapautuu ydintoimintoihin, kun kulujen seuranta on ammattilaisten hallussa, Kiijärvi sanoo. Expense Reduction Analysts tähtää Pysyvään säästöön laadusta tinkimättä Monipuolista osaamista, tehokasta toimintaa Simetron Group on erikoistunut Suzuki-, Hyundai-, Isuzu-, Renault- ja Dacia-autojen maahantuontiin. Se valitsi Expense Reduction Analystsin tarkastelemaan autojen varaosien rahtikustannuksia. Kilpailutimme rahti- ja kuriiripalvelut Expense Reduction Analystsin asiantuntijoiden avulla. Heidän monipuolinen kuluryhmäosaamisensa yhdistettynä tehokkaaseen projektijohtamiseen on tuottamassa meille selvää taloudellista ja toiminnallista hyötyä. Odotamme säästöjen varmistamisen lisäksi helpotusta myös hallinnolliseen työhön seurantajakson raportoinnin ansiosta, sanoo Simetron Group Oy:n toimitusjohtaja Antti Ruhanen. Tampereella yhtiön merkkejä edustavat Autosalpa ja Käyttöauto. Expense Reduction Analysts perustettu vuonna 1992 Isossa- Britanniassa; Suomeen 2008 globaalisti asiantuntijoita 650, Suomessa 17 maailmanlaajuisesti toteutettu 15 000 projektia Lisätietoja Martti Kiijärvi, puh. 050 383 2727, mkiijarvi@expensereduction.com www.expensereduction.com Toimintamalli Analyysi Vaihtoehdot Käyttöönotto Seuranta Kartoitetaan asiakkaan liiketoiminta: mitä kuluryhmiä asiakkaan kulut sisältävät ja miksi; mihin säästöt kannattaa kohdistaa. Tiivistelmä nykytilasta tarkasteltavaksi valitussa kuluryhmässä. Tarkistetaan vaatimusmäärittelyt, laaditaan ja lähetetään tarjouspyynnöt, arvioidaan tarjoukset, järjestetään toi mit taja tapaamiset. Laaditaan suositukset, joiden perusteella asiakas päättää itselleen sopivimman vaihtoehdon. Huolehditaan asiakkaan valitseman ratkaisun toimeenpanosta. Varmistetaan kaksivuotisella seurannalla, että säästöjä syntyy. Martti Kiijärvi perusti kustannustenhallintaan erikoistuneelle Expense Reduction Analysts -ketjulle toimiston Tampereelle.
Suomen Asianajajaliiton jäsenyrityksiä www.asianajajaliitto.fi Keskustori 5 33100 Tampere Puh. (03) 260 1600 www.merilampi.com Asianajotoimisto ACTAS Oy Väinölänkatu 1 33100 Tampere Puh. 010 548 6060 www.actas.fi Hämeenlinna Sastamala Valkeakoski Asianajotoimisto Applex Oy Keskustori 5 A 33100 Tampere Puh. 0207 912 950 E-mail: info@applex.fi www.applex.fi Hämeenkatu 26 A 33200 Tampere Puh. (03) 3142 9000 Faksi (03) 214 8946 E-mail: toimisto@alfalaw.com www.alfalaw.com Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 214 9111 Faksi (03) 222 6002 E-mail: info@borenius.com www.borenius.com Pyhäjärvenkatu 5 B 33200 Tampere Puh. (03) 3138 2800 Faksi (03) 214 4810 E-mail: etunimi.sukunimi@ butzow.com www.butzow.com Keskustori 1 33100 Tampere Puh. (03) 273 0145 Faksi (03) 273 0140 E-mail: jari.hytti@jarihytti.fi www.jarihytti.fi Asianajotoimisto Klingendahl Oy Eteläpuisto 2 C 33200 Tampere Puh. (03) 260 2000 www.klingendahl.com Rautatienkatu 21 A 33100 Tampere Puh. 029 000 6800 Faksi 029 000 6801 E-mail: etunimi.sukunimi@ krogerus.com www.krogerus.com Hämeenkatu 15 B 33100 Tampere Puh. (03) 3123 5100 Faksi (03) 3123 5121 E-mail: etunimi.sukunimi@ tempolaw.fi www.tempolaw.fi 4sisältö Toukokuu 2013 5 Pääkirjoitus 9 Jätevoimalaratkaisua mietitään vielä 10 Valkeakosken Jutikkalaan isoja yritystontteja 11 Ostosmatkat ohittivat työmatkustuksen Tampereen kaupunkiseudulla 13 Näin sen näen: Kustannusmaltilla lisää työllisyyttä, kirjoittaa Katsan toimitusjohtaja Timo Salli 20 Uusi jäsen: K-kauppias Hannu Niemisen toivelistalla Kunkun Parkki 28 Laki ja talous: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys verovuosina 2013 ja 2014 31 Pirkanmaalla NYT! 43. vuosikerta ISSN 0782-3541 (painettu), ISSN 1458-4417 (verkkolehti) Julkaisija Tampereen kauppakamari, Technopolis Yliopistonrinne II, Kalevantie 2, 33100 Tampere, puhelin (03) 230 0555, www.tampereenkauppakamari.fi Päätoimittaja Antti Eskelinen Kustantaja Viestintätoimisto Tammisto, Knuutila & Tammisto Oy Toimitussihteeri Annikaisa Knuutila, puhelin (03) 253 6613, annikaisa.knuutila@tammistoknuutila.fi Ilmoitusmyynti Saarsalo Oy, Timo Lepistö, 044 534 9878, timo.lepisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Ulkoasu ja ilmoitusaineistot Tiina Lautamäki, aineisto@tampereenkauppakamarilehti.fi Lehden osoite Finlaysoninkuja 13, 33210 Tampere Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Painos 15 000 kpl Levikki 4 000 kpl Tampereen kauppakamarin osoitteiston mukaan, 11 000 kpl Fonecta Profinder -rekisterin mukaan Osoiteasiat satu.paananen@tampereenkauppakamari.fi Kannen kuva Olli-Pekka Latvala Seuraava lehti ilmestyy 11.9.2013 www.tampereenkauppakamarilehti.fi 4 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
Pääkirjoitus Logistisesta kilpailukyvystä pidettävä huolta Kaikki seikat, jotka vaikuttavat logistiikan palvelu- ja kustannustasoon, vaikuttavat myös yritysten kilpailukykyyn. Suomessa toimiville yrityksille tehokas kuljetusketjujen hallitseminen on tärkeämpää kuin muissa maissa toimiville yrityksille. Logistiset kustannukset ovat yrityksillemme keskimäärin 15 prosenttia suuremmat kuin kilpailijoiden. Logistiikkamessuilla näytteilleasettajia yhdistikin mielestäni yksi asia: kaikki myivät lopulta säästöjä asiakkaille. Logististen kustannusten korostuminen Suomessa johtuu kahdesta seikasta: ulkomaankaupan merkityksestä kansantaloudellemme ja maantieteellisestä sijainnista. Jos totuus unohtuu, niin katsokaapa Eurooppaan keskitetyn maailmankartan sijaan Aasian Tyynellemerelle keskitettyä karttaa. Silloin näemme hyvin, kuinka äärimmäisessä periferiassa Suomi sijaitsee. Liitto nosti esiin myös Tampere-Vaasayhteysvälin parantamisen. Tie on liikenteen tunnusluvuilla mitattuna vaarallisempi kuin useat muut tiuhaan liikennöidyt tieosuudet. Kauppakamarin jäsenyritykset ovat pitäneet yhteysvälin parantamista Rantaväylän tunnelin ohella yhtenä tärkeimmistä tiehankkeista Pirkanmaalla. Pitkän tähtäimen logistiseen kilpailukykyyn vaikuttavia ratkaisuja linjataan paraikaa uudistettavassa maakuntakaavassa. Läntinen ratayhteys on yhä tärkeä tulevaisuuden ratahanke Pirkanmaalle ja kansallisesti. Jos tavaraliikennettä halutaan oikeasti siirtää raiteille, tarvitsemme investointeja päärataan ja aitoa kilpailua liikenteessä. Nykyinen verkosto ei mahdollista kysyntälähtöistä tavaraliikennettä. Vahvassa talouskunnossa oleva Ruotsi on asian ymmärtänyt: se päätti investoida neljä miljardia euroa rautateihinsä. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 linjataan valtakunnallisesti merkittävän liikenteellisen solmukohdan kehitysratkaisuja. Logistisia kustannuksia voidaan pienentää teknisillä ratkaisuilla ja parantamalla liikenteen infrastruktuuria. Pirkanmaan asema maamme liikenneverkossa on erinomainen. Näin ei välttämättä ole tulevaisuudessa, jos annamme liikenneverkon rapistua emmekä avaa pullonkauloja, jotka korostuvat viennin kasvaessa ja väestön keskittyessä. Pirkanmaan liiton budjettitavoitteissa vuodelle 2014 on aiheellisesti nostettu esiin lisärahoituksen osoittaminen perustienpitoon. Hallitus päätti liikennepoliittisen selonteon yhteydessä kompensoida perustienpitoa siirtämällä 100 miljoonaa euroa väyläinvestoinneista liikenneverkon pieniin investointeihin ja ylläpitoon vuodesta 2016 alkaen. Pirkanmaan maakuntakaava 2040 on tärkeä alueellista asumisrakennetta ohjaava asiakirja, joka siten määrittää palvelu- ja kauppaliiketoiminnan sijaintia. Sillä on myös valtakunnallinen rooli. Siinä linjataan merkittävän liikenteellisen solmukohdan kehitysratkaisuja. Tampere-Pirkkalan lentokenttä on kansallisesti tärkeä strateginen mahdollisuus. Maakuntakaavan pitää mahdollistaa aseman kytkeytyminen valtakunnan verkkoon ja kaikkien liikennemuotojen sujuva kohtaaminen lentoasemalla. Maakuntakaava 2040 on vielä alkuvaiheessa, selvityksiä ja malleja laaditaan. Se tarkoittaa sitä, että nyt kannattaa olla aktiivinen ja vaikuttaa. markus sjölund Apulaisjohtaja Tampereen kauppakamari Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 5
n Restamax-konserni kasvaa vahvasti Suomen suurimman yksityisen ravintolayhtiön Restamax Oy:n liikevaihto kasvoi viime vuonna melkein 30 prosenttia. Yhtiön vuoden 2012 liikevaihto oli 60,8 miljoonaa euroa. Käyttökate oli 10 miljoonaa euroa ja liikevoitto 5,7 miljoonaa euroa. Restamax Oy on vuonna 1996 perustettu ravintolaalan konserni. Konsernin yhtiöihin kuuluu yhteensä 60 ruokaja viihderavintolaa muun muassa Tampereella, Helsingissä, Jyväskylässä, Lohjalla, Seinäjoella ja Lappeenrannassa. n Metso uudistaa Salmisaaren automaation Metson Helsingin Energian kanssa sopima Salmisaaren A- ja B- voimalaitosten automaation ja kenttäinstrumentoinnin uudistaminen varmistaa laitosten korkean käytettävyyden ja turvallisuuden pitkälle tulevaisuuteen. Laitosten pääpolttoaineena olevaa hiiltä korvataan tulevaisuudessa pelletillä, jonka osuus nousee aluksi 5 10 prosenttiin käytetyistä polttoaineista. B-voimalaitoksen modernisointi alkaa toukokuussa 2014, ja laitos käynnistyy syyskuussa 2014. A-voimalaitos modernisoidaan vuonna 2015....toimittaa murskauslaitoksen Kazakstaniin Metso on sopinut kahdesta lisätilauksesta Altay Polimetally LLP:n kanssa yhtiön uuteen kuparikaivokseen Almatyssa, Kazakstanissa. Tilaukset sisältävät täydelliset toisen, kolmannen ja neljännen vaiheen murskaus- ja seulontalaitokset sekä automaatio-järjestelmän. Ne sisältävät myös suunnittelun, valmistuksen ja käyttöönoton. Tilausten yhteisarvo on 25 miljoonaa euroa. ja teki historiansa suurimman huoltosopimuksen Metso on sopinut 6,5 vuoden mittaisesta elinkaaripalvelusta kuparirikastamoon Lounais-Venäjällä. Sopimukseen kuuluvat prosessinhallinta, kattavat huoltopalvelut sekä jauhinmyllyissä käytettävien jauhinkappaleiden toimitus. Nyt tehty sopimus on jatkoa aiemmalle, vuonna 2011 allekirjoitetulle sopimukselle, ja ne muodostavat yhdessä Metson historian suurimman huoltosopimuksen. Uuden tilauksen arvo on yli 140 miljoonaa euroa. n Tukea avoimen datan hyödyntäjille Suomeen on luotu yhteisöllinen avoimen datan tukipalvelu Avoindata.net -sivusto. Sivustolta voi kysyä avoimesta datasta, vastata kysymyksiin sekä äänestää muiden jättämiä kysymyksiä. Palvelun on pystyttänyt Open Data Tampere Region -projekti. http://avoindata.net www.hermia.fi/opendatatre n Tuella palkattuja työntekijöitä yrityksiin Tampereella Tampereen kaupungin Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Typa ryhtyy etsimään tuella palkattaville asiakkailleen töitä yrityksistä. Työntekijä työskentelee yrityksen alaisena, mutta on työsopimussuhteessa kaupunkiin. Kaupunki solmii määräaikaisen työsopimuksen työntekijän kanssa, vastaa työntekijän palkanmaksusta, työterveydestä ja vakuutuksiin liittyvistä asioista. Yritys vastaa työturvallisuudesta ja työhön perehdyttämisestä. n Tammerkosken Hammasklinikka ja ZirLab Pihlajalinnaan Tammerkosken Hammasklinikka Oy ja hammaslaboratorio ZirLab Oy siirtyvät Pihlajalinna-konserniin. Yritykset jatkavat kaupan toteuduttua toimintaansa entisissä tiloissaan ja omina yhtiöinään. Hammasklinikan palveluksessa on noin 20 työntekijää ja ammatinharjoittajaa. Yhtiöiden liikevaihto on yhteensä noin 1,4 miljoonaa euroa. n Horze avasi myymälän Ylöjärvelle Ratsu- ja ravitarvikkeiden valmistaja ja myyjä Finn-Tack avasi huhtikuussa Horze-myymälän Ylöjärvelle Kauppakeskus ILOon. Kyseessä on konsernin 27. myymälä. Myymälään tulevat myös Ravikauppa- ja Finnfarrier-osastot, jotka palvelevat raviasiakkaita ja kengitysseppiä. n Snowek ja Dynaset palkittiin pölynpoistomenetelmästä Tämän vuoden Kunnossapidon Kehittäjä -palkinnon voittivat kuopiolainen Snowek Oy ja ylöjärveläinen Dynaset Oy yhteisellä innovaatiollaan, harjalaitteiden korkeapainepölynsidontajärjestelmällä. Uudella tekniikalla katu harjataan kuivana ja korkeapainevesisumu sitoo nousevan katupölyn pienellä määrällä vettä. Kun kadut voidaan harjata kuivana, pinta puhdistuu paremmin ja työ voidaan aloittaa jo pikkupakkasella. Kilpailun järjesti Expomark Oy ja Kunnossapitoyhdistys Promaint ry. n Koukkuniemeen yhteiskunnallinen yritys Joukko terveydenhuollon hoitajia perustaa ikäihmisille ympärivuorokautista hoivapalvelua tarjoavan yhteiskunnallisen yrityksen Tampereen Koukkuniemessä sijaitsevaan Jukola-taloon. Parhaillaan remontissa oleva Jukola valmistuu loppuvuodesta, jolloin myös yhteiskunnallisen yrityksen toiminta on tarkoitus aloittaa. Yrityksen käyttöön on suunniteltu talon kaksi alinta kerrosta, joissa on yhteensä 26 asukaspaikkaa. n Juvenes ja Fazer ruokkivat Tampereen kaupungin henkilökuntaa Jatkossa Tampereen kaupungin henkilöstöravintola-, kahvila- ja tilaustarjoiluja hoitavat 11 kohteessa Juvenes Yhtiöt Oy ja Fazer Food Services Oy. Yritykset valittiin tarjouskilpailun perusteella. Nykyinen henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksessa uusien työnantajien palvelukseen vanhoina työntekijöinä. 6 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
taloudessa tapahtuu Pirkanmaan yritysbarometriä kommentoineet toimitusjohtajat Heikki Tyvi (oik.) ja Kari Sorjonen ovat huolissaan siitä, että syöksyn jyrkkyys on Pirkanmaalla moninkertainen muihin maakuntiin verrattuna niin kuin olisi kyllä nousukin. Mutta onko Pirkanmaalla kilpailukykyä, mahdollisuuksia kasvu-uralle, ovatko Pirkanmaan yhteiset kasvustrategiat kunnossa? Siitä olisi vakavasti keskusteltava nyt, Heikki Tyvi huomautti. Yrityksissä mennään kassakylki edellä Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila Yrityksissä ei tällä hetkellä pystytä tekemään hyvää tulosta, mistä seuraa, että investointikykyäkään ei ole eikä kerry. Yritykset elävät nyt kassakylki edellä, ne yrittävät pitää kassastaan huolta. Ei tiedetä, milloin kassa paranee, ei ole edellytyksiä tehdä tulosta, eikä sitten synny kykyä investoidakaan, sanoi Kuljetusliike Tyvi Oy:n toimitusjohtaja Heikki Tyvi Pirkanmaan yritysbarometrin julkistustilaisuudessa. Tasowheel Group Oy:n toimitusjohtaja Kari Sorjonen huomautti, että tuotannollisia investointeja hillitsee sekin, ettei vieläkään tiedetä, tulevatko tuplapoistot yksi-, kaksi- vai kolmivuotisiksi. Investointikyky pysähtyy myös rahoituksen puutteeseen, yritysjohtajat arvioivat. Yritysten tulokset hiipuvat, taseet heikkenevät, rahoituksen saaminen vaikeutuu, Euriborit ovat alhaalla, marginaalit korkealla, listasi Tyvi. Mutta rahaa pitää saada yritysten investointien rahoittamiksesi. Muuten investoinnit pakkautuvat tulevaisuuteen, jolloin tarvitaan rahaa entistä enemmän. Mistä raha silloin otetaan? Tampereen kauppakamarin toimitusjohtaja Antti Eskelinen korosti, että pankkien vakavaraisuusvaatimusten nosto oli poliittinen päätös, jonka hinnan maksavat pk-yritykset. Toinen asia, josta voidaan itse päättää, on Finnveran rooli ja tehtävät. Ne pitäisi selventää. Finnvera ei saa vetäytyä pk-yritysten käyttöpääomarahoituksesta. Toimitusjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että syklisyyden hallinta on yrityksille yhä isompi haaste, koska kausivaihtelut ovat syventyneet ja suhdanteiden kesto on lyhentynyt. Täydestä vauhdista syöksytään täysjarrutukseen todella nopeasti. Tyvi peräänkuulutti joustavuuden ja herkkyyden strategiaa, kolmikannan voimaa ja pk-yritysten kasvua keskisuuriksi yrityksiksi. Kari Sorjonen huomautti, ettei kasvua tapahdu ilman, että yritykset pystyvät toimimaan joustavasti. Nyt työmarkkinasysteemi on liian jäykkä. Tyvi on samaa mieltä: Ei tule kuin lisää byrokratiaa yritysten päälle, vaikka niiden pitäisi keskittyä bisneksen tekoon. On pidettävä huoli siitä, että yritykset pystyvät tekemään tulosta. Pirkanmaan yritysbarometri I/2013: Nousun odotus jatkuu Kevääksi ennustettu elpyminen ei näytä toteutuvan niin kuin Tampereen kauppakamarin jäsenyrityksissä arvioitiin viime syksynä. Odotuksia on korjattu alaspäin kaikilla toimialoilla. Kevään yritysbarometrin 380 vastaajasta 45 prosenttia uskoo parantavansa tulostaan, 28 prosenttia arvioi sen pysyvän ennallaan ja heikkenemistä ennakoi 27 prosenttia. Negatiivisten ja positiivisten odotusten erotusta mittaava saldoluku laski 18:aan, kun se syksyn ennusteessa oli 34. Synkimpänä tilanteen näkee teollisuuden 102 yritysvastaajaa, joista 42 prosenttia uskoo tuloksensa supistuvan. Kaupan ja palveluiden toimialoilla puolet vastaajista ennakoi pinnistävänsä parempaan tulokseen kuin vuotta aiemmin. Suurista yrityksistä yli puolet arvioi tuloksensa paranevan. Suurissa yrityksissä viime syksynä ja talvella aloitettujen säästötoimien uskotaan parantavan tulosta, kommentoi Tampereen kauppakamarin apulaisjohtaja Markus Sjölund. Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 7
taloudessa tapahtuu Suomalaisten pitää tehdä enemmän töitä, vaatii VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen Kuva VaTT Kun väkimäärä pysyy ennallaan tai vähenee ja julkissektori ottaa työntekijöistä yhä suuremman osan, yksityiseen liiketoimintaan riittää yhä vähemmän ihmisiä. Miten investoijalle voisi olla houkuttelevaa tulla tänne kilpailemaan resurssista, joka pienenee? Juhana Vartiainen kysyi Pirkanmaan Business Forumissa. Töihin, suomalaiset, töihin! patistaa VATTin ylijohtaja Juhana Vartiainen. Kokonaistuotanto=työtunnit x tuottavuus. Jos markkinatalous pidetään iskussa, voidaan pysyä tuottavuuden kasvussa kansainvälisessä A-luokassa, mutta ei meillä pienenä kansantaloutena tuottavuus voi olla globaalisti huippua. Tuottavuuteen on vaikea vaikuttaa, mutta työtunteihin voimme vaikuttaa ja se muuttuu keskeiseksi, Vartiainen sanoi Pirkanmaan ELY-keskuksen järjestämässä Business Forum Pirkanmaa -seminaarissa puhuessaan aiheesta Työvoimapolitiikkaa vai elinkeinopolitiikkaa. On elinkeinopolitiikka kuinka hyvää tahansa, ellei työtunteja saada lisää, talous ei kasva. Tarvitaan reformeja, jotka koskevat eläkepolitiikkaa, maahanmuuttoa, opinto- ja perhetukia, asevelvollisuutta, työnteon kannustimia Nämä eivät muutu itsestään. Ne ovat poliittisesti vaikeita asioita, mutta reformien priorisointi on poliittisten päätöksentekijöiden ratkaistava. Yksilöiden vastuista työhön kannustamisessa tuntuu olevan myös vaikea puhua, Vartiainen totesi. Hänen mielestään nyt ei riittävästi nähdä työvoimapolitiikan tärkeyttä ja työvoiman riittävyyttä julkistalouden kannalta. Elinkeinopolitiikasta haetaan ratkaisuja asioihin, joiden taustalla on ikärakenteen muutos ja työvoiman kasvun loppuminen. Ajatellaan, että julkisen talouden niukkuus johtuu suhdanteista, eurokriisistä ja viennin vaikeuksista. Ne liittyvät tähän, mutta suhdanneongelman osuus on aika pieni, ei meillä ole syvää kuilua suhteessa normaaliin tilaan. Ongelma on, että normaali tila näyttää heikolta ensi vuosikymmenelle saakka. Ja syy on se, että työvoiman kasvun on loppunut. Taantuma ei ole syvä, mutta se ei ole hyvä uutinen. Se on huono uutinen. Se tarkoittaa, että ei ole tulossa mitään ärhäkkää kasvupyrähdystä ja elpymistä, kun eurokriisi hellittää. ICT-ala kiinnostaa bisnesenkeleitä Finnish Business Angels Networkin Fi- BANin tuoreen jäsenkyselyn mukaan enkelien sijoitukset vaihtelevat keskimäärin tuhannesta eurosta miljoonaan. Sijoituksia on noin 2,5 sijoittajaa kohden. Puolet sijoituksista tehdään ICT-alan yrityksiin. Muita tärkeitä aloja ovat mobiiliteknologia sekä terveydenhoito ja meditech. Pirkanmaalaisten bisnesenkelien huhtikuisen kokoontumisen kädennostoäänestyksen perusteella heitä kiinnostavat sekä opiskelijalähtöiset seed-vaiheen yritykset että jo toimivat, murrosvaiheessa olevat restart-yritykset. Pirkanmaalla aktiivisesti toimivista bisnesenkeleistä kolmisenkymmentä on verkostoitunut noin 2,5 vuotta sitten perustettuun FiBANiin. Tampereella verkosto on toiminut noin vuoden. Tredean hallinnoiman Startup Tampere -hankkeen kanssa meillä on tavoitteena saada ensi vuoden aikana määrä nousemaan ainakin 50:een, FiBANin Tampereen yhdyshenkilö Sari Vaajanen kertoo. Pirkanmaalaiset bisnesenkelit kuulivat kokouksessaan myös ajankohtaisia verotukseen liittyviä asioita sekä kymmenkunta pitchiä, rahoitusta etsivän yrityksen tiivistä yritysesittelyä. FiBANin kuulumisista kertoi yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Riku Asikainen, joka kannusti paikallaolijoita kokoamaan keskuudestaan ryhmiä, syndikaatteja, ja näin tasaamaan riskejä. 8 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto haluaa, että Tarastenjärvelle rakennettavaa Tammervoima Oy:n hyötyjätevoimalaa koskevien päätösten toimeenpano jäädytetään lisäselvitysten ajaksi. Liiketoimintajaosto edellyttää, että Tammervoiman omistajat, Pirkanmaan Jätehuolto Oy ja Tampereen Sähkölaitos Oy, laativat massapoltto- ja kaasutusteknologiaan perustuvien konseptien välisen vertailun sitovien tarjousdokumenttien pohjalta. Vertailuun on sisällyttävä teknologiavertailun lisäksi yhteiskunnallisten vaikutusten, prosessin ja toteutuksen arvioinnit. Me olemme tietysti tyytyväisiä, että Tampereen kaupungin liiketoimintajaosto otti tällaisen kannan ja tutkii vielä esittämäämme TammerPower-konseptivaihtoehtoa näinkin myöhäisessä vaiheessa. Se kertoo, että jotain mielenkiintoista olemme esittäneet. Toivotaan, että Pirkanmaan Jätehuolto ja Tampereen Sähkölaitos ovat valmiita avoimin mielin tutkimaan eri vaihtoehtoja me olemme valmiina auttamaan prosessissa, sanoo Metson voimantuotanto-liiketoimintalinjan johtaja Jyrki Holmala. Tammervoima Oy on rakentamassa Tampereen Tarastenjärvelle voimalaitoksen, jossa tuotetaan pirkanmaalaisten jätteistä sähköä ja lämpöä. Laitos hyödyntää vuodessa noin 150 000 tonnia jätettä, josta se tuottaa noin 100 GWh sähköä ja 300 GWh lämpöä. Voimalaitoksen on tarkoitus valmistua loppuvuodesta 2015. Investoinnin suuruus on noin 110 miljoonaa euroa. Voimalaratkaisua selvitettiin vuosina 2010 11, jolloin kaasutusteknologia yksistään ei soveltunut yhdyskuntajätteen käsittelyyn. Hollming-konserniin kuuluva BMH Technology on sittemmin ratkaissut yhdyskuntajätteen esikäsittelyn, joka mahdollistaa kaasutusteknologian käytön tällaisessa sovelluksessa. Uuden teknologian on arvioitu olevan paitsi ympäristöystävällisempi, myös tutkimuksellisesti kiinnostava, Tampereen ja Suomen cleantech-edelläkävijyyttä ja alan vientiä tukeva valinta. Maailman ensimmäinen suuren mittaluokan jätettä kaasuttava voimalaitos ehdittiin ottaa käyttöön Lahdessa vuosi sitten. Lahdessa poltetaan kaupan ja teollisuuden jätettä. Tampereella käsiteltäisiin pääasiassa yhdyskuntajätettä. Juuri yhdyskuntajätteen käsittelyssä näemme ison kansainvälisen markkinan. Siksi Tampereen laitos olisi merkittävä referenssilaitos, Holmala sanoo. Kuva Pirkanmaan Jätehuolto Jätevoimalaratkaisua mietitään vielä Markkinointi, saavutettavuus ja tapahtumat elämystalouden kehityskohteiksi Pirkanmaan elämystalouden tuore strategiapäivitys määrittelee lähivuosien tavoitteet ja toimet elämystalouden liikevaihdon kasvattamiselle ja maakunnan kehittämiselle kansainvälisenä ja kansallisena matkailukohteena. Käytännönläheinen strategia sisältää selkeät tavoitteet mittareineen ja priorisoi toimista kolme tärkeintä: Matkailumarkkinoinnin suunnitelmallisuuden ja resurssien lisääminen ja matkailuyh tiön perustaminen, Tampereen kansainvälisen saavutettavuuden vahvistaminen nopealla Tampere-Pietari-yhteydellä ja tiheillä lentoyhteyksillä eurooppalaiseen verkostohubiin sekä tapahtumien nostaminen kävijätalouden veturiksi. Elämystalouden kehityslinjaukset on tehty laajapohjaisessa yhteistyössä, jota organisoi asiamies Harri Ojala Tampereen kauppakamarista. Kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunta toimii elämystalouden strategisena ohjausryhmänä ja seuraa strategian toteuttamista. Elämystalouden strategia kattaa vuodet 2013 2015. Tiedosto löytyy Tampereen kauppakamarin web-sivuilta. Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 9
taloudessa tapahtuu Toimitilojen tarjonta toistaiseksi tasapainossa Teksti Martti Tammisto Suhdannetilanteen heikkeneminen ei ainakaan vielä näy vapaiden toimitilojen määrässä Tampereen seudulla. Ylitarjontaa ei ole, kysyntä ja tarjonta ovat suhteellisen hyvin tasapainossa. Johtaja Juhani Lehtinen Catella Property Oy:stä sanoo, että varsinkin toimistotilojen tarjonta on hyvä talouden mittari, se reagoi nopeasti talouden muutoksiin. Hän arvioi, että Tampereen seudulla vapaita toimistotiloja on nyt noin 7 8 prosenttia kokonaismäärästä. Myymälä-, teollisuus- ja varastotiloja on vapaana nelisen prosenttia. Toimistotilojenkaan ylitarjonta ei ole päässyt ryöpsähtämään, kysyntää on riittänyt. Saattaa olla, että 200 300 neliön tiloja on jopa vaikea löytää. Uusien suurten toimistorakennusten valmistuminen näkyy aina jonkinlaisena piikkinä vapaiden tilojen määrässä, mutta ainakin toistaiseksi uusiin tiloihin muuttaneilta yrityksiltä vapaiksi jääneet tilat ovat täyttyneet nopeasti. Tampereella ei tilanne ole päässyt samanlaiseksi kuin pääkaupunkiseudulla, jossa runsaan rakentamisen seurauksena on vapaata toimitilaa noin miljoona neliötä. Tilannetta on siellä yritetty purkaa muun muassa muuttamalla vanhoja toimistorakennuksia asunnoiksi, mutta esimerkiksi rakennusten runkomuodon tai niiden sijainnin vuoksi tämä ei onnistu kuin pienessä osassa vapaita tiloja. Tampereella toimistotilat ovat pääosin keskittyneet keskustaan, uudet tilat erityisesti radanvarteen. Trendi jatkuu. Tampereen Kannen lisäksi uusia toimistotaloja on lähivuosina nousemassa Ratapihakadun varteen Tammelaan. Alueen asemakaava on parhaillaan valmisteilla. Kuva Valkeakosken Seudun Kehitys Oy Valkeakosken Jutikkalan kaavoitus on valmistumassa ja tontit tulossa myyntiin vuoden 2013 lopulla. Valkeakosken Jutikkalaan isoja yritystontteja Isoja yritystontteja tarvitseva teollisuus saa vaihtoehtoja Valkeakosken Jutikkalasta. Alueen kaavoitus on valmistumassa ja tontit tulossa myyntiin vuoden 2013 lopulla. Uusi Pirkanmaan portti -yritysalue sijaitsee 45 kilometriä Tampereelta Valtatie 3:n ja tien 103 risteyksessä, moottoritien pohjoispuolella. Teollisuudelle, varastotoiminnoille ja niitä tukevalle yritystoiminnalle on tilaa 93 hehtaaria. Isoja teollisuustontteja keskeisten liikenneyhteyksien varrella Tampereen seudulla ei ole ollut oikein saatavissa. Jutikkalassa tontit voivat olla 5 10 hehtaarin, jopa 20 hehtaarin kokoisia. Ne palvelevat esimerkiksi runsaasti tilaa tarvitsevia logistiikkayrityksiä, joilla jo rakennukset voivat olla useita hehtaareja ja kul- 10 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
Liikennetutkimus: Ostosmatkat ohittivat työmatkustuksen Ostosmatka, 22% Työmatka, 21% Huvi- tai harrastusmatka, 14% Koulu- tai opiskelumatka, 11% Kyyditsemismatka, 9% Vierailumatka, 7% Asiointimatka, 6% Ulkoilumatka, 4% Työasiointimatka, 3% Muu matka, 3% Päivähoitomatka, 1% Matkaryhmittäin vertailtuna ostosmatkojen osuus on nyt suurin. Niiden kasvu edelliseen, vuoden 2005 liikennetutkimukseen on ollut merkittävä, kaksi prosenttiyksikköä. Toinen kasvava ryhmä on kyyditseminen, joka sisältää lasten kuljettamista kouluun tai harrastuksiin. Teksti Päivi Eskelinen Yli viidennes Tampereen kaupunkiseudulla arkisin tehtävistä matkoista on ostosmatkoja. Niiden osuus on jo ohittanut työmatkustuksen, kertoo huhtikuussa julkistettu Tampereen kaupunkiseudun ja Pirkanmaan liikennetutkimus. Ostosmatkoista on tullut suurin yksittäinen matkaryhmä. Sama ilmiö on nähtävissä myös äskettäin valmistuneessa valtakunnallisessa liikennetutkimuksessa. Ostosmatkailu lisääntyy väestön ikääntymisen ja vapaa-ajan käytössä tapahtuvien muutosten seurauksena, kertoo tutkimuspäällikkö Hanna Kalenoja liikenteen tutkimuskeskus Vernestä. Tampereen kaupunkiseudulla ja ympäristössä tehdään arkisin noin 1,1 miljoonaa matkaa, näistä lähes 60 prosenttia henkilöautolla. Matkoista 21 prosenttia tehdään kävellen, 11 prosenttia joukkoliikenteellä ja kahdeksan prosenttia polkupyörällä. Kulkutavoissa on suuret erot Tampereen ja kehyskuntien välillä. Tampereella henkilöautoilun osuus on 45 prosenttia, jalankulun ja pyöräilyn 37 prosenttia ja joukkoliikenteen 17 prosenttia. Muissa kunnissa henkilöautoilu pitää pintansa 64 75 prosentin osuudella. Henkilöauton osuus matkoista on suurin Hämeenkyrössä, Vesilahdella, Pälkäneellä ja Ylöjärvellä asuvilla, jotka tekevät yli 70 prosenttia matkoistaan henkilöautolla joko kuljettajana tai matkustajana. Tampereella 274 000 keskustamatkaa Joukkoliikenteen käyttö Tampereen ympäristökunnissa on pienentynyt edelliseen, vuonna 2005 tehtyyn liikennetutkimukseen verrattuna. Nyt osuus on vain 3 7 prosenttia. Tampereella joukkoliikenteen osuus on sitä vastoin kasvanut noin kolme prosenttiyksikköä. Myös pyöräilyn osuus on kasvanut Tampereella. Tampereen keskustan merkitys korostuu tulosten valossa. Keskustaan suuntautuu arkisin noin 274 000 matkaa. Luku sisältää sekä tulevat että lähtevät matkat. Liikennetutkimuksen tuloksia sovelletaan muun muassa kuntien maankäytön suunnittelussa sekä seudullisen liikennejärjestelmän ja maantieverkon kehittämisessä. Tuloksille on käyttöä myös uuden maakuntakaavan 2040 valmistelussa, joka on aloitettu Pirkanmaan liitossa. Tutkimustulosten julkistuksessa puhunut Kangasalan kunnanjohtaja Jukka Mäkelä toivoi, että uudessa maakuntakaavassa varauduttaisiin kauppakeskusten rakentamiseen myös kehyskuntiin. Hänen mielestään kaupan rakentamisella voitaisiin tiivistää kuntarakennetta kestävällä tavalla. Esimerkiksi Kangasalan nauhamaista taajamaa kehitettäisiin jakamalla palveluja useisiin alakeskuksiin, jolloin asiointi myös kävellen ja pyörällä olisi mahdollista, hän sanoi. Tampereen kaupunkiseudun tilaamaan liikennetutkimukseen osallistui lähes 10 000 asukasta. jetukset tontille lisäävät tilantarvetta entisestään, projektijohtaja Mikko Seppälä Valkeakosken Seudun Kehitys Oy:stä kertoo. Teollisuudelle kaavoitetun alueen omistaa Valkeakosken kaupunki. Kaava varautuu ison tilan tarvitsijoihin, mutta myös tavanomaisen kokoisia yritystontteja on tarjolla. Vaikka talous nyt on epävarma ja yritysten investoinnit vähäisiä, ennakkomarkkinoinnissa kiinnostus tontteihin oli hyvä. Ei yritysten investointitarve ole kadonnut mihinkään. Uudet tontit ovat osa Helsinki-Hämeenlinna-Tampere-vyöhykettä ja kiistatta kasvuväylällä. Siinä yrityksiä puhuttelee myös näkyvyys moottoritien varressa. Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 11
Pyörivä lattiateline 12-550 - telineeseen sopii 12 550-sarja pientavara laatikostoa - kantavuus 400 kg - 500 x 500 x1730 29,- Pientavaralaatikostot - kehikon ulkomitat 180 x 310 x 290 tai 180 x 310 x 290 - yhteen laatikostoon sopii jopa 360 erilaista nimikettä MUOVILEVYJEN SAHAUSPALVELU: Akryyli- ja polykarbonaattilevyt esim. työkoneisiin, veneisiin, kaide-levyiksi, valaisimiin, konesuojiksi jne. Myös ainesputket ja -tangot. 699,- 49,- Kaapelikelat Kaapelikela IP44 3x1,5mm 2 ANTI TWIST 40m Metallinen kaapelikela H07RN-F kaapeli. Kelan kantokahvassa ohjain joka estää kaapelin sotkeentumisen. Anti Twist estää liitosjohdon kierymisen. Pistokkeet eivät pyöri kaapelia kelattaessa. Yljännite- ja ylikuumenemissuoja. Kaapelikela IP44 3x2,5mm 2 25m Metallinen kaapelikela H07RN-F kaapeli. Kelan kantokahvassa ohjain joka estää kaapelin sotkeentumisen. Ylijännite- ja ylikuumenemissuoja. Voimavirta kaapelikela IP44 1x400V 2x230V 5x2,5mm 2 Metallinen kaapelikela H07RN-F kaapeli. Kelan kantokahvassa ohjain joka estää kaapelin sotkeentumisen. Ylijännite- ja ylikuumenemissuoja. Suojalasi 3M Fuel Naarmuuntumisenestokäsittely, hyväksytty aurinkolaseiksi 3M Peltor kuulosuojain FM-radiolla Sisältää 3,5 mm stereojohdon ja MP#-liitännän. Paristojen käyttöaika noin 200h. 119,- 99,- 155,- 15,- 68,- Hyllilänkatu 2, 33730 Tampere (Kaukajärvi, Soutustadionia vastapäätä) Puh. 0207 65 5051, Fax 0207 65 4101 Myymälä avoinna: ma-pe 7.00-17.00, la suljettu. www.etra.fi 12 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
näin sen näen Kustannusmaltilla lisää työllisyyttä Vuonna 2000 teollisuudessa oli 473 000 työpaikkaa, vuonna 2012 työpaikkoja oli enää 369 000. Teollisuuden osuus kaikista työllisistä oli noin 15 prosenttia. Vastaavasti sosiaali- ja terveysalan työllisyys on kasvanut 326 000:sta 413 000:een. Sosiaali- ja terveysala on suurempi työllistäjä kuin teollisuus. Jos kehitys jatkuu näin, Suomessa ei enää vuonna 2050 ole teollisuutta eikä vientiä. Nyt kun voimme vertailla hintoja ympäri Eurooppaa, se kyllä ihmetyttää, miksi täällä kaikki on niin kallista. Jo yli vuosikymmenen kilpailijamaita nopeampi palkkojen nousutrendi Suomessa on saatava katkeamaan. Työvoimakustannusten nousu kiihdyttää inflaatiota, samalla hinnoittelemme itsemme ulos viennistä. Suomi ei ole enää suljettu talous, kustannusten pitäisi olla yleisellä eurooppalaisella tasolla. Työvoimakustannukset nousevat ensi vuonna yksityisellä sektorilla 1,6 prosenttiyksikköä ilman uusia sopimuskorotuksia, eli lähes saman verran kuin raamisopimuksen viimeisen vuoden uudet sopimuskorotukset. Tämä koostuu 1,2 prosenttiyksikön liukumasta ja palkkaperinnöstä. Jäädytetään TyEL-maksu Työeläkemaksun nousu 0,4 prosenttiyksikköä työnantajille ja 0,4 prosenttiyksikköä palkansaajille heikentää ostovoimaa ja kasvattaa työvoimakustannuksia. Palkat nousevat palkkaliukuman takia myös vuonna 2015 vajaan prosentin. Kustannusten nousua voitaisiin hillitä ja palkansaajien ostovoimaa kasvattaa, jos TyEL-maksu jäädytettäisiin ensi vuodeksi tämän vuoden tasolle. Jos TyEL-maksu jäädytetään eikä uusia palkankorotuksia tule ja tuloverotukseen tehdään kahden prosentin inflaatiotarkistus, kasvaa palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima ensi vuonna noin 1,2 prosenttiyksikköä. Varat TyEL-maksujen jäädyttämiseen ovat olemassa. Vuoden 2013 lopussa työkyvyttömyyseläkevaroja oli virheellisesti kerätty liikaa 850 miljoonaa euroa. Tämä on 1,6 prosenttia TyEL-palkoista vuonna 2013. Palauttamalla osa liikaa perityistä rahoista voidaan TyEL-maksu pitää tämän vuoden tasolla. Kilpailijamaamme Saksan teollisuudessa työvoimakustannusten taso oli 2000-luvun alussa yksi maailman korkeimmista. Tuntikustannukset olivat lähes neljänneksen korkeammat kuin Suomessa. Saksan maltilliset palkkaratkaisut 2000-luvulla ovat parantaneet dramaattisesti maan kilpailukykyä. Maltin seurauksena tuntikustannukset olivat Saksassa vuonna 2011 vain seitsemän prosenttia korkeammat kuin Suomessa. Saksassa tuntikustannukset nousivat 10 vuoden aikana 20 prosenttia. Suomessa nousu oli vastaavana ajanjaksona 39 prosenttia eli lähes kaksinkertainen. Meillä kustannusten nousun välttäminen on elintärkeää, jotta voimme parantaa kilpailukykyämme. Tämä puolestaan on myönteisen työllisyyskehityksen reunaehto. Saksan maltilliset palkkaratkaisut 2000-luvulla ovat parantaneet dramaattisesti maan kilpailukykyä. timo salli toimitusjohtaja Katsa Oy Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 13
Juustohöylän maineenpalautus Kun tehtaat halpatuotantomaissa alkavat tavoitella suomalaisen valmistavan teollisuuden kustannustehokkuutta, jotain kiinnostavaa on tapahtunut. Mistä on kyse, Leanware Oy:n toimitusjohtaja Janne Viinikkala? Teksti ja kuva aila välikoski Leanwaren asiakasyrityksellä on Suomen ohella tehtaat kolmessa halpatyömaassa. Tamperelaisinsinöörit miettivät teollisuusyrityksen tuotannon Suomessa uusiksi ja mahdollistivat sen, että automaatioastetta nostettiin merkittävästi. Nyt tehtaat halpatuotantomaissa bench markkaavat suomalaisyksikön kustannustehoa. Leanwaren missio on auttaa suomalaista kauppaa ja teollisuutta menestymään globaalissa bisneksessä. Koska entisin menetelmin ei kerta kaikkiaan pärjätä, on tehtävä toisin viilattava tuotannon ja logistiikan prosesseihin lisää älyä, katsottava joka kurviin. Prosessien vaiheet on pantava palvelemaan kitkatta aina sitä seuraavaa. Tehokkuutta tehdään tarttumalla nyansseihinkin, joka paikkaan. Siis juustohöylätään, mutta tehdään se toisinpäin, Janne Viinikkala sanoo. Automaatio nähdään helposti uhkana. Mielenkiintoista on se, että yhä useampi asiakkaistamme on huomannut työntekijöidensä olevan nyt tyytyväisempiä. Kun esimerkiksi materiaalinkäsittely automatisoidaan, raskaiden kappaleiden manuaalikäsittelystä päästään eroon. Työ on myös mielekkäämpää, kun tehtävät monipuolistuvat. Viinikkalan mukaan kituuttamalla globaalissa kilpailussa ei menestytä. Teollisuus tarvitsee lisää uskallusta, rohkeita irtiottoja. Nyt siellä pelätään investointeja. Ainoa keino kilpailukykyyn on tehdä älykkäämmin ja joustavammin. On nähtävä toimiala- ja yrityskohtaiset mahdollisuudet ja rakennettava järjestelmät ja integraatiot, joilla uudenlainen kilpailuetu synnytetään. Millä nyt kilpaillaan? Leanwaren asiakkaita ovat kaupan alan tukkurit, keskusvarastot ja kokoonpaneva teollisuus. Yhteistä niille on monimut- yritys pirkanmaalla Leanware Oy n Toimiala: teollisuuden ja logistiikan ohjelmistot ja järjestelmäratkaisut n Liikevaihto 2012: 5,2 miljoonaa euroa, 2013 kasvutavoite 55 prosenttia n Työntekijöitä : 75 14 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
Oppilaat ja opot TeknologiaUralle Pirkanmaan alueen teknologiateollisuus esittelee alan ammattimahdollisuuksia 14. marraskuuta Tampereella järjestettävässä TeknologiaUra-tapahtumassa. Tilaisuus on kohdennettu erityisesti yläkoululaisille, lukiolaisille, ammattikoululaisille ja koulujen opinto-ohjaajille. Tavoite on varmistaa, että nuoret saavat oikeaa, ajantasaista tietoa teknologia-aloista, että he tutustuvat työnantajiin ja myös hakeutuvat Pirkanmaalle alan oppilaitoksiin opiskelemaan, perustelee tapahtumaidean isä, Leanware Oy:n toimitusjohtaja Janne Viinikkala. ICT-alojen vetovoima on laskenut, ja koulumaailmassa myös tunnetaan edelleen puutteellisesti teknologia-alojen ammattimahdollisuuksia. Monen opettajan mielestä metalliteollisuus on yhä sama kuin sula teräs ja kuona. Ja ohjelmistotekniikka yksinäistä koppikoodaamista kokiksen voimalla. Haluamme nuoret ja opettajat TeknologiaUraan paikan päälle saamaan ajantasaista tietoa ja tapaamaan kiinnostavissa ammateissa ja hyviä uramahdollisuuksia tarjoavissa teknologiayrityksissä töissä olevia. Tampereen nuorkauppakamari järjestää TeknologiaUran tänä vuonna viidennen kerran. Tampereen mallin mukaan tapahtuma laajenee myös Jyväskylään. www.teknologiaura.fi Kovassa kasvussa vaarana on synnyttää iso hierarkkinen organisaatio. Niin lähti meillekin jo käymään, mutta pudotimme päätösvaltaa takaisin heille, jotka oikeasti vastaavat asiakkaan tyytyväisyydestä. Projektipäällikkö on meillä oikeasti kova jätkä, toimitusjohtaja Janne Viinikkala kertoo. kainen tuotanto ja se, että asiakasvariaatioita on paljon. Kasvava asiakasryhmä on etäkauppa. Perinteisesti logistiikkakeskukset on tehty palvelemaan tukkuasiakkaita, joille lähtee paljon tavaraa. Kun samoista varastoista samalla prosessilla palvellaan nyt kasvavaa joukkoa netin kautta ostavia ja asiakkaalle lähtee ehkä vain yksi tuote kerrallaan, kustannukset karkaavat. Tuotenimikkeiden määrä kasvaa ja tavaraerät ovat entistä pienempiä. Yhtä erää jaetaan varastosta ehkä vain muutamalle asiakkaalle, ja kaikki kustannukset tavaran vastaanotossa, varastoinnissa, keräilyssä ja lähetyksessä kasvavat. Millä kilpaillaan, kun internet asettaa hinnat eivätkä entiset kustannusrakenteet toimi? Silloin nousevat esiin palvelun nopeus, joustavuus ja toimintojen yhteinen tehokkuus, oltiinpa tuotannossa tai logistiikassa, Janne Viinikkala perustelee. Logistiikkatoiminnot myös monimutkaistuvat, ne hakevat kustannustehokkaampia muotoja ja kehittävät kylkeensä erilaisia lisäarvopalveluja. Yhteistyökumppanit, myös kilpailijat, suunnittelevat jo esimerkiksi overseas-kuljetuksia yhdessä ja myös palvelevat toistensa asiakkaita omista varastoistaan. Yksi kehityssuunta on sisälogistiikan nousu myös teollisuudessa. Perinteisesti tuotantoketjuissa on mietitty, miten tavarat saadaan maailmalta, nyt tehdään myös omat nurkat tehokkaiksi. Kun esimerkiksi teollista kokoonpanoa varten osat on joka tapauksessa kerättävä, miksei sitä tehtäisi saman tien mahdollisimman fiksusti ja valmiiksi. Teräviä ja tunneälykkäitä tarvitaan Viime vuonna Leanware palkkasi 25 uutta työntekijää. Tänä vuonna tavoite on sama. Janne Viinikkalan mukaan yritys tarvitsee keskimääräistä oppimiskykyisempiä, sosiaalisesti lahjakkaita ohjelmistoinsinöörejä. Tekijöitä, jotka nopeasti näkevät, mistä asiakkaan tuotannon arvo syntyy ja joilla on kanttia, teknisen osaamisen lisäksi tietysti. Insinööri puhuu kyllä vaivatta tekniikasta, mutta saako hän juttua aikaiseksi ja olennaisen esiin mennessään tehtaalle. Onko hänellä neuvottelutaitoa? Aina haetaan helppoa ratkaisua, mutta kun tehdään tehokkainta, on jaksettava ja uskallettava viedä asiaa oikeaan suuntaan. Oma rekrytointi on meille avainosaamista, ja lukujen valossa olemme siinä onnistuneet. Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 15
profiili Tiivistäminen on vaativa laji Vastikään 70-vuotista toimintaansa juhlinut Tampereen Tiivisteteollisuus Oy on haastavassa markkinatilanteessa pystynyt kasvattamaan myyntiään ja löytämään uusia markkina-alueita. Ymmärrämme tiivistämisen sekä teoreettiselta että käytännölliseltä puolelta, toimitusjohtaja Matti Arpiainen selittää yrityksen kasvua. Teksti Martti tammisto Kuvat Olli-Pekka latvala 16 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
Tampereen Tiivisteteollisuus on onnistunut saamaan hyvin henkilökuntaa, Matti Arpiainen ja tuotantopäällikkö Tero Hihnala arvioivat. Meidän onneksemme moderneihin tuotantomenetelmiin liittyy IT-puolen asioita, jotka kiinnostavat nuoria. Myynti on aika pitkälti asiakkaan ongelman ratkaisua, haemme kokonaisedullisia ja teknisesti hyvin toimivia tuotteita. Kuuntelemme isolla korvalla, mitä asiakkailla on mielessään. Tiivistäminen on vaativa laji. Tiivisteen pitää paikasta ja tilanteesta riippuen kestää korkeita lämpötiloja, painetta, kemikaaleja, jossain sen pitää johtaa sähköä, toisessa eristää. Tiivisteiden myynti on pitkälle konsultointia. On mielenkiintoista päästä mukaan asiakkaan tuotekehitysprojekteihin. Osaamisella rakennetaan luottamusta, Arpiainen painottaa. Tehokkuutta tekniikasta Osaamisen rinnalla hän korostaa modernin tuotantotekniikan merkitystä kilpailukyvylle. Koska Suomessa työn tekemisen kustannukset ovat korkeat, meidän pitää olla muilla tavoilla tehokas. Meillä on mittavampi vesi-, abrasiivi- ja laserleikkauskoneisto kuin yhdelläkään toisella eurooppalaisella tiivistefirmalla, säästämme näin tavattomasti työväline- ja materiaalikustannuksissa. Myös hiilijalanjälkemme pienenee, koska emme tee niin paljon hukkaa kuin useimmat muut. Tuotantotekniikan lisäksi ajan tasalla on myös talon tietotekniikka. Verstaan juuri päivitetyn ERPin avulla pääsemme entistä joustavampaan tuotantoon, muuttamaan vauhdissa tilausvirtaa, jos tulee kiireellisiä tilauksia. Pystymme näin paremmin palvelemaan asiak kaita, jotka joka vuosi keksivät entistä lyhyempiä toimitusaikoja. Tarvitaan myös joustavuutta. Tilauskanta on maksimissaan kolme viikkoa, on sitten hyvä tai huono aika. Vuosittain tehdään 56 000 eri tuotenimikettä, sarjojen pituus vaihtelee yhden ja 100 000 kappaleen välillä. Erilaisia raaka-aineita on varastossa runsaat 1 600. Maailmalle asiakkaiden perässä Monen muun yrityksen tavoin Tiivisteteollisuuden myynti putosi huippuvuoden 2008 jälkeen. Vuoden 2008 tasolle se palasi 2011 ja yläpuolelle viime vuonna. Kasvua edellisestä vuodesta oli yli 18 prosenttia. Tämä vuosi on Matti Arpiaisen mukaan vielä mysteeri. Suoraa vientiä liikevaihdosta on noin 40 prosenttia, kaikkiaan vientimarkkinoille päätyy 70 prosenttia tuotteista. Keski-Euroopan lisäksi yritys vie tiivisteitä muun muassa Kiinaan ja Etelä-Koreaan. Uusin suunta on Venäjä. Äidinkielenään Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 17
profiili Venäjää puhuvan myyntimiehen ansiosta maasta on löytynyt hyviä kontakteja. Vuoden 2008 jälkeen markkinat ovat myös muuttuneet: nyt ei tehdä samoja töitä samoille asiakkaille kuin viisi vuotta sitten. Merkittävä syy muutokseen on kiihtynyt tehtaiden vienti pois Suomesta ja muista Pohjoismaista. Meillä on ollut kova työ mennä perässä sinne, mihin tehtaita viedään: Kiinaan, Puolaan, Ukrainaan, Meksikoon... Olemme kuitenkin pystyneet aika hyvin seuraamaan lähes kaikkia. Monipuolisuus valttina Tiivisteteollisuus tarjoaa mielellään asiakkailleen kunkin tarvitseman tiivistepaletin polttonesteen syötöstä pakoputkistoon tai mustalipeälinjoista puhdasvesilinjoihin. Monipuolisuus on meille selvä etu Keski-Euroopassa. Pääsemme sillä sisään ja asiakas voi vähentää 3 4 tavarantoimittajaa, koska se saa meiltä tiivisteet helpommin ja edullisemmin. Yrityksen kokonaismiehitys on vajaat 70 henkeä. Luku kasvaa, kun kesätyöntekijät tulevat. Matti Arpiainen sanoo, että heillä on aina ollut 10 kesätyöntekijää, osa opiskelijoita, osa koululaisia. Niin monta ei välttämättä tarvita, mutta olemme pitäneet jonkinlaisena velvollisuutena tarjota työharjoittelupaikkoja. Kauppakamari kannustaa siihen, EK kannustaa siihen ja Perheyritysten liitto kannustaa siihen. Kesätyöt ovat myös hyvä rekrytointikanava, muun muassa osa yrityksen 15 Matti Arpiainen 1953 syntyi Tampereella 1972 ylioppilaaksi Tampereen yhteiskoulusta 1977 ekonomiksi Vaasan kauppakorkeakoulusta Luottamustoimet Perheyritysten liiton valtuuston jäsen Tampereen kauppakamarin teollisuusvaliokunnan jäsen Olen sen ikäinen, että katselen meidän strategiaamme mielelläni Porterin nelikentässä. 1977 töihin Tampereen Tiiviste teollisuus Oy:öön 1977 yhtiön mappilinjan vetäjäksi 1987 yrittäjäksi ja toimitus johtajaksi yhtiöön 2002 emba Tampereen yliopistosta Harrastukset miesjärjestötoiminta Uskon henkilökohtaiseen myyntityöhön. Silti yrityksellä pitää olla hyvät kotisivut ja sen on hyvä olla mukana sosiaalisessa mediassa. Meillä on ostoissa nuoria miehiä, heillä on paljon kontakteja Facebookin kautta. He yllättävät minut ihmeellisillä asioilla. Olen pitänyt mielessä sen, minkä tilintarkastajamme kerran sanoi: Jos et investoi, voit löytää itsesi konemuseosta. Perhe vaimo Riitta-Liisa, poika Aleksi 18 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013
hengen insinöörikunnasta on ollut ensin kesäharjoittelijana ja jäänyt valmistuttuaan taloon. Isältä pojalle. Isältä pojalle? Tampereen Tiivisteteollisuus perustettiin vuonna 1943. Matti Arpiaisen isä Jussi Arpiainen sai puolustusvoimilta tehtäväksi kehittää ja valmistaa teknillisiä ja teknokemiallisia korviketuotteita armeijan tarpeisiin. Yhtiö keskittyi erilaisiin taso- ja akselitiivisteisiin. Sodan jälkeen niiden rinnalle tulivat muun muassa mapit ja matkalaukkujen metalliosat. Vähitellen tuotanto keskittyi tiivisteisiin ja mappeihin. Vuonna 1987 Tampereen Tiivisteteollisuus luopui mappilinjastaan, jolle kymmenen vuotta aiemmin oli rakennettu omat toimitilat. Samaan aikaan Matti Arpiainen otti firman vastuulleen. Lyhyen siirtymävaiheen yritystä johti Matin sisko Marjanna Artkoski. Ennen koko yrityksen vetäjäksi siirtymistä Matti Arpiainen johti kymmenkunta vuotta mappilinjaa. Hänen aikanaan sen myyntiä kehitettiin ja tekniikkaa nykyaikaistettiin. Sama jatkui myös uudessa asemassa. Yritykseen hankittiin tiettävästi Suomen ensimmäinen tuotantokäytössä ollut vesileikkuri ja aloitettiin uusien tilojen rakentaminen. Rakentamista on jatkettu samaan tahtiin tuotannon kasvun kanssa. Olen äitini puolelta rakentajasukua. Olen jatkanut perinnettä rakennuttamalla yhdeksän teollisuushallia ja peruskorjaamalla kuusi, Matti Arpiainen naurahtaa. Jussi Arpiainen johti yritystään 70-vuotiaaksi. Matti sanoo, ettei hän aio jatkaa yhtä pitkään. Perheen poika, 28-vuotias kauppatieteen maisteriksi valmistunut Aleksi on tällä hetkellä töissä Ranskassa. Sekä Tampereen Tiivisteteollisuus Oy:n että sen emoyhtiön Steel Seals Oy:n hallituksessa istuva Aleksi muuttaa syksyllä takaisin Suomeen ja Tiivisteteollisuuden palvelukseen, jossa hän on jo aiemmin ollut kesätöissä ja ostajana. Olemme keskustelleet sukupolvenvaihdoksesta. Jossain vaiheessa se voi toteutua, Matti Arpiainen sanoo. HYVIN TEHTY TYÖ ANSAITSEE KIITOKSEN Keskuskauppakamarin ansiomerkit ovat elinkeinoelämän virallinen tunnustus ja arvostettu perinne vuodesta 1929 lähtien. Keskuskauppakamarin ansiomerkki viestii yrityksen olevan ylpeä työntekijästä ja kertoo sen saajalle, että hänen panostaan ja sitoutumistaan arvostetaan. Ansiomerkkejä myönnetään työelämässä ansioituneille työntekijöille työvuosista, elämäntyöstä tai rautaisesta teosta yrityksen hyväksi. Lisätiedot ja hakemukset: www.ansiomerkit.fi Keskuskauppakamari, PL 1000, Aleksanterinkatu 17, 00101 Helsinki, p. 09 4242 6200 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013 19
uusi jäsen Hannu T. Nieminen Oy / K-Supermarket Kuninkaankulma n vähittäiskauppa n myyntipinta-alaa 1700 neliötä n liikevaihto noin 10 miljoonaa euroa n henkilöstöä 31. Olen miettinyt kauppakamarin jäsenyyttä pitkään, mutta en ole aikaisemmin työ- ja perhekiireiden vuoksi ehtinyt mukaan. Eniten kiinnostaa yhteinen työ yrittäjien ja kaupan menestymisen eteenpäinviemiseksi. Kauppias Hannu Nieminen Ruoka käy kaupaksi aina, mutta kauppias Hannu Nieminen arvioi, että nyt pärjäävät ne, jotka kilpailevat hinnoilla. Mutta jos vain hinta on asiakkaalle tärkeä, palvelutiskit karsitaan ensimmäiseksi. Kauppiaan toivelistalla: Kunkun Parkki Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila Hannu Niemisen kauppiasura on pitkä ja monipolvinen: Hannun Valintaa hän veti Ähtärissä jo 19-vuotiaana 1970-luvun puolivälissä. Veri veti kuitenkin Tampereelle, ja täällä hän on toiminut kauppiaana niin T- kuin K-marketeissakin eri puolilla kaupunkia. K-Kuninkaankulmaan ydinkeskustaan hän tuli 15 vuotta sitten, kun Kesko osti Tukon. Olen yrittäjäperheestä, ja yrittäjyys kiinnosti. Kauppiaana sai aikaisemmin enemmän itse käydä edustajien kanssa hintaneuvotteluja ja hoitaa kaupan asioita markkinoinnista kirjanpitoon, aamukuudesta iltayhdeksään. Nyt suuri osa asioista hoituu keskitetysti keskusliikkeen kautta. Mutta räätälöimme me myymälöitämme ja valikoimia paikallisesti, asiakaskunnan tarpeiden mukaan. K-Kuninkaankulmalla onkin omanlaisensa asiakaskunta: lähellä työssä käyvät ja pienten talouksien asujat lähiympäristöstä. 15 vuotta sitten ei vielä automarketteja ollut niin monta kuin nyt, ja meille tultiin ostoksille bussilla Pirkkalasta asti. Nyt ympäristön kauppakeskukset ovat vieneet osan asiakkaista, mutta oma asiakasvirtamme on silti pysynyt suhteellisen vakaana. Päivässä käy reilut 3000 asiakasta. Kauppiasuran aikana valikoimatkin ovat kasvaneet ja kansainvälistyneet. Tuotteiden määrä on karkeasti arvioiden kolminkertaistunut. Nyt meillä on myynnissä noin 15 000 tuotenimikettä. ja keskustan vetovoima Hannu Niemisen kaupankäynnin vilkkauteen vaikuttavat myös keskustan vetovoima mielenkiintoiset kaupat, viihde ja tapahtumat sekä parkkipaikkojen saatavuus ja pysäköinnin hinta. Meille vaikuttaa sekin, ettei ohitsemme mene bussilinjoja. Ihmiset eivät halua kantaa painavia ostoksia, siksi esimerkiksi Kunkun Parkin rakentaminen olisi meille todella tärkeää. Sitä odotamme myös siksi, että kun se valmistuu, kiinteistössä alkaa täysi remontti. Kunkun Parkki olisi tärkeä myös koko Tampereen keskustalle: elinvoimaisuus kasvaisi ja yrittäjät menestyisivät. Nieminen olisi myös mielissään, jos Kuninkaankadun kävelykatuosuus Anttilan tavaratalon edestä saataisiin rauhoitettua ja siistittyä. Se säästäisi meidän ja poliisin aikaa, yhteiskunnan varoja sekä lisäisi asiakastyytyväisyyttä. Tampereen kauppakamarin uudet jäsenet BillerudKorsnäs Finland Oy / Tervasaari, pakkauspaperin valmistus HTL-Works Oy, metallin laserleikkaus-, särmäys- ja kierteityspalvelut ID Mahlakaarto Oy, liikkeenjohdon konsultointi Kaukomaalaus Oy, maalauspalvelut Kiinteistönvälitys Klingendahl Oy, kiinteistönvälitys Leomuovi Oy, muovilevyjen-, kalvojen, putkien ja profiilien valmistus Lismar Oy, viestintälaitteiden valmistus Lukkoluket Oy, lukkoseppä- ja avainliikkeet Metosin Oy, ohjelmistojen suunnittelu ja valmistus Nokian Väri Oy, maalien vähittäiskauppa Silverbucket Oy, ohjelmistojen suunnittelu- ja valmistuspalvelut Urheilulattiat-Indoors Oy, lattianpäällystys ja seinien verhoilu Nimityksiä Mainoskenttä FM Sari Lehtonen- Lammi on kutsuttu strategiksi ja copywriteriksi. 20 Tampereen kauppakamarilehti 4 n 2013