Päihdetyön erikoislehti 5 n 2014 VERTAISTUKEA HUOSTAANOTON JÄLKEEN HUUMEKUOLEMA MEDIASSA NIKOTIINI SIIRTYNYT UUSIIN TUOTTEISIIN

Päihdetyön erikoislehti 5 n 2014 VERTAISTUKEA HUOSTAANOTON JÄLKEEN HUUMEKUOLEMA MEDIASSA NIKOTIINI SIIRTYNYT UUSIIN TUOTTEISIIN

5 n 2014 Päihdetyön erikoislehti 16 6 TIIMI Päihdetyön erikoislehti, www.a-klinikka.fi/tiimi 50. vuosikerta ILMESTYY viisi kertaa vuodessa, ISSN 0358-6936 JULKAISIJA A-klinikkasäätiö, Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki, www.a-klinikka.fi, p. (09) 6220 290, fax (09) 175 276 PÄÄTOIMITTAJA Aino Majava, aino.majava@a-klinikka.fi TOIMITUSSIHTEERI Auli Saukkonen, auli.saukkonen@a-klinikka.fi ULKOASU Katriina Iho TOIMITUSNEUVOSTO Marja Holmila (pj.), Kristiina Koskiluoma, Satu Lipponen, Aino Majava, Mikko Salasuo, Ilpo Salonen, Kaija Seppä, Kaarlo Simojoki, Teemu Tiensuu, Jouni Tourunen TILAUKSET & OSOITTEENMUUTOKSET A-klinikkasäätiön keskustoimisto, toimistonhoitaja p. (09) 6220 290, tilaukset@a-klinikka.fi TILAUSHINTA 25 euroa/vuosi ILMOITUKSET Auli Saukkonen, auli.saukkonen@a-klinikka.fi PAINOPAIKKA Esa Print KANNEN KUVA Scanstockphoto PÄÄKIRJOITUS: Onko meillä varaa? Aino Majava 3 LYHYESTI 4 Rinnalla kulkijana vertaisohjaajan roolissa Iina Järvi 6 Mutkia aikuisuuden tiellä Auli Saukkonen 10 KATAINEN: Alkoholipolitiikka ja kärsivä kansa Anu Katainen 11 Perinteinen savuke menetti maineensa Minttu Tavia 12 uudet trendit tulevat TYÖ JA TEKIJÄ: Kristiina Hietamies Auli Saukkonen 16 TIETEEN KENTILTÄ 20 SARVANTI: Ikävä Aristotelesta Tapani Sarvanti 21 Moraalipaniikista ehkäisevään tiedottamiseen Mikko Salasuo 22 Huumekuolema Helsingin Sanomissa 1994 2014 Lauri Mikola TUTKITTUA: Päihdeongelmaisia kuormittavat monet asiat Tuuli Pitkänen 26 Antti Holopainen FATTALUUTA: Parempaa palvelua yhdessä toimien Annika Kokkonen 28 KokeNet tarjoaa vertaistukea ja apua alkoholiongelmiin Hannu Ylönen 29 HENKIREIKÄ: Linnut Matti Mäkelä 31 2 Tiimi 5 n 2014

PÄÄKIRJOITUS AINO MAJAVA aino.majava@a-klinikka.fi Onko meillä varaa? Mietojen alkoholituotteiden mainonta vähenee ensi vuoden alusta. Ulkomainonta kielletään ja sosiaalisen median käyttöä markkinoinnissa rajoitetaan. Alkoholin saatavuuteen tai hintaan ei tule muutoksia. Olutta saa yhä kaupasta seitsemänä päivänä viikossa 12 tuntia vuorokaudessa. Vaikka lakimuutos ei oikeasti rajoita kuluttajien sananvapautta, sosiaalisessa mediassa on syntynyt muodikas vastaliike, jossa ihmiset julkaisevat kuvia viskistä ja oluesta. Lehtitietojen mukaan kyse on alkoholimainontaa laajemmasta ilmiöstä: suomalaiset ovat kyllästyneet holhoukseen. Filosofi Tommi Uschanovin sanoin valtion puuttuminen ihmisten asioihin merkitsee suomalaisten nettipuheissa jo Pohjois-Koreaa. PERSPEKTIIVIÄ voi tosiaan hakea ulkomailta, kuten monen suosikkijuoman kotimaasta Ranskasta. Siellä alkoholin mielikuvamainonta on kokonaan kielletty. Se ei riitä ranskalaisille: vastikään päivänvalon näki lakiesitys, jossa houkuttelu liialliseen alkoholinkäyttöön toisi jopa vankeutta ja tuhansien eurojen sakot. Tarkoituksena on estää myös internetissä tapahtuva juopotteluun yllyttäminen. Meidän täytyy lopettaa humalaisuus, josta on niin paljon haittaa nuorille ihmisille, Ranskan terveysministeri Marisol Touraine linjasi. Myös suomalaiset päihdejärjestöt ovat korostaneet lasten ja nuorten suojelemista alkoholimainonnalta. Taustalla on ajatus, ettei ole oikein kehittää yhteiskuntaa vahvimman ehdoilla. EHYT ry:n teettämän kyselyn mukaan nuoret huomaavat alkoholimainonnan siinä missä aikuisetkin. Aikaisin aloitettu juominen ennakoi myöhempiä päihdeongelmia. #VISKIGATEN ohella julkista keskustelua leimaavat firmojen yt-neuvottelut ja televisiossa itkevät julkkikset. Ajat ovat ankeat ja vähäosaisten palveluista Ei ole oikein kehittää yhteiskuntaa vahvimman ehdoilla. leikataan, koska ei ole vaihtoehtoja. Jos kansalainen haluaa hoitoon, maksajaa ei aina tahdo löytyä. Alkoholihaitat nielevät niukkoja verorahojamme. Etunenässä ovat järjestyksenvalvonnan ja erikoissairaanhoidon kustannukset. THL:n arvioiden mukaan pelkästään alkoholin aiheuttamien tuotantomenetysten arvo voi olla Suomessa yli 600 miljoonaa euroa. Onko meillä oikeasti varaa siihen, että suomalaiset juovat itsensä huonoon kuntoon? Jos kunnon hoidosta ei ole varaa maksaa, pitäisikö rajoittaa mainontaa ja jopa saatavuutta? Jos ihmiset juovat vähemmän, säästyy rahaa ja terveyttä. Norjassa alkoholimainonta on muuten kielletty kokonaan kuten oli Suomessakin ennen vuotta 1995. Kommentoi pääkirjoitusta osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi 5 n 2014 Tiimi 3

HDL aloittanut yt-neuvottelut Helsingin Diakonissalaitoksen (HDL) säätiö on aloittanut lähes koko henkilökuntaansa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelujen piirissä on 665 työntekijää. Arvioitu henkilöstön vähennystarve on noin 60 henkilöä. HDL kertoo tehostavansa ja organisoivansa uudelleen toimintaansa. Yt-neuvotteluihin ovat johtaneet yleinen taloudellinen tilanne ja varsinkin kuntien ostokäyttäytymisen nopea muutos. Ne ovat vieneet säätiön toiminnan tappiolliseksi. Yt-neuvottelut koskevat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kaikkia työntekijöitä lukuun ottamatta lapsi- ja perhetyön palvelualuetta. Lapsi- ja perhetyöstä irtisanottiin 24 työntekijää lokakuussa. HDL tuottaa sosiaali-, terveysja koulutusalan palveluja. Se on erikoistunut vaativien erityisryhmien palveluihin lastensuojelussa, nuorten palveluissa, asumis- ja työllistämispalveluissa sekä päihde- ja mielenterveystyössä. Vantaan hankkeen työntekijöitä ovat palvelupäällikkö Lauri Kuosmanen (oik.), hankekoordinaattori Milla Bergman ja kokemusasiantuntija Hannu Ylönen. Kokemusasiantuntijan vastaanotto jatkuu Vantaalla Vantaan Korson terveysasemalla on kokeiltu kaksi vuotta, miten omasta päihdesairaudestaan toipunut, tehtävään koulutettu kokemusasiantuntija voi auttaa päihdeongelmista vielä kärsiviä terveysaseman asiakkaita matalan kynnyksen periaatteella. Toiminnasta on saatu hyvät kokemukset. Asiakastyytyväisyyskyselyssä kaksi kolmesta kokemusasiantuntijan vastaanotolla käyneestä kertoi hyötyneensä erittäin paljon vastaanotolla saamastaan vertaistuesta, kokemustiedosta ja palveluohjauksesta. Hanke kestää tämän vuoden loppuun, mutta se on saanut jatkoa Vantaan kaupungin omana toimintana vuoden 2015 ajan. Toiminta jatkuu 50 prosentin työaikana. Mikael Söderström Tiimi ilmestyy 2015 Numero Aineisto- Ilmestyy päivä 1 26.1. 19.2. 2 1.4. 23.4. 3 18.5. 11.6. 4 31.8. 24.9. 5 2.11. 26.11. A-klinikkasäätiö lomauttaa 392 työntekijäänsä A-klinikkasäätiö on saanut päätökseen koko henkilöstöään koskeneet yt-neuvottelut. Niiden tuloksena kuusi työntekijää irtisanotaan ja kaikkiaan 392 henkilöstöön kuuluvaa lomautetaan 1 2 viikoksi. Henkilöstökulujen lisäksi säästetään toimintamenoista. Lomautusten vuoksi A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalveluihin ei riitä tarpeeksi henkilöstöä, joten niitä joudutaan sulkemaan loppuvuonna ja vuodenvaihteessa. Sulut kestävät hoitopaikasta riippuen 10 23 vuorokautta. 4 Tiimi 5 n 2014

LYHYESTI Orpokotia katsottu noin 700 000 kertaa A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminta on julkistanut uuden videon, joka haastaa miettimään lapsen oikeuksia hyvään arkeen. Orpokoti-filmi sijoittuu kuvitteelliseen aikuisten orpokotiin. Se kysyy, millaista olisi, jos lapset voisivat valita omat vanhempansa. Videon englannin- ja suomenkieliset versiot ovat keränneet Youtubessa ensimmäisen kuukauden aikana noin 700 000 katselukertaa. Video on edellisen, suurta huomiota herättäneen Hirviöt-filmin tavoin markkinointiviestintätoimisto Havas Worldwide Helsingin käsialaa. Hyvää joulua Tiimin lukijoille! Päihdepäivät toukokuussa Ensi vuoden Päihdepäivät järjestetään 19. 20.5. Helsingin Kulttuuritalolla. Tapahtuman teemana on Päihdekulttuuria muuttamassa, ja ohjelma valmistuu vuoden vaihteessa. Päihdepäiviä järjestää Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry ja sen koordinoima Ehkäisevän päihdetyön verkosto yhteistyökumppaneineen. Kovien huumeiden ongelmakäyttäjiä 18 000 30 000 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkistanut uuden arvionsa amfetamiinien ja opioidien ongelmakäyttäjien määrästä Suomessa. Arvion mukaan heitä on 18 000 30 000. Amfetamiinien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan 11 000 18 000 ja opioidien ongelmakäyttäjiä 13 000 15 000. Luku perustuu vuoden 2012 rekisterimerkintöjen pohjalta laskettuun tilastotieteelliseen arvioon. Ongelmakäyttäjistä noin puolet on Etelä-Suomessa ja kolmasosa pääkaupunkiseudulla. Lähes puolet on 25 34-vuotiaita. Naisia on noin kolmannes. Tositarinoita rahapelaamisesta Siinä minä istuin ja odotin kuolemaa, kertoo Pekka, entinen peliriippuvainen. Sosped-säätiön Pelirajat on hanke on julkaissut peliriippuvuudesta kertovan kirjasen 900 000 suomalaista. Se kertoo yhdeksän tositarinaa rahapelaamisesta. Julkaisuun voi tutustua hankkeen nettisivuilla: pelirajaton.fi/tarinat. Jukka Ollgren ym.: Amfetamiinien ja opiodien ongelmakäytön yleisyys Suomessa 2012. Yhteiskuntapolitiikka 5/2014. 5 n 2014 Tiimi 5

IINA JÄRVI iina.jarvi@suomenkasper.fi Minna on päässyt jaloilleen ja haluaa nyt auttaa muita. Rinnalla kulkijana vertaisohjaajan roolissa 6 Tiimi 5 n 2014

Oli kova paikka, kun oma lapsi vietiin suoraan päiväkodista. Vanhemmuutta on tärkeää ja kannattavaa tukea huostaanoton jälkeenkin. Pitkän toipumistien kulkenut Minna ryhtyi vertaisohjaajaksi ja tukihenkilöksi. Minnan kotialbumi Miltä tuntuu, kun oma lapsi otetaan huostaan? Miltä tuntuu, kun tietää, että omalla käyttäytymisellä ja elämäntavalla on ollut siihen merkitystä? Miltä tuntuu, kun tuntuu, ettei oikein tahdo saada tätä ainoaa elämäänsä sellaisille raiteille kuin haluaisi? Voi kukkia -verkostohankkeen vertaisohjaajana toimiva Minna tietää noista kysymyksistä jotakin, sillä hänen lapsensa otettiin huostaan Minnan ollessa 23-vuotias. Huostaanoton perusteena oli äidin päihteidenkäyttö ja epävakaan perhe-elämän aiheuttama epäsäännöllisyys lapsen elämään. Lapsen perustarpeista, ruoasta ja vaatteista, vanhemmat kyllä huolehtivat, mutta henkisesti ei aina kyetty olemaan läsnä. Minna oli itsekin vielä lastensuojelun jälkihuollon piirissä oleva nuori, kun hän 18-vuotiaana huomasi olevansa raskaana. Lapsi oli toivottu, mutta kovasta yrittämisestä huolimatta oma päihteidenkäyttö, erilaiset mielenterveyden ongelmat ja epäkypsä vanhemmuus kasvoivat ylivoimaiseksi haasteeksi. Minnan äiti teki lopulta omasta lapsenlapsestaan lastensuojeluilmoituksen, joka johti ensin lapsen kiireelliseen sijoitukseen ja lopulta huostaanottoon. Oli se kova paikka, kun oma lapsi vietiin suoraan päiväkodista vain pari viikkoa ennen hänen 5-vuotispäiväänsä. Menin ihan sekaisin, kun sosiaalityöntekijät kertoivat hakevansa lapseni päiväkodista ja vievänsä hänet sieltä suoraan lastenkotiin. Raivostuin ja uhkailin sosiaalityöntekijöitä. Itkin ja raivosin vuoron perään, sanoo Minna. Olin kuvitellut olevani aikuinen ja osaavani toimia vanhempana, mutta eihän se sitten niin ollut. Olin itsekin viettänyt osan nuoruudestani kodin ulkopuolelle sijoitettuna ja minulla oli paljon käsittelemättömiä asioita omasta lapsuudestani. Jouduin niiden asioiden eteen oman lapseni huostaanoton yhteydessä. En sitten pystynyt kohtaamaan kaikkia tunteita, joita eteeni tuli. 5 n 2014 Tiimi 7 > > >

Olin kuvitellut olevani aikuinen ja osaavani toimia vanhempana. Laitosjaksot ovat olleet tärkeitä Minnaa auttoi, kun hän pääsi aika pian lapsen huostaanoton jälkeen hoitoon silloiseen Tyynelän kuntoutuskeskukseen. Olin ollut siellä jo edellisenä vuonna lyhyellä hoitojaksolla ja koin paikan turvalliseksi. Minulla oli ollut myös hoitosuhde paikallisella A-klinikalla, jossa olin käynyt keskustelemassa ja antamassa seulat. A-klinikan työntekijä oli erittäin mukava. Hän kuunteli, kohtasi minut ihmisenä ja osasi kannustaa eteenpäin. Meillä oli mielestäni avoin suhde ja hänen käytöksensä viesti välittämisestä. Lapsen kiireellinen sijoitus muuttui huostaanotoksi, mutta Minna ei suostunut koskaan allekirjoittamaan päätöstä. Yhdeksän kuukautta sijoituksen jälkeen lapsi pääsi takaisin kotiin, vaikka huostaanottopäätös pysyi voimassa vielä muutaman vuoden. Minnalla oli pitkiä raittiita jaksoja. Hän kiittää niistä vahvaa tukiverkkoaan, kuten päivätoimintakeskusta ja niitä sosiaalityöntekijöitä, jotka ymmärsivät, kannustivat ja tukivat eteenpäin. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus oli välillä suurta. Päivät vaihtelivat hyvistä todella huonoihin. Minnalla oli paljon selvitettäviä asioita lähtien omasta lapsuudesta. Vuonna 1999 Minna pääsi Sininauhaliiton Hynttyyt yhdessä -projektin ylläpitämän tuetun asumisen piiriin. Samoihin aikoihin Minnan aviomies teki itsemurhan. Se oli raskasta aikaa. Vuoden 2000 alussa Minnalta evättiin viikon intervallijakso, mikä johti siihen, että Minna tietoisesti retkahti polttamalla pilveä ja käyttämällä amfetamiinia. Hän kertoi avoimesti retkahduksestaan sosiaalityöntekijälle ja pääsi lopulta kuukauden mittaiseen päihdekuntoutukseen. Minna toteaakin, että laitosjaksot ovat olleet tärkeitä hänen raitistumisensa kannalta. Tuolloin hoitokaan ei ollut niin lääkekeskeistä kuin nykyisin eikä päihderiippuvuutta korvattu toista lääkettä käyttämällä. Sain kyllä muun muassa neuroleptilääkkeiden reseptejä, mutta en pystynyt käyttämään lääkkeitä kovin pitkään. Ne eivät vaan yksinkertaisesti sopineet minulle. Olin aivan pökkyrässä koko ajan enkä osannut ajatella selkeästi. En suostunut syömään lääkkeitä, koska ne vaikuttivat kielteisesti äitinä olemiseen ja arjen pyörittämiseen. Oivalluksia vertaistukiryhmästä Minnan miehen kuoleman lisäksi hänen isänsä ja äitinsä kuolemat lyhyen aikavälin sisällä 2000-luvun alkupuolella vaikeuttivat lisää elämänhallintaa. Päihderiippuvuus vaihtui peliriippuvuudeksi ja hän purki pahaa oloaan pelaamalla. Minna sai silloin apua muun muassa vertaistukiryhmistä. Näissä ryhmissä hän oivalsi, miten tärkeää on vertaistuki, kuunteleminen ja omista tunteista ja tuntemuksista puhuminen. Hänelle syntyi entistä suurempi halu ja tarve auttaa toisia. En ole päässyt elämässä helpolla ja olen joutunut taistelemaan todella paljon monista asioista esimerkiksi päästäkseni velkajärjestelyn piiriin ja saadakseni tukea perheelleni. Näiden kokemusten myötävaikutuksesta olen Omien kokemusteni pohjalta olen tajunnut, miten tärkeää on kuunnella asiakasta. tajunnut, miten tärkeää on kuunnella asiakasta. Kuulostaa yksinkertaiselta asialta, mutta todellisuudessa näin ei ole. Minulla on onneksi paljon hyviä kokemuksia sosiaalialan ammattilaisista, mutta olen joutunut kokemaan myös huonoa ja epäammattimaista kohtelua. Tein aikoinani kantelun lääniin kohtelusta, jota perheemme sai osakseen, ja pompottelusta, johon jouduimme. Olisin tarvinnut akuuttia tukea muun muassa vanhempieni kuoleman aikoihin, mutta jouduimme kokemaan todella huonoa kohtelua, ja se oli viedä minulta hengen ja lapseltani äidin. Minna sanoo, että onneksi tuolloin rinnalle löytyi tukihenkilöitä. Hän sai tukea myös sosiaaliasiamieheltä. Läänin päätös oli perheelle voittoisa, mutta kun päätöksen saaminen kesti kaksi vuotta, siitä ei ollut enää hyötyä Minnan perheelle. 8 Tiimi 5 n 2014

Kuitenkin mieltä lohdutti, että epäoikeudenmukaiseen kohteluun puututtiin ja annettiin muistutus väärintekijöille. Kantelu koski myös asiakassuunnitelman puuttumista, Minna kertoo. Asiakassuunnitelma on asiakkaan perusoikeus. Sen avulla seurataan asioiden kehittymistä ja edistymistä. Ilman asiakassuunnitelmaa ja siihen yhdessä tehtyjä kirjauksia asiat jäävät avoimiksi eikä niihin voida tarttua. On myös tärkeää, että suunnitelma kirjataan työntekijän ja asiakkaan yhteistyönä, jotta asiakaskin tietää, mitä siihen on kirjoitettu. Ei ole tarkoituksenmukaista, että vain työntekijät kirjaavat asiakassuunnitelmaan arvioitaan ja kommenttejaan, jotka eivät välttämättä vastaa asiakkaan kuvaa asioista ja niiden kulusta. Monet asiakkaat kokevat, että suunnitelmiin kirjatut huomiot seuraavat heitä koko loppuelämän ja joskus jopa stigmatisoivat heidät viranomaisten silmissä. Halu auttaa ja kulkea rinnalla Minna on käynyt JaVaMa-koulutuksen (Jaetun vanhemmuuden mahdollisuudet) ja täydentänyt ja päivittänyt sitä Voi kukkia -vertaisohjaajakoulutuksella. Halu auttaa, kuunnella ja toimia rinnalla kulkijana on Minnalle nykyään tärkeää. Omien kokemustensa pohjalta hän osaa asettua erilaisten ihmisten asemaan ja kuulla, mitä he tarvitsevat ja kaipaavat. Hengellisyys on ollut merkittävä tuki toipumisen tiellä. Hengellisyys on minulle tärkeä asia, ja se on ollut merkittävä tuki toipumisen tiellä. Olen tajunnut, miltä tuntuu tuntea olevansa yksin ja hylättynä maailmassa. Toivon, ettei kenenkään ihmisen tarvitsisi kokea sitä lohdutonta tunnetta. Jos voin itse olla poistamassa tuskaa joltain kanssaihmiseltäni ja olla tukena, olen siitä onnellinen. Olen itse saanut apua seurakunnan ja järjestöjen työntekijöiltä ja toiminnasta. Sen myötä hyvien ja toimivien verkostojen merkitys on auennut minulle aivan uudessa mittakaavassa. Tänä päivänä Minna toimii Voi kukkia -verkostohankkeen vertaisohjaajana ja tukihenkilönä huostaanotettujen lasten vanhemmille. Hän on käynyt kokemusasiantuntija- Vertaistukea tarjolla Voi kukkia -verkostohanke 2012 2015 on Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton ja Sininauhaliiton yhteinen hanke. Sen tavoitteena on kertoa ja perustella, miksi vanhemmuuden tukeminen huostaanoton jälkeenkin on tärkeää ja kannatettavaa. Vanhempien oma ääni on tässä ratkaisevan tärkeä. Hanke levittää Voi kukkia -vertaistukiryhmämenetelmää siten, että ryhmiä olisi tarjolla kaikille sitä tarvitseville vanhemmille. Lisäksi hanke kouluttaa ammattilaisia ja ryhmän käyneitä vanhempia vertaistukiryhmän ohjaajiksi sekä tunnistamaan paremmin perheiden avun tarpeet ja kriisin vaiheet. Voi kukkia -vanhempainraadit ovat työstäneet lapsen sijoituksen tai huostaanoton tilanteeseen tarkoitetun Vanhemman oppaan muistilistaksi ja kannustukseksi vanhemmille ja lapsen läheisille aikuisille. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja se on mukana RAY:n Emma & Elias -ohjelmassa. Lisää tietoa on hankkeen verkkosivuilla: www.voikukkia.fi. Toivon, ettei kenenkään ihmisen tarvitsisi kokea lohduttomuutta. koulutuksen ja tehnyt järjestöpuolella päihde- ja mielenterveysalan töitä. Tänä syksynä hän aloitti nuoriso- ja vapaaajan ohjaajan opinnot. Iina Järvi toimii Voi kukkia -verkostohankkeen projektikoordinaattorina Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitossa. Kommentoi juttua osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi 5 n 2014 Tiimi 9

AULI SAUKKONEN auli.saukkonen@a-klinikka.fi Mutkia aikuisuuden tiellä Aikuistuminen ei ole useinkaan helppo juttu äidin raskaudenaikaisen alkoholinkäytön seurauksista kärsiville nuorille. un nuori täyttää 18 ja tulee täysi-ikäisek- tukisysteemit katkeavat liian rajusti, Ksi, huomautti Kehitysvammaliiton järjestämässä FASD-päivän seminaarissa puhunut lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Merja-Maaria Turunen. Hän on tehnyt pitkään töitä FASDlasten ja heidän perheidensä kanssa. 21-vuotiaana nuori tippuu lastensuojelun jälkihuollosta, vaikka siinä vaiheessa kaikki on vielä kesken, lisäsi sijaisvanhempi Reija Närhi. Äidin raskaudenaikainen alkoholinkäyttö saattaa aiheuttaa sikiölle monenlaisia vaurioita. FASD-päivän seminaarissa keskityttiin neurokognitiivisiin vaikeuksiin, joita ovat esimerkiksi ongelmat tiedon käsittelyssä, oman toiminnan ohjaamisessa ja itsesäätelyssä, tarkkaavaisuudessa sekä kielellisissä ja motorisissa toiminnoissa. Lyhenteellä FASD tarkoitetaan sikiöaikaisen alkoholialtistuksen aiheuttamien vaikutusten kirjoa. Aikuistuminen on haavoittuvaista aikaa. Oman polun löytäminen saattaa olla mutkaista ja vaatia kokeiluja. Jos vertailukohtana on norminuori, FASD-nuoren voi olla vaikea kokea olevansa hyvä, sanoi Turunen. FASD-lapset ja -nuoret tarvitsevat laajaalaista yksilöllistä tukea, apua ja kuntoutusta oppimisessa, arjessa ja elämässä selviytymisessä. Monille apu on tarpeen pitkälle aikuisuuteen asti. Ellei tätä ole tarjolla, kalliiksi tulee, Merja-Maaria Turunen huomautti. Kustannuksia tuottavat esimerkiksi mahdolliset lastensuojelun sijoitukset, laitoshoidot ja rikosseuraamukset. FASD-nuorilla on monesti vaikeuksia löytää sopivaa koulutusalaa ja -ohjelmaa. Myös itsenäistyminen voi olla hyvin hankalaa. Tosi suuri kriisivaihe on peruskoulun päättyminen, se sisältää kaikki mahdollisuudet pieleen menemiseen. Miten nuori siitä selviää, riippuu siitä, millaisen minäkuvan hän on saanut, sanoi Reija Närhi. Osaamisverkosto hankkeilla Kansainvälistä FASD-päivää vietetään vuosittain 9.9. Silloin halutaan muistuttaa raskauden aikaisesta yhdeksän kuukauden raittiudesta. Vaikka alkoholin mahdollisista haitallisista seurauksista sikiön kehitykselle on tiedetty jo kauan, yhä edelleen syntyy alkoholin vammauttamia lapsia. Miksi on näin? Eurooppalaisen FASD-teeman ympärille keskittyneen EUFASD-verkoston puheenjohtaja Diane Black toi esiin neljä syytä: ristiriitaiset tai muuten huonot neuvot odottaville äideille, alkoholijuomapakkaukset, joissa ei varoiteta sikiövaurioista, ja syyllistävän suhtautumisen, johon äidit reagoivat kiistämällä alkoholinkäyttönsä. Kehitysvammaliitolla on tavoitteena perustaa Suomeen FASD-osaamisverkosto, johon voisivat tulla mukaan sekä alan ammattilaiset että kokemusasiantuntijat. Toiveissa on perustaa myös matalan kynnyksen kohtaamispaikka, josta voisi saada ohjausta ja tietoa liittyen eri-ikäisten FASD-henkilöiden tuen tarpeisiin. 10 Tiimi 5 n 2014

KATAINEN ANU KATAINEN anu.h.katainen@helsinki.fi Alkoholipolitiikka ja kärsivä kansa Miksi kaikkien pitää kärsiä, jos vähemmistö ei osaa käyttää alkoholia oikein? Kysymys esitetään usein jossain muodossa, kun keskustellaan alkoholipolitiikasta. Viimeksi asiaa tivattiin Etelä-Suomen aluehallintoviraston määrätessä viski-sanan poistettavaksi Olut & Viski Expo -tapahtuman nimestä. Uutisiin määräys päätyi, kun viraston kerrottiin vaatineen sanan poistoa myös tapahtumasta kertovista yksityisistä blogikirjoituksista. Vaikka tieto osoittautui virheelliseksi, rajoittava alkoholipolitiikka ja todellisuudesta vieraantuneet virkamiehet herättivät jälleen kerran syvää raivoa. JUOMISEN kustannukset mitattiin niitä sitten inhimillisenä kärsimyksenä tai julkisina menoina ovat Suomessa niin suuret, että kulutuksen rajoittaminen on välttämätöntä. Vaikka hintojen korottaminen ja saatavuuden rajoittaminen ovat EU-Suomessa menettäneet tehoaan juomisen vähentäjinä, vuoden 2004 alkoholiveronalennus osoitti, miten suuri vaikutus alkoholin hinnalla on haittojen ilmenemiseen. Alkoholin kokonaiskulutus nousi tuolloin nopeasti 10 prosenttia. Maksakirroosikuolemien määrässä nousu oli huimat 50 prosenttia. Maksakirroosi ei kehity hetkessä, vaan se edellyttää pitkäaikaista runsasta alkoholinkäyttöä. Veronalennuksen seuraukset kohdistuivat erityisesti niihin, jotka jo joivat liikaa. Tätä haittojen kasautumista on käytetty osoituksena alkoholipolitiikkamme tehottomuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta: kaikki kärsivät, vaikka enemmistöä niin sanottuja kohtuullisesti juovia tavallisia kansalaisia sääntely ei edes hetkauta. Suurkuluttajat eivät elä tyhjiössä. Eivätkä he ole aina olleet suurkuluttajia. Mitä enemmän kansa kuluttaa, sitä enemmän on niitä, jotka kuluttavat kohtuuttomasti. Jos juominen Suomessa vapautettaisiin sääntelystä, tuloksena ei olisi eteläeurooppalaisen juomiskulttuurin yhtäkkinen kehittyminen. Suomi ei muutu Italiaksi, vaikka ruokakaupoista saisi kantaa kotiin halpaa viiniä. Vuoden 2004 veronalennus johti satoihin ylimääräisiin kuolemantapauksiin. Kuolleet olivat valtaosin huono-osaisia pitkän linjan suurkuluttajia. He tuskin olisivat saavuttaneet pitkää ikää, vaikkei hintoja olisikaan laskettu. Vaikka heidän mahdollisuutensa hallita omaa juomistaan oli vakavasti heikentynyt, he eivät silti ansainneet kuolla. PALATAAN VIELÄ kysymykseen kärsimyksestä: mitä kärsimys oikeastaan tarkoittaa, kun puhutaan nykyisen alkoholipolitiikan vaikutuksista kansalaisten elämään? Kärsimys on vahva sana. Onko kyseessä se työlääntynyt olo, joka syntyy ostosreissulla, kun viinipullon saadakseen on vielä pistäydyttävä Alkossa painavien kassien kanssa? Vai viittaako se siihen harmitukseen, kun kello on jo yhdeksän ja jääkaapissa ei ole saunaolutta? Suomi ei muutu Italiaksi, vaikka ruokakaupoista saisi halpaa viiniä. Anu Katainen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopistossa. Kommentoi kolumnia osoitteessa: www.a-klinikka.fi/tiimi 5 n 2014 Tiimi 11

MINTTU TAVIA minttu.tavia@ehyt.fi Scanstockphoto Perinteinen savuke menetti maineensa uudet trendit tulevat Perinteinen savuke ei ole enää viime vuosina ollut kummoisessa maineessa. Niinpä tupakkateollisuus tähyää uusien tuotteiden suuntaan. Vielä 60-luvulla yli puolet miehistä tupakoi. Tämänhetkisten tilastojen mukaan 19 prosenttia työikäisistä miehistä ja 13 prosenttia naisista tupakoi päivittäin. Myös nuorten tupakointikokeilut ja päivittäinen tupakointi ovat olleet laskusuunnassa. Nuorten terveystapatutkimuksen vuoden 2013 tulosten mukaan 16-vuotiaista pojista tupakoi päivittäin 13 ja tytöistä 14 prosenttia. Tupakoinnin vähenemisen taustalla on kiristynyt lainsäädäntö ja vankkaan tutkimustietoon nojaava valistus. 12 Tiimi 5 n 2014

Myös tupakkateollisuus on perillä perinteisen savukkeen alamäestä länsimaissa. Se houkuttelee tupakkatuotteiden käyttäjiksi etenkin nuoria uusien tuotteiden ja trendien avulla. Nuuskakauppaa käydään esimerkiksi sosiaalisessa mediassa Aikamme ilmiönä erityisesti nuuska on tällä hetkellä kovassa nosteessa nuorten ja erityisesti nuorten aikuisten miesten keskuudessa. Nuuskaa markkinoidaan osana trendikästä ja rentoa elämäntyyliä. Nuuskavalmistajien voidaan nähdä onnistuneen: nuoret todella liittävät nuuskan käyttöön lukuisia positiivisia mielikuvia rennosta jätkämäisyydestä ja maskuliinisuudesta urheilullisuuteen ja fiksuuteen. Nuuskaa käyttävät nuorisoidolit tekevät teollisuudelle palveluksen vahvistamalla näitä mielikuvia. Suomalaisista peruskoulua käyvistä pojista 17 prosenttia käyttää nuuskaa silloin tällöin ja 6 prosenttia päivittäin, kertovat Kouluterveyskyselyn 2013 tulokset. Lukemat ovat melko suuria siihen nähden, että nuuskan myynti ei ole laillista Suomessa. Avoin nuuskakauppa käykin vilkkaana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Nuuskanmyynti on joillekin nuorille harrastus, jonka avulla voi rahoittaa omaa käyttöä tai tienata muuten ylimääräistä rahaa. Oma lukunsa on ammattimaisempi toiminta. Nuuska on kovassa nosteessa etenkin nuorten aikuisten miesten keskuudessa. Kun ennen käytettiin lähinnä paria erilaista tykillä annosteltavaa irtonuuskaa, nykyään on siirrytty pääosin käyttämään siistimpää ja käyttäjäystävällisempää pussinuuskaa. Markkinoilla on sadoittain tuotemerkkejä ja makuja. Jouluksi on tarjolla glögin tai piparkakun makuista nuuskaa, pääsiäiseksi appelsiini-suklaanuuskaa, kesäksi raikkaita marjan makuja ja niin edelleen. Nuuskan valmistajat eivät ole unohtaneet naisia: markkinointia on kohdennettu suoraan naisille ja nuuskaa myydään kauniissa meikkirasiaa muistuttavissa purkeissa. Ruotsissa naisten nuuskan käyttö on jo yleistynyt, mutta Suomessa se on ainakin toistaiseksi harvinaista. Nuuska sopii huonosti yhteen urheilun kanssa Nuuskan valmistajat käyttävät ihmisten mielikuvia hyväkseen. Nuuskasta pyritään tietoisesti luomaan kuvaa savu- 5 n 2014 Tiimi 13 > > >

Purkillisesta nuuskaa saa helposti enemmän nikotiinia kuin tupakkaaskista. taa palautumista. Koska lihasten hapen- ja ravintoaineiden saanti vähenee, myös lihasvoima ja -massa heikkenevät. Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sykettä, jolloin sydän joutuu normaalia kovempaan rasitukseen. Sen lisäksi, että nikotiini tekee käyttäjistä riippuvaisia ja vaikuttaa suoritustasoon, nuuska on terveydelle haitallinen tuote myös muulla tavoin. Se rikkoo suun limakalvot, syövyttää ienrajoja pysyvästi ja löystyttää hampaiden kiinnityskudoksia. Lisäksi se värjää, kuluttaa ja reikiinnyttää hampaita. Nuuskan käyttö lisää suun, nenän ja nielun alueen syöpien vaaraa sekä kasvattaa sepelvaltimotautiin sairastumisen ja sydäninfarktin riskiä. ketta terveellisempänä vaihtoehtona. Haittavaikutusten vertaaminen ei kuitenkaan ole mielekästä, sillä kumpikaan ei ole mikään terveystuote. Nuuskan käyttömääriä on hankala arvioida, mutta tuntuma on, että monella käyttäjällä kuluu purkki päivässä. Joidenkin arvioiden mukaan ruotsalaiset pitävät nuuskaa suussaan jopa 13 15 tuntia päivässä. Säännölliseen nuuskan käyttöön liittyy voimakas nikotiiniriippuvuus. Nuuskan nikotiinipitoisuudet vaihtelevat noin 8 milligrammasta 22 milligrammaan per gramma. Purkillisesta pussinuuskaa saatava nikotiinimäärä nousee helposti tupakka-askista (160 mg) saatavan määrän ohi. Nuuska on perinteisesti yhdistetty tiettyihin joukkueurheilulajeihin. Urheilijaystävällinen tuote se ei silti ole: nikotiinin vaikutus supistaa verisuonia ja vähentää lihasten verenkiertoa, mikä lisää liikuntavammojen vaaraa ja hidasomaan nuorten keskuudessa. Suomalaisista 18-vuotiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 30 prosenttia on käyttänyt vesipiippua vähintään kerran. Vesipiippu luokitellaan Suomen lainsäädännössä tupakointivälineeksi. Sen mainonta ja muu myynninedistäminen on kielletty. Tupakkakasvia sisältävä poltettava seos määrittyy lain mukaan tupakkatuotteeksi. Sitä koskee tupakkalaki. Tupakkalaki kieltää muun muassa tuotteiden mainonnan ja muun myynninedistämisen ja tuotteiden Vesipiipussa käyttäjiä kiehtoo käytön sosiaalisuus. Vesipiipun suosio nousussa Nuuska ei ole ainoa tuote, joka on saavuttanut uuden nosteen viime vuosina. Etenkin eteläisessä Euroopassa vesipiipun käyttäminen on kasvattanut suosiotaan kovaa vauhtia. Myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Vesipiipun käyttö on ollut alkujaan lähinnä vanhempien miesten kulttuurinen tapa Lähi-idän ja Aasian alueilla ja itäisellä Välimerellä, mutta nyt se on nostanut suosiotaan nimenkäyttö on kielletty ravintoloissa ja baareissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vesipiipun poltto on yhteydessä kasvaneeseen päivittäistupakoinnin riskiin, nuuskan käyttöön, alkoholin riskikäyttöön ja huumeiden kokeiluun tai käyttöön. Myös vesipiipussa käytettävää tupakkaa on olemassa monia eri makuja, kuten erilaiset yrtit, sitruuna, minttu, suklaa ja kookos. Vesipiipussa käyttäjiä kiehtoo käytön sosiaalisuus, saman piipun äärelle pystyy kokoontumaan useampi ihminen. Lisäksi harhaluulot vesipiipun vähäisistä terveysvaikutuksista voivat vaikuttaa suosion kasvuun. Nykyinen tutkimus ei kuitenkaan tue väitettä, että vesipiipun käyttö olisi vähemmän haitallista tai vähemmän riippuvuutta aiheuttavaa kuin tupakointi. Raportoitu on päinvastoin vakavia haittoja. Isot tupakkafirmat mukana sähkösavukemarkkinoilla Kokonaan uutena nikotiinituotteena markkinoille on tullut sähkösavuke. Sen käyttö on Euroopassa voimakkaassa kasvussa ja myös Suomessa nuorten kokeilut ovat melko yleisiä. Sähkösavuketta on kokeillut vähintään kerran 18-vuotiaista pojista 29 prosenttia ja tytöistä 27 prosenttia. Sähkösavuke on sähköllä toimiva, tavallista tehdasvalmisteista savuketta muistuttava laite. Sähkösavukkeessa ei ole tupakanpurua, vaan se on korvattu nesteellä, jota kuumentamalla laitteesta imetään höyryä. Sähkösavukkeessa on mahdollista käyttää sekä nikotiinia sisältäviä että nikotiinittomia nesteitä. Sähkösavuke ei ole tupakkalain tarkoittama tupakkatuote, joten tupakointikiellot eivät koske sen käyttöä. Tuotteiden mainonta on kuitenkin tupakkalain mukaan kiellettyä, mutta kieltoa rikotaan jatkuvasti. 14 Tiimi 5 n 2014

Perinteiset tupakkajätit ottavat kovaa vauhtia haltuunsa sähkösavukemarkkinoita. Näyttää myös siltä, että mainontaa suunnataan nimenomaan nuorille. Sähkösavuketta on markkinoitu tupakoinnin lopettamisen apuvälineenä, mutta mikään ei silti viittaa siihen, että tämä olisi valmistajien tarkoituksena. Perinteiset tupakkajätit päinvastoin ottavat alaa kovaa vauhtia haltuunsa. Lopettamisen apuvälineeksi myös tuotevalikoima on erikoisen laaja: laitetta on saatavilla erivärisinä ja erimuotoisina ja myös nesteiden makujen kirjo on hämmentävän suuri. Makujen lisääminen tekee käytöstä houkuttelevampaa ja miellyttävämpää erityisesti tottumattomille käyttäjille. Maailmalla on myös saatavilla makuja, jotka on tehty vastaamaan tietyn tupakkamerkin makua ja tekemään varsinaiset tupakkamerkit tunnetuksi sähkösavukkeen käyttäjille. Sähkösavukkeen markkinoinnissa korostetaan myös tuotteen turvallisuutta. Sen turvallisuudesta ja vaikutuksista ei ole kuitenkaan tieteellistä näyttöä. Lyhyen aikavälin haittoja hengityselimille on raportoitu, mutta pitkän aikavälin tutkimustulokset puuttuvat. Niistä saadaan todennäköisesti tietoa vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Sähkösavukkeen kuluttajaturvallisuuteen liittyy suuria puutteita. Sekä sähkösavukelaitteet että niissä käytettävät nesteet on todettu laadultaan epätasaisiksi. Esimerkiksi nesteiden nikotiinipitoisuudet eivät vastaa tuoteselosteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on kehottanut kuluttajia varovaisuuteen tuotteen kanssa, koska sen terveysvaikutuksista on toistaiseksi vähän tietoa ja tuotteiden laadussa on huomattavaa vaihtelua. Tupakkateollisuus etsii uusia käyttäjiä On ihmisiä, jotka onnistuvat käyttämään tupakkatuotteita satunnaisesti, mutta suurin osa nikotiinituotteiden käytöstä johtuu kuitenkin riippuvuudesta. Tupakkateollisuuden tarkoittamalla tavalla käytettynä perinteinen savuke on riippuvuutta aiheuttava tuote, joka tappaa puolet käyttäjistään. Tupakka ei koukuttavuutensa ja haitallisten vaikutus- tensa takia ole tavanomainen kulutustuote, eikä sellaisena tule kohdella myöskään uusia nikotiinituotteita. Perinteinen savukekaan tuskin tänä päivänä lanseerattuna pääsisi myyntiin ruokakaupan hyllylle. Etenkin sähkösavukkeen mutta myös nuuskan kohdalla nousee usein esiin haittojen vähentämisen näkökulma. Sen mukaan näiden tuotteiden syrjiminen lainsäädännössä ei ole järkevää, koska ne ovat perinteistä savuketta vaarattomampia käyttäjälleen. Yksilön kannalta siirtyminen haitattomampaan tuotteeseen voi toki olla parempi vaihtoehto kuin päivittäisen tupakoinnin jatkaminen. Tupakkateollisuus tekee kaikkensa pitääkseen nykyiset käyttäjät nikotiinikoukussa. Ehkäisevän päihdetyön näkökulmasta on kuitenkin oleellista pohtia sitä, mitä uudet trendit ja tuotteet tarkoittavat uusien käyttäjien kannalta. Tupakkateollisuus tekee kaikkensa pitääkseen nykyiset käyttäjät nikotiinikoukussa, mutta ennen kaikkea sen tähtäimessä ovat nuoret ja muut potentiaaliset uudet käyttäjät. Paras ja kiistatta terveellisin vaihtoehto myös yksilön kannalta on kaikkien nikotiinituotteiden käytön lopettaminen. Ehkäisevän työn kannalta on mielenkiintoinen kysymys, mitä uusien trendien ja nikotiinituotteiden suosion kasvaminen tarkoittaa perinteisen sauhuttelun jo kerran menetetyn maineen kannalta. Suomen lakiin on kirjattu tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. Tavoitteeseen pääseminen vaatii johdonmukaisia toimia myös uusien tuotteiden ja trendien kohdalla. Se edellyttää myös tupakkateollisuuden etumatkan kiinni kuromista kaikilla vaikuttamisen tasoilla. Samaan aikaan tupakkateollisuuden työ tuotteidensa maineen puhdistamiseksi jatkuu. VTM Minttu Tavia työskentelee Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ssä asiantuntijana tupakoinnin ehkäisyyn ja vähentämiseen liittyvien kysymysten parissa. 5 n 2014 Tiimi 15

Teksti: AULI SAUKKONEN auli.saukkonen@a-klinikka.fi Kuvat: LEENA KOSKELA 16 Tiimi 5 n 2014

TYÖ JA TEKIJÄ Kunnioittaen teidän Nöyryys, arvostus, kunnioitus, rehellisyys, läpinäkyvyys. Näin summaa vuoden päihdesairaanhoitajan tunnustuksen saanut Kristiina Hietamies työnsä perustan. Kristiina Hietamies työskentelee sairaanhoitajana Vantaan nuorisoasemalla. Hänellä on värikkäästi sisustettu, kaunis ja valoisa työhuone. Yksi seinä on maalattu vaaleanvihreäksi ja verhoissa on keltaista ja oranssia. Tuolit ovat punaisia. Mutta mitä näkyy työpöydällä? Kannellinen lasipurkki, joka on puolillaan ruskeaa löllöä. Hyi kamalaa, mitä se on? Se on havaintomateriaalia, valaisee Hietamies. Siinä on vuoden savukkeet, jos polttaa askin päivässä. Kyllä purkki tekee nuoriin vaikutuksen. Meidän asiakkaista noin 90 prosenttia tupakoi. Se on aikamoinen osuus. Ja tiedetään, että varhainen tupakointi altistaa myös muulle päihteidenkäytölle. Löllöpurkki on Hietamiehen työhuoneessa kuriositeetti, sillä työskentelytapa nuorisoasemalla on kaikkea muuta kuin pelottelua. Haastattelun aikana Hietamies palaa useaan otteeseen siihen, kuinka nuorta pitää kuunnella ja kuulla, suhtautumisen on oltava kunnioittavaa ja perhe on otettava mukaan työskentelyyn. Jokainen nuori on uniikki, ainutlaatuinen. Hänet on otettava vastaan sellaisena kuin hän on, ja lähteä siitä liikkeelle. Nuorta ei pidä panna tikun nokkaan ja diagnosoida. Käydään tilanne läpi yhdessä nuoren ja perheen kanssa ja mietitään, miten me nuorisoasemalla voimme olla avuksi. Viidesosa asiakkaista liikaa pelaavia Vantaan nuorisoasemalla käy vuosittain asiakkaana noin 300 nuorta. Heistä noin 20 prosenttia tulee nuorisoasemalle liikapelaamisen takia. He pelaavat viihdepelejä tietokoneella, pelikonsolilla tai kännykällä. Rahapelaaminen on ongelmana vain hyvin harvoin. Kristiina Hietamies itse arvelee, että hänen saamansa vuoden päihdesairaanhoitaja -tunnustus liittyy juuri siihen, että hän on pitänyt meteliä nuorten liikapelaamisesta. Pelaamisessa on myös hyviä puolia, Hietamies muistuttaa. Mutta milloin pelaamisesta tulee liiallista? Huomio pitää kiinnittää kokonaisvaltaisesti nuoren arkielämän hallintaan, hän sanoo. Pitää kysyä, kärsiikö koulu, onko vuorokausirytmi hallinnassa, onko yöunta riittävästi. Hyvä on myös kysyä, millainen on nuoren psyykkinen vointi. Kyse on tasapainosta. Ihmisen hyvinvointia edistää tasapaino levon, työnteon ja leikin suhteen. Aikuiset tuntevat tyypillisesti hämmennystä törmätessään nuorten pelimaailmaan. Mitä nuoret oikein pelaavat? Mistä pelaamisessa on kyse? Tämä sama epätietoisuus vallitsi myös Vantaan nuorisoasemalla, kun liikapelaavia nuoria alun perin alkoi tulla asiakkaaksi. Kysyttiin, mitä heidän kanssaan pitäisi tehdä. > > > 5 n 2014 Tiimi 17

Nuoret ovat liikuttavia ja herättävät vahvan tahdon auttaa. Nuorisoaseman silloinen sosiaalityöntekijä Marita Mattila sai idean perustaa vantaalaisille nuoria kohtaaville ammattilaisille foorumin, jossa pohditaan nuorten liikapelaamista ja sitä, mitä asialle voisi tehdä. Mattila ja Hietamies lähtivät kehittelemään ideaa. Mukaan lähti ihmisiä paitsi nuorisoasemalta, myös koulutoimesta, lastensuojelusta, nuorisotoimesta, nuorisopsykiatriasta ja seurakunnista. Syntyi Pelaavat nuoret Vantaalla -ideariihi eli peliriihi. Aika nopeasti ymmärrettiin, että pitää hankkia ymmärrystä pelaamiseen ilmiönä. Peliriihi on käynyt esimerkiksi itse pelaamassa Helsingin nuorten toimintakeskus Hapen yhteydessä toimivassa Pelitalossa. Tutustu peleihin Kristiina Hietamies kannustaa myös kotona vanhempia tutustumaan nuorten pelaamiseen. Voi mennä nuoren viereen ja pyytää näyttämään, miten peliä pelataan. Vanhemman ymmärrys avartuu, ja pelaamisesta ehkä pystytään puhumaan muutenkin kuin vihaiseen sävyyn. Töissä meidän tietokoneet ovat niin laiskoja, etteivät ne jaksa pyörittää pelejä, mutta niilläkin nuori voi näyttää Youtubesta, minkälaisia pelejä hän pelaa. Yleensä kun tätä pyytää, nuori on syvästi hämmentynyt: ihanko oikeasti sä haluat nähdä. Nuoret näyttävät pelejä hirveän mielellään. Pelaamiseen ja netinkäyttöön liittyen Hietamies haluaa muistuttaa kaikkia nuorten kanssa töitä tekeviä myös seksuaalisen hyväksikäytön mahdollisuudesta netissä. Lasten ja nuorten seksuaalinen hyväksikäyttö internetin maailmassa on nykypäivää ja valitettavan yleistä. Nuorilta pitää aina kysyä, oletko kohdannut tällaista netissä, chatissa, keskustelupalstoilla, Facebookissa, Whatsapissa, missä ikinä. Kun itse tätä kysyn, aika moni nuori toteaa, että olen kohdannut. Nuorelta pitää varmistaa, että hän tietää netin turvallisuusasiat. Jos joku pyytää nakukuvaa, sellaista ei pidä lähettää, ja jos joku pyytää epämääräiseen tapaamiseen, ei pidä mennä. Kannabis jumittaa Niin nuorten päihteidenkäytössä kuin liikapelaamisessa ongelma on, että ne estävät nuoren mahdollisuutta kasvaa häiriöttä. Kristiina Hietamies on iloinen siitä, että nuorisoasema on paikka, jonne voi tulla vaikka minkälaisen huolen kanssa eikä asiakkuudelle ole tiukkoja rajoja. Hän myös toivoo, että nuorisoasemalle voisi tulla ilman pelkoa leimautumisesta. Meille ei ole kynnyksiä. Tänne voi tulla missä hyvänsä tilanteessa, hän rohkaisee. Myös kotikäyntejä tehdään. Nuorisoasemat perustettiin alun perin nuorten päihdehoitopaikoiksi. Vantaallakin valtaosalla nuorisoaseman nuorista asiakkaista hoitoontulon syy on edelleen päihteidenkäyttö. Muuntohuumeet ovat tulleet kuvaan mukaan. Alkoholin ja muiden päihteiden sekakäyttö on kuvioissa aika vahvasti. Väkevän alkoholin juominen näkyy. On kanavia, joiden kautta lapset ja nuoret saavat esimerkiksi Virosta tuotua alkoholia. Oma lukunsa on kannabis. Kristiina Hietamies sanoo, että tutkijoilla, Hollannin valtiolla ja Coloradon osavaltiolla voi hyvinkin olla omat mielipiteensä kannabiksesta. Mutta kannabista vahvasti käyttävien nuorten kanssa työskentelevät näkevät myös kannabiksen pitkäaikaisvaikutukset. Nuoret kuvaavat kannabiksen vaikutusta sanalla jumittaminen. Ei jaksa eikä viitsi. Laiskistuttaa. Ajatukset alkavat pyöriä kannabiksen käytön ympärillä: mistä mä sitä ostan, paljonko käytän, missä ja kenen kanssa käytän, mistä saan rahat. Jälkimmäiseen saattaa liittyä varastelua. Kannabista saatetaan myös välittää nuorten kesken. Koulunkäynti voi jäädä ja syrjäytymiskehitys alkaa. Vanhemmille nuoren päihteidenkäyttö voi tulla valta- 18 Tiimi 5 n 2014

TYÖ JA TEKIJÄ Kristiina Hietamies Työssä Sairaanhoitaja Vantaan nuorisoasemalla. Koulutus Psykiatrinen sairaanhoitaja. Kotoisin Lappeenrannasta. Helsingissä olen asunut 14-vuotiaasta lähtien. Työssäni palkitsee Ilman muuta asiakkaat palkitsevat. Nuoret menevät sydämeen. Rakkain työkalu Kyllä se on työhuoneeni ja se mitä siellä tapahtuu. Paras saamani palaute Se kun nuori alkaa toipua, hakea elämänhallintaa ja voida hyvin. Tärkeää on, kun nuori saa halua ja voimia lopettaa päihteidenkäyttönsä. Kun nuori sanoo, että kontakti työntekijään on auttanut häntä eteenpäin, se on mahtava palkinto. Vapaalla Opiskelen työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa kriisi- ja erityistilanteiden johtamisesta, joten vapaa-aika menee pitkälle kirjallisia töitä tehden ja huonoa omaatuntoa potien. Luen myös paljon, olen science fiction -nörtti. Motto Se tulee isältäni. Isä sanoi aina, että älä koskaan nöyryytä ihmistä tietoisesti. vana shokkina. Liikapelaamisen kohdalla vanhemmat tuntevat ennemminkin suurta neuvottomuutta ja keinottomuutta. Nuorisoasemalla autetaan ja tuetaan myös nuorten vanhempia. Monesti Kristiina Hietamiehen ensimmäinen tehtävä on rauhoittaa tilannetta ja hälventää sekä nuoren että vanhempien pelkoja. Kristiina Hietamies sanoo olevansa onnekas, sillä hän pitää työstään. Ennen kaikkea hän pitää nuorista. Nuorten kanssa ei tule tylsää päivää. Nuoret ovat liikuttavia ja herättävät vahvan tahdon auttaa. Nuoret ovat myös vilpittömiä. He tuovat kyllä ilmi, jos he kokevat, että joku on tympeä tyyppi. 5 n 2014 Tiimi 19

TIETEEN KENTILTÄ Tieteen kentiltä -palstalla seurataan päihdealan tieteellistä tutkimusta. Tutkimuksia referoivat A-klinikkasäätiön kehittämisyksikön tutkimusryhmän työntekijät. Lisää tutkimuslyhennelmiä: www.a-klinikka.fi/tietopuu/tutkittua. Motivoiva haastattelu kannattaa KAIKKIAAN 48 TUTKIMUKSEN metaanalyysista saatiin lisää vahvistusta aiempiin tutkimustuloksiin, jotka kertovat motivoivan haastattelun vaikuttavuudesta päihdetyössä. Meta-analyysiin valittiin satunnaistettuja hoitotutkimuksia, joissa motivoivan haastattelun vaikuttavuutta arvioitiin lääketieteellisen hoidon yhteydessä. Motivoivan haastattelun vaikutusta verrattiin tutkimuksissa yleensä ryhmiin, jotka olivat tavallisessa hoidossa, odottivat hoitoon pääsyä tai jotka saivat vain informatiivista tietoa. Analyysin tulosten mukaan motivoiva haastattelu osoittautui erityisen lupaavaksi muun muassa hivin hoidossa, hammashoidossa, painonhallinnassa, liikunnan lisäämisessä ja alkoholinkäytön ja tupakoinnin hallinnassa. Motivoiva haastattelu ei osoittautunut tehokkaaksi esimerkiksi syömishäiriöiden tai seksuaalisen riskikäyttäytymisen hoidossa. Brad Lundahl et al.: Motivational interviewing in medical care settings: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Patient Education and Counseling 2/2013. Ylläpitohoito vähentää huumeisiin liittyvää sairastavuutta OPIOIDIRIIPPUVUUDEN YLLÄPITOHOITO vähentää huumeisiin liittyvää somaattista sairastavuutta. Hoidon keskeytyminen johtaa sairastavuuden huomattavaan kasvuun erityisesti keskeytymistä seuraavien ensimmäisten kuukausien aikana. Tämä selvisi norjalaistutkimuksesta, jossa tutkittiin, eroavatko opioidiriippuvuuden ylläpitohoidon keskeyttäneet potilaat hoitoa jatkavista potilaista. Tutkimukseen osallistui 200 potilasta, joista 51:n hoito keskeytyi pääasiassa heroiinin käytön vuoksi. Tietoa kerättiin hoitorekistereistä ja potilashaastatteluista. Tutkimuksen tulosten mukaan hoidon keskeyttäneet potilaat eivät eronneet demografisilta taustoiltaan hoitoa jatkaneista potilaista. Hoidon keskeytymistä ennakoivat pidempi amfetamiinin käyttöhistoria ja bentsodiatsepiiniriippuvuus. Hoidon keskeyttäneillä oli hoidon aikana enemmän huumeidenkäyttöä ja yliannostuksia, mutta kuitenkin heillä oli hoidon aikana aiempaa vähemmän huumeisiin liittyvien sairauksien hoitokertoja. Hoidon keskeytymisen jälkeen huumeisiin liittyvien sairauksien hoitokerrat lisääntyivät huomattavasti. Sairastavuuden kasvu oli suurinta hoidon keskeytymistä seuranneiden ensimmäisten kuukausien aikana. Kasvua ei enää havaittu 2 5 vuotta hoidon päättymisen jälkeen. Huumeidenkäytöstä riippumaton sairastavuus sen sijaan lisääntyi noin kolmanneksella ylläpitohoidon aikana. Tämä selittyy sillä, että ylläpitohoito mahdollistaa paremman pääsyn terveydenhuoltoon ja johtaa aiemmin tunnistamattomien terveysongelmien diagnosointiin ja hoitamiseen. 20 5 n 2014 Tiimi Ivar Skeie et al.: Increased somatic morbidity in the first year after leaving opioid maintenance treatment: results from a Norwegian cohort study. European Addiction Research 4/2013.