19.5.2014 Anna Vainikainen ja Jutta Vesterinen
Sisältö Katsauksen taustatiedot 1 Yhteenveto tuloksista 2 Tuotanto ja raaka-aineet 2 Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa 4 Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet 6 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa 8 Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa 11 Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristösuojeluinvestoinnit 12 Katsaukseen vastanneet elintarviketeollisuuden yritykset vuonna 2013 16 Elintarviketeollisuusliitto ry
Elintarviketeollisuusliitto (ETL) on koonnut vuodesta 2006 lähtien alan yhteisen ympäristövastuun raportin. Ensimmäiseen raporttiin tiedot koottiin vuosilta 2004 ja 2005. Elintarviketeollisuuden yrityksille suunnattu ympäristökysely on uusittu tämän jälkeen vuosittain. Tähän yhteenvetoon on koottu vuonna 2013 tehdyn ympäristövastuun kyselyn tulokset sekä muista lähteistä saatavilla olevaa tilastotietoa elintarviketeollisuuden ympäristövaikutuksista 1. 1(16) Elintarviketeollisuus on metalli- metsä- ja kemianteollisuuden jälkeen Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Elintarviketeollisuuden osuus ympäristöön kohdistuvasta teollisuuden kokonaiskuormituksesta on kuitenkin melko vähäinen. Keskeisiä ympäristönäkökohtia elintarviketeollisuudessa ovat muun muassa energian- ja vedenkäytön tehostaminen, jätevesien ympäristökuormituksen vähentäminen sekä raaka-aineiden ja muiden materiaalien käytön tehostaminen. Katsauksen taustatiedot ja edustavuus Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2012 toteuttamaan ympäristökyselyyn vastasi 26 alan yritystä 2. Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole vastanneet kyselyn kaikkiin kohtiin. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli vuonna 2012 yhteensä noin 8,6 miljardia euroa, mikä vastaa 76 % koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta (11,3 mrd. euroa). Henkilöstön määrä kyselyyn osallistuneissa yrityksissä vuonna 2012 oli noin 17 320 henkeä. Se on noin 42 % koko elintarviketeollisuuden työvoimasta vuonna 2012 (41 000 henkeä). Tietoja kyselyyn vastanneista yrityksistä Yrityksiä 26 Toimialoja 16 Liikevaihto 2012 8,6 mrd. euroa - osuus koko elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvosta 76 % Henkilöstön määrä 2012 17 324 - osuus koko elintarviketeollisuuden työvoimasta 42 % Katsaukseen vastanneiden yritysten edustamat toimialat Alkoholijuomat Meijerituotteet ja jäätelö Kahvi ja tee Myllytuotteet ja tärkkelys Kalatuotteet Oluet, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Kasvis- ja hedelmätuotteiden jalostus Rehut Leipä ja keksit Sokerin valmistus Makaroni ja muut elintarvikkeet Suklaa, makeiset ja kaakao Mausteet ja maustekastikkeet Öljyt ja rasvat Teurastus ja lihanjalostus 1 Esimerkiksi Tilastokeskuksesta saatavilla olevat luvut koskevat pääosin vuotta 2011 ja 2012. Yrityksille suunnatun kyselyn vastaukset perustuvat puolestaan vuoden 2012 tietoihin. 2 Lista kyselyyn vastanneista yrityksistä on tämän yhteenvedon lopussa.
2(16) Yhteenveto ympäristövastuun katsauksen tuloksista Alla olevaan taulukkoon on koottu elintarviketeollisuuden tuotantoon suhteutetut ympäristövastuun tunnusluvut. Ne perustuvat kyselyyn osallistuneiden yritysten vastauksiin. Tunnuslukuja tulkittaessa on muistettava, että kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakauma vaihtelee vuosittain, mikä vaikuttaa myös tuloksiin. Tämä näkyy esimerkiksi raportoiduissa sivutuotteiden ja jäteveden määrissä: tunnusluku kasvaa, kun vastanneiden joukossa on runsaasti jätevettä tai sivutuotteita tuottavien toimialojen yrityksiä. Toinen keskeinen vedenkäyttöä ja jäteveden määrää kuvaaviin tunnuslukuihin vaikuttava näkökohta ovat runsaasti jäähdytysvettä vaativat tuotantoprosessit ja toimialat. Tuotanto 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Sähkönkulutus (MWh/tuotetonni) 0,22 0,23 0,23 0,22 0,18 0,19 Lämmönkulutus (MWh/tuotetonni) 0,39 0,35 0,37 0,36 0,27 0,28 Kokonaisvedenkulutus (m³/tuotetonni) 4,63 4,53 4,35 3,70 2,89 3,16 Jäteveden kulutus (m³/tuotetonni) 3,09 5,05 3,93 2,42 2,20 2,42 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,51 4,12 3,33-2,67 2,48 Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) 7,66 7,80 7,56-9,55 10,67 Vastauksia 30 30 38 36 21 23 Tuotanto ja raaka-aineet Tuotantomäärä ja raaka-aineet (1000 tonnia)* 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tuotantomäärä 4979,0 4912,5 4772,4 5166,1 5328,9 4816,2 Raaka-aineet 5286,8 5263,4 4912,9-4482,4 4141,3 Vastauksia 30 30 38 36 22 24 Kyselyyn vastanneiden yritysten tuotantomäärä oli yhteensä 4 816 183 tonnia vuonna 2012. Tulos on laskettu kahdenkymmenenneljän yrityksen vastauksen perusteella. Vastausten yhdenmukaisen käsittelyn vuoksi kuutiometreissä raportoidut tuotanto- ja raaka-aineluvut on muunnettu tuloksissa tonneiksi. Raportissa esitetyt suhteutetut tunnusluvut perustuvat tässä kohdassa raportoituun kyselyyn vastanneiden yritysten kokonaistuotantomäärään. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosesseissa syntyy päätuotteiden ohella runsaasti sivutuotteita, joita hyödynnetään raaka-aineena mm. rehuteollisuudessa sekä biopolttoaineina. Vuonna 2012 kyselyyn osallistuneissa yrityksissä sivutuotteita päätyi rehukäyttöön yhteensä 495 068 tonnia, lannoitekäyttöön 29 077 tonnia ja biopolttoaineeksi 26 079 tonnia. Muita mahdollisia sivutuotteita kyselyyn vastanneissa yrityksissä syntyi yhteensä 6 320 tonnia. Yhteensä sivutuotteita syntyi 556 543 tonnia. Määrä on edellisvuonna raportoitua sivutuotteiden määrää suurempi (299 570 tonnia), mikä johtuu mm. yritysten muuttuneista sivutuotteiden laskentatavoista sekä erovaisuuksista kyselyyn vastanneiden yritysten toimialajakaumassa.
3(16) Vuonna 2012 kyselyyn vastanneiden yritysten sivutuotteiden jakautuminen 5 % 5 % 1 % 89 % Rehukäyttö Lannoitekäyttö Biopolttoaine Muut sivutuotteet Vastanneiden yritysten raaka-aineiden kokonaiskulutus vuonna 2012 oli yhteensä noin 4 141 301 tonnia. Raaka-ainemääriin ei sisälly tuotannossa käytetty vesi; se on raportoitu kohdassa vedenkulutus. Vastanneista yrityksistä 11 valmistaa luomutuotteita. Niiden tuotannossaan käyttämien luomuraaka-aineiden määrä oli noin 702 859 tonnia, eli noin 17 % ko. vastanneiden yritysten käyttämistä raaka-aineista. Vastanneiden yritysten luomutuotteiden lopullinen määrä kokonaistuotannossa on kuitenkin alhainen, noin 0,8 %. Energiankäyttö elintarviketeollisuudessa Energiankulutus (GWh)* Tunnusluku 2011 2012 Sähkö 945 916 Lämpö 1 449 1 327 Energiankäyttö yhteensä 2 394 2 243 *Kyselyyn vastanneet yritykset Eniten energiaa Suomen kansantalouden sektoreista käyttää selvästi teollisuus. Sen osuus energian loppukulutuksesta oli vuonna 2012 noin 46 prosenttia eli yhteensä 154 PJ (150,3 TWh). Teollisuuden energiankulutus väheni Tilastokeskuksen mukaan noin viisi prosenttia vuonna 2012. Energiankulutukseltaan merkittävin teollisuudenala oli vuonna 2012 metsäteollisuus, joka käytti 55 prosenttia kaikesta teollisuuden käyttämästä energiasta. Myös kemianteollisuus ja metallien jalostus ovat suuria energiankuluttajia Suomessa. Edellä mainitut teollisuudenalat ovat kuitenkin onnistuneet tehostamaan energiankäyttöään. Energiankäytön tehostaminen on myös yksi elintarviketeollisuuden merkittävimmistä ympäristönäkökohdista. Energiankäytön tehostamiseen liittyvät näkökohdat ovat korostuneet erityisesti ilmastonmuutoksen sekä nousevien energiakustannusten myötä. Tämä näkyy myös kyselyn tuloksissa, joissa energiatehokkuuden parantaminen sekä yrityksen energiatalouteen ja ilmastokuormituksen vähentämiseen liittyvät toimenpiteet nousivat keskeisimmäksi ympäristövastuun painopistealueeksi.
4(16) Teollisuuden energiankäyttö toimialoittain 2011 ja 2012 Lähde: Teollisuuden energiankäyttö, Tilastokeskus Energiankäyttö Teollisuudessa Lähde: Teollisuuden energiankäyttö, Tilastokeskus Elintarviketeollisuuden alan energiankulutus vaihtelee toimialoittain ja energiankulutuksessa on myös erilaisista tuotantoprosesseista johtuvia eroja. Tyypillisiä energian käyttökohteita ovat tuotantoa palvelevat toiminnot, kuten höyry, jäähdytys- ja kylmäjärjestelmät, paineilma sekä vesikierrot. Elintarviketeollisuuden tuotantoprosessien ympäristövaikutuksia tarkastelevan BREFasiakirjan 3 mukaan EU:n alueella toimivan elintarviketeollisuuden energiankulutuksesta noin 3 Integrated Pollution Prevention and Control. Reference Document on Best Available Techniques in the Food, Drink and Milk Industries (August 2006).
5(16) kolmannes kuluu kuumennusprosesseihin. Jäähdytys- ja pakastusprosessien osuus alan kokonaisenergiankulutuksesta on noin 16 %. Varsinaisten tuotantoprosessien ohella energiaa ja vettä kuluttavat yritysten muut toiminnot ja toimistotilat. Energiankulutus jakautuu elintarviketeollisuudessa tasaisesti lämmön, polttoaineiden ja sähkön kesken. Tuotantolaitoksissa lämpöenergiaa käytetään tuotteiden kypsentämisen ja kuumennuskäsittelyjen ohella mm. kuivausprosesseihin sekä pesuvesien ja rakennusten lämmitykseen. Omien kattilalaitosten höyry tai kuuma vesi tuotetaan esimerkiksi polttoöljyllä tai maakaasulla. Osa tuotantolaitoksista hankkii energiansa ostopalveluna ja osa kuuluu kunnalliseen kaukolämpöverkkoon. Uusiutuvan energian käyttö elintarvikealan yrityksissä Kyselyyn vastanneista yrityksistä vajaa kolmannes hankkii uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua energiaa (mm. vesivoima, tuulivoima ja lämpöpumput). Uusiutuvan energian osuus yritysten ostoenergiasta vaihtelee kymmenestä prosentista yli kahdeksaankymmeneen prosenttiin. Lähes puolet kyselyyn vastanneista yrityksistä seuraa toiminnoistaan aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Seuranta keskittyy pääasiassa oman energiantuotannon sekä ostoenergian päästöihin. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukset Euroopassa toimiva elintarviketeollisuus on sitoutunut toimimaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä energiatehokkuuden parantamiseksi. Tätä työtä tehdään kansallisesti eri tavoin. Suomessa keskeisenä työkaluna ovat elinkeinoelämän omaehtoiset toimenpiteet. Elintarviketeollisuusliitto on hallinnoinut vuodesta 2008 lähtien elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimusjärjestelmää, jolla toteutetaan EU:n energiapalveludirektiivin 4 velvoitteita. Järjestelmän tavoitteena on tehostaa alan energiankulutusta 9 % vuoteen 2016 mennessä verrattuna vuoden 2005 kulutukseen. Sopimusjärjestelmä kattaa vuodet 2008 2016 ja siihen liittyminen on yrityksille vapaaehtoista. Liittyessään sopimukseen yritys sitoutuu tehostamaan energiankäyttöään 9 %. Tehostamistavoite ei kuitenkaan rajoita yrityksen kasvua. Elintarviketeollisuuden toimialakohtaisen sopimusjärjestelmän ohella alan runsaasti energiaa käyttävät yritykset voivat liittyä vaihtoehtoisesti energiavaltaisen teollisuuden sopimukseen. Sopimus tarjoaa työkaluja kustannustehokkuuden parantamiseksi sekä energiankäytöstä aiheutuvan ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Sopimukseen liittyneiden yritysten on ollut mahdollista saada tukea mm. energiakatselmuksiin ja -investointeihin, mutta järjestelmään on odotettavissa muutoksia energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanon myötä 5. Lisäksi yritys voi sopimusjärjestelmään liittymällä osoittaa ympäristölupiin liittyvän energiankäytön tehostamisvelvoitteen toteutumisen. ETL tarjoaa sopimukseen liittyneille yrityksille suunnattua maksutonta energiatehokkuusneuvontaa yhteistyössä Motiva Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden energiatehokkuussopimukseen oli liittynyt vuoden 2012 loppuun mennessä yhteensä 41 yritystä ja 89 toimipaikkaa. Ne kattavat noin 70 prosenttia alan energiankäytöstä. Alan yritysten aktiivisuuden ja johdonmukaisen työn ansiosta elintarviketeollisuus on saavuttanut viiden ensimmäisen sopimusvuoden (2008 2012) aikana 47 prosenttia koko sopimuskaudelle 2008 2016 asetetusta säästötavoitteesta. 4 Direktiivi energian tehokkaasta loppukäytöstä ja energiapalveluista (2006/32/EY) 5 Energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU)
6(16) Kyselyyn vastanneiden yritysten sitoutuminen Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen 2008 2016* *25 vastaajaa tiedonkeruujaksolla Elintarviketeollisuuden vedenkäyttö ja jätevedet Vedenkulutus ja jätevedet (1000 m³) 2012 Käytetty talousvesi¹ 15 211 Käytetty jäähdytysvesi² 5 504 Tuotannossa syntynyt jätevesi³ 11 653 Kyselyyn vastanneet yritykset 1) 22 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 2) 12 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 3) 19 vastaajaa tiedonkeruujaksolla Teollisuuden vedenkäyttö on noin puolet veden kokonaiskulutuksesta Suomessa. Vuonna 2011 teollisuuden vedenotto oli noin 8 100 miljoonaa kuutiometriä. Tästä 5 900 miljoonaa kuutiometriä oli peräisin merestä ja 1 200 miljoonaa kuutiometriä joista. Teollisuuden käyttämästä vedestä valtaosa oli peräisin merestä ja kunnan vesilaitoksilta. Varsinaisen talousveden käytön ohella teollisuuden tuotantoprosesseissa käytetään runsaasti vettä jäähdytykseen. Elintarviketeollisuuden runsas vedenkulutus johtuu erityisesti tuotantoprosesseihin liittyvistä hygienia- ja puhtausvaatimuksista sekä jäähdytystarpeista. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden kokonaisvedenkäytöstä vuonna 2011 oli kuitenkin vain 0,36 % eli 29,654 miljoonaa kuutiometriä. Elintarviketeollisuuden vedenoton määrä ja jakautuminen eri lähteittäin on esitelty alla olevassa taulukossa. Elintarviketeollisuuden vedenotto vuonna 2011 (1000 m 3 ) Pohjavedenottamo Järvi Joki Tekoallas Meri Kunnan vesilaitos Yhteensä Elintarviketeollisuuden vedenotto 2011 5 491 1 285 1 323 121 11 415 10 018 29 654 Lähde: Ympäristötilasto 2013
7(16) Meri- ja pintaveden suuri osuus elintarviketeollisuuden vedenkäytöstä kuvastaa alan prosesseissa tarvittavan jäähdytysveden suurta määrää. Käytetyn jäähdytysveden määrä vaihtelee toimialoittain ja se voi nousta jopa yli 70 prosenttiin tuotantolaitoksen kokonaisvedenkulutuksesta. Kyselyyn vastanneiden yritysten osalta jäähdytysveden osuus vuoden 2012 kokonaisvedenkulutuksesta oli noin 36 %. Elintarviketeollisuuden vedenotto vuonna 2011 (yhteensä 29 654 m³) Pohjavedenottamo Järvi Joki Tekoallas Meri Kunnan vesilaitos 18,5 % 33,8 % 4,3 % 4,5 % 0,4 % 38,5 % Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketeollisuuden jätevedet ja vesistökuormitus Vuonna 2011 teollisuuden jätevesien kiintoaineen kokonaismäärä oli 17 642 tonnia. Yhteenlaskettu teollisuuden jätevesien fosforikuorma oli 174 tonnia ja typpikuorma 3 425 tonnia. Elintarviketeollisuuden jätevesien kiintoaineen määrä vuonna 2011 oli 154 tonnia. Fosforin määrä oli 3 tonnia ja typpikuorma 126 tonnia. Teollisuuden jätevesipäästöt toimialoittain vuonna 2011 (1000 kg) Biologinen Toimiala Kiintoaine Fosfori Typpi hapenkulutus BHK 7 * Elintarviketeollisuus 154 3 126 3 Tekstiili- ja nahkateollisuus 2 0 5 3 Erilliset voimalaitokset 150 1 23 1 Kaivos- ja louhostoiminta 178 1 98 0 Metallituoteteollisuus 15 0 2 1 Kemianteollisuus 1 026 10 318 36 Metallien valmistus 1 111 1 269 0 Metsäteollisuus 63 0 3 71 Massa- ja paperiteollisuus 14 905 157 2 531 7 657 Muut 38 1 50 0 Yhteensä 17 642 174 3 425 7772
8(16) *Biologinen hapenkulutus (BHK) kuvaa kiintoaineen orgaanisen aineksen määrää. Se ilmoittaa kuinka monta millilitraa happea tarvitaan muuttamaan jätevesilitrassa oleva orgaaninen aines hiilidioksidiksi. Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätevesien kokonaiskuormituksesta on varsin vähäinen: teollisuuden jätevesien kiintoaineesta on peräisin elintarviketeollisuudesta ainoastaan 0,87 %, fosforikuormasta 1,7 % ja typestä 3,7 %. On kuitenkin huomattava, että edellä mainitut kuormituslukemat eivät kuvasta alan varsinaisia päästöjä vesistöön, vaan osa jätevedestä käsitellään vielä kunnallisissa jätevedenpuhdistamoissa. Jätevesipuhdistamoiden toimintaa ja puhdistustehoa on parannettu jatkuvasti viimeisten vuosikymmenten aikana huomattavilla investoinneilla. Yhdyskuntien jätevesistä erotetaan tällä hetkellä orgaaninen aines noin 97-prosenttisesti ja fosfori 96-prosenttisesti. Myös teollisuus on tehnyt merkittäviä investointeja jätevesien puhdistamiseksi muun muassa tiukentuneiden viranomaismääräysten myötä. Ympäristökyselyyn vastanneiden yritysten tuottama jäteveden määrä vuonna 2012 oli 11 653 m³. 180 Elintarviketeollisuuden jätevesipäästöt 160 140 120 100 80 60 kiintoaine typpi fosfori 40 20 0 2005 2008 2011 Lähde: Ympäristötilasto 2013 Jätekertymä elintarviketeollisuudessa Jätemäärät jakaumittain (1000 kg) * Tunnusluku 2012 Kaatopaikkajäte¹ 11 940 Biojäte² 26 079 Ongelmajäte³ 412 *Kyselyyn vastanneet yritykset 1) 22 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 2) 11 vastaajaa tiedonkeruujaksolla 3) 20 vastaajaa tiedonkeruujaksolla
9(16) Jätteiden kokonaiskertymä Suomessa vuonna 2011 oli 96,6 miljoonaa tonnia. Valtaosa jätteistä kertyi mineraalien kaivussa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Yhdyskuntajätteitä kertyi 2,7 miljoonaa tonnia. Koostumukseltaan jätteet olivat ensisijaisesti mineraaliperäisiä. Yhteensä mineraalijätteiden määrä oli 80 prosenttia (77,3 miljoonaa tonnia) kaikista jätteistä. Kokonaisjätekertymä Suomessa 2011 14 % 2 % 19 % Maa- ja metsätalous sekä kalastus Mineraalien kaivu Teollisuus Energiantuotanto 59 % 3 % 3 % Rakentaminen Palvelut ja kotitaloudet Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden jätekertymästä vuonna 2011 oli noin 6 %. Pääosa elintarviketeollisuuden jätteestä koostuu eläin- ja kasviperäisistä jätteistä (589 tuhatta tonnia) sekä mineraalijätteestä (192 tuhatta tonnia). Merkittävä osa elintarviketeollisuudessa syntyvistä eläin- ja kasviperäisistä jakeista hyödynnetään sivutuotteina muiden teollisuudenalojen raaka-aineina sekä suoraan biopolttoaineena tai niiden valmistuksessa (ks. edellä kohta Tuotanto ja raaka-aineet). Sivutuotteet luokitellaan jätepuitedirektiivin ja jätelain määritelmien mukaisesti. Käsitteen soveltaminen elintarviketeollisuudessa ei ole vielä vakiintunut, joten tilastointi on tältä osin tällä hetkellä osin epäselvää. Osa tällä hetkellä kasvi- ja eläinperäiseksi jätteeksi luokiteltavasta biomassasta ohjautunee todellisuudessa sivutuotteiksi. Vaarallista jätettä (ent. ongelmajätteet) syntyi Suomessa vuonna 2011 0,9 miljoonaa tonnia, josta teollisuuden osuus oli 47 %. Suurimpia teollisuudessa syntyviä vaarallisen jätteen jakeita ovat metallien jalostuksen lietteet sekä rakentamisen pilaantuneet maa-ainesjätteet. Elintarviketeollisuuden osuus teollisuuden vaarallisesta jätteestä vuonna 2011 oli hyvin vähäinen, eli noin 1,6 prosenttia.
10(16) Teollisuuden jätekertymät toimialoittain 2011 Muu valmistus Tekstiilit, vaatteet ja nahkatuotteet Koksi, öljytuotteet ja ydinpolttoaine Koneet, laitteet ja sähkötekniset Ei-metalliset mineraalituotteet Kemikaalit ja kemialliset tuotteet Elintarvikkeet ja juomat Perusmetallit Massa- ja paperiteollisuus Puuteollisuus 0 1 2 3 4 5 6 milj. tonnia vuodessa Lähde: Ympäristötilasto 2013 ETL:n ympäristökyselyssä selvitettiin alan yritysten kaatopaikalle päätyvän jätteen määrän lisäksi energia-, bio- ja ongelmajätteen määriä. Alla olevassa kaaviossa on esitetty bio- ja kaatopaikkajätteen jakauma kyselyyn vastanneiden yritysten osalta. Kyselyssä kartoitettujen jakeiden lisäksi yrityksissä syntyy myös muita materiaalina ja energiana hyödynnettäviä jakeita. Bio- ja kaatopaikkajätteen määrät vuosina 2011 ja 2012 Selite 2011 2012 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) 3,09 3,0 Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) 11,31 13,31 Vastauksia 21 23 14 12 10 8 6 4 Kaatopaikkajätteen määrä (kg/tuotetonni) Biojätteen määrä (kg/tuotetonni) 2 0 2011 2012 Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset 2012
11(16) Pakkausten hyötykäyttö elintarviketeollisuudessa Pakkausten ensisijainen tehtävä on suojata elintarvikkeita pilaantumiselta. Toimiva pakkaus on jo sellaisenaan ympäristötehokas, sillä se ehkäisee elintarvikehävikin syntymistä. Lisäksi tuotepakkauksissa voidaan välittää tietoa kuluttajille mm. tuotteen asianmukaisesta säilytyksestä ja käsittelystä. Pakkausten hyötykäyttö vähentää kaatopaikalle päätyvien elintarvikepakkausten määrää sekä neitseellisen pakkausmateriaalin tarvetta. Alan yritykset pyrkivät vähentämään pakkausjätteen määrää tehostamalla pakkaussuunnittelua sekä pakkausmateriaalien hyötykäyttöä. Elintarvikealan yritysten pakkausten hyötykäyttövelvoitteista huolehditaan yhteistyössä Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy:n kanssa. Elintarviketeollisuuden pakkausten kokonaiskäyttö vuonna 2012 oli yhteensä 773 100 tonnia. 0,01% 11,91% 18,73% 18,88% 11,65% 38,81% Paperikuidut Muovipakkaukset Metallit Lasipakkaukset Puupakkaukset Muut pakkaukset Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Elintarviketeollisuus saattoi markkinoille vuonna 2012 yhteensä 224 000 tonnia pakkauksia. Uudelleenkäytetyn pakkausmateriaalin määrä oli yhteensä 549 100 tonnia. Elintarviketeollisuudessa pakkausten uudelleenkäyttöaste vuonna 2012 oli 71 %. Pakkausten kokonaiskäyttö tarkoittaa täyttökertojen mukaan laskettavaa pakkausten määrää (ts. markkinoille saatettujen uusien pakkausten sekä uudelleenkäytön summa). Uudelleenkäyttöjärjestelmästä poistuvien pakkausten määrän arvioidaan olevan yhtä suuri kuin järjestelmään tulevien pakkausten. Suomen markkinoille saatetut pakkausmateriaalit* (1000 kg) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Puukuiti, kartonki ja aaltopahvi 86 300 86 700 85 700 87 300 86 000 85 700 Muovipakkaukset 37 800 50 600 49 600 50 300 50 300 50 200 Metallipakkaukset 16 700 18 000 18 900 20 200 21 700 22 600 Lasipakkaukset 22 900 24 000 24 600 26 100 28 500 47 200 Lavat ja muut puupakkaukset 18 300 20 900 22 500 15 600 16 400 18 200 Muut 100 100 100 100 100 100 Yhteensä (1000 kg) 182 100 200 300 201 400 199 600 203 000 224 000 *Elintarviketeollisuusyritysten kotimaan markkinoille itse pakkaamat ja maahantuomat pakkausmateriaalit. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy
12(16) Pakkausten uudelleenkäyttö* (1000 kg) 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Puukuitu, kartonki ja aaltopahvi 600 900 800 800 800 900 Muovipakkaukset 248 400 235 400 224 900 219 200 234 700 238 200 Metallipakkaukset 149 000 150 600 149 200 149 300 137 900 147 700 Lasipakkaukset 155 800 101 100 82 500 47 800 39 100 41 300 Lavat ja muut puupakkaukset 90 000 106 000 114 600 131 400 126 700 121 000 Yhteensä (1000 kg) 643 800 594 000 572 000 548 500 539 200 549 100 *Pakkausten uudelleenkäyttö lasketaan täyttökertojen mukaan. Lähde: Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Ympäristövastuun painopistealueet ja ympäristönsuojeluinvestoinnit Katsauksessa selvitettiin elintarviketeollisuusyritysten ympäristövastuun keskeisiä painopistealueita. Tärkeimmiksi näkökohdiksi tällä hetkellä sekä myös lähivuosien aikana nousivat kyselyn perusteella energia- ja materiaalitehokkuus, vedenkäyttöön liittyvät näkökohdat sekä toimitusketjun vastuullisuus. Jäsenyrityksissä on käynnissä erilaisia toimenpiteitä ja hankkeita energiankäytön tehostamiseksi. Tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamisen ohella yritysten mainitsemia toimenpiteitä ovat mm. uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen, lämmöntuotannon ja ilmastointikoneiden käytön optimointi, yrityksen kokonaishiilitaseen pienentäminen ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskenta. Vuonna 2013 kyselyyn vastanneista yrityksistä 14 on liittynyt Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimukseen. Materiaalitehokkuuteen vaikuttamalla pyritään varmistamaan luonnonvarojen kestävä käyttö tulevaisuudessa. Tuotannon materiaalitehokkuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä ovat mm. pyrkimys jätteen synnyn ehkäisyyn ja hävikin vähentämiseen, biojätteen hyödyntäminen biopolttoaineena sekä kaatopaikkajätteen määrän vähentäminen. Vedenkäytön tehostamiseen pyritään mm. tehostamalla ja optimoimalla tuotantoprosesseihin liittyviä pesuja ja jäähdytystä sekä liittymällä kunnalliseen viemäriverkkoon. Jätevesikuormituksen osalta on asetettu jäteveden määrän vähentämiseen ja laadun parantamiseen liittyviä tavoitteita. Muita keskeisiksi mainittuja näkökohtia olivat mm. pakkausmateriaalien käytön tehostaminen, eläinten hyvinvointi, jätehuollon uudistaminen, henkilöstön ympäristötiedon parantaminen erilaisilla koulutuksilla ja ohjeistuksilla sekä ympäristön kannalta kestävien käytäntöjen tukeminen alkutuotannossa. Kyselyyn vastanneet yritykset kertoivat kannustavansa tavarantoimittajiansa sekä muita alihankkijoita vastuulliseen yritystoimintaan mm. erilaisin sopimuskäytännöin ja sitoumuksin. Kyselyssä selvitettiin myös alan yritysten kuljetuksiin liittyviä ympäristövastuun käytäntöjä ja näkökohtia. Yritykset seuraavat kuljetuksissaan eniten polttoaineenkulutusta, kuljetuskilometrejä vuositasolla sekä reittisuunnittelua. Muita seurattuja tekijöitä ovat mm. kuljetuksen tehokkuutta kuvaavat tunnusluvut (esim. kilometrikohtainen polttoaineenkulutus), paluu- ja yhteiskuljetuksen hyödyntäminen, kuormatilan käyttöaste lastatuilla matkoilla sekä kuljetuksista aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Tyhjäajon määrää tai kuljetuskohtaisia polttoaineenkulutusta ei kyselyyn vastanneiden yritysten mukaan juurikaan seurata.
13(16) Kyselyyn vastanneista yrityksistä vain noin 8 prosentilla on oma kuljetuskalusto. Yrityksistä 69 % ei seuraa logistiikan aiheuttamia kuljetuspäästöjä säännöllisesti. 15 % vastanneista kertoi seuraavansa kuljetuspäästöjä lähtevän ja saapuvan logistiikan osalta ja 12 % vastanneista seuraa logistiikan aiheuttamia kuljetuspäästöjä vain lähtevän logistiikan osalta. Lähde: Kyselyyn vastanneet yritykset 2013
14(16) Koko teollisuus teki ympäristönsuojeluinvestointeja vuonna 2011 yhteensä 259 240 tuhatta euroa. Elintarvikealan yritykset tekivät vuonna 2011 ympäristönsuojeluinvestointeja yhteensä 408 tuhannella eurolla. Suurin osa elintarvikealan investoinneista kohdistui vedenkäyttöön ja jätevesiin. Elintarvikealan osuus koko teollisuuden ympäristönsuojelun kokonaisinvestoinneista oli hyvin vähäinen, eli ainoastaan 0,16 %. Teollisuuden ympäristönsuojeluinvestointien kohdentuminen eri toimialoilla vuonna 2011 1 000 euroa Toimiala Ilma Vesi Jäte* Muu Yhteensä Kaivostoiminta ja louhinta 4 713 8 772 29 258 1 091 43 834 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 28 69 311 0 408 Tekstiilien, vaatteiden, nahkatuotteiden ja jalkineiden valmistus 237 31 227 0 495 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 866 240 577 152 1 835 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus 5 188 3 769 2 296 324 11 577 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 56 1 1 1 59 Öljy-, kumi- ja muovituotteiden valmistus 3 596 5 021 13 207 9 21 833 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus 20 487 2 825 19 004 85 42 401 Lasi-, savi- ja kivituotteiden valmistus 690 1 425 961 0 3 076 Metallien jalostus 25 098 4 457 12 409 627 42 591 Metallituotteiden valmistus 361 15 151 56 583 Electronisten tuotteiden sähkölaitteiden valmistus 148 440 23 2 613 Koneiden ja laitteiden valmistus 227 72 190 2 491 Kulkuneuvojen valmistus 1 069 15 254 0 1 338 Muu valmistus 2 046 0 77 0 2 123 Energiahuolto 67 704 1 051 14 764 2 193 85 712 Veden puhdistus ja jakelu 0 0 270 0 270 Toimialat yhteensä 132 514 28 203 93 980 4 542 259 239 * Sisältää jätehuollon sekä maaperän ja pohjaveden suojelun Lähde: Ympäristötilasto 2013 Elintarviketoimialan ympäristönsuojeluinvestoinnit 2011 0 % 7 % 17 % Ilma Vesi 76 % Jäte* Muu *Sisältää jätehuollon sekä maaperän ja pohjaveden suojelun Lähde: Ympäristötilasto 2013
15(16) Yritysesimerkkejä elintarviketeollisuuden ympäristövastuun toimenpiteistä Kyselyssä pyydettiin yrityksiä mainitsemaan toimintaansa liittyviä käytännön ympäristövastuun esimerkkejä. Seuraavassa on esitelty Arla Ingmanin, Pauligin sekä Atrian esimerkit. Arla Ingman Oy Ab Jätehuollon uudistaminen: teimme jätehuoltokartoituksen, jossa tarkasteltiin jätehuollon nykytilaa ja mahdollisia ongelmakohtia. Samaan aikaan kartoitimme vaihtoehtoisia käsittelytapoja jätefraktioillemme sekä koulutimme henkilöstöämme jätehuollosta ja erityisesti kierrättämisestä. Lisäsimme kierrätysastioita ja uudistimme ohjeistuksia. Päätimme ohjata sekajätteen kaatopaikan sijaan polttolaitokselle ja yritämme jatkuvasti vähentää syntyvän sekajätteen määrää. Parannushankkeita jätehuollon suhteen on edelleen käynnissä. Oy Gustav Paulig Ab Olemme ohentaneet pakkaustemme pakkauslaminaatteja. Yhteensä käytimme vuonna 2012 noin 30 000 kg vähemmän pakkausmateriaaleja kuin edellisenä vuonna. Atria Suomi Oy Atria on tehnyt investointeja tuotanto-olosuhteiden parantamiseen yhteensä 5 miljoonalla eurolla vuosien 2011 ja 2012 aikana. Investoinnit ovat kohdistuneet muun muassa lämmön talteenottoon sekä ilmastoinnin tehostamiseen ja ohjaukseen. Energian absoluuttinen kulutus Atria Suomessa on kääntynyt laskuun ja energiatehokkuudessa on tehty vaikuttavaa tulosta.
16(16) Katsaukseen vastanneet elintarviketeollisuuden yritykset vuonna 2013 1. Altia Oyj 2. Apetit Oyj 3. Arla Ingman Oy Ab 4. Atria Suomi Oy 5. Eckes-Granini Finland Oy Ab 6. Elonen Oy Leipomo 7. Felix Abba Oy Ab 8. Oy Gustav Paulig Ab 9. Hankkija Oy 10. Haribo Lakrids Oy Ab 11. HK Ruokatalo Oy 12. Jokilaakson Juusto Oy 13. Kankaisten öljykasvit Oy 14. Maitokolmio 15. Mildola Oy 16. Office Deli Oy 17. Olvi Oyj 18. Osuuskunta Maitomaa 19. Raisio-konserni 20. Saarioinen Oy 21. Sinebrychoff 22. Suomen Sokeri Oy 23. Tuoretie Oy 24. VAASAN Oy 25. Vaissi Oy 26. Valio Oy