VIISSEISKA. Salon Metallityöväen ammattiosasto r.y. Maaliskuu 2002 www.metalli57.com

VIISSEISKA Salon Metallityöväen ammattiosasto r.y. Maaliskuu 2002 www.metalli57.com Uusi ilmoittautumiskäytäntö osastomme kursseille ja matkoille Vuoden 2002 alusta muutimme ilmoittautumiskäytäntöä. Ilmoitukset ovat lehdessä ja ilmoitustaululla ennen ilmoittautumisen alkua. Ilmoituksessa mainitaan ilmoittautumisen alkaminen. Jaosto pidättää oikeuden hylätä liian varhain ilmoittautuneen. Ilmoittautuminen henkilökohtaisesti. (Ei ryhmä ilmoittautumisia.) QXRULVRMDRVWRQ NHYlWNRNRXV NHOOR 3DLNNDQDRPDWWRLPLWLODW +HOVLQJLQWLH 2KMHOPDVVDPXXQPXDVVDWLOLQSllW VMD WRLPLQWDNHUWRPXVYXRGHOWD 9LLPHYXRGHQWLOLYHOYROOLVLOOHNLQSLWlLVL P\ QWllYDVWXXYDSDXV.DIIHHMDEXOODDVDDP\ V.DLNNLXXGHWMDYDQKDWDNWLLYLW7HUHWXOHPDVW 1XRULVRMDRVWR Osastomme 90 v. s.2 Kauppavertailu s. 3 Kilpailu s. 4 Vapaajäsenyys s. 4 Työpaikkojen luottamushenkilöt s. 4 Toimikunta s. 6 Naisjaosto s. 7 Veteraanijaosto s. 8 9 Nuorisojaosto s. 10 11 Opintojaosto s. 12 Palkankorotus s. 13 Saunominen s. 14 Lehtiseteli s. 16

2 VIISSEISKA Lasse Helskyaho Salon Metallityöväen ao 57 puheenjohtaja Raha menee pääoman kautta rahan luo! Vahvana keskustelujen aiheena on kautta aikojen ollut erilaiset ja eriryhmien palkkaerot. On puhuttu, että naisten palkat ovat alempia mitä miesten. On puhuttu, että korkeitten virkamiesten ja ministerien palkat ovat työhön nähden liian korkeita. On puhuttu, että tavallisia ammattityöntekijöitä ei arvosteta tarpeeksi, koska heille maksetaan monen mielestä liian alhaista palkkaa heidän työhönsä nähden. Noin vuosi sitten havahduttiin puhumaan funktionaalisesta tulonjaosta. Funktionaalinen tulonjako ilmoittaa työn ja pääoman väliset osuudet kansantulosta. Vaikkakin oikeastaan koko 90-luku on harrastettu maltillista tulopolitiikkaa työllisyyden nimissä, on kuitenkin todettava, etteivät perinteiset palkkatulot ole pienentyneet. Reaalikasvu on viime aikoina ollut tosin melko alhaista, parin prosentin luokkaa. Kasvua kuitenkin. Kansantulo on kuitenkin kasvanut tasaisesti lähes koko 90- luvun. Kansantulon kakusta on pääomatulopuolelle mennyt yhä suureneva siivu. Funktionaalinen tulonjako on heittänyt täydellisen voltin. Kun vielä jokin aika sitten työn osuus oli suurempi, on nyt tapahtunut täydellinen käänne pääomatulojen suuntaan. Pääomatulojen vaakakupissa painaa voimakkaasti kasvaneet yritysten voitot ja osinkotulot. Omiaan vaakaa on kallistamaan myös yritysjohtajien "keinottelu" tuloillaan. Johtaja saattaa otaa palkkaa saman verran tai jopa vähemmin kuin työntekijät. Todellinen tulo tulee kuitenkin halpaveroisesta pääomatulosta. Vielä 80-luvulla palkkojen osuus oli funktionaalisessa tulonjaossa noin 70 %:n tasolla. Nyt sama luku on jo alle 50 %:n. Ikään kuin pisteeksi iin päälle pörssiyhtiöt tulouttivat osakkailleen huippuosingot nyt keväällä 2002. Näistä räikeimpiä oli Viging Line. Ei ole monta kuukautta aikaa siitä, kun kyseinen laivayhtiö huusi valtiota apuun. Anottiin tukea valtiolta. Saman yhtiön työntekijät alensivat palkkojaan. Ei voi olla oikein, että kaiken tämän jälkeen varustamo jakaa miljoonaosingot omistajilleen. Ei voi myöskään pitkän päälle olla oikein, että hyvin menestyvä yritys imetään tyhjäksi huippuosingoilla. Silloin jää yrityksen ja tuotteiden kehitys vähemmälle, kun ei ole rahaa. Tätä kautta työllisyys heikkenee, kun ei tarvitse tehdä tuotteita. Ei kukaan osta vanhentuneita tuotteita. Näin piiri sulkeutuu ja kansantulo laskee. Toki se tekee sen funktionaalisen tulonjaon kummallakin osa-alueella. Toisena suurena puheenaiheena on jo myös pitkään ollut verotus. Siitä on väännetty jos jonkinlaisia malleja; joku alentaa tuloveroja; joku alentaisi alempien tuloluokkien veroja; joku haluaisi nostaa pääomatulojen verotusta. Ruuan verotuksen alentamista on esittänyt useampikin puhuja. Otan itsekin osaa tähän keskusteluun. Heti aluksi toteaisin, että osinkotulot on mitä pikimmin saatava verotuksen piiriin. Koko veropolitiikkaa olisi ohjattava suuntaan, jossa helppoa rahaa verotettaisiin raskaimmin. Jos joku ökyrikas saa osinkotuloja esim. 21 miljoonaa markkaa, on hänellä jo muutenkin rahaa melkoinen määrä. Tämä raha on tehnyt töitä siten, että se on tuottanut 21 miljoonan tulot. Tulot ovat siis tulleet melko helpolla. Mielestäni kohtuullinen veroprosentti näistä miljoonista olisi 70 %. Verotuksen jälkeen jäisi 6,3 miljoonaa markkaa. Vertailun vuoksi tavallisen työntekijän vastaavat luvut. Vuosiansio bruttona 150000 mk. Veroprosentti 30, jonka jälkeen jää 105000 mk. Esittämäni verotuksenkaan jälkeen ei miljoonaosinkojen saajalla pitäisi olla hätäpäivää. Jäihän hänelle vielä yli 6000000 mk. Siis verohelpotuksia enemmän mitä raskaammalla työllä elantonsa joutuu hankkimaan. Peruselintarvikkeista pitää arvonlisävero jättää kokonaan kantamatta. Veronkorotuksia sinne missä ansionmuodostus on suurta ja vähällä vaivalla hankittua. Näin veronkanto olisi oikeudenmukaisempaa, eikä olisi kuitenkaan hyvinvointivaltion murenemisen pelkoa. Lopuksi sanoisin, että edellä esittämissäni asioissa taitaa piillä Tupon tuho ja Ay-liike on pakotettu tielle, jossa nimellisansioiden korotustarve on moninkertainen viimevuosiin verrattuna. Toivon kuitenkin ettei Metallin tarvitse lähteä vuoden 1971 tielle. Toki sekin tie pystytään kulkemaan, jos on tarvis. Kaikille "Viisseiska"-lehden lukijoille hyvää kevättä toivottaen. Salon Metallityöväen Ammattiosasto ry 57 www.metalli57.com Helsingintie 16, 24100 SALO Puh. 02-731 4553 Fax 02-731 4053 Aukioloajat: ma 09.00 12.00 14.00 17.00 ti 08.00 12.00 ke 09.00 12.00 14.00 17.00 to 09.00 12.00 13.00 17.00 pe 10.00 12.00 14.00 17.00 aattoina 09.00 13.00 Toimistonhoitajana Kauko Helskyaho. toimisto@metalli57.com Kahvitarjoilu Tervetuloa Salon Metallityöväen ammattiosasto r.y. 57 Kevätkokous pidetään metallin toimitiloissa Helsingintie 16 sunnuntaina 14.4.2002 kello 17.00. Esillä sääntömääräiset asiat. Toimikunta On sanonut... Niinistö tarkastelee aikaansaatua kolmikantayhteistyötä puhtaasti uusliberalististen silmälasien takaa, kaivellen esiin jo kansalaistenkin aikoja sitten tyrmäämät kepun työreformiesitykset. Erkki Vuorenmaa, Salon Seudun sanomat 10.2.2002 Tätä (ydinenergiaa) energialähdettä puoltavat myös turvallisuus-, edullisuus-, puhtaus- ja työllisyysnäkökohdat. Risusavottaakin voidaan tehdä, mutta sillä lähinnä täydennetään paikallista energiahuoltoa. Lasse Helskyaho, Turun Sanomat 10.2.2002 Elektroniikkateollisuus on Metallityöväen liitolle myös suuri haaste. Joudutaan puhumaan siitä, miten ja mistä lähtökohdista kehitetään esimerkiksi meidän palkkarakennetta. Myös vuorotyöläisten asemaa joudutaan arvioimaan entistä merkittävämmin. Erkki Vuorenmaa, Salon Seudun Sanomat 14.4.2000 Teatteriin jäsenkortilla Ammattiosastomme täytti 11.3.2002 90 vuotta. Juhlan kunniaksi tarjoamme salolaisessa teatterissa ilmaisen katselunautinnon Jäsenkortilla. Seuraa tarkempaa ilmoittelua lähiaikoina. Ammattiosasto 57:n toimikunta Nuori! Ilmoittauduitko metallinnuorten kesäpäiville Ikaalisten kylpylään 8.-9.6.2002? Nuorisojaosto on järkkäämässä yhteiskuljetusta kesäpäiville. Tule mukaan suloiseen sakkiin, letkeään linja-autoon! Jos olet kiinnostunut yhteiskuljetuksesta, ota yhteys / jätä yhteystietosi nuorisovastaava Jari Sieväselle sähköpostitse jari.sievanen@nokia.com tai GSM 050-5463804. HYVÄ MEIDÄN BUSSI!

VIISSEISKA 3 Korokkeella Tämän päivän nuori tuskin tulee ajatelleeksi, että hän metallityöpaikalle tullessaan astuu kuin korokkeelle. Työehtosopimukset ja työlainsäädäntö antavat turvaa, määrittelevät palkkauksen alarajan ja työsuhteen ehdot. Tuon korokkeen ovat menneet sukupolvet rakentaneet tiili tiileltä. Näen kuin spiraalina tämän kehityksen, jonka liikkeelle panevana voimana on ollut jäsenten toiminta ammattiosastoissa. Esimerkkinä työajan lyhentäminen: ensin kahdeksan tunnin työpäivä, sitten 45-tunnin työviikko, 40-tunnin työviikko, vuosilomat, pekkasvapaat, korotettu lomapalkka... Sama koskee myös palkkoja, sosiaalikysymyksiä, työttömyysturvaa ja muita asioita, joissa työehtosopimus ja työlainsäädäntö näinä aikoina turvaa antavat. Metalli on ollut edelläkävijä monessa asiassa. Metalli ajoi aikanaan lakolla läpi kahdeksan tunnin työpäivän, metalli ajoi läpi työviikon lyhennyksen, arkipyhäkorvaukset, lomaltapaluurahanà Sen jälkeen nämä parannukset tulivat myös muiden alojen työntekijöille. Tänä päivänä nämä saavutukset tuntuvat kuitenkin luonnollisilta ja itsestään selviltä. Moni nuori työntekijä ihmetteleekin, missä tässä systeemissä enää tarvitaan ammatillista järjestäytymistä. Metallin jäsenyyden hintaa arvioidaan ja verrataan esimerkiksi Yksityisalojen työttömyyskassaan eli niin sanottuun Loimaan kassaan. Todellisuudessa järjestäytymistä tarvitaan edelleen ja ehkä jopa enemmän kuin ennen. Epävarmuus työmarkkinoilla on lisääntynyt. Yhteiskunta toimii hyvin pitkälti pääomanomistajien ehdoilla. Jos ei ole vahvaa vastavoimaa, ammattiyhdistysliikettä, niin monilla talouselämän valtaapitävällä on hyvin suuri viehtymys pyörittää kehityksen pyörää taaksepäin ja heikentää työntekijöiden etuja. Esimerkiksi niin sanottu Loimaan kassa ei voi koskaan olla vaihtoehto ammatilliselle järjestäytymiselle. Sen huolehtii vain yhdestä kapeasta alueesta, työttömyysturvasta, jota nimenomaan ammattiyhdistysliike on tähän maahan rakentanut. Jos ammattiyhdistysliikkeen voima murenisi, niin Loimaan kassalla ei olisi edellytyksiä puolustaa työttömyysturvaa, puhumattakaan turvan parantamisesta. Metallin jäsenet eivät maksakaan pelkästä työttömyysturvasta. He maksavat suuren liiton antamasta kokonaisturvasta, siitä että palkka- ja työehtoja valvotaan ja parannetaan. He saavat ilmaista koulutusta, opastusta, oikeusapua, nuorisotoimintaa, vapaa-ajan palveluja. Joten työ jatkuu. Edelleen tarvitaan vahvaa metallia, päänavaajaa. Tarvitaan niitä, jotka huolehtivat, että saavutukset säilyvät. Tarvitaan niitä, jotka laittavat sulun markkinavoimien ylivallalle, asettavat uusia tavoitteita ja vievät kehitystä eteenpäin. Timo Sandberg Järjestötoimitsija Kauppavertailu Tein hintavertailun seuraavissa liikkeissä Euromarket, Citymarket ja S-market. Vertailun suoritin lauantaina 23.2.2002 Salossa. Kuvitellulla kauppakassilla, jonka hinnaksi tuli noin 42 euroa. Taulukosta voi nähdä ostosten hintojen vaihtelevan ristiin. Vertailun vuoksi on kerätty omaksi ostoskoriksi halvimmat tuotteet. Tässä korissa oli halvimman kaupan hintaan eroa vain noin 1.3 euroa. Halvimman ja kalleimman kaupan ero oli noin 2.8 euroa. Samat tuotteet keräsin myös 6.10.2001 Ostoskoreihin oli tullut reilusta eurosta yli kolmeen euroon lisää hintaa. Osa selittyy normaalista vuodenvaihteen hinnan noususta, mutta kauppojen keskinäinen ero on kasvanut. Edellisen lehden vertailu on esillä kotisivuillamme osoitteessa www.metalli57.com. Euromarket K-citymarket S-market Halvimmat Kevytmaito 0.74 0.74 0.74 0.74 Reikäleipä 0.66 0.66 0.82 0.66 HK sininen makkara 1.83* 2.10 2.10 1.83 Leikkele kinkku 2.34 2.00 2.25 2.00 Sixpag Lapinkulta 6.99 7.14 7.14 6.99 Wc-paperi 6 kpl 2.61 2.67 2.61 2.61 Voimariini 400g 1.83* 1.68* 2.00 1.68 Sekaleipä 1.39 1.33 1.56 1.33 Sokeri hieno 1.16 0.89* 1.09 0.89 Valio edam 24% 5.95 7.18 1) 6.04 5.95 Kahvi 500g 2.51 2.20* 2.51 2.20 Mehukatti 1,5l 2.44 2.67 2.44 2.44 Peruna kg 0.65 0.66 0.66 0.65 Nauta-sika jauheliha 500g 3.52* 4.53 5.37 3.52 Porkkkana 1kg 0.80 0.70 0.90 0.70 Omena (Ranskalainen) 1kg 1.70 1.70 1.57 1.57 pyykkipulveri Omo color 3.35 3.35 3.52 3.35 YHTEENSÄ 40.47 42.20 43.32 39.11 Yhteensä MK 240.62 250.91 257.57 232.54 Edellinen 6.10.2002 231.80 234.80 239.10 221.05 ERO MARKKOINA 8.82 16.11 18.47 11.49 *) Tarjous 1) 700g:n tuotteen kilohinta Tekijät: Kimmo Tuominen, kimmo@tuominen.biz Lasse Helskyaho Virpi Wiman Ilari Koivusalo Jari Sievänen Sivunvalmistus: Salon Seudun Sanomat Painopaikka: Salon Lehtitehdas 2002 Painos: 6000 kpl Kuvassa takana Lasse Helskyaho, Virpi Wiman, Ilari Koivusalo ja Jari Sievänen. Edessä Kimmo Tuominen ja hänen poikansa Niko. Lähde: Palkkatyöläinen

4 VIISSEISKA Ammattiosaston jäsen saavuttaa vapaajäsenyyden, kun hän on täyttänyt 55 vuotta ja on siihen mennessä ollut yhtämittaisesti jonkin ammatillisen järjestön ammattiosaston jäsenenä vähintään 30 vuotta tai kun hän on ollut yhtämittaisesti 35 vuotta jonkin ammatillisen järjestön ammattiosaston jäsenenä. Edellä mainittuja vapaajäsenyysmuotoja kutsutaan A- vapaajäsenyydeksi. A-vapaajäsenen ei tarvitse maksaa jäsenmaksuja, vaikka hän olisikin ansiotyössä. Liitto maksaa ko. tapauksissa jäsenen työttömyyskassan maksun. Jäsen säilyttää vapaajäsenyyden aikana täyden oikeuden Vapaajäsenyys liiton avustuksiin. Niinsanotuksi B-vapaajäseneksi jäsen pääsee, kun hän on ollut ammatillisen järjestön jäsenenä yhtämittaisesti vähintään 15 vuotta ja kun hän siirtynyt eläkkeelle tai on pysyvästi työkyvytön. C-vapaajäseneksi jäsen pääsee, jos hän on liittynyt liiton ammattiosastoon 1.1.1972 tai sen jälkeen ja kun hän on ollut ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 30 vuotta ja kun hän on siirtynyt eläkkeelle tai on tullut pysyvästi työkyvyttömäksi. Näissä tapauksissa kaikissa voi olla monenkin ammatillisen järjestön jäsenyyksiä kunhan vaan viimeisen eli tässä tapauksessa Metallityöväen liiton jäsenyys on kestänyt 5 vuotta. Myös jo jossain toisessa ammatillisessa järjestössä ansaittu vapaajäsenyys säilyy, jos jäsen siirtyy työskentelemään metallialalle. Jäsen ei kuitenkaan voi olla samanaikaisesti vapaajäsenenä useammassa liitossa. Vapaajäsenyys alkaa sen vuosineljänneksen alusta, joka ensiksi seuraa sen jälkeen kun liittotoimikunta on myöntänyt vapaajäsenoikeudet. Vapaajäsenyyttä esittää jäsenen oman ammattiosaston toimikunta. Pääluottamusmiehet 2001 2002 Loglift Oy Mauri Aalto Oy Finnkeskus Ab Jari Hauhia Salon Konepaja Raimo Heininen Proscomp Oy Risto Liiri Metalli-Piiroinen Oy Petri Loiske Wallius Hitsauskoneet Oy Markku Mannermetsä Vuoden 2001 loppupuolella vapaajäseniksi päässeitä Salon Metallityöväen ao:n jäseniä. Kuva vapaajäsenmerkin luovutustilaisuudesta. Nimet eivät ole kuvan mukaisessa järjestyksessä. Erkki Lönnqvist, Ulla-Maija Saarinen, Sulevi Nieminen, Anja Aho, Valma Koskinen, Arto Koivukangas, Riitta Heinä, Kaija Heikkinen, Arvo Heikkinen, Aila Harjunpää, Tarja Lähdeniitty, Mauri Lindholm, Sisko Laine, Niilo Kinnunen, Helena Harju, Veijo Hallikainen, Aimo Alajärvi ja Eero Tamminen. Scanpiiri Oy Hanna-Kaisa Helin Leino Valu Oy Lasse Helskyaho Salomaan Konepaja Oy Ari Kiili Arvo Piiroinen Oy Seppo Kontola Konepaja A. Vanne Harri Koski Aspocomp Oy Kalervo Rättö Aurajoki Oy Esko Kujala Sento Oy Hannu Kuusela Salon Terästyö Oy Ari Lehtinen Nokia Oyj, NMP Lilja Laakso Segerström & Svensson Harri Nordström Sulzer Pumps Asmo Ojanperä Oy Transformatik Ab Kimmo Tuominen Metalelektro Oy Pekka Tähtinen Benefon Oy Marja-Liisa Rahikainen Jola-metalli Oy Mika Harju PMJ Test Solutions Oy Niko Tammi Finox Nosturit Oy Pekka Nurmi Lukijakilpailun voittaja syksyn 2001 Viisseiskalehdessä oli Terttu Jaatinen Salosta palkintona lahjakortti. Vastaa kysymyksiin ja postita tai tuo vastaukset Metalli 57:n toimistoon 21.4.2002 mennessä. tai kimmo@tuominen.biz Osoite: Metalli 57 Helsingintie 16 24100 Salo Vastanneiden kesken arvotaan 40 euron lahjakortti. Kysymykset: 1. Yleiskorotus 1.3.2002? 2. Missä Lea Wiman opiskelee? 3. Mikä on Osuuspankin osuusmaksu? 4. Kevätkokouksen päivämäärä? 5. Kuka on nuorisojaoston vetäjä? Nimi: Osoite: Puhelin: Kilpailu lukijoille! Leinonvalu oy Ensio Nivalainen Sorv-elektro oy/ Salon Metalelektro oy Reijo Helskyaho Oy Finnkeskus Ab Seppo Laaksonen Oy Transformatik Ab Michine Alexandre Nokia Oyj, NMP Mika Westman Aspocomp Oy Mirja Kaakkomaki Loglift Oy Raimo Villman Scanpiiri Oy Marjut Leppä Työsuojeluvaltuutetut 2002-2003 Jame-Shaft Oy Heikki Väkiparta Jola-Metalli Oy Henri Jokinen Arvo Piiroinen Oy Heikki Helin Sanmina enclosure Salo Oy Jari Nevala Salon Terästyö Oy Mauri Manelius Sulzer pumput Oy Risto Mäkynen Salomaan Konepaja Sulo Syrjälä Finox Nosturit Oy Kim Rantanen

VIISSEISKA 5 Osuuspankkiryhmän juhlavuotena poikkeuksellisen hyviä etuja jäsenillemme Suomi on siirtynyt yhteisen eurooppalaisen rahan käyttöön. Euroopan historian suurin valuutanvaihdos on tapahtunut ja Suomen 140-vuotias markka ei ole enää laillinen maksuväline. Euro on nyt 300 miljoonan ihmisen arkipäivää. Kun aloitin pankkityöni 20 vuotta sitten, en todellakaan osannut kuvitella, millaisia muutoksia tänä aikana pankki- ja rahoitusalalla tapahtuu. Markan katoaminen olisi kuulostanut aivan käsittämättömältä. Olen nyt työskennellyt runsaan vuoden Salon Seudun Osuuspankissa vastaten asiakkuuksien johtamisesta ja Pääkonttorin yksityis- ja sijoitusasiakkaista sekä lainopillisista palveluista. Edellisessä työpaikassani Turun Seudun Osuuspankissa toimin 17 vuoden ajan eri johtotehtävissä. Vuodesta 1995 alkaen vastuullani oli mm. pankin järjestötoiminto eli yhteistyön kehittäminen paikallisten ammattijärjestöjen kanssa. Olin myös sihteerinä palkansaajatoimikunnassa, jossa oli edustettuna kaikki kolme palkansaajajärjestöä ja jonka tehtävänä oli kehittää pankin palkansaaja-asiakkaille tarjottavia tuotteita ja palveluita. Kun 70-luvun lopussa olin kesäapulaisena Salon Seudun Osuuspankissa tiesin, että pankissa toimii Ay-osasto, joka oli keskittynyt ammattiosastojen ja niiden jäsenten pankkiasioiden hoitoon. Sittemmin osastosta on tullut Aykonttori, jonka tuotteet ja palvelut ovat kehittyneet palvelemaan yhä paremmin koko palkansaajakuntaa. Omasta puolestani toivon, että yhteistyö pankin ja palkansaajien välillä muodostuu tulevaisuudessa yhä kiinteämmäksi ja monipuolisemmaksi. Otamme mielellämme vastaan ehdotuksia toiminnan edelleen kehittämiseksi. Salon Seudun osuuspankin yksityisasiakkaista 65 % on palkansaajia. Suuren markkinaosuuden syntymiseen on aivan varmasti vaikuttanut se, että paikallinen ammattiyhdistysliike on kokenut Osuuspankin omaksi pankikseen. Ammattiyhdistyskonttori omine hallintoineen on ollut myös aktiivisesti mukana pankin kehittämisessä. Erittäin hyvä osoitus ammattiyhdistysliikkeen ja pankin lämpimistä ja mutkattomista väleistä oli viimesyksyinen palkansaajailta. Tilaisuuden pääpuhujana oli SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Salolaisten ammattiyhdistysaktiivien puheenvuoroissa huokui selvästi se avoin ja luottamuksellinen suhde, joka ammattiosastoilla, sen jäsenillä ja pankilla on ollut jo pitkään. Ay-pankkisopimuksissa, joita ammattiosastot ja Salon Seudun Osuuspankki ovat solmineet, on merkittäviä etuja sekä ammattiosastoille että niiden jäsenille. Uudistetussa Ay-pankkisopimuksessahan ammattiosastojen tiliasiointi on käteismaksuja lukuun ottamatta täysin ilmaista. Uudistetussa sopimuksessa jäsenille tarkoitetun palkankeskeytymisluoton laajuutta ja etuja on myös parannettu. Osuuspankin jäsenyys Osuuspankkiryhmä täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi pankin jäsenedut ovat poikkeuksellisen hyvät. Kun liityt omistajajäseneksemme ja keskität pankkiasiasi meille, saat rahanarvoisia Platina-etuja ja mahdollisuuden ansaita Platinabonuksia. Bonuksia voidaan käyttää mm. palvelumaksujen, lainan toimitusmaksujen, valuutanvaihtopalkkioiden ja tallelokerovuokrien maksuun. Omistajajäsenen etuja ovat myös viisi kertaa vuodessa ilmestyvä Kultaraha-lehti ja mahdollisuus hakea jäsenvakuutta luoton vakuudeksi. Jäseneksi voi liittyä 33,65 euron (200 markan) jäsenosuusmaksulla. Merkittävä jäsenetu on syntymässä aivan piakkoin, sillä pankin huhtikuussa kokoontuvalle edustajistolle esitetään osuusmaksun korottamista 100 euroon (n. 600 markkaan). Esityksen mukaan korotus tapahtuu nykyisten jäsenten osalta rahastoantina eli pankki Marja-Leena Laiho maksaa jokaisen jäsenen osuusmaksun korotuksen n. 67 euroa (n. 400 markkaa). Tällä tavoin jokaisen jäsenen sijoittama summa kolminkertaistuu eli korotus on 200 %. Mikäli et vielä ole liittynyt Osuuspankin jäseneksi, sinun kannattaa nyt toimia nopeasti ja pääset vielä hyötymään tästäkin edusta ja tietysti muista Platina-eduista. Paras tapa olla Osuuspankin asiakas on olla omistajajäsen. Marja-Leena Laiho Pankinjohtaja, KTM Kuva: Esko Keski-Vähälä Keskittäminen kannattaa. Jaamme menestystämme sinun kanssasi! Kun liityt omistajajäseneksemme ja keskität pankkiasiasi meille, saat rahanarvoisia Platinaetuja sekä mahdollisuuden ansaita Platinabonuksia. Saamillasi bonuksilla kuittaat kätevästi palvelumaksujasi. Tule ja kysy lisää! Platina on bonusta pankkiasioissa. www.osuuspankki.fi

6 VIISSEISKA +\YlOHKWLMXWWX 9DLNXWWDPLVHQ WDLWRMD HGXQYDOYRMLOOH Heikki Raittila piirtoheittimen ääressä. MDYlKlQPXLOOHNLQ PXULNND 8XWLVHW PLHOLSLGHWHNVWLW KDDVWDWWHOXW UHSRUWDDVLW SDNLQDW NROXPQLW Järjestimme eläkkeistä ja eläkkeiden muutoksista kurssin. Kurssille ilmoittautui määräaikaan mennessä 80 henkilöä. Suuresta ilmoittautuneiden määrästä johtuen jouduimme vaihtamaan kurssin pitopaikan omasta toimistosta Paradice Gardeniin. Paikalle saapui 75 henkeä. Kurssin vetäjinä olivat Heikki Raittila Työeläkevakuuttajat TELA r.y:stä ja Vuokko Väänänen Metalliliitosta. Kurssilla saimme uutta tietoa juuri sovituista eläkkeiden muutoksista. Muutokset tulevat asteittain voimaan osa tänä vuonna, mutta suurin osa vuonna 2005 tai sen jälkeen. +\YlOHKWLMXWWXNXUVVLRQNl\WlQQ QOlKHLQHQ SHUXVSDNHWWLOHKWLMXWWXMHQWHNHPLVWl 6HVRSLLKDUMRLWXVSDLQRWWHLVXXWHQVDYXRNVL VHNlDORLWWHOLMRLOOHHWWlNRNHQHHPPDOOHNLQ NROXPQLVWLOOH.RKWDPHLVVlMRNDLVHVVDDVXX SLHQLMRXUQDOLVWL +\YlOHKWLMXWWXNXUVVL 0HWDOOLW\ YlHQ0XULNNDRSLVWRVVD Toimikunta,ORSXKXD C-lQQLWWlYLOOHLKPLVLOOH C7\ VVllQWDLOXRWWDPXV WRLPHVVDDQHVLLQW\PLV WDLWRMDWDUYLWVHYLOOH C2PDDW\\OLllQHWVLYLOOH Helskyaho Lasse Puheenjohtaja, Tuominen Ritva Sihteeri, Kallio Sirpa Taloudenhoitaja, Wiman Lea Opintosihteeri, Kangasniemi Risto, Sievänen Jari, Kanko Anja, Rättö Kalervo, Koistinen Olli, Heinonen Henna, Laakso Lilja, Järvinen Irma, Aalto Mauri, Paananen Aulis, Tuominen Onni, Korhonen Reijo, Tuominen Kimmo, Viinikka Hannu, Aapio Pekka, Koskela Esa, Ylander Harri. Varat: Wiman Virpi, Virtanen Seppo, Tiihonen Erno, Ratia Aija, Palenius Tatjana, Koivusalo Ilari, Kauppinen Sirpa, Jermo Pentti, Hynynen Esa, Jalava Sanna (kuvasta puuttuu osa toimikunnasta). PXULNND

VIISSEISKA 7 Hei täältä naisjaostosta! Viime vuoden matkat onnistuivat erinomaisesti ja tänäkin vuonna yritämme järjestää monipuolista tarjontaa, että mahdollisimman monelle löytyisi kiin- Naisjaosto Toimintasuunnitelma 2002 nostavia kohteita. Tämän vuoden aloitimme Laulu palaa risteilyllä. Maaliskuussa käymme Turun Caribiassa. Kesäkuussa on suunnitteilla teatteri Elämyksiä ja heinäkuussa kiikarissa matka Raumalle pitsiviikoille. Myös perinteinen pyöräretki ja vanhusten muistaminen laulattaen järjestetään jossain vaiheessa keväällä. Luentoja, tietoiskuja ja liittoa koskevaa toimintaa suunnitteilla. Naisjaoston kokoukset pidämme kerran kuukaudessa. Kiinnostuneet toivotamme tervetulleiksi! Pikkujoulu ja arvontatunnelmia Jos haluat ensin kysellä toiminnastamme, niin voit soittaa Anja Kankolle puh. 050 358 9697. Terveisin: Ritva Westman taloudenhoitaja Vuoden 2002 Naisjaoston toimikunta: Vasemmalta: tal.hoit. Ritva Westman, varapj. Merja Loiske, kuit.tark. Seija Sirkiä, siht. Sari Laaksonen, pj. Anja Kanko, kuit.tark. Riitta Hellberg, varasiht. Marja Lehtonen. Kuvasta puuttuvat varatal.hoit. Riitta Mäkinen sekä Marjatta Blom ja Helena Harju. Kumpi mahtaa saada boolimukin? Arpajaislahjat odottavat saajaansa. Hyvä vitsi! Ei julkaisukelpoinen. Tarkkaa puuhaa tämä arvonta. Yksi siideri vielä, kiitos!

8 VIISSEISKA Veteraanijaosto Sinikan satoa Passikuva tytöstä viittä vailla-lähdössä pakolaislapseksi Ruotsiin Tämän päivän Sinikka Kaskinen on yksi Aution perheen sisaruksista. Ensimmäisiä hänen mieleensä jääneitä muistoja ovat talvisodan ankeat ajat. Vajaan neljän vuoden iässä joutui hän nimilappu kaulassaan varustautumaan Ruotsiin lähtöä varten. Rakkaudesta lastaan kohtaan äiti palautti tämän Salon rautatieasemalta takaisin kotiin. Jos jäi Ruotsin matka kokematta, niin jo 15-vuotiaana joutui Sinikka hakemaan kokemusta työelämästä. Hänen ensimmäinen työpaikkansa oli LSO. Työaika oli täysimittainen ja työt samat kuin aikuisillakin. Mutta ajatuksissa eli toive päästä eteenpäin elämässä. Niinpä Sinikka hakeutui jo 17- vuotiaana, vuonna 1952, myyntitekniikan kurssille saamaan tietoja palvelualan nikseistä. Vuonna 1974 vallinnut buumi veti Sinikan metallialalle Nokialle. Vaikka hän oli jo liikealalla ollessaan saanut kokemusta ammatillisesta toiminnasta, alkoi varsinainen järjestöura metallin piirissä. Tätä kuvaa mm. 20 vuoden mittainen jäsenyys ammattiosaston toimikunnassa ja 17 vuotta jatkunut naisjaoston vetäjän rooli. Myös SAP saattoi käyttää Sinikan kykyjä naisjaoston keulakuvana ja uusien ideoiden toteuttajana. Unohtaa ei myöskään sovi hänen osuuttaan liiton hallinnollisissa tehtävissä, josta konkreettisena osoituksena on osallistuminen 4 kertaa järjestön edustajakokouksiin. Aktiivisesta ja tuloksellisesta toiminnasta järjestötyön saralla on Sinikka Kaskiselle myönnetty SAK:n kultainen ansiomerkki. Tämän arvo korostuu merkittävästi, kun todetaan sen olevan ensimmäinen, naishenkilölle kohdistettu huomionosoitus Salossa. Miettiessään työnhistoriansa sarjaa pitkäaikaisen luottamusmiestehtävien antamalla kokemuksella toteaa hän työpaikkojen ilmapiirissä tapahtuneen muutoksen. Kun aikaisemmin työpaikat olivat pienempiä, muodostui yhteishenki aidoksi ja läheiseksi. Suuremmissa yksiköissä työnantajan asenne on etäinen ja työn rasittavuus jäykentää henkilösuhteita. Kun sitten ihmisten erilaisuudesta johtuen paineet kasautuvat, tulevat heikommat sortumaan. Vuorotyö ja varsinkin perheen äitien käyminen epäsovinnaisessa työssä on pulmallinen asia. Sen vaikutus mielialoihin johtaa monissa tapauksissa perhesiteiden särkymiseen. Muuten on paikallaan, että naiset voivat osallistua perheen ulkopuoliseen työhön ja vahvistaa identiteettiään. Naisten osallistumisen myötä on meidän kaikkien yhteiskunnallinen asema vahvistunut. Olemme saaneet osamme siitä sadosta, jonka Sinikka Kaskinen yhdessä monien muiden kanssa on meille kypsyttänyt. Se on alkanut routaiseen maahan kylvetystä siemenestä, mutta kehittynyt 50 vuoden kuluessa tuuheaksi korreksi. Tämä korsi tuottaa kasvua vieläkin. Jäätyään v. 1998 eläkkeelle, ei se merkinnyt toimettomuutta. Ensimmäiset kaksi vuotta oli Sinikka sidoksissa ammattiosaston toimikunnan työhön. Samalla ja jatkuvasti sen jälkeen on hän luotsannut veteraanien toimintaa. Siinä onkin tehty mittavaa työtä, sillä kuukausittain pidettävät tilaisuudet, teatterimatkat ja tutustumiskäynnit vaativat lähes alituista huolenpitoa. Pekka Virtanen Järjestöneuvos Jk. Tämä on kuudes vuosi, kun me Sinikan kanssa olemme aisaparina tässä veteraanijaostossa. Hän on saanut laulunlahjan jo syntyessään. Siellä missä Sinikka on laulu raikaa. Laulu kuuluu myös oleellisena osana tapaamiseemme, jossa pidämme perinteitä yllä mm. työväenlauluin. Sinikka on mielestäni jaostossamme eräs kulttuurin ylläpitäjä. Joko kamera tai tyttö on muuttunut, mutta kuva Sinikasta on SAK:n kultaisen ansiomerkin luovutustilaisuudessa tällainen. Tähän useinkin harmaaseen arkeen hän tuo piristystä huumorillaan. Näiden vuosien toivomme jatkuvan. Aira Veteraanijaosto valitsi järjestäytymiskokouksessa varapuheenjohtajaksi Tauno Lahtisen, sihteeriksi Aila Pännän, emäntinä toimivat Sinikka Kaskinen ja Leila Lehtiniitty sekä valokuvaajaksi Onni Suomisen. Toimikuntaan kuuluvat heidän lisäkseen Aira Marjanen puh. joht., Riitta Halonen, Reino Johansson, Pauli Kallio, Eero Rekunen ja Åke Silojärvi. Jaoston tapaaminen on pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen keskiviikko Metallin toimistossa, Helsingintie 16, alkaen kello 12.30. (Huom. muuttunut aika). Tapaamisista ilmoitetaan toimiston ikkunassa sekä Ahjolehdessä. Tulevia tilaisuuksia 03.04. Tapaaminen toimistossa 11.04. 16.04. Kulttuuriretki Sallaan Ulkoilupäivä aika ja paikka avoin 05.06. Tapaaminen toimistossa Kesäretki aika ja paikka avoin Heinäkuussa lomaa 07.08. Tapaaminen toimistossa Veteraanijaoston toimikunta 2002.

VIISSEISKA Veteraanijaosto 9 101 hengen iloinen veteraanijoukko yhteistilaisuudessa syysristeilyllä. Jaostomme valokuvaaja, Onni Suominen, on päässyt linssin toiselle puolelle. Nyt sitä saa, nyt sitä saa, vatsansa täyteen jouluruokaa... Åke Silojärvi siirtyi iloisesti uudelle vuosikymmenelle. Leikkimieltä löytyi myös joulujuhlissa. Me nautimme myös taiteesta. Joulumuori tuli korvatunturilta rullaattorilla. Ajoneuvot muuttuvat. Aikansa kutakin. Veikko Myllymäki opastaa veteraaneja euron käyttöön.

10 VIISSEISKA Nuorisojaosto Morjensta, kuule Morjenstaa! Nimi: Jari Sievänen Ikä: 29 Ammatti: Kulutuselektroniikkapainotteisen tietotekniikan perustutkinnon suorittanut suurtalouskokki-ylioppilas Työskentelee: Nokia matkapuhelimet, Vuorohuolto Harrastukset: Metalliliiton nuorisotoiminta, sinibarettitoiminta (YK-joukoissa palvelleet), sulkapallo, lukeminen Yhteystiedot: jari.sievanen@nokia.com, Tel (GSM) 050-5463804 Tässä sitä nyt sitten ollaan. Nuorisojaoston puheenjohtaja vuosimallia 2002. Paikalla johon en totta puhuen olisi luullut vielä kolme vuotta sitten päätyväni kun kävelin ensimmäiseen nuorisojaoston kokoukseen iltakahveelle. Mutta annappa sille pikkusormi ja niin edelleen... Mutta mikäpä tässä on ollessa. Porukka tempaisi mukaansa ja monenlaista reissua ja koulutusta on jo takanapäin. Päivääkään en vaihtaisi pois. Muutaman aamun ehkä, mutta se on sitten ihan toinen juttu. Jottei kuitenkaan vajottaisi täysin meikäläisen menneisyyden muistelemiseen, vaikka sieltäkin toki muutaman mukavan tarinan saattaisi saada aikaiseksi, niin katsotaanpa sen sijaan tulevaisuuteen ja siellä tuleviin nuorten tapahtumiin. Joihin siis Sinäkin olet tervetullut. Tämän lehden ilmestymisaikoihin suuntaamme bussilastillisen voimin lasketteluretkelle Himos- Jyväskylä-Riihivuori-linjalle. Oletkin varmaan jo ilmoittautunut mukaan. Ja jos et ole, niin miksi? Jos edellisen missasit, niin älä missaa tätä; Metallin nuorten kesäpäivät Ikaalisten kylpylässä 8. ja 9.6. Ilmoittautuminen kesäpäiville alkoi jo 26.2. mutta tyhjiä paikkoja kannattaa toki kysellä vielä. Nuorisojaosto koittaa järkkäillä yhteiskuljetusta ko. päiville, joten ei se ilmoittautuminen ainakaan siitä kiinni ole. Ohjelmassa nuoria ihmisiä, vähän lyhyitä puheita, iltavauhdittajana Turo's Hevi Gee, mukavaa menoa ja iloa. Enkö nyt tarkoita mitään ilokaasua, vaan ihan sitä perinteistä aitoa iloa, joka nykyään pääsee joiltain ihmisiltä unohtumaan. Se on juuri sitä kamaa jolla niitä henkisiä akkuja ladataan. Ettei elämä menisi aivan pelkäksi juhlaksi ja sisällä istumiseksi on sitten kesäkauden jälkeen 17.8. Raumalla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueiden yhteiset nuorten retkeilypäivät. Täällä ratkaistaan muun muassa kuka on kukin - joukkueet ottavat yhteen rajussa lentopallo-ottelussa jossa arvioidaan sekä taidot että visuaalinen osaaminen. Jos Salon joukkue ei taidollisesti aina niin pärjännytkään, niin visuaalisen puolen kiinnityksiä pokaaliin on senkin edestä. Tule mukaan kuittaamaan pokaali kotiin! Syksypuolesta on perinteisesti järjestetty pikkaisen asiapitoisempi nuorten syysseminaari metalliliiton omassa koulutuskeskuksessa Murikassa, luonnonhelmassa kirkasvetisen Näsijärven rannalla. Syysseminaari osuu tänä vuonna 14.9.-15.9. viikonlopulle, joten pukkaapa se kalenteriisi heti varatuksi niin ei tarvitse sitten myöhemmin miettiä että mitä siitä joutuu perumaan... Valtakunnallisesti vuoden lopettaa nuorten Big happening- tapahtuma, jonka hyvin varjeltu sisältö paljastuu kaikille uteliaille vasta aivan viime tingassa. Itse asiassa tapahtuma on niin salainen etteivät järjestäjätkään tiedä siitä vielä kuin että se on Turussa joulukuussa. (Sainkohan kertoa tuotakaan?) Näiden megalomaanisten valtakunnallisten tapahtumien rinnalla juoksee koko ajan osastomme omia tapahtumia, joista kannattaa mainita ainakin perinteinen teema-kilpailujen sarja. Juuri Salon keilahallilla järjestetyille 9-pallon biljardimestaruuskisoille on tarkoitus saada jatkoa ainakin yhden kisan verran tässä kevätkaudella. Muuten ohjelmistossamme on ollut dartsia, suunnistusta, keilailua, onpa joskus käyty veristä taistelua laser-aseillakin. Murtomaahiihtoakin on ehdotettu, mutta ei vielä toteutettu. Tule mukaan ehdottamaan joitain lajeja, joissa luulet olevasi hyvä, mutta älä ylläty - vastus voi olla kovaakin. (Haaste...) Teema-kisoista, kuten kaikista muistakin tapahtumista putkahtelee tietoja mitä yllättävimmistä paikoista, kuten työpaikan ilmoitustauluilta tai Ahjo-lehdestä. Tiedot tapahtumista saattavat iskeä kimppuusi myös ruuhkaisessa metrossa, hätäisesti käteen survaistuna flyierinä, salaperäisen vilkaisun saattelemana. Kannattaa myös kuunnella mitä tyttö/poikaystäväsi mumisee unissaan, sillä hänelläkin saattaa olla sinulle jotain sanottavaa. Mutta yhtäkaikki, miten tieto sinulle kulkeutuu, nuorisojaosto haluaa toivottaa sinut tervetulleeksi kaikkiin tapahtumiimme. Jos nyt jotain tuntuu jääneen kaivelemaan mieltäsi, niin älä jää yksin pimeään sitä murehtimaan, vaan katso tarkkaan kuvia näillä aukeamilla ja jos samannäköinen kasvo vilahtaa ohitsesi jossain niin tartu hihasta ja kerro murheesi. Jari Sievänen Nuorisojaoston puheenjohtaja 2002 Jari Sievänen ja Timo Eriksson. Jälleen tavallinen harmaa syksyinen sunnuntaià Eipäs sittenkään tällä kertaa! Tänään onkin ao.57:n järjestämä kaupunkirastittapahtuma. Niinpä nokka kohti Helsingintien toimistoa ja ilmoittautumaan mukaan haastavaan kilpailuun. Erityisen haastavaan allekirjoittaneelle, koska Saloon on tullut perin vähän tutustuttua jalkaisin. Toimistolla onkin jo kaikki valmista, viimeisiä kilpailijoille matkaevääksi tarkoitettuja tikkareita ja vaahtokarkkeja asetellaan esille. Helpotuksekseni huomaan Sieväsen Jarin istuvan yhden pöydän nurkalla, olimme etukäteen hiukan suunnitelleet lyöttäytyvämme yhteen koitoksen ajaksi. Siinä hetken juteltuamme alkoikin osallistujia ilmaantumaan paikalle, joten nythän saattaisi jopa syntyä kilpailua. Seinälle oli teipattu tusinan valokuvaa, jotka oli (ainakin siltä ne näyttivät) näppäilty aivan holtittomasti rakennuksien nurkista, mainosteksteistä ja ties mistä muistomerkeistä. Ne sitten piti löytää (mukaan sai epämääräisen kartan, joka suurinpiirtein rajasi alueen millä näitä rasteja esiintyisi.) Jarin opastamana lähdimme sitten liikkeelle, virallisen ajanottajan merkatessa minuutit ja sekunnit ylös. Ensimmäiseksi kohteeksi Jari epäili vanhaa kauppista, jonka seinässä olevaa taideteosta kuva esitti. Minulla ei ollut hajua edes missä sellainen rakennuskaan sijaitsee, saatikka sen seinällä oleva kuvatus. No, siellähän se sitten oli ja olipa siellä kysymyslappukin. Jokaisen kuvan kohdalla oli aina jonkinlainen mahdoton kysymys tyyliin milloinka metalliliitto on perustettu? montako jäsentä kuuluu metalliliittoon? Onneksi joukossa oli myös helppoja, kuten Minkä Euroopan valtion alkukielinen nimi kuuluu; skj uwe jkdhf? Tai ainakin jotain sinne päin. Onneksi tehtävissä oli annettu edes joitain vastausvaihto- Kaupunkirastit ehtoja. Siis jos ei tiedolla ja taidolla, niin onnella ja arvauksella... Osan rasteista löysimmekin sitten todella helposti, osa tuotti melkein harmaitakin hiuksia ja rakkoja jalkapohjiin, kunnes älysimme ottaa ihmistä viisaamman tekniikan avuksi. Olihan meillä WAP-puhelimet mukana ja kun yksi kuvista selvästi esitti pelastusarmeijan konttoria niin ei muuta kuin kyselyä verkkoon. Ja sieltähän se tuli, osoite suoraan puhelimen näytölle. Välillä tietenkin törmäsimme kadunkulmissa vaaniviin kilpakumppaneihimme, mutta loistavin näyttelijän elkein vakuutimme olevamme ihan pallo hukassa ja Nuorisojaosto työssään. Dokumentoimassa menneitä tapahtumia jälkipolville. rastit kateissa. Sitten vaan juoksujalkaa seuraavalle rastinpaikalle. Viimeinen tehtävä oli sitten bonusmerkitty, koska kuva oli näpätty ainoastaan kivisestä talon seinästä. Siitä kun ei osannut yhtään päätellä edes seinän kokoa. Mutta puhtaalla moukan tuurilla kyseinen seinä sattui kulkureitin varrelle ja vielä kaikenlisäksi kiinnitimme huomiota siihen. Joten nyt oli kaikki löydetty, ei muuta kuin kiireesti toimistolle pysäyttämään kellot murskavoiton varmistavaan aikaan. Mutta järkytys 57:n toimistolle saapuessamme oli suurehko, sillä siellä ei näkynyt yhtään kilpailijaa. Olimme sentään lähteneet matkaan viimeisinä ja jokseenkin varmoina hitaudestamme vanhoihin Salolaisiin verrattuna. Sitä vastoin olimmekin ensimmäisiä! Kohta kun muutkin olivat tulleet, vastauslomakkeemme tarkistettiin ja todettiin Sonckin Kaarlon poikineen vastanneen kysymyksiin meitä ja muita paremmin. Jotenpa saatiin kaksi voittajajoukkuetta, jotka kumpainenkin palkittiin 100mk:n lahjakortilla Citymarkettiin! Kiitokset tästäkin hienosta tapahtumasta nuorisojaostomme aktiiveille, jotka jaksavat väsymättä kehitellä jotain toimintaa meille työn uuvuttamille duunareille. Timo Eriksson

VIISSEISKA Nuorisojaosto 11 Nuorten Big happening tähtiristeily 5. 6.1.2002! peydestä päätellen. Ilta alkoi hyvin ja kohta jo Chippedalesit nousivatkin areenalle. Huuto oli korvia vihlovaa, eikä tanssiravintolassa näkynyt kuin viisi miestä, juuri ne esiintyjät. Vai olisikohan kaikki keskittymiskyky hetkeksi suuntautunut sinne lavan suuntaan? Kyllä meitä tyttöjä vietiin. Äänet käheänä näytöksen jälkeen hiivimme omiemme kainaloon antamaan vinkkejä, että mitenkä sitä pyllyä taas heiluteltiinkaan. Seuraavana aamuna osalla olo oli edelleen hilpeä... osalla ei. Kotiinhan on aina kiva palata noinkin rankan reissun jälkeen. Ja eikun odottelemaan seuraavaa big happening-reissua. Allekirjoittanut suosittelee lämpimästi. Suski Hivenen silmänruokaa metallisille naisille. Varsinais-Suomi-Satakunta alueelta oli 72 nuorta mukana Big- Happening tapahtumassa. Lähdimme varhain lauantaiaamuna Salosta kohti SAK:n Kiljava-opistoa. Perille päästyämme söimme ensin hyvää ruokaa ja sen jälkeen suunnistimme kohti auditoriota, missä nuorisosihteeri Aslak Haarahiltunen piti pienen historiallisen luennon metalliliitosta ja sosiaalipolitiikasta yleensäkin. Kahvin jälkeen lähdettiinkin kohti Katajannokan satamaa. Bussissa ilmoitettiin, että esiintyjä ei olisikaan aikaisemmin ilmoitettu Osmos Cosmos vaan Dingo. Riemuhan vain yltyi kun pääsimme laivaan ja heti pomppasi eteen juliste Chippendalesien esiintymisestä. Loppuillasta lavalle nousi sitten kuitenkin Osmos Cosmos joka veti koko lavan täyteen rokkaavia nuoria. Coveria ei jätetä - kiertue kuljetti meidät musiikin keinoin kauas 60-luvulta aina nykypäiviin asti ja saimmekin kuulla klassikoita eri vuosikymmeniltä. Ennen illanviettoa kävimme kuitenkin metalliliiton tarjoamalla Buffet-illallisella. Osa porukasta oli ehkä muutaman tölkillisen jo maistellutkin, juttujen hil- Susanna Suski Helenius Suunnistusskaba Olipa kaunis syyssunnuntai 7.10.2001. Ennakkoluuloista huolimatta, Päätin lähteä nuorisojaoston sponsoroimaan suunnistustapahtumaan. Kello löi kaksitoista ja löysin kädestäni kartan, kompassin ja emitin. Emitti on elektroninen laite, jonka avulla suunnistaja kuittaa itsensä radalle ja josta saadaan jälkikäteen tietokoneella luettua rastien välillä käytetyt ajat ja radan kokonaisaika. Viereen ilmestyi Angelniemen Ankkureista opas, joka neuvoi kartan tulkitsemisessa ja kompassin käytössä. Ja sitten metsään. Ensimmäinen rasti löytyi helpohkosti suoran päästä. Pientä hölkkää ylläpitäen, vilkaisu karttaan ja tossua toisen eteen. Toinen ja kolmaskin löytyi metsän siimeksestä suhteellisen helposti. Vauhtia vähemmäksi kun hiki valuu silmille. Neljäs rasti löytyy pienen kumpareen päältä ja viidettä etsimään. Sitä saakin hakea vähän kauemmin, on hyvin piilossa. Lenkkarikin kastui. Täällä kuuluu kaverin huuto. Kuudes löytyikin taas helpommin, alkaa silmäkin tottumaan karttaan. Ja ei kun kohti maalia. Väärä suunta sanon ja katsellaan karttaa. Loiva käännös ja maali pilkottaa silmissä. Ensin minä ja sitten Ilari. Hetken odottelun jälkeen muuta porukkaa juoksee kohti maalia. Kaikki perillä ja aikoja vertaamaan. Mitä ihmettä?! Allekirjoittanut oli nopein Metalli 57:n nuorista, sekä koko porukan toiseksi nopein. Jippii! Pokaali kotiin ja juttua kirjoittamaan. Seuraavan kerran, mikäli sellainen tulee, on reitti ehkä pitempi tai sitten tavoitteena kovempi aika. Myönnettäköön suuret ennakkoluulot, johtuen varmaan ala-asteen innostuksen tappaneesta liikunnanopettajasta, mutta kannatti tulla. Olihan reipas päivä, ja rautaisen mukavaakin vielä. Suosittelen! Erno Tiihonen Jalalla koreasti nuorisojaoston pikkujouluissa 15.12.2001 ravintola Maksimissa.

12 VIISSEISKA Opintojaosto Opintosihteerin terveisiä -aatoksia opinahjosta Kiljavan vuosikurssilta Kiljavan opisto on yhteiskunnallinen opisto, joka järjestää koulutusta sekä tarjoaa kehittämispalveluja kestävän hyvinvoinnin ja aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi työelämässä ja koko yhteiskunnassa. Opiston pääasiallisena tehtävänä on edistää ammattiyhdistysliikkeen toimintaa yhteiskunnallisena uudistusliikkeenä antamalla sen jäsenille ja luottamushenkilöille yleissivistävää ja yhteiskunnallista aikuiskoulutusta. Työelämään erikoistuneena oppilaitoksena opisto tarjoaa myös yrityksille, laitoksille ja muille yhteisöille koulutusta sekä kehittämispalveluja työn, työyhteisöjen ja tuottavuuden kehittämiseksi. Lisäksi opisto järjestää ammatillista koulutusta erityisesti työelämän kehittämisen näkökulmasta. Kiljavan opisto toimii muutoksille ja uusille ajatuksille avoimena yhteisönä, joka kehittyy vuorovaikutuksessa opiskelijoiden ja asiakkaiden kanssa. (www. kio.fi) Nykyään saa monesti olla mukana jossain uuden kokeilussa tai pilottiryhmissä kehiteltäessä vanhoja korvaavia, tehokkaampia ja parempia toimintatapoja. Me 13 SAK:n Kiljavan opiston opiskelijaa saammekin tällä kertaa olla viimeisiä pitkän perinteen vaalijoita SAK:n Kiljavan opiston 52. vuosikurssin opiskelijat. Lea Wiman vas. alhaalla. ja näin jäämme historiaan Kiljavan opiston viimeisenä kahdeksan kuukauden yhteiskunnallisen vuosikurssin käyneinä. Olemme siis opiston historian 52. vuosikurssi ja näillä näkymin siis viimeinen. Kuullessani, että tuleva vuosikurssi olisi laatuaan viimeinen, päätin hakea kurssille, koska työpaikkani työtilannekin antoi siihen sopivan mahdollisuuden. Pääsin kurssille ja niin viime vuonna syyskuun 10 päivä pakkasin autoni ja suuntasin kohti Rajamäkeä ja Kiljavan opistoa. Kurssin tarkoitus on antaa laaja-alainen näkemys yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ammattiyhdistys- ja järjestötoimintaan - näillä odotuksilla meitä oli matkaan lähtenyt 13 opiskelijaa eri ammattiliitoista ympäri Suomen. Olemme saaneet oppia ay-liikkeen ja Suomen historiasta, sosiaalipolitiikasta, kansantaloudesta ja työpsykologiasta - olemme kur- Valintojen virrassa Miten tiedän, että päivittäiset tekoni, valintani ovat oikeita? Usein tulee ajatus: Olisinhan voinut sanoa tai tehdä asian toisinkin. Päivittäiset, pienetkin valintani, vaikuttavat aina myös toisiin ihmisiin ja ympäristöön -aina en tule ajatelleeksi sitä. Pitäisikö joskus pysähtyä miettimään - mitä elämällä on minulle annettavaa ja mitä annettavaa minulla on elämälle? Elämä on taiteilua valintojen virrassa. Minä valitsen - toivottavasti oikein! Lea Wiman kistaneet myös filosofian ja sosiologian ihmeelliseen ja mielenkiintoiseen maailmaan, johon itse olenkin jäänyt koukkuun. Mahdollisuutena on ollut valita myös avoimen yliopiston approbaturin opintokokonaisuuksia joko sosiaalipolitiikasta tai järjestöpainotteisesta sosiologiasta ja minä valitsin luonnollisesti sosiologian, jossa luettavaa ja sisäistettävää riittääkin sitten kyllä koko kevääksi! Atk:n käyttö tietysti nykypäivänä on jokapäiväistä ja valinnaisena oli mahdollisuus ottaa siitä syventävämpiä opintoja ja olemme opiskelleet mm. www-sivujen tekoa ja kuvan käsittelyä. Teimme kurssillemme omat kotisivut ja niihin voit uteliaana ihmislapsena käydä tutustumassa osoitteessa www.kio.fi/vuosikurssi. Ennen kurssin loppua teemme viikon opintomatkan Itävaltaan ja siellä olisi tarkoitus tutustua paikalliseen ay-toimintaan. Uskon että matkasta tulee ikimuistoinen tällä porukalla, ja hyvä niin - Elämäähän eivät ole päivät jotka ovat menneet, vaan päivät jotka ovat jääneet mieleen! Opiskelijan elämä on raskasta ja työntäyteistä, päivät venyvät helposti yömyöhään. Asuminen opistossa lähes koko opintojen ajan luo oman sosiaalisen ja erikoislaatuisen opiskeluympäristön, johon on myös syytä totutella. Kurssi antaa monta mahdollisuutta toteuttaa itseään, jos vain osaa ottaa ne mahdollisuutena eikä pakkona. Itseni kohdalla olen huomannut että luottamustoimeni toisaalta haittaavat vähän opiskelurauhaani, mutta periksi ei anneta. Uskon ja toivon että tästä kaikesta uurastamisesta on hyötyä myös tulevaisuudessa. Kiitos kaikille, jotka ovat kannustaneet opintoihin ja tehneet mahdolliseksi opiskelemaan lähtöni. Vuosikurssin jälkeen suuntaan vielä jatko-opinnoille Sveitsiin Työväen sivistysliiton (TSL) järjestämään Geneve-kouluun. Tarkoituksena on seurata YK:n kansainvälisen työjärjestön (ILO:n) kokousta kolmen viikon ajan - oppia ikä kaikki! Opiskeluterkuin Leevi Lea Wiman lea.wiman@pp.inet.fi Kiljavan opisto - vuosikurssi 52. Opintojaostovuonna 2002 Opintosihteeri Lea Wiman Jäsenet Kimmo Tuominen Tatjana Palenius Sirpa Kauppinen Sanna Jalava Lisäksi kysyttävää, ehdotuksia koulutuksista voi toimittaa 57.n toimistolle tai opintosihteerille: lea.wiman@pp.inet.fi tai puh. 0400-616 265

VIISSEISKA Kurssiavustus Metalliliiton ja SAK:n järjestämille kursseille, joille työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan tukea. Salon metallityöväen ao. maksaa päivärahan ja kurssistipendin kursseista, joista liitto ei niitä maksa. Näitä kursseja on varattu 5 kurssia/vuosi. Lisäksi vähintään kahden päivän kurssista osasto maksaa stipendinä 10 /päivä. Rahoja haetaan osastolta kurssitodistuksen tai opintokirjan kopioilla. Rahoja on haettava kurssin jälkeen kolmen kuukaudessa kuluessa. Metalli 57:n jäsen Muistathan huolehtia, että jäsenyytesi on kunnossa. Näin jäsenetusi pysyvät voimassa. Työssä ollessa maksetaan aina jäsenmaksua. Sen suuruus on vuonna 2002 1,45 % veronalaisesta tulosta. Enintään kuuden kuukauden ajalta rästiin jääneitä jäsenmaksuja voit maksaa taannehtivasti. Sinut katsotaan itse eronneeksi liitosta ja työttömyyskassasta, jos jäsenmaksusi on maksamatta yli kuuden kuukauden ajalta. Kun olet liiton sääntöjen hyväksymän syyn vuoksi vailla ansiotuloja, ammattiosasto anoo sinulle liittotoimikunnalta vapautusta jäsenmaksuista tai lepääviä jäsenoikeuksia. Ammattiosasto ei kuitenkaan saa näitä tietoja mistään, ellet itse niistä tiedota. Ilmoittaudu ammattiosaston toimistoon puolivuosittain, jos: olet työtön, eikä sinulla ole oikeutta alle 10 kuukauden jäsenyyden tai 500 kassapäivän täyttymisen vuoksi saada Metallityöväen liiton työttömyyskassasta päivärahaa olet sairaslomalla ja työnantajan sairausajan palkanmaksu on päättynyt opiskelet suoritat asevelvollisuutta olet äitiys-, isyys-, vanhempainlomalla tai hoitovapaalla suoritat vapausrangaistusta Muista ilmoittaa myös jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavan ajan päättyminen. Jos jäät muulle kuin vanhuuseläkkeelle, toimita eläkepäätöksen kopio ammattiosaston toimistoon. Jos sinulla ilmenee kysyttävää, kysy ammattiosaston toimistosta. Salossa ammattiosaston toimisto sijaitsee Helsingintie 16:ssa. Puhelin 7314553, toimisto@metalli57.com Voit myös tietyissä asioissa ottaa yhteyttä työpaikkasi pääluottamusmieheen. LIITON TALOUDELLINEN TUKI MURIKAN JÄRJESTÖKURSSEILTA 2002 Liitto maksaa kurssimaksun, joka sisältää opetuksen, materiaalit ja täysihoidon opistolla. Mikäli et saa tuloa kurssiajalta, tai muita korvauksia tai stipendiä sinulla on mahdollisuus hakea liitolta apurahaa joita ovat: *Kurssipäiväraha 25,70 euroa/ pv *Kurssistipendi 23,14 euroa/ pv Apuraha haetaan aina kurssihakemuksella. Poikkeuksena Englannin kielen alkeiskurssi, josta maksetaan vain kurssipäiväraha, sekä Tietotekniikan kurssi jolta ei makseta apurahoja. Matkat maksetaan halvimman matkustustavan mukaan. murikka 2002/hh Johtaminen ja organisointi 3pv Miksi puurtaisit yksin? Tämä kurssi on sinulle, joka tarvitset lisävalmiuksia ammattiosaston tai jaoston toiminnan toteutta-miseen ja johtamiseen. Kurssilla mietitään uusia malleja yhteistoimintaan sekä kanssakäymiseen. Kurssin tulisi kuulua jokaisen toiminnasta vastaavan koulutusohjelmaan. Kurssista hyötyvät eniten ne osastot, joista samalla kertaa voi osallistua useampi toimija. murikka 20.-22.5.2002, 2.-4.12.2002 www.murikka-opisto.fi Asiaa työehtosopimusratkaisusta 1.3.2002 Yleiskorotus Työntekijöitten palkoja korotetaan sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2002 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 18 senttiä (107 penniä) tunnilta tai 30 euroa (179 markkaa) kuukaudelta. Työpaikkakohtainen erä 1.3.2002 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta lukien työntekijöiden palkkojen korottamiseen käytetään yritys- tai toimipaikkakohtainen erä, jonka suuruus on 6 senttiä (35 penniä) tunnilta tai 10,50 euroa (61 markkaa) kuukaudelta kerrottuna yrityksen tai toimipaikan tämän työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärällä. Työpaikkakohtainen erä käytetään paikallisesti sovittavalla tavalla. Erän käytössä tulee ottaa huomioon palkkarakenteen mukaisen palkkaporrastuksen toteuttaminen sekä mahdollisten vinoutumien oikaisu huomioiden erityisesti työpaikan keskiarvon alle olevat ansiot. Ellei työpaikkakohtaisen erän käytöstä päästä 28.2.2002 mennessä sopimukseen, jaetaan korotus tasan työntekijöiden kesken. Erilliset lisät 1.3.2002 tai lähinnä sen jälkeen Iltavuorolisä 90 senttiä/h (535 p/h) Yövuorolisä 168 senttiä/h (1000 p/h) Keskeytymättömän sekä jatkuvan vuorotyön lisä 168 senttiä/h (1000 p/h) Tilapäinen poikkeama työskentelyolosuhteissa 46 senttiä/h (270 p/h) Poikkeuksellinen haitta ja hankaluus 34 senttiä / h (200 p/h) Kaivoslisä 118 senttiä/h (700 p/h) Helatorstain jälkeinen lauantai on vapaapäivä töissä, joissa työaika muutoinkin on järjestetty kiintein, lauantaiksi osuvin vapaapäivin. Työajan pituus ja tasaamislisä Työaika tulee järjestää siten, että se on vuonna 2002 keskimäärin 36,2 tuntia viikossa. Tasaamislisä on 6,3 % työntekijän vuosineljänneksittäin määräytyvästä keskituntiansiosta. Keskeytyvässä kolmivuorotyössä työaika on vuonna 2002 35,8 tuntia viikossa. Tasaamislisä on 11 %. Milloin viimeksi olet kohentanut osaamistasi? Tiedätkö, että jäsenyytesi mahdollistaa kokopäiväisen taloudellisesti tuetun opiskelun Metallin omassa opistossa? Oletko mahdollisesti lomautettuna tai työttömänä? (katso ohjeistus kurssituet järjestökursseilla v.2002). 13 Murikka tarjoaa Metallinjäsenille lukuisia 3-5 päivänkursseja. Kursseja löytyy ammatti-osaston eri tehtävissä toimiville sekä perusjäsenille, jotka haluavat kehittää esim. eri viestintätaitojaan. On paikallaan muuttaa käsitystä siitä, että Murikan koulutus on ainoastaan suunnattu luottamustoimissa toimiville. Alla luettelo jäsenen kurssitarjonnasta, joille voit hakea vaikka et olisikaan aktiivitoimija. Jos olet kurssin aikana työttömänä, sinun tulee ilmoittaa kurssista työvoimatoimistoon ja kertoa mistä numerosta sinut tarvittaessa tavoittaa. Silloin saat kurssin ajalta työttömyyspäivärahan ja matkat halvimman kulkuneuvon mukaan, samoin perustein kun muutkin järjestötuenpiirissä olevat kurssilaiset. Tehtävä 1: etsi käsiisi Kurssiopas v.2002 tai surffaile verkkoon osoitteeseen murikka-opisto.fi ja etsi itsellesi sopiva kurssi. Tehtävä 2: täytä kurssihakemus. Niitä saat työpaikaltasi, ammattiosaston toimistolta tai liitosta. Hakemuksella anot työnantajaltasi opintovapaata kurssiajalle. Hakemus tulee toimittaa viimeistään kuukautta ennen kurssin alkua Liiton koulutusosastolle. Tehtävä 3: Mikäli tarvitset lisää tietoa, palveluksessasi ovat ammattiosastosi toimistonväki ja liiton koulutusosasto. Tehtävä 4: Tulet kurssille ja olet jopa houkutellut kaverisikin. Aurinkoisia kevätpäiviä, nähdään Murikassa! Heli Hokkanen, järjestöaineiden opettaja heli.hokkanen@metalliliitto.fi Ps. Ammattiosaston kurssitukea voit kysyä...mistä/ keneltä???

14 VIISSEISKA Koulutusmessut TES-jaoston esityksiä Metalliliiton valtuuston kevätkokoukselle Tes 20 Mom. 7. Sairaan lapsen hoito Alle 10-vuotiaat jne., muotoon alle 12-vuotiaan. Työttömyysturva Esitämme, että työttömyysturvasta poistetaan sovitellun päivärahan malli, korvaus aina kuin kokonaan lomautetulle. Yleistä Totesimme yhteisesti, että liiton johdon toiminta on hampaatonta, enemmän kannanottoja mm. eläkeratkaisuihin, palkkoihin (tupon viimeinen vuosi on jo pitkällä, pelkäämme työnantajan esittävän jo kevään aikana nollakorotuksia, jos ei ajoissa asialla joudutaan puolusasemiin), maahanmuuttajiin, tulevaan ennustettuun työvoimapulaan, yritysten uhkailuun siirtää tuotantoaan ulkomaille jne. mikä on työnantajien vastuu, vai onko sitä ollenkaan. Tes 7 Työkohtaiset tuntipalkat Alin työkohtainen palkka 750 senttiä/tunti, suhteet palkkaryhmittäin säilyttäen. Esitämme, että paikallista sopimista ei tulisi lisätä (tätä tukea myös Jorma Anttilan& Veikko Lehtosen tutkimus) Salon ammatti-instituutissa järjestettiin 8-9 luokkalaisille tarkoitetut messut 28.11.2001. Osastomme oli mukana omalla osastolla. Messujen tarkoituksena oli antaa peruskoulussa opiskeleville kättä pidempää ammatin valintoihin. Tarjosimme opiskelijoille mahdollisuuden liittyä oppilasjäseniksi. On sanonut... Tulisiko nämä vapaamatkustajat (liittoon kuulumattomat) seuraavalla neuvottelukierroksella tiputtaa kyydistä pois, jonka jälkeen he sitten voivat jokainen itse henkilökohtaisesti sopia työehdoistaan työnantajan kanssa? Työehtosopimuksilla kun voidaan sopia myös ohi lakien... Mielenkiintoinen ajatus. Lea Wiman, Salon Seudun Sanomat 17.6.2001 Yksinäinen työntekijä on riita- ja neuvottelutilanteissa heikoilla työnantajan kanssa. Ammattiliiton jäsenmaksu on kaikesta huolimatta halpa vakuutus työntekijälle lain ja asetusten viidakossa. Kimmo Tuominen, Salon Seudun Sanomat 18.6.2001 Netti: Olemme saaneet vihdoinkin kotisivumme toimimaan. Kotisivujemme osoite on www.metalli57.com. Jaostoille on myös omat sähköpostiosoitteet jotka löytyvät sivuilta. Toimistonhoitajan sähköposti on toimisto@metalli57.com. Tiistaisin saunotaan Lehmijärvellä Metallin jäsen sinulla ja perheelläsi on mahdollisuus saunomiseen Lehmijärven Rantapirtillä 17.00 20.00 (21.00) (Salon kaupungin uimarannan vieressä) Kesäkuussa: 4.6., 11.6., 18.6. ja 25.6. 25.6 Veteraanien saunailta Tarjoiluna: Makkaraa ja virvoitusjuomia Kilpailuja Linja-autokuljetus: Metallin toimistolta Helsingintie 16 kello 17.00 Heinäkuussa: 2.7., 9.7., 16.7., 23.7. ja 30.7. Elokuussa: 6.8., 13.8., 20.8. ja 27.8. 6.8. Yleinen saunailta. Tarjoiluna: Makkaraa ja virvoitusjuomia Kilpailuja Linja-autokuljetus: Metallin toimistolta Helsingintie 16 kello 17.00 20.8 Nuoren saunailta. Tarjoiluna: Makkaraa ja virvoitusjuomia Kilpailuja Syyskuussa: 3.9. ja 10.9. Terveisin: metallityöväen ammattiosaston 57 Toimikunta Lisätietoja: Kauko Helskyaho 02-7314553 Kimmo Tuominen 0400-534991 tai kimmo@tuominen.biz Järjestötoiminnan peruskurssi 5 pv Sinulle, joka tunnet tarvitsevasi perustietoja tai taitoja järjestöelämän mielenkiintoiseen maailmaan. Saat työkaluja toiminnan suunnitteluun ja käytäntöön. Pääset harjoittelemaan eri tehtäviä ja toimia käytännössä. Opetuksessa hyödynnämme Murikan eri mahdollisuudet. Kurssi ei vaadi sinulta luottamustehtävää, riittää kun tulet ja otat iloisen ilmeen. murikka3.-7.6.2002 (muksukurssi) 7.-11.10.2002 www.murikka-opisto.fi Jäsenhuollon kurssi 3 pv Osaava jäsenhuoltaja tuntee jäsenyyteen liittyvät asiat kuin omat taskunsa. Kuulutko sinä tähän ryhmään? Entä osaako neuvoa jäseniä työttömyysturvaan liittyvissä asioissa? Jäsenhuollon kurssilla sinua opettavat alan ammattilaiset ja saat käytännönläheistä tietoa eri etuisuuksista. Tämän vuoden kurssi on 13.-15.5.2002. Kurssi kuuluu järjestötuen piiriin. Lisätietoja: Heli Hokkaselta puh. 03-2839308 www.murikka-opisto.fi Koulutustarjontaa jäsenille Järjestötoiminnan peruskurssi 5 pv tai Toiminta tutuksi 5 pv (nuoret) Kokoustoiminnan kurssi 5 pv Asiakirjan aakkoset 3 pv Tietotekniikka 5 pv Ilo puhua 5 pv Kirjoitan siis ajattelen 5 pv Hyvä lehtijuttu 5 pv Ihmissuhteet työpaikalla 5 pv Neuvottelutaito 5 pv Edustavasti esillä 3 pv Kansainvälinen ay-toiminta 4 pv Kulttuurien välinen vuorovaikutus 3 pv Englanti 5 pv Basic course in trade unionism 5 pv Minä, yritys ja ympäristö 3 pv Nainen ja metalli 3 pv Perhekurssi 5 pv murikka www.murikka-opisto.fi

VIISSEISKA 15 Historian havinaa Palkkaliikkeitä Metallityöläinen no 5 6/1926 Salossa, Leinon konepajalla, puhkesi lakko 25 p:nä toukokuuta. Syynä lakkoon oli se, ettei työnantaja määräpäivään mennessä antanut työläisille edes vastausta esitettyyn palkankoroitusvaatimukseen, vaan joillakin mielivaltaisilla yksilökoroituksilla aikoi sivuuttaa työläisten joukkovaatimuksen. Työläisten vaatimukset koskevat tuntipalkkojen koroitusta 20, 30 ja 40 %:lla. Lakko koskee n. 70 työläistä ja on heidän mielialansa hyvä. Metallityöläinen no 7 9/1926 Salossa E. & J. Leinon konepajalla lakko jatkuu ennallaan. Lakko alkoi toukok. 25 p:nä ja koskee 70 työläistä, joista 56 on liittomme jäsentä. Työnantaja on kieltäytynyt koroittamasta työläisten palkkoja. Lakkolaisten rintama on täysin yksimielinen. Metallityöläinen no 12/1926 E. & J. Leinon konepajan lakko alkoi jo 25 p:nä viime toukokuuta. Työläisten vaatimukset koskivat tuntipalkkojen koroittamista 20 40 prosentilla. Lakko koski kaikkiaan 70 työläistä, joista lakon alkaissa oli liiton jäseniä 56. Lakon kestäessä yli 5 kuukautta yritettiin useampia kertoja neuvotella lakon lopettamisehdoista, kuitenkin aina tuloksetta, koska työnantaja kieltäytyi korottamasta palkkoja siihen määrään mitä työläiset vaativat. Viimein kuitenkin työnantajan oli pakko suostua maksamaan ne palkat joita työntekijät vaativat ja niinollen tämä pitkäaikainen lakko päättyi marraskuun 3 päivänä. Sopimuksessa, joka liiton ja työnantajan välillä allekirjoitettiin, otettiin liite, jossa yksityiskohtaisesti määrättiin kunkin lakossa olleen tuntipalkka. Myöskin sopimuksessa oli määräys, ettei lakko ole katkaissut työntekijän oikeutta saada ensi vuonna lomaa siten kuin ei mitään lakkoa olisi ollutkaan. Tämä lakko siis, vaikka se vaatikin suuria uhrauksia työntekijöiltä, päättyi kuitenkin työläisten voitolla. VARSINAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Humalistonkatu 6, 3. krs 20100 TURKU Fax (02) 416 4440 Toimistoaika ma 8.30 18.00, ti-pe 8.30 16.00 Aluesihteeri Martti Havin (02) 416 4441 auto 0400 619 103 Aluetoimitsija Heikki Kiviaho (02) 416 4442 auto 0400 523 692 Aluetoimitsija Jarmo Järviö (02) 416 4443 auto 040 587 1115 Toimistonhoitaja Sirkka Kostet (02) 416 4444 Työttömyysturvakäsittelijät Sirpa Willstedt (02) 416 4445 Kirsti Blomberg (02) 416 4446 x400-sähköposti G = etunimi S = sukunimi P = metalliliitto A = mailnet C = fi internet-sähköposti etunimi.sukunimi@metalliliitto.fi

16 VIISSEISKA Lehtiseteli vuonna 2002 Lehtisetelin ansiosta työväenlehden tilaaminen tulee halvemmaksi. Perheen kaikki lehtiseteliin oikeutetut voivat käyttää ne yhden lehden tilaamiseen. Lehteä tilatessa pitää muistaa mainita kaikki taloudessa asuvat, jotka ovat oikeutetut lehtiseteliin. Ammattiosasto 57 tukee lehtiä 11.77 eurolla. Metallityöväenliitton maksama tuki vaihtelee seuraavasti ilmestymiskerroista riippuen. 1 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet 11,77 euroa, 3 kertaa viikossa ilmestyvät lehdet 15,14 euroa, 4 kertaa tai useammin viikossa ilmestyvät lehdet 23,55 euroa. Tukea saa seuraaviin lehtiin: Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset, Uusi Aika, Satakunnan Työ, Pohjolan Työ, Arbetarbladet, Ny Tid, Pohjois-Karjala, Kansan Tahto, Kymen Viikko/Eteenpäin, Kansan uutiset viikkolehti, Viikko Häme, Tiedonantaja, Vapaus, Keski-Suomen viikkolehti.