Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt Systemaattisen katsauksen menetelmä ja aiempien katsausten tulokset Hannele Hyppönen, Riikka Vuokko, Päivi Mäkelä-Bengs, Persephone Doupi, Kaija Saranto 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 1
Sisällys Taustaa Miksi katsaus on tehty? Miten aineisto ja menetelmät Aiempien katsausten tulokset Pohdinta ja johtopäätökset 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 2
Taustaa Potilaskertomuksen tietojen kirjaaminen perustuu lakiin Rakenteinen tieto on tietoa, joka kirjataan ja tallennetaan etukäteen sovitulla, yhtenäisellä tavalla (rakenteen avulla). Sovittu tiedon rakenteisuus voi vaihdella mm. yhteisesti sovittujen otsikoiden alle kirjattavasta vapaasta tekstistä tietyllä koodilla tai luokituksella kirjaamiseen. Tiedon vaihto toimintayksiköiden ja potilastietojärjestelmien välillä perustuu kertomusrakenteiden semanttiseen yhteentoimivuuteen. Semanttinen yhteentoimivuus on tietojärjestelmäominaisuus, jolla varmistetaan, että tiedon sisältö säilyy muuttumattomana ja ehjänä siirrettäessä tietoa järjestelmien välillä. Perustuu yhteisiin standardeihin ja tietorakenteisiin. Suomessa potilaskertomusasiakirjojen ja tiedonvaihtosanomien perusstandardiksi on valittu HL7 CDA R2-standardi. Kaikki valtakunnallisesti yhtenäisiksi määritellyt terveydenhuollon koodistot, luokitukset, lomakerakenteet ja muut tietosisällöt julkaistaan THL:n koodistopalvelimella 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 3
Miksi katsaus tehtiin? Sähköisen potilaskertomuksen tietorakenteita on kehitetty ja käytetty pitkään => valtakunnalliset tietojärjestelmäpalvelut Rakenteisuus edellytyksenä mm. yksittäistä potilasta koskevan tiedon koostamiselle, yhdistämiselle ja jakelulle tiiviissä muodossa Kliinisen työn tarpeisiin esim eri näkymillä, lomakkeissa Hyödyntämiseksi johtamisessa (mm. hoidon laadun ja potilasturvallisuuden varmistaminen) Hyödyntämiseksi muuhun toisiokäyttöön (tilastointi ja tutkimus) Tieto silti vielä pitkälti narratiivista Kertomustiedon rakenteistamisen hyödyistä hyvin vähän tutkimusnäyttöä Rakenteistamisen ja vapaan tekstin suhteesta käydään edelleen keskustelua 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 4
THL vastaa valtakunnallisten tietojärjestelmäpalveluiden toimeenpanosta ja valtakunnallisista tietorakenteista. =>tueksi tälle työlle haluttiin selvittää, mitä tiedetään rakenteistamisen menetelmistä ja vaikutuksista Miten rakenteistamisen vaikutuksia voidaan seurata ja arvioida 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 5
Tutkimusongelmat Kirjallisuuskatsaus kertomusrakenteista ja niiden vaikutuksista: 1) Millaisista sähköisen potilaskertomuksen rakenteistamisen menetelmistä löytyy tutkimustietoa? 2) Miten rakenteista potilaskertomusta on arvioitu ja kenen näkökulmasta? 3) Millaisia ovat tutkimustulokset rakenteisen potilaskertomuksen vaikutuksista? Aiempien katsausten analyysi (tämä esitys): 1) Millaisella menetelmällä on mahdollista systemaattisesti koota ja analysoida sähköisen potilaskertomuksen rakenteistamisen menetelmiä, arviointikäytäntöjä ja vaikutuksia koskevaa kirjallisuutta? 2) Miten menetelmä toimii aiempien katsausten tunnistamiseen ja analyysiin? 3) Mitä tietoa rakenteistamisen vaikutuksista on tunnistettu aikaisemmissa tutkimuksissa? 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 6
Aineisto ja menetelmät Katsausprotokolla laadittiin Cochrane-ohjeita soveltaen: 1. Tutkimusongelman määrittely 2. Hakustrategian (PICO-elementtien (Population, Intervention, Control, Outcomes)) ja haettavien tietokantojen määrittely 3. Testihakujen teko, hakustrategian päivitys 4. Hakujen teko ja vienti RefWorksiin 5. Päällekkäisten artikkelien poisto 6. Haun päivitys aiempien katsausartikkelien lähdeluetteloista 7. Poissulku- ja sisäänottokriteerien määrittely 8. Poissulku otsikon ja abstraktin perusteella 9. Sisäänotto kokotekstin perusteella 10. Analyysirungon laatiminen 11. Aineiston analyysi 12. Tulosten esittäminen ja pohdinta 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 7
Katsausartikkelien poiminta ja analyysi: 1. Hakutuloksen päivittämiseksi haussa tavoitettujen katsausartikkelien lähdeluetteloista 2. Aiempien katsausten tutkimusongelmia, protokollaa ja hakuelementtejä verrattiin omiimme oletuksena: Voisiko aiempia hakustrategioita hyödyntää ja päivittää olemassa oleva haku? 3. Aiempien katsausten löydökset analysoitiin, jotta saataisiin kuva siitä, mitä asiasta rakenteistamisesta jo tiedettiin tai mitä aikaisemmissa tutkimuksissa saatiin tuloksiksi pohjana oman katsauksemme toteuttamiseksi 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 8
Haetut tietokannat ja analysoidut artikkelit Tietokanta Viitteitä Päällekkäisiä Aineisto Medline (OVID) 335 335 Cinahl 84 21 63 ProQuest Health Management 55 6 49 Science Direct 37 0 37 Linda 32 0 32 Hoitotyö 37 Medic 31 7 24 Cochrane Database of Controlled Trials 20 7 13 DARE 19 0 19 Kliinikot 77 NHS Economic Evaluation Database 16 0 16 Academic Search Elite 14 2 12 Arto 8 1 7 Cochrane Database of Systematic Reviews 8 0 8 Toisiokäyttö 88 PubMed* 8 0 8 HTA 1 1 0 Web of Science -haku 1 40 10 30 Web of Scoience -haku 2** 35 8 27 Yhteensä 743 63 680 Aiemmat Katsaukset 27 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 9
Aiempien katsausten karsinta Lähtöaineisto 27 Poissulku abstraktin perusteella 13 Väärä interventio (8) Vain protokolla tai tiivistelmä (3) Päällekkäisiä (2) Poissulku kokotekstin perusteella 7 Katsaukseen valittujen artikkelien rakenteita ei kuvattu Jäljelle jäänyt aineisto 7 Hoitokertomuksen rakenteet (2) Potilaskertomuksen rakenteet (5) 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 10
Aiempien katsausten analysoimat rakenteet/ sovellusmenetelmät ja vaikutusalueet Interventio: Rakenteet NANDA-I, NIC ja NOC Lomakkeet, hoitotyön nimikkeistö Vaikutusalueet Tiedon laatu, hoitoprosessin laatu, tehokkuus Tiedon laatu, prosessin laatu, tehokkuus, tuotosten laatu Empiirisen aineiston määrä Viitetiedot Müller-Staub et al 2006 (19) Lomakkeet Prosessin laatu, tuotosten laatu 11 Boyle et al 2010 (17) Lomakkeet Tiedon laatu, prosessin laatu, Fernando et al 2012 10 tehokkuus (14) Lomakkeet Järjestelmän laatu 43 Lau et al 2012 (20) Ontologiat Prosessin laatu (compliance to guidelines) 13 White et al 2011 (15) Koodistot, luokitukset, ontologiat, vapaa teksti Tiedon laatu 52 Thiuru et al 2003 (16) 36 9 Urquhart et al. 2009 (18) 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 11
VR5 Yhteenveto koodistot, luokitukset ja terminologiat paransivat tiedon laatua (Thiuru et al; Müller-Staub et al; Urquhart et al.) Lomakerakenteet paransivat kertomusjärjestelmän laatua (Lau et al 2012), tiedon laatua (Fernando et al; Urquhart et al) diagnoosien kirjaamisen tarkkuutta (Fernando et al.) hoitosuositusten noudattamista (Boyle et al, White et al) hoitoprosessin tuottavuutta (ajansäästö kirjatessa ja kirjattua tietoa hyödynnettäessä) Urquhart et al; [Müller-Staub et al.) Näyttöä eniten vaikutuksista tiedon laatuun. Verrattuna rakenteistamiselta odotettuihin hyötyihin näyttöä potilasturvallisuuden parantamiseksi, hoidon laadun (asiakkaiden osallistumisen, hoitotulosten) tai palveluiden hallinnoinnin parantamiseksi ei juuri löytynyt. 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 12
Dia 12 VR5 tarvitaanko näissä noita viitteita lainkaan? mielestäni hakasulut voisi ottaa tästä pois, koska kalvosetissä ei ole lähdeluetteloa ja alkuperäinen analyysi käy ilmi artikkelistamme, joka on kerrottu tämän kalvosetin loppupuolella Vuokko Riikka; 15.5.2014
Pohdinta ja johtopäätökset Monet aiemmat katsaukset kohdentuvat koko kertomusjärjestelmään. Voi liittyä järjestelmien erilaiseen maturiteettiin => Maturiteettiaste ja rakenteet tulisi kuvata huolellisesti rakenteistamista arvioivissa artikkeleissa Aiempien katsausten käyttö oman hakumme sensitiivisyyden testaamiseen ei ollut perusteltua: Ne eivät tarkastelleet rakenteita riippumattomana muuttujana (eivät analysoineet rakenteiden vaikutuksia terveydenhuollon toimintaan) Aiemmissa katsauksissa käytetyt protokollat ja hakustrategiat olivat heterogeenisesti ja osin puutteellisesti kuvattuja => Luomamme tutkimusprotokolla on menetelmä etsiä ja kuvata näyttöä erilaisista rakenteistamisen tavoista, niiden arvioinnin menetelmistä ja tuloksista. Cochrane-protokollan noudattaminen intervention (tässä: rakenteistaminen) ja sen vaikutusten moninaisuuden vuoksi on haastavaa => riittävän fokusoituja hakuja ei onnistuttu tekemään =>asiasanojen täsmällisempi määrittely tärkeää! 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 13
Lähteet: Kiitos! Kysymyksiä? Hyppönen H, Saranto K, Vuokko R, Mäkelä-Bengs P, Doupi P, Lindqvist M, Mäkelä M. Impacts of structuring the electronic health record: A systematic review protocol and results of previous reviews. International Journal of Medical Informatics, Available online 8 December 2013 http://dx.doi.org/10.1016/j.ijmedinf.2013.11.006 Saranto K, Kinnunen UM, Kivekäs E, Lappalainen A-M, Liljamo P, Rajalahti E, Hyppönen H. Impacts of structuring nursing records: a systematic review. Scandinavian Journal of Caring Sciences doi: 10.1111/scs.12094, saatavilla http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/scs.12094/pdf 20.5.2014 Potilastiedon rakenteistamisen hyödyt/ Hyppönen, Vuokko, Mäkelä-Bengs, Doupi, Saranto 14