INTERNET-SIVU ESIKOISTAAN ODOTTAVILLE ISILLE Katriina Ikävalko Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö Diakoninen sosiaali-ja tervesysalan koulutusohjelma Terveydenhoitaja (AMK)
TIIVISTELMÄ Ikävalko, Katriina. Internet-sivu esikoistaan odottaville isille, Lahti, syksy 2003, 20 s, 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lahden yksikkö, Diakoninen sosiaali-ja terveysalan koulutusohjelma, terveydenhoitoala, terveydenhoitaja (AMK). Internetin käyttö on jatkuvasti lisääntynyt. Internet tarjoaa tiedon tuoreena ja ajantasaisesti. Internetiin tuotetaan jatkuvasti uutta terveystietoa, sillä tutkimusten mukaan jopa 80 % internetin käyttäjistä hakee sieltä myös terveystietoa. Suomessa Internetin käyttö on kirjastolaitoksen avulla kaikille mahdollista. Terveysaineiston suunnittelu Internetiin perustuu haluun tarjota helposti päivitettävää ajankohtaista tietoa kohderyhmälle. Projektin kohderyhmäksi valikoituivat esikoistaan odottavat isät heille suunnatun materiaalin vähäisyydestä johtuen. Terveysaineiston tarkoitus on olla tukena inhimilliselle vuorovaikutukselle ja vahvistaa jo olemassa olevaa tietoa. Opinnäytteeksi toteutettu projekti on suunnattu isille äitiys-ja lastenneuvoloiden perhevalmennuksen tueksi. Internet-sivu on tuotettu Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymän äitiys-ja lastenneuvoloiden käyttöön. Internet-sivun tavoite on antaa lisää tietoa ja linkkejä miehille isyyteen valmentautumisessa. Opinnäytetyön tarkoitus oli tuottaa sisällöltään tiivis ja ytimekäs tietopaketti jo olemassa olevan isyystiedon saattamiseksi isien tietoisuuteen. Sivusta hyötyvät Internetin kautta kaikki suomenkieliset Internetin käyttäjät. Projektin tuotoksen arvioinnin perusteena on käytetty Internetin terveysaineiston laatua mittaavaa kriteeristöä. Sivun sisällön arviointiin osallistui äitiys-ja lastenneuvolan terveydenhoitaja. Internetsivusta muodostui kuvin höystetty linkkilista, johon linkit valikoituivat runsaasta tarjonnasta ajankohtaisuuden ja luotettavuuden mukaan. Asiasanat: terveyskasvatus; isyys; internet; perhevalmennus ABSTRACT
Ikävalko, Katriina. Internet Pages For Fathers To Be, Lahti, Autumn 2003, Language: Finnish, 20 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Health Care. The purpose of the project was to provide health education material onto the Internet. The material was focused for men expecting their first child. The project was assignned by the Tiirismaa public health federation in the municipality of Hollola. The Internet page was created with the help of the public health nurse from mother care unit in Hollola, the leader of a group for expectant fathers and an Internet expert. The outcome was illustrated by a graphic designer from the University of Art and Design in Helsinki. The purpose of the Internet pages is to give relevant, credible, and accurate information on fatherhood in a compact form. An essential part of the pages are Internet links leading to more detailed information. The idea is that fathers would use the Internet page to seek more information by themselves using the linkage. The links were chosen from abudant offer of the matter. The contents of all the links were evaluated. The result of the project was evaluated using criteria for Evaluating Internet Health Information created by the American Health Summit Working Group. Keywords: health education; fatherhood; Internet; parent education. ABSTRACT Ikävalko, Katriina. Internet Pages For Fathers To Be, Lahti, Autumn 2003, Language: Finnish, 20 pages, 4 appendices. Diaconia Polytechnic, Lahti Unit, Degree Programme in Health Care. The purpose of the project was to provide health education material onto the Internet. The material was focused for men expecting their first child. The project was assignned by the Tiirismaa public health federation in the municipality of Hollola. The Internet page was created with the help of the public health nurse from mother care unit in Hollola, the leader of a group for expectant fathers and an Internet expert. The outcome was illustrated by a graphic designer from the University of Art and Design in Helsinki. The purpose of the Internet pages is to give relevant, credible, and accurate information on fatherhood in a compact form. An essential part of the pages are Internet links leading to more detailed information. The idea is that fathers would use the Internet page to seek more information by themselves using the linkage. The links were chosen from abudant offer of the matter. The contents of all the links were evaluated. The result of the project was evaluated using criteria for Evaluating Internet Health Information created by the American Health Summit Working Group. Keywords: health education; fatherhood; Internet; parent education. SISÄLTÖ JOHDANTO 5
1 VALMENTAUTUMINEN VANHEMMUUTEEN 6 1.1 Perhevalmennus 6 1.2 Isyysvalmennus 7 1.3 Perhevalmennus Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymässä 8 2 TERVEYSVIESTINTÄ 9 3 INTERNET TIEDON VÄLITTÄJÄNÄ 10 3.1 Terveysaineisto Internetissä 10 3.2 Internet sivujen laatukriteerit 11 4 PROJEKTIN TAVOITE JA KOHDERYHMÄ 11 5 INTERNET SIVUN LUOMINEN 12 6 SIVUSTON ARVIOINTI 13 6.1 Sisällön arviointi 14 6.2 Sivun toteutuksen ja prosessin 15 7 POHDINTA 17 LÄHTEET 19 LIITE 1 Terveydenhoitajan arvio Internet sivusta 21 LIITE 2 Sivun sisällön tekstirunko 22 LIITE 3 Kuvitus 23 LIITE 4 Sopimus opinnäyteyhteistyöstä 24 JOHDANTO
Internetin käytön jatkuvasti lisääntyessä myös terveystietoa haetaan Internetin kautta huomattavan paljon. Suomessa Internetin käyttömahdollisuus on periaatteessa kaikilla, sillä kirjastot tarjoavat asiakkaalle maksutonta Internet-aikaa. Usein Internetistä saatava tieto ei ole itsetarkoitus, vaan lisänä muilla tavoin hankituille tiedoille (Kauhanen-Simanainen 2001, 39-40). Internet on terveystiedon toteutuksessa hyvä ja tehokas väline. Sen kautta tiedon saa laaja käyttäjäkunta. Tietoa on helppo päivittää ja tiedon saa käyttöön milloin ja missä vain, mikäli Internet-yhteys on käytettävissä. Tarve hyödyntää nopeasti saatavissa olevaa terveystietoa ja halu käsitellä työelämästä lähtöisin olevaa tarvetta yhdisti opinnäytetyön aiheeksi isät, Internetin ja terveysaineiston. Internetiin tuotettavan terveysaineiston toteutuksen pohjaksi tuli Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymän halukkuus tuottaa lisäaineistoa äitiys-ja lastenneuvoloiden tarjoaman tiedon tueksi. Terveysaineiston suunnittelussa määritellään kohderyhmä, jolle aineiston sisältö suunnataan. Opinnäytetyön aiheen valinnan aikoihin tuli esille miehille suunnatun isyysvalmennusaineiston vähyys. Kohderyhmäksi muodostui isäksi tulossa olevat miehet. Miesten osuus Internetin käyttäjinä on toistaiseksi ollut naisia suurempi. Kun terveysaineistoa suunnataan miehille, on nykyteknologiaa hyödyntäen luontevaa ottaa välineeksi Internet perinteisen painetun oppaan sijaan. Terveysaineisto rajattiin käsittelemään isyyttä ja siihen valmentautumista. Lapsen syntyminen parisuhteeseen merkitsee aina elämänmuutosta ja herättää paljon kysymyksiä (Korhonen 1999, 27). Näihin kysymyksiin on Internet-oppaan tarkoitus tuoda helpotusta. Projekti toteutettiin Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymän käyttöön. Opas otettiin linkiksi äitiys-ja lastenneuvolanneuvolan yhteystietosivulle osoitteeseen www.tiirismaaktt.fi/paasivu.php?sivu=neuvola_isyys marraskuun viimeisellä viikolla. Työelämän asiantuntijaksi projektin suunnitteluun ja arviointiin lähti Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymän äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Pirjo Paarma Salpakankaan neuvolasta. Projektin käynnistymistä helpotti myös opinnäytetyön toteuttajan kahdeksan viikon mittainen käytännön harjoittelu samassa neuvolassa Paarman kanssa. Sovittiin Internetiin tuotettavista sivuista, joiden suunnitteluun osallistui Salpakankaan neuvolan kanssa yhteistyössä toimiva Miessakit ry:n jäsen Ilmo Saneri. Kuvituksen toteutti graafinen suunnittelija Kirsi Kaarna Taideteollisesta korkeakoulusta. Projekti käynnistyi syksyllä 2002.
Terveydenhoitajan opinnäytetyöksi aihe on hyvin ajankohtainen ja tulevaa ammattia hyvin palveleva. Internetin hyödyntäminen terveydenhoitotyössä on ajankohtaista ja vaatii terveydenhoitajilta uudenlaista tapaa käyttää tietoa hyödyksi suhteessa työhön ja asiakkaisiin. 1 VALMENTAUTUMINEN VANHEMMUUTEEN 1.1 Perhevalmennus Perhevalmennus on äitiysneuvolan järjestämää valmentautumista lähinnä synnytykseen, mutta myös vanhemmuuteen (Kaila-Behm 1997, 30). Perhevalmennusta pidetään tärkeänä tukimuotona vanhemmuuteen kasvussa. Neuvoloiden järjestämä, sisällöltään vaihteleva perhevalmennustilanne on yleensä ryhmätapaaminen yhden tai useamman kerran ennen lapsen syntymää ja joskus sen jälkeenkin. Perhevalmennuksessa annetaan tietoa raskaudesta, synnytyksestä sekä lapsen hoidosta. Valmennukseen osallistuvat perheet odottavat saavansa terveydenhoitajilta monipuolista sosiaalista, emotionaalista ja konkreettista tukea (Leinonen, Sjögren & Vehviläinen-Julkunen 1992, 2-3, 16). Suomessa yli 80 % ensimmäistä lastaan odottavista isistä osallistuu perhevalmennukseen ja synnytykseen (Kaila-Behm 1998, 17). Isät ovat vakiinnuttaneet läsnäolonsa synnytyssairaaloissa. Nykyisin he myös osallistuvat äitiysneuvolan seurantakäynneille aiempaa enemmän (Paavilainen 2003, 12). Neuvoloilla ei ole virallista velvollisuutta järjestää isille omaa isyysneuvontaa (Isätoimikunnan mietintö 1999). Miehillä on kuitenkin tarve valmentautua isyyteen. Isille järjestettävää perhevalmennusta on järjestetty vaihtelevasti eri kunnissa, parhaimmillaan toteutettuna se tarkoittaa perhevalmennuksen yhteydessä järjestettävää isäryhmää (Huttunen 2001, 211). Vehviläinen-Julkusen (1996, 4) mukaan miehet toivovat perhevalmennuksessa käsiteltävän nykyistä enemmän vanhempien välistä vuorovaikutusta sekä vanhempien ja lapsen välistä suhdetta. Perhevalmennuksella on osoitettu olevan myönteistä vaikutusta myöhemmälle vanhempien ja lapsen suhteelle (Leinonen ym. 1992, 16). Perhevalmennukseen osallistuvat toivovat saavansa tietoa
synnytyksen kulusta, kivun lievityksestä, isän osuudesta synnytyksessä ja lapsen hoidossa (Vehviläinen-Julkunen 1996, 7). Lapsen odotusaika antaa vanhemmille mahdollisuuden valmentautua tulevaan elämänmuutokseen. Esikoistaan odottavien vanhempien parisuhde muuttuu kahdenkeskisestä perhekeskeiseen. Mies ja nainen alkavat rakentamaan uutta minuutta isänä ja äitinä. (Paavilainen 2003, 85.) 1.2 Isyysvalmennus Isyysvalmennus on isille erikseen suunnattua valmennusta synnytykseen ja lapsen hoitoon. Isyysvalmennus järjestetään osana äitiys- ja lastenneuvoloiden perhevalmennusta, mikäli neuvoloilla on siihen mahdollisuus. Isyysvalmennus toteutetaan useimmiten isäryhmissä. Isäryhmiä järjestetään vaihtelevasti ympäri Suomea. Useimmiten isäryhmä kokoontuu kolmesta viiteen kertaan parin tunnin ajan. Isäryhmissä miehillä on mahdollisuus keskustella isyydestä ja vanhemmuuteen liittyvistä kysymyksistä yleensä kokeneen isän johdolla. Isille tulee usein helpotuksena tieto, että muillakin on samanlaisia kokemuksia. Isäryhmien toiminta perustuu yleensä neuvolan asiakkaina olevien miesten vapaaehtoisuuteen perustaa isäryhmä, sillä neuvoloilla ei ole resursseja niiden järjestämiseen (Huttunen 2001, 211). Vapaaehtoisia isäryhmien vetäjiä saattaa löytyä neuvoloiden asiakkaista. Suomessa on joillakin paikkakunnilla säännöllistä isyysvalmennusta järjestänyt Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Oulun ensi- ja turvakodissa on vuosina 2002-2003 järjestetty projekti Isäryhmät osana perhevalmennusta Sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Projektin aikana isille on perhevalmennuksen aikana järjestetty kaksi tapaamista omana ryhmänään ja lapsen syntymän jälkeen isä-vauvaryhmä kerran kuukaudessa kuuden kuukauden ajan (Keinänen & Säävälä 2002). Isäryhmät syntyvät usein spontaanisti, eikä niitä ole aina tarjolla, kun miehestä on tulossa isä. Fyysisesti kokoontuvien isäryhmien tueksi tai sijaan on perusteltua tarjota lisätietoa isyydestä mahdollisimman monipuolisesti - myös Internetin välityksellä. Internetin terveyspalveluiden käyttö on helppoa. Verkkotekstiä luetaan usein nopeasti silmäillen, valikoidusti ja kriittisesti. Vaikka Internet on hyvä ja nopea väline suurellekin käyttäjäkunnalle tiedonsaantiin, on palvelun käyttäjällä suuri vastuu tiedon soveltamisesta elämäänsä (Mustonen 2002, 161).
1.3 Perhevalmennus Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymässä Tiirismaan kansanterveystyön kuntayhtymässä perhevalmennusta järjestetään Salpakankaan neuvolassa kerran kuukaudessa. Yleisemmin valmennusryhmä kokoontuu yhtenä lauantaina noin kuudeksi tunniksi terveysasemalle ja yhtenä arki-iltana muutaman tunnin ajaksi. Äitiys-ja lastenneuvolan terveydenhoitajat järjestävät valmennuksen pareittain vuorokuukausina. Terveydenhoitajapari päättää valmennuksessa käsiteltävät asiat, mutta pääsääntöisesti valmennusten sisältö on sama kaikilla terveydenhoitajilla. Valmennuksiin on mahdollisuus palkata ulkopuolinen asiantuntija. Käytännössä tämä on tarkoittanut Päijät-Hämeen keskussairaalan kätilön luentoa synnytyksestä tai isille isäryhmän vetäjää. Perhevalmennuksen palauteryhmä kokoontuu neuvolassa, kun kaikkien valmennukseen osallistuneiden synnytys on tapahtunut. 2. TERVEYSVIESTINTÄ WHO:n määritelmän mukaan terveysviestintä on keskeisin keino välittää yleisölle terveystietoa ja pitää yllä julkista keskustelua merkittävistä terveyskysymyksistä. Kaikkia joukkoviestinnän muotoja, sekä uusia että vanhoja, voidaan käyttää levitettäessä yleisölle hyödyllistä terveysinformaatiota sekä lisättäessä tietoisuutta niin yksilön kuin yhteisönkin terveyden merkityksestä kehitykseen. Wiion (1993, 16) mukaan terveysviestinnän tavoitteena on terveyden edistäminen, sairauksien ehkäiseminen, sairauden hoitaminen tai kuntouttaminen. Terveystiedon eettisenä lähtökohtana on oikea ja hyödyllisen tiedon antaminen ihmisille. Terveystietoa viestitään ihmisille tuottamalla terveysaineistoa. Terveysaineisto on terveysaiheeseen liittyvä kirjallinen tai audiovisuaalinen tuote tai havaintoväline. Sen tarkoitus on olla tukena inhimilliselle vuorovaikutukselle vahvistaen ja täsmentäen kyseistä aihetta (Parkkunen, Vertio & Koskinen-Ollonqvist 2001, 3).
Hyvän terveysaineiston laatukriteereiksi on määritelty konkreettinen terveystavoite, sisällön selkeä esilläolo, helppolukuisuus sekä oikea, virheetön ja määrältään sopiva tieto. Lisäksi kohderyhmä on määritelty selkeästi, kuvitus tukee tekstiä ja aineisto herättää huomiota ja luo hyvän tunnelman. Hyvässä terveysaineistossa täyttyvät kaikki kriteerit. Hyvä terveysaineisto on kuitenkin suhteellinen käsite. Elämätilanteet, kokemukset ja tunnetilat vaikuttavat siihen, miten aineisto koetaan (Parkkunen ym. 2001). Kauhanen-Simanaisen (2001, 59-66) mukaan verkkoon tuotettavan sisällön luominen on moniammatillista yhteistyötä jopa kymmenen eri ammattilaisen välillä. Pienemmissä hankkeissa yksi ihminen voi ottaa useita rooleja työn toteutuksessa. Erilaisia tehtäväkuvia Internet-sivustojen suunnitteluvaiheessa ovat mm. käsikirjoittaja, konseptin suunnittelija, sisällön suunnittelija, rakenteen suunnittelija, verkkokirjoittaja ja ylläpitäjä. 3 INTERNET TIEDON VÄLITTÄJÄNÄ 3.1 Terveysaineisto Internetissä Tarkkoja lukuja Internetin käyttäjämääristä on mahdoton saada, mutta Internetin käyttäjämäärä on kasvanut jatkuvasti. Vuoden 2003 tutkimusten mukaan Internet-yhteys oli 45 prosentilla kotitalouksista. Lisäksi Suomessa kirjastolaitos on tuonut Internetin käytännössä kaikkien kansalaisten ulottuville. On esitetty arvioita, joiden mukaan jopa 80 % Internetin käyttäjistä hakee sieltä terveystietoa (Romano 2003, 22). Internetin käyttö lisääntyy kaiken aikaa ja sen myötä myös terveyspalvelujen käyttö verkossa. Eräs yleisimpiä syitä käyttää Internetiä onkin hakea sieltä saatavissa olevaa terveystietoa (Fox 2003, 110). Internetin avulla tiedonhaku on nopeaa ja vaivatonta. Tiedon käyttäjän vastuulla on arvioida kriittisesti tiedon luetettavuus. Internetistä saatavaa terveystietoa voi pikaisesti jokainen
käyttäjä arvioida esimerkiksi selvittämällä tiedon alkuperän, tietolähteet, tietopalvelun kuvauksen ja tiedon tuoreuden (Mustonen 2002). Useiden selvitysten mukaan miehet käyttivät Internetiä selvästi naisia enemmän 1990-luvulla. Syitä tähän on monia, lähinnä ammateista johtuvia. Vaikka naisten osuus onkin 2000-luvulla kasvanut (Ono 2003, 111), ovat miehet yhä Internetin käyttäjissä enemmistönä. Niinpä miehille suunnattu opas on luontevaa toteuttaa Internetiä välineenä käyttäen. 3.2 Internet-sivujen laatukriteerit Hyviä Internet sivuja määritellään monin tavoin käyttötarkoituksesta riippuen. WWW-sivuja tuotetaan Internetiin esimerkiksi markkinointi-, koulutus-, tiedotus-, keskustelu-, tiede-, uutis-, viihde-, palvelu-, kulttuuri- ja liiketoimintatarkoituksessa. On esitetty arvio, että vuonna 2000 verkossa olisi ollut kaikkiaan yli 550 miljardia sivua, joista terveystietoa käsitteleviä noin 30 miljardia sivua. Tällaiseen sivumäärään sisältyy erittäin korkeatasoista tietoa, mutta myös arvoltaan heikkoa tietoa (Mustonen 2002, 151). Tiedonhaku ja hyötypalvelut ovat tärkein syy Internetin käyttöön. Haettu tieto halutaan saada vähällä vaivalla nopeasti käyttöön. Tällöin hyvän Internet sivun tulee olla juuri käyttäjälle suunnattu, helposti aukeava, selkokielinen, asiallinen ja mahdollisimman kattavasti lisätietoa asiasta tarjoava. Hyvän Internet-sivun tulisi täyttää sisällön luotettavuuden ja laadun tason täyttävät kriteerit. Kriteerit ovat luotettavuus, sisältö, avoimuus, linkit, suunnittelu, vuorovaikutteisuus ja varoitukset. (Kauhanen- Simanainen 2001). Luotettavuutta ja avoimuutta mitataan esimerkiksi merkitsemällä selvästi sivun tekijä ja päivitysajankohdat. Sisällön pitää olla paikkansapitävää sekä hyödyllistä. Vuorovaikutteisuuden mahdollisuus on yksi kriteeri hyvälle sivustolle. Sivuilla olevien ulkoisten linkkien asiantuntevuus, sisältö ja luotettavuus merkitsevät paljon arvioidessa sivun laatua. (Mustonen 2002, 160.)
4 PROJEKTIN TAVOITE JA KOHDERYHMÄ Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda mahdollisimman ytimekäs ja tiivis, helposti lähestyttävä ja hauska opas isille erilaisissa elämäntilanteissa, varsinkin ensimmäistä lasta odotettaessa. Oppaan sisällön tavoite oli antaa lisää avaimia ja linkkejä monenlaisten isyyteen liittyvien tietojen hankkimisessa. Oppaan sisällössä ei haluttu toistaa Internetistä jo löytyvää tietoa isyyteen valmentautumisesta, joten oppaasta tehtiin kuvilla höystetty linkkilista. Sisältö rakentui Internetiä ja painettua kirjallisuutta apuna käyttäen. Internetin kautta isyyteen liittyvä aineisto haettiin Googlen hakukoneella. Google on tehokkain ja suosituin tällä hetkellä käytössä olevista hakukoneista (Mustonen 2002, 153). Hakusanoina olivat isyys, isyysvalmennus, perhevalmennus ja esikoisen syntymä. Oppaaseen valittujen sivustojen sisältö on käyty läpi vähintään kerran. Projektin mahdollistivat työelämän terveydenhoitaja, isäryhmien vetäjä, kuvien tekijä ja tietokoneasiantuntija. Projektista saatava mahdollinen hyöty saavuttaa suomenkieliset Internetin käyttäjät kautta maailman, mikäli sivuston toimivuus ja ulkoasu käyttäjiä miellyttää. Internetin vahvuutena on se, että tietoon pääsee käsiksi milloin tahansa. Tieto ei myöskään katoa, kunhan käytössä on Internet-yhteydellä varustettu tietokone. Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymän Internet-sivuille, neuvoloiden yhteystietojen yhteyteen lisätty isä-osuus tavoittaa toivottavasti mahdollisimman monta isää ja laajentaa mahdollisuuksia perehtyä aiheeseen odotuksen aikana ja sen jälkeenkin. 5 INTERNET SIVUN LUOMINEN
Työn suunnittelu alkoi yhdessä työelämän terveydenhoitajan kanssa syksyllä 2002. Ensimmäisessä palaverissa oli läsnä myös toinen neuvolan terveydenhoitaja. Isille suunnatun materiaalin ideoiminen alkoi tuolloin. Internetin ja kirjastojen avulla alkoi materiaalin etsiminen ja rajaus. Internetiin tuotetusta vastaavasta materiaalista tietoa ei ole kovinkaan runsaasti, mutta terveyskasvatuksesta kylläkin. Työelämän terveydenhoitaja Paarman ja Miessakit ry:n Sanerin kanssa sivujen sisältöä pohdittiin talvella 2002. Tarkoitus oli toteuttaa laaja sivusto, joka pohtisi isäksi tulemista monin eri tavoin ja linkein. Toteutus olisi vaatinut syvää tekniikan tuntemusta. Suunnitelmat osoittautuivat liian vaativiksi opinnäytetyötä ajatellen. Graafinen suunnittelija Kaarna toteutti kuvituksen omien aikataulujensa rajoissa syksyllä 2003. Kuvituksesta haluttiin humoristinen, samalla kuitenkin asian syvällisyyden viestittävä. Kuvituksen tarkoitus oli ilahduttaa sivun käyttäjää. Alunperin mukaan piti tulla myös animaatio. Se hylättiin tietokoneen muistia suuresti kuluttavana, ja sen vuoksi tietokoneelle mahdollisesti hitaasti latautuvana. Sivuista haluttiin saada teknisesti helppokäyttöiset. Oppaan sisältö jätettiin Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymän atk-käyttöpäällikkö Kalevi Kuuksolle lokakuussa 2003. Tässä yhteydessä osa linkeistä poistettiin vanhenneina tai muuten epäselvinä osoitteistoina. Materiaali toimitettiin myös Paarmalle ja osastonhoitaja Sirpa Ernvallille hyväksyttäviksi. Aineiston hyväksymisen jälkeen sivu asennettiin verkkoon marraskuun viimeisellä viikolla. 6 SIVUSTON ARVIOINTI Sisältöä luotaessa hyvälle terveysaineistolle on asetettava konkreettinen tavoite. Oppaan sisältämän tiedon tulisi olla virheetöntä ja ajan tasalla olevaa. Terveysaineistossa tiedon tulisi olla lyhyesti ja ytimekkäästi esitettyä, vastaanottajalle käyttöhetkellä olennaista. Hyvän oppaan ominaisuuksiin kuuluu myös kertoa käyttäjälle, mistä löytyy aiheesta lisätietoa.
Internet sisältää paljon terveysaineistoa, mutta ongelma on tiedon luotettavuus (Parkkunen ym. 2001, 10). Internetiin tuotettavan aineiston määrän lisääntyessä ja käyttäjämäärien kasvaessa korostuu laadun vaatimus. Terveyden edistämisen keskus on kehittänyt kriteereitä terveyspalveluiden laadun mittaamiseen. Erikseen Internetissä olevia terveysaineistoja arvioidaan seitsemällä arviointikriteerillä. (Criteria for Assessing the Quality of Health Information on the Internet 1997.) Kriteerit ovat uskottavuus, sisältö, avoimuus, linkitys, suunnittelu, vuorovaikutteisuus ja varoitukset. 6.1 Sisällön arviointi Sivuston sisältöä arvioitiin edellämainittujen kriteerien mukaan. Arviota sivustosta neuvolan terveydenhoitajan näkökulmasta esitti äitiys- ja lastenneuvolan terveydenhoitaja Paarma. (Liite 1.) Uskottavuutta mitataan tietolähteillä, asiayhteyksillä, ajantasaisuudella ja hyödyllisyydellä. Isäoppaan tietolähteet ovat valikoituneet sisällön perusteella sadoista eri lähteistä ja ovat osoittautuneet toimiviksi ja ajan tasalla oleviksi. Terveydenhoitaja Paarman mukaan neuvoloissa tarvitaan tämän tyyppistä aineistoa (Liite 1). Aineiston hyöty kohderyhmän näkökulmasta on testattavissa myöhemminkin esimerkiksi perhevalmennuksen yhteydessä. Sisältö oppaan Internet-linkeissä on hyvin laaja. Tämä työ kattaa isyys-teemaa laajasti. Sisällön ongelmana on tiedonlähteiden runsaus. Oppaan linkit rajattiin lukumäärältään kohtuulliseksi ja sisällöltään ajankohtaiseksi ja luotettaviksi. Avoimuus käsittää sivuston tarkoituksen ja kuvauksen, joka isä-oppaassa on yksiselitteinen kohderyhmälleen ja tiettyä elämänvaihetta palveleva. Sivusto osoittaa sellaisenaan aihealueen ja sisällön. Erillistä kuvausta käyttäjälle ei sivun sisällöstä tarvita. Linkityksen sijoittelun on toteuttanut sivuston tekninen toteuttaja atk-käyttöpäällikkö Kuukso. Sisältö on siirretty verkkoon ilman sisällön tekijän mukanaoloa. Linkityksen yhteensovittaminen kuvituksen kanssa sekä mahdollisten tehosteiden käyttö ei välttämättä vastaa sisällön tuottajan visuaalista näkemystä. Tekniselle toteuttajalle annettiin käyttöön ohjeistus ulkoasusta. Sivulla olevat linkit ovat valikoituneet ja rajautuneet Internetin tiedonhakupalveluiden avulla. Googlen hakukoneen aihe-hauilla
löytyneet Internet-osoitteet on avattu ja luettu. Samoin niissä olevia linkkejä on seurattu eteenpäin. Terveydenhoitaja Paarma arvioi linkityksen olevan tiedoiltaan ajan tasalla ja monipuolinen (Liite 1). Oppaan suunnittelussa on otettu huomioon sen saavutettavuus. Paarman mukaan neuvolan terveydenhoitaja antaa Internet-osoitteen isille näiden ensimmäisellä käynnillä (Liite 1). Saavutettavuus on ulotettu kaikkiin Internetin käyttäjiin. Suomessa kaikilla on mahdollisuus käyttää Internetiä esimerkiksi kirjastoissa. Käyttäjä itse tekee valinnan, haluaako käyttää opasta matkalla isyyteen. Suunnittelussa otettiin huomioon käyttäjäystävällisyys selkeillä otsikoinneilla ja asiaankuuluvilla linkeillä. Arviointikriteereissä painotetaan myös vuorovaikutteisuutta. Tässä oppaassa vuorovaikutteisuudesta - palautemahdollisuudesta ja keskustelualueista - luovuttiin, koska sen ylläpito vaatii jatkuvaa työtä ja henkilöstöä. Palautemahdollisuus ja keskustelualue sivujen toimivuuden ja ajantasaisuuden kannalta olisi suotavaa. Oppaan sisällöstä voidaan tarvittaessa keskustella terveydenhoitajan vastaanotolla, arvioi Paarma (Liite1). Oppaan tulisi varoittaa käyttäjää, ettei sivuilla ole markkinointi- tai myyntitarkoitusta. Käyttäjän vastuulle jää, jos jokin linkeistä johdattaa eteenpäin markkinointitarkoitukseen tehdylle sivulle. 6.2 Oppaan toteutuksen ja prosessin arviointi Oppaan suunnittelussa Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas oli apuna. Sen avulla eri työvaiheet voitiin toteuttaa johdonmukaisesti. Tämän oppaan tekoon osallistuneilla ei ollut aiempaa kokemusta vastaavasta projektista. Internetiin tuotettavaan aineistoon tarvitaan monen alueen asiantuntijuutta. Opinnäytetyönä toteutettavaan terveysaineistoon Internetissä olisi voinut hakea eri oppilaitosten osaajia; tekniseen puoleen omansa, visuaaliseen omansa. Toteutuksen aikana yhteistyö työelämän kanssa tiivistyi. Hyvän motivoinnin toteutukseen toi tietoisuus työn konkreettisesta tarpeesta. Erilaisten osaamisten yhdistyminen yhdeksi kokonaisuudeksi toi lisää innostusta moniammatilliseen yhteistyöhön työelämässä jatkossakin.
Prosessina projektin työstäminen on haastavaa. Projekti käynnistyi aiheen valinnalla syksyllä 2002. Ensimmäinen kontakti työelämän edustajan kanssa järjestyi syyskuussa. Marraskuussa 2002 aihe syventyi Miessakit ry:n seminaarissa Miehet hyvinvointipalveluiden asiakkaana Helsingissä. Kyseisessä seminaarissa miesten asiakkuudesta äitiysneuvoloissa puhui tämän opinnäytetyön työelämäohjaajana toimiva Pirjo Paarma ja isäryhmien vetäjä Ilmo Saneri. Myöhemmin samassa kuussa Eero Keinänen luennoi Lahdessa aiheesta Isä neuvolassa - isäryhmät varhaisen isyyden tukena. Tämänkin luennon pohjalta opinnäytetyöprojektia oli helppo viedä eteenpäin jo valittuun suuntaan. Aihetta kannatteli myös ensimmäinen terveydenhoitajaksi harjoittelemisen jakso nimenomaan äitiys- ja lastenneuvolassa. Joulukuussa 2002 järjestetyssä tapaamisessa Ilmo Sanerin ja Pirjo Paarman kanssa käsiteltiin sivustolle tulevia aiheita. Prosessin aikana Internetin hyödyntäminen tiedon lähteenä kasvoi ja aukeni aiempaa laajemmaksi. Kirjastojen mahdollisuudet ja halukkuudet opastaa laajoissa tiedonhauissa yllättivät positiivisesti. Myös Kuopion alueella toimivan vuorovaikutteisen nettineuvolan ylläpidosta vastaava yritys suhtautui myönteisesti haluun tutustua Nettineuvolan toimintaan, antamalla käyttöön salasanan neuvolan asiakkuuteen syyskuussa 2003. Nettineuvolan asiakkuus on käytännössä vain äitiys-ja lastenneuvolan asiakkailla. Lokakuussa 2003 aineisto oli valmis työelämän käyttöön. Prosessi laukaisi mielenkiinnon Internetin käyttömahdollisuuksia kohtaan, mutta avasi myös uuden näkökulman miehen maailmaan vanhempana ja parisuhteessa. Tuleviin työelämän haasteisiin prosessi antoi uudenlaista näkökulmaa ja tietoa miehen tarpeista ja toiveista äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana. 7 POHDINTA Terveysaineiston tuottamisen lähtökohtana on kohderyhmä, jolle aineistoa tarvitsee tuottaa ja jolla sitä aiemmin ei riittävästi ole. Työelämä viestitti isille suunnatun perhevalmennusmateriaalin vähäisyydestä. Perhevalmennuksen sisältö on perinteisesti painottunut äideille tarpeellisen tiedon
jakamiseen. Mies on nykyisin vakiinnuttanut paikkansa äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaana. Miehen roolista isänä on tullut entistä näkyvämpi (Paavilainen 2003, 12). Perhevalmennuksen merkitys myös miehille valmentautumisessa vanhemmuuteen on suuri. Jokaisella isäksi tulevalla ei ole mahdollisuutta osallistua erikseen isille suunnattuun isyysvalmennukseen, kuntaja neuvolakohtaisista eroista johtuen. Isyyteen valmentavaa tietoa miehille voidaan tarjota muita kanavia hyödyntäen. Opinnäytetyönä syntynyt linkki-painotteinen sivu on lisänä neuvolan perhevalmennukselle. Isien sivulta nostamia aiheita käsitellään tarvittaessa neuvolakäyntien yhteydessä. Vaikka sivun kohderyhmä on ensisijaisesti isä, hyötyy tiedoista niin halutessaan myös tuleva äiti. Parisuhde on lapsen odotusaikana muutoksessa. Sivun tarkoitus on isyyteen valmentamisen ohella myös herättää mielenkiinto parisuhteen vaalimiseen. Sivun tiedoista hyötyy parhaimmillaan koko perhe. Internetin kautta saatavan tiedon laatu vaihtelee, mutta toisaalta vastuu tiedon luotettavuudesta on sen lukijalla. Oppaaseen tuotettu aineisto on terveysaineistoksi itsessään riittämätön, mutta Internetin luonteeseen kuuluukin lisätiedon osoittaminen linkkien avulla. Tätä terveysaineistoa arvioitaessa on otettu huomioon tosiseikka, että tiedon vastaanottaja lopulta ratkaisee, mikä tieto on hyvää milloinkin. Kyseessä on siis myös mielipiteen merkitys (Parkkinen ym. 2001, 4). Internet sivun aihealueen luonne on sellainen, ettei sivuston käyttäjä välttämättä tarvitse tuekseen tieteellistä tietoa, vaan käyttäjälle tarpeellisempi tieto voi löytyä vertailemalla omia tuntoja toisten isien tunteisiin vaikkapa Internetin keskustelupalstalla. Tiedonhakuun Internetistä on kirjastojen ansiosta Suomessa kaikilla mahdollisuus. Internetin välityksellä tiedonsaanti on nopeaa ja vaivatonta ja parhaimmillaan tieto saadaan usein päivitettäviltä sivuilta mahdollisimman tuoreena. Suuri osa Internetin käyttäjistä hakee sieltä terveystietoa, jota Internet tarjoaakin valtavia määriä (Fox 2003, 110). Uuden tiedon toteuttamiseen Internet on luonteva väline juuri jatkuvasti lisääntyvän käyttöasteen vuoksi. Jo olemassa olevan tiedon toistamisen välttämiseksi on olemassa linkitys. Internetin avulla siirrytään linkistä toisiin. Internetissä tekstiä luetaan kriittisesti, nopeasti ja valikoidusti (Mustonen 2002, 161). Internetin avulla etsitään usein lisätietoa jo olemassa olevan tiedon lisäksi. Hyvän terveysaineiston
tarkoitus on myös herättää huomiota ja luoda hyvä tunnelma (Parkkinen ym. 2001, 20). Sivun sisältämän kuvituksen yhdessä linkkien ja kommenttien kanssa on tarkoitus vastata juuri tähän tarpeeseen. Sivun käyttäjä ratkaisee millaisen tunnelman esimerkiksi kuvitus luo. Tavoitteena oli välttää ahdistusta ja luoda myönteinen ilmapiiri huumorilla. Sivulle tuotettu terveysaineisto on tutkituista ja moneen kertaan terveydenhoitoalan hauista toistettua tietoa. Internetistä löytyy runsaasti myös epätarkkaa ja virheellistä tietoa (Mustonen 2002, 158). Eettisesti arveluttavien kuten henkilökohtaisten sivustojen käyttö lähteinä rajautui pois, vaikka joskus sisältö olisikin tuonut mielenkiintoisia näkökulmia isyyteen. Joku linkeistä johtaa kevyempään aineistoon, mutta aineiston tuottaja on todennettavissa eettisesti hyväksyttäväksi ja luotettavaksi. Jatkohankkeena olisi mielenkiintoista tutkia isille suunnatun materiaalin käyttöä ja tarpeellisuutta. Äideille ja isille yhteisen materiaalin tuottaminen neuvoloiden Internet-sivuille olisi haasteellista ja vastaisi äitiys- ja lastenneuvoloiden haasteeseen toimia perheen hyväksi. Vuorovaikutteisuuden ulottaminen Internet-oppaaseen tehostaisi sivun merkitystä perhevalmennuksen tukena. LÄHTEET Criteria for Assessing the Quality of Health Information on the Internet-Policy Paper 1998. Criteria for Evaluating Internet Health Information. http://hitiweb.mitretek.org/docs/policy.html Viitattu 12.11.2003.Tuloste tekijän hallussa. Fox, A. 2003. Parents and the Internet. Internet Journal of Pediatrics & Neonatalogy, Vol. 3, Issue 1, 110. Saatavilla www-muodossa http://search.epnet.com/direct.asp?an=9876703&dp=aph. Viitattu 12.11.2003.Tuloste tekijän hallussa. Huttunen, J. 2001. Isänä olemisen uudet suunnat. Juva: PS-kustannus, WS Bookwell Oy. Kaila-Behm, A. 1997. Miehestä esikoisen isäksi. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 49.
Kauhanen-Simanainen, A. 2001. Sisältöä verkkoon- mitä sisällön tuottajan pitää hallita. Vammala: IRH konsultointi. Keinänen, E. & Säävälä, H. 2002. Isä neuvolassa-isäryhmät varhaisen isyyden tukena. Luentomoniste. Korhonen, M.1999. Isyyden muutos. Keski-ikäisten miesten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus. Joensuun opiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja 39. LaRossa, R. 1997. The Modernization of fatherhood. A social and political history. Chicago: The university of Chicago Press. Leinonen, E., Sjögren, A. & Vehviläinen-Julkunen, K. 1992. Perhevalmennuksen Opetuskäytäntö. Sosiaali-ja terveyshallitus. Raportteja 62. Helsinki: Valtion painatuskeskus. Mustonen, M. 2002. Terveystieto Internetissä. Teoksessa Torkkola, S. (toim.)terveysviestintä. Vammala: Kustannusosakeyhtiö Tammi. Ono, H. & Zavodny, M. 2003. Gender and the Internet. Social Sciense Quarterly,Vol. 84, Issue 1, 111. Saatavilla www-muodossa http://search.epnet.com/direct.asp?an=9121290&db=aph. Viitattu 12.11.2003. Tuloste tekijän hallussa. Paavilainen, R. 2003. Turvallisuutta ja varmuutta lapsen odotukseen. Acta Universitatis Tamperensis 906. Parkkunen, N., Vertio, H. & Koskinen-Ollonqvist, P. 2001. Terveysaineiston suunnittelun ja arvioinnin opas. Terveyden edistämisen keskuksen julkaisuja -sarja7/2001. http://www.health.fi/laatu/pdf/suunnitteluopas.pdf. Viitattu 12.11.2003. Tuloste tekijän hallussa. Romano, M. 2003. Not just a Web site. Modern Healthcare, Vol.33, Issue 21, 22. Saatavilla www-muodossa http://search.epnet.com/direct.asp?an=9929391&db=aph. Viitattu 12.11.2003. Tuloste tekijän hallussa. Isätoimikunnan mietintö 1999. Sosiaali-ja terveysministeriö. http.//www.vn.fi/stm/suomi/pao/julkaisut/isamiet/isaluku3.htm. Viitattu 12.11.2003. Tuloste tekijän hallussa. Vehviläinen-Julkunen, K. 1996. Perhevalmennus perheiden tukena,
Neuvolan asiakkaiden arviointia sisällöstä ja käytetyistä menetelmistä. Hoitotiede, Vol.8, no 1, 3-10. Wiio, O.A. & Puska, P.1993. Terveysviestinnän opas. Keuruu: Kustannusosakeyhtiö Otava. WHO Health Promotion Glossary: Health education. http://www.who.int/hpr/nhp/docs/hp_glossary_en.pdf. Viitattu 12.11.2003 Liite 1 Tiirismaan Kansanterveystyön kuntayhtymän terveydenhoitaja Pirjo Paarman arvio internet sivustosta. Arvioinnin perusteena on käytetty Internetissä olevien terveysaineistojen kriteereitä. (Criteria for Assessing the quality of Health Information on the Internet 1997). Tämäntyyppisellä aineistolla neuvolassa selkeä tilaus tähän hetkeen. Runsaasta tarjonnasta linkit valittu niin, että ulkoasusta on saatu selkeä. Kuvat tukevat hyvin tekstin sisältöä. Aineisto koottu johdonmukaisesti. Linkit on valittu kattavasti ja ajankohtaisesti. Oppaassa huomioidaan myös monisynnyttäjät, perheväkivalta ja sosiaalietuudet. Kaikki tieto ajantasalla olevaa. Kirjat on kirjoitettu 2000- luvulla.
Raskauden ensikäynnillä annetaan kaikille isille nettiosoite sivuille. Isän oman aktiivisuuden varaan jää sivujen lukeminen. Isän kanssa voidaan myöhemmin neuvolakäynneillä keskustella sivuista ja niiden mahdollisesti herättämistä kysymyksistä.