AIKA POJAT tutuiksi yhdessä tekemällä

TUUSULAN JUHLAVUOSI 2015

Sisällys Onnittelut 150 vuotta täyttäville taiteilijoille 2 AIKA POJAT tutuiksi yhdessä tekemällä 3 Boheemielämää ja kanteleensoittoa 4 Akseli Gallen-Kallela ja taiteilijatoverit 150 vuotta 5 Pekka Halonen ja luonnon loppumaton lumo 6 Terve mieheen! 8 Kirsti Manninen esittelee Kultakauden muusat 9 Taulun takana 10 Äitienpäivänä lauletaan Rykmentinpuistossa 11 Taiteilijakoti Erkkola juhlavuoden näyttämönä 12 Sateenvarjojen leikki 13 Juhlavuosi on kaikkien yhteinen 14 Tapahtumakalenteri 15 AIKA POJAT! SIBELIUS, HALONEN, GALLÉN 150 VUOTTA 1/2015 Julkaisija: Tuusulan kulttuuripalvelut, kulttuuri ja museo postiosoite: PL 60, 04301 Tuusula www.tuusula.fi Toimitus: Taiju Kiesilä, Tarja Kärkkäinen Ulkoasu: Intro Design Painopaikka: Savion kirjapaino, Kerava Painosmäärä: 5 000 kpl Kaikki oikeudet pidätetään. ONNITTELUT 150 VUOTTA TÄYTTÄVILLE TAITEILIJOILLE Juhlavuodet tuntuvat seuraavaan toisiaan. Vasta juhlimme 370-vuotiasta Tuusulaa, ja nyt on alkamassa Pekka Halosen, Jean Sibeliuksen ja Akseli Gallen- Kallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuosi. Vain kahden vuoden päässä siintää satavuotiaan Suomen juhlavuosi. Arjen keskellä siis riittää juhlan aiheita. Tuusulanjärven alueella ja sen ainutlaatuisella taiteilijayhteisöllä on aivan erityinen sija suomalaisuuden tarinan synnyssä. Halonen ja Sibelius olivat taiteilijayhteisön keskeisiä henkilöitä, ja Gallen-Kallela kuului heidän läheiseen ystäväpiiriinsä. Sen vuoksi onkin ilahduttavaa, että näiden taiteilijoiden kotimuseot ovat tehneet juhlavuoden osalta tiivistä yhteistyötä. Yksi tämän yhteistyön näkyvimmistä muodoista on Halosenniemen, Ainolan, Järvenpään taidemuseon ja Gallen-Kallelan Museon yhteislippu. Luulen, että tästä yhteistyöstä ilahtuu lisäkseni moni muukin museoissa vieraileva asiakas. Kulttuuriperimä on kiistämättä yksi Tuusulan ja koko alueen vetovoimaa lisäävä tekijä. Siitä syystä tulevat juhlavuodet kannattaa hyödyntää myös alueen markkinoinnin näkökulmasta. Tulevalle juhlavuodelle suunnitellut tapahtumat ovat osa tätä kokonaisuutta. SHG150-tunnus kertoo taiteilijaystävysten tarinaa, johon toivon mahdollisimman monen ensi vuoden aikana tutustuvan syvemmin. Tuusulan kunnan puolesta onnittelen 150 vuotta täyttäviä taiteilijoita! Hannu Joensivu kunnanjohtaja AIKA POJAT tutuiksi yhdessä tekemällä Sibelius, Halonen ja Gallén 150 vuotta AKSELI GALLEN- KALLELA (AXEL GALLÉN) (26.4.1865 Pori 7.3.1931 Tukholma) Kuvataiteen nuori nero nousi kuuluisaksi jo 19-vuotiaana. Kansanelämänkuvaukset Poika ja varis (1884) ja Akka ja kissa (1885) nostivat hänet yleiseen tietoisuuteen. Jo opiskeluvuosinaan 1880-luvun lopulla Pariisissa hän oli asettanut tavoitteensa korkealle. Akseli Gallen-Kallela oli karismaattinen ja tulisieluinen persoona, joka teki vaikutuksen kanssaihmisiinsä niin korpien keskellä kuin Pariisin salongeissa. Gallen-Kallelan taiteellinen työskentely suuntautui monille aloille ja matkansa Afrikkaan ja Amerikkaan asti. Kalevalan kuvittaminen oli hänen elinikäinen intohimonsa. Moni suomalainen näkee yhä Kalevalan hahmot Gallen-Kallelan maalausten kautta. Aina voin päästä niin pitkälle, että minun maani on tyytyväinen siihen, mutta pidemmälle toki kantaa kunnianhimoni. Kaikki tai ei mitään, ensimmäinen tai viimeinen. Siinä minun tunnussanani, jonka tahdon säilyttää koko elämäni ajan. Nuori Axel Gallén asetti tavoitteensa korkealle Pariisin opiskeluvuosina 1880- luvun loppupuolella. PEKKA HALONEN (23.9.1865 Lapinlahti 1.12.1933 Tuusula) Helsingin taideyhdistyksen piirustuskouluun tuli vuonna 1886 vakava ja ujon oloinen savolaispoika. Hän opiskeli ahkerasti ja meni lopulta taidoissa ja näkemyksessä useimpien toveriensa ohi. Pekka Halosen ensimmäiset merkkiteokset olivat kansanelämänkuvaukset Niittomiehet (1891) ja Oijustie (1892). Jo niissä näkyy Halosen tapa kuvata suomalaisia ihmisiä ja maisemaa aidosti ja dramatisoimatta, mutta syvästi arvostaen. Pekka Halosesta kehittyi suomalaisen luonnon ja maiseman kuvaaja, lumisten maisemien mestari. Aiheet löytyivät usein Halosen omasta kotiympäristöstä, "Minun Louvrestani" kuten Halonen itse Halosenniemen maisemia kuvasi. Pekka Halonen oli luonteeltaan rauhallinen ja tasapainoinen, vaikka otti välillä voimakkaasti kantaa politiikkaan tai kulttuurielämään. Moni taiteilijatoveri hakeutui hänen seuraansa silloin, kun kaipasi omaan elämäänsä harmoniaa. Kirjallisuus ja taide suomalaisen kansanhengen pohjalla: siinä on meidän voimamme, joka ei ole helposti tapettavissa. Pekka Halonen kirjeessä kuvanveistäjä Emil Wikströmille v. 1899. Tänä Jean Sibeliuksen, Pekka Halosen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymän 150-vuotisjuhlavuonna (SHG150) mottonamme on yhdessä tekeminen. Meillä on ilo juhlia kolmea syntymäpäiväsankaria ja tutustua heihin lähemmin. Samalla voimme pohtia, onko kolmella hyvällä ystävällä jotain annettavaa meille. Sibelius, Halonen ja Gallén olivat Aika Poikia. He olivat hengenheimolaisia ja salaliittolaisia, joita yhdisti taide, ystävyys ja elämänkatsomus. Elämän arvoihin kuuluivat luovuus, innovatiivisuus, vaikeuksien voittaminen sekä yhdessä tekeminen. Välttämättömiksi koetuissa yhteisissä pohdinnoissa keskusteltiin usein taiteen syvimmästä olemuksesta, kauneudesta ja ajan ilmiöistä. Sibelius, Halonen ja Gallen-Kallela hakivat toisistaan tukea, ja kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven tavoin he olivat omaksuneet messiaaniseksi tehtäväkseen yhteisen kansallisen kulttuurin luomisen. Rakkaus isänmaahan ohjasi ystävysten taiteilijantietä ajan valtavirtojen keskellä. Aika poikien syntymän 150-vuotisjuhlavuonna tavoitteena on nostaa syntymäpäiväsankarien omaksuma elämänfilosofia ja tekemisen kulttuuri tähän päivään: sama flow ja luovuus, innovatiivisuus sekä yhdessä tekeminen ja yhteisöllisyys. Haluamme tutustuttaa ihmiset kolmeen taiteilijaan ja kertoa, miten tarinamme sankarit kasvoivat suomalaisuuden rakentajiksi ja suomalaisen identiteetin kehittäjiksi. Juhlavuoden antia ja ohjelmistoa on suunniteltu ja tuotettu yhdessä mm. taiteilijoista koostuneessa ohjelmatyöryhmässä, kouluissa ja päiväkodeissa. Oman yhteistyöverkoston ovat muodostaneet museot ja taiteilijakodit: Gallen-Kallelan Museo, Ainola, Halosenniemi ja Järvenpään taidemuseo. Aika Pojat -teema on muotoutunut yhdessä tekemisen myötä SHG150-tunnukseksi. Hyvää SHG150-juhlavuotta! Kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille! Marke Naski-Multanen kulttuuri- ja museotoimenjohtaja JEAN SIBELIUS (8.12.1865 Hämeenlinna 20.9.1957 Järvenpää) Herkkä Janne kasvoi naisten keskellä ruotsinkielisessä keskiluokkaisessa perheessä. Musiikki ja kirjallisuus kuuluivat olennaisesti perheen elämään. Opinnot Helsingin musiikkiopistossa alkoivat 1885. Opiskeluaikanaan Janne tutustui Armas Järnefeltiin, tämän perheeseen ja myös Päivälehden piiriin. Olin melkein 'svekomaani', kunnes Päivälehden piiri herätti minussa uuden mielen, Sibelius muisteli myöhemmin. Sibelius nousi sävellyksillään maailmanmaineeseen. Seitsemän sinfonian lisäksi hänen tuotannossaan on paljon muun muassa luonnosta ja Kalevalasta innoituksensa saaneita teoksia. Valse tristestä (1904) tuli suorastaan maailmanlaajuinen hitti. Finlandia syntyi helmikuun manifestin 1899 tunnelmissa. Säveltäjillä on nousu- ja laskukautensa. Varmasti tulee sellaisiakin aikoja, jolloin teokseni painuvat taka-alalle, mutta luulen uskaltavani toivoa, etteivät ne kokonaan unohdu. Taideteoksessa on itsessään elämänkipinä, joka ei voi milloinkaan täysin sammua. Jean Sibelius Santeri Levaksen kirjassa Järvenpään mestari 1960. 2 3

Boheemielämää ja kanteleensoittoa Akseli Gallen-Kallela ja taiteilijatoverit 150 vuotta Gallen-Kallelan Museolla on ilo koordinoida ensi vuonna suomalaisen merkkitaiteilijan 150-vuotisjuhlaa. Akseli Gallen-Kallelan (1865 1931) juhlavuotta vietetään Espoon Gallen-Kallelan Museon lisäksi ympäri Suomea eri kulttuurilaitoksissa ja erilaisten työryhmien voimin. Luvassa on lukuisia näyttelyitä, monipuolista ohjelmaa sekä uutta tietoaineistoa. Teksti: Päivi Matala, Gallen-Kallelan Museo 4 "Istuntomme olivat tavattoman antoisia. (...) Pohdimme kaikkea maan ja taivaan välillä, probleemat syttyivät ja sinkoilivat, mutta aina optimistisessa ja vapauttavassa hengessä. Oli raivattava tietä uusille aatteille kaikilla aloilla. Symposionillat antoivat minulle paljon tuona aikana, jolloin muuten olisin ollut enemmän tai vähemmän yksin. (...) Symposion-aikaa kesti syksystä 1892 vuoteen 1895, muisteli Jean Sibelius myöhemmin. Kiitos Akseli Gallen-Kallelan maalausten Symposion-piiristä tuli Suomen taiteen kultakauden taiteilijoiden toveripiireistä tunnetuin. Siihen kuuluivat kapellimestari Robert Kajanus, säveltäjä Jean Sibelius ja taidemaalari Akseli Gallen-Kallela. Illanviettoihin osallistuivat myös mm. Armas Järnefelt, Gallénin lankomies Mikko Slöör ja moni muu. 1800-luvun lopulla esille marssineet nuoret taiteilijat olivat itse ottaneet ja heille oli annettu iso tehtävä. He olivat Sammon siis suomalaisen kulttuurin rakentajia ja puolustajia. Voi kuvitella, että isoista puheista ja isoista odotuksista syntyi myös isoja paineita. Yhteiset keskustelut olivat vastapainoa yksinäiselle työlle, sillä samaan aikaan taiteilijat sävelsivät, maalasivat, konsertoivat ja kirjoittivat ahkerasti. Pekka Halosen, Jean Sibeliuksen ja Akseli Gallen-Kallelan ystävyys alkoi viimeistään 1890-luvun alussa ja kesti läpi elämän. Gallen-Kallelan ja Halosen välinen kirjeenvaihto kertoo molemmin puoleisesta arvostuksesta ja ne aloitettiin tai päätettiin usein paiskaamalla rauhankämmentä. Sibelius ja Halonen taas saattoivat keskustella pitkään vaikkapa väreistä, jotka molemmat kokivat voimakkaasti. 1900-luvun alussa keskustelut ja illanvietot jatkuivat taiteilijoiden kodeissa. Aikakausi ja illanviettojen sävy varmasti myös kesto kuitenkin muuttui, kun mukana olivat puolisot ja lapset. Pekka Halosen kantele soi koti-ikävää Pariisissa Samaan aikaan, kun Symposion-piirin nuoret nerot visioivat ja maistelivat munkkilikööriä Helsingin Kämpissä, rakensi kätevä Pekka Halonen itselleen kanteleen ullakkohuoneessa Pariisissa. Kihlatulleen Maija Mäkiselle Halonen kirjoitti 2.4.1894: "Tiedätkö, kun mulle tuli niin ikävä kanteletta että minun täytyi tehdä itse kantele. Usko pois, mulla on oma tekemä kantele Pariisissa. Sen tein viime lauvantai iltana 4 tunnissa. --- iltasilla minä jo soittelin sängyssä selälläni, maatapannessani. --- Laudat ostin ensin nikkarista ja sitten itse kyhäsin kasaan. Sinun pieni puukkosi teki melkeen suurimman työn. 22 ääntä, vackert så." Näissä tuokiokuvissa ovat läsnä oikeastaan kaikki kultakauden tarinan eri tekijät. Ystävyys ja isot yhteiset päämäärät vahvistuivat pitkien illanviettojen loputtomissa keskusteluissa. Niiden jälkeen jaksoi taas tehdä taidetta. Kaikki heistä myös opiskelivat ja hakivat vaikutteita ulkomailta; sieltä katsoen suomalaisuudenkin arvon näki paremmin. Kultakauden taiteen hengessä eteenpäin 1800-luvun lopun Suomessa taiteen ja kulttuurin avulla rakennettiin kansallista yhtenäisyyttä. Ajateltiin, että taide ja sivistys kuuluvat kaikille. Sama henki elää edelleen, ja siksi saamme nauttia muun muassa laajasta taiteen perusopetuksesta ja sen hedelmistä. Se on kasvattanut esimerkiksi monia maailmanluokan kapellimestareita. Taiteen kieli on kansainvälistä. Hyvä taide puhuttelee ajasta tai kielirajoista riippumatta. Kulttuuriin ja aitoon taustaan perustuva suomalaisuus on hyvä brändi. Sen avulla on viety ja viedään suomalaisuutta maailmalle. Kultakauden taidetta tehtiin ison innostuksen vallassa. Sellainen flow-tila on toteutunut usein muulloinkin. Tekijät, yhteinen tahto ja tilaus ovat kohdanneet esim. 1950-luvulla, kun suomalainen muotoilu nousi maailmankartalle. Samantyyppistä intoa oli 1900-luvun lopussa matkapuhelinalalla ja nyt flow on peliteollisuudessa. Jännä nähdä, missä suomalainen luovuus ja into pulpahtaa seuraavaksi pintaan! Teksti: Jaana Koskenranta, Tuusulan kulttuurihistoriallinen museo & Tiina Häkkinen, draamapedagogi Kuva: Rauhankämmen tervehdys Halosen kirjeessä Gallen-Kallelalle, Tuusulan taidemuseo Gallen-Kallelan juhlavuosi linkittyy Ystävät 150 -teeman kautta Jean Sibeliuksen ja Pekka Halosen 150-vuotisjuhliin. Yhteinen merkkivuosi tuo yleisölle mahdollisuuden vierailla toverusten ateljeekodeissa Tarvaspäässä, Halosenniemessä ja Ainolassa ja syventää vielä näkökulmaansa taiteilijatovereihin Järvenpään taidemuseon Aino Sibeliusta käsittelevässä näyttelyssä. Ystävyys on yksi teemoista, joihin yleisö pääsee tutustumaan näkökulmaopastusten ja tapahtumien kautta. Yleisölle avoimessa juhlaseminaarissa marraskuussa 2015 tutustutaan Gallen- Kallelaan ja Haloseen liittyvään akateemiseen tutkimukseen. Seminaari järjestetään yhdessä Helsingin yliopiston taidehistorian oppiaineen kanssa. Sadan vuoden takaiseen taiteilijaelämään pääsee kurkistamaan myös taiteilijoiden Facebook-profiilien kautta. Kirjeisiin ja päiväkirjoihin perustuvissa sivupäivityksissä kuuluvat taiteilijoiden omat sanat tämän päivän viestimiin siirrettynä. Juhlavuoden aikana Sibeliuksen musiikki soi Tarvaspäässä useaankin otteeseen. Ei ainoastaan kansallistaiteilija Gallen-Kallelan Museo haluaa tuoda juhlavuonna esiin tunnetun taiteilijan tuntemattomaksi jääneitä puolia. Gallen-Kallelan Museon juhlavuoden avaa Taiteen pyhiinvaeltajat Nikolai Roerich ja Akseli Gallen- Kallela -näyttely (6.2. 19.4.2015). Nikolai Roerich (1874 1947) oli kansainvälisesti tunnettu venäläinen taiteilija ja arvostettu rauhanmies, joka jakoi suomalaisen kollegansa kanssa kiinnostuksen luontoon, kansanperinteisiin ja myytteihin. Kansallisromanttisten piirteiden ohella molempien taiteessa vahvistui kansakunnat ylittävä humanismi ja ihmisen henkisyyden arvostus. Roerichin ainutlaatuista taidetta ei ole nähty aikaisemmin tässä laajuudessa Suomessa. Juhlavuoden päänäyttely Akseli Gallen- Kallelan Jusélius-esityöt ja luonnokset jakautuu kahteen näyttelyripustukseen samasta aiheesta. Jusélius-mausoleumi oli tilaustyö, joka muodostui Akseli Gallen- Kallelalle eräänlaiseksi taiteelliseksi välitilinpäätökseksi. Mausoleumiin taidetta teki myös Pekka Halonen. Suomalaista luontoa, elämän kiertokulkua ja maailmanjärjestystä käsittelevät seinämaalausluonnokset kiteyttivät Gallen-Kallelan oman käsityksen elämän arvoituksesta. Elämän harjulla -näyttelyn (27.4. 30.8.2015) teemoina ovat elämän herääminen ja kukoistus luonnossa sekä kuoleman läsnäolo elämän keskellä. Hävitys, Tuho ja Tuonelan virralla -näyttely (5.9.2015 18.1.2016) esittelee elämän päättymiseen ja maailman järjestyksen synkempiä teemoja. Uutta tietoa ja ainutlaatuisia elämyksiä Gallen-Kallelan Museo on Akseli Gallen- Kallelaan liittyvän tiedon keskus, jonka tietoaineistot ja arkistot sisältävät paljon julkaisematonta tietoa taiteilijasta. Taitei- lijan henkilöhistoriasta kerrotaan juhlavuonna monin keinoin. Myös yleisö kutsutaan mukaan tiedon jakamiseen ja välittämiseen verkossa ja tapahtumissa. Museon arkistoaineistoja, kuten Gallen-Kallelalle kuuluneita valokuvia, julkaistaan kevään 2015 aikana yleisön käyttöön. Gallen- Kallelan Museon alkuvuodesta avautuvilla uusilla verkkosivuilla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ja löytää entistä helpommin Gallen-Kallelaan liittyvää tietoa. Gallen-Kallelan Museo kutsuu yleisöä mukaan elämyksellisiin kohtaamisiin ja tutustumaan Gallen-Kallelaan vaikkapa Tarvaspään savusaunassa lämmitellen, taidetatuointeja ihmetellen, konsertteja kuunnellen tai draamaopastukselle osallistuen. Tervetuloa viettämään kanssamme upeaa juhlavuotta taiteen ja ystävyyden merkeissä! Nähdään Espoossa ja Tuusulanjärven tuntumassa! Nikolai Roerich, Järvi Himalajalla, 1937. Kuva: Idän museo, Moskova Akseli Gallen-Kallela Jusélius-mausoleumin seinämaalauksia maalaamassa 1903. Kuva: Gallen-Kallelan Museo 5

Pekka Halonen ja luonnon loppumaton lumo Katsoppas tuota lahdelmaa! Aamulla esiintyy se minulle toisenlaisena kuin päivällä tai illalla riippuen valaistuksesta. Kun olen jättänyt sen keväällä ja saavun syksyllä, näen sen aivan uutena ja herättää se minussa aivan toiset aiheet taideluomiin. Teksti: Niina Lahtinen, Tuusulan taidemuseo Pekka Halonen, Talvipäivä metsässä 1923, Pekka Halosen seura. Kuva: Museokuva Luonto toimi Pekka Haloselle tärkeänä inspiraation lähteenä läpi koko hänen taiteellisen uransa. Se edusti hänelle jotain ikuista ja pyhää pysyvyyttä muuttuvassa maailmassa ja oli hänen taiteessaan aina vahvasti läsnä. Luonnon kiertokulku ja muodonmuutos vuoden- tai vuorokaudenaikojen mukaan kiehtoivat Halosta. Järvi ja niemi taiteilijan Louvre Vuonna 1902 valmistunut koti Tuusulanjärven rannalla tarjosi Haloselle aitiopaikan vuodenaikojen seuraamiseen. Hän oli muuttanut perheineen Tuusulaan jo vuonna 1898, mutta pari vuotta myöhemmin löysi maalausretkellään järven rannalta kallioisen niemen, johon ihastui. Hirsisen ateljeekodin rakennustyöt aloitettiin tällä niemellä vuonna 1900. Uuden talon ulkomuoto ja sijainti vastasivat ajan kansallisromanttisia ihanteita perinteiseen tyyliin rakennetusta erämaa-ateljeesta, missä taiteilija saattoi asua lähellä turmeltumatonta suomalaista luontoa ja kansaa. Halosenniemi ja Tuusulanjärven ympäristö tarjosivat Haloselle loputtomasti aihepiirejä: Tältä pieneltä huvilapalstaltani olen parinkymmenenviiden vuoden aikana saanut aiheet keskimäärin 30:lle maalaukselleni vuodessa enkä vielä ole kahta samanlaista taulua maalannut. Erityisesti järvi eri vuodenaikoina päätyi monen maalauksen aiheeksi. Kevättalvi ja järven pinnalla sulava jää olivat usein toistuva teema Halosen teoksissa. Myös rantakalliot ja rannan tuntumassa kasvavat puut viehättivät taiteilijaa maalauksesta toiseen. Kuuluisassa vertauksessaan hän rinnastaa kotioveltaan alkavan luonnon Louvreen, joka tarjoaa hänelle mitä hienoimpia taideaarteita. Lumisen luonnon runoilija Lapinlahtelaisesta talonpoikaisperheestä kotoisin oleva Halonen sai kasvaa lähellä sisämaan laajoja erämaita ja hengittää raitista havumetsäin ilmaa, niin kuin hän itse asian ilmaisi. Näitä elementtejä hän kaipasi myös oleskellessaan Euroopan suurkaupungeissa. Luonnon puhtauden ja koskemattomuuden vaaliminen sai hänet vastustamaan modernin aikakauden ilmiöitä, kuten teollistumista ja erityisesti tehostuvaa metsäteollisuutta. Ihmisen ja luonnon harmoninen yhteiselo oli Haloselle ihanne, jota hän pyrki omassa elämässään toteuttamaan. Luonto tarjosi Haloselle pysähdyttäviä esteettisiä elämyksiä. Suomalaisen talvisen maiseman tulkkina tunnettu Halonen näki erityisesti lumisissa puissa ja metsässä ornamentiikkaa, jonka pyrki vangitsemaan teoksiinsa. Talviset maisemat koettiin 1890- luvun Suomessa erityisen kansallisiksi aiheiksi ja niitä maalasivat Pekka Halosen lisäksi muutkin kansallismielisesti suuntautuneet taiteilijat. Halonen maalasi talvimaalauksensa usein naturalismin oppien mukaisesti alusta loppuun ulkona, kovassakin pakkasessa, mikä toi hänen työskentelyynsä sankarillisia sävyjä. Hän suhtautui halveksuvasti ikkunasta maalaajiin. Suomalaisen luonnon ylevä kuvaaminen oli 1800 1900-lukujen taitteessa yleistä kotimaisten taiteilijoiden keskuudessa, mutta Pekka Halosen luontosuhde oli muihin kultakauden taiteilijoihin verrattuna poikkeuksellinen. Hän kuvasi maalauksissaan luontoa usein läheltä, aivan sen keskeltä, eikä etäisenä korkealta avautuvana näköalamaisemana, niin kuin oli tyypillistä ajan maisemataiteelle. Tämä seikka tuo havainnollisesti esiin Halosen hyvin henkilökohtaisen ja läheisen yhteyden luontoon. Jo aikalaiskritiikeissä häntä kutsuttiin muun muassa luonnon runoilijaksi. Tältä pieneltä huvilapalstaltani olen parinkymmenenviiden vuoden aikana saanut aiheet keskimäärin 30:lle maalaukselleni vuodessa enkä vielä ole kahta samanlaista taulua maalannut. 6 Halosen tiivis luontosuhde on peruja hänen äidiltään Wilhelmiina Haloselta, joka opetti lapsilleen luonnon syvää kunnioittamista. Halosen luontokuvauksia nähdään Halosenniemen kesänäyttelyssä Luonnolyyrikko Pekka Halonen 150 vuotta. Pekka Halonen, Omakuva, 1890-l., Halosenniemen museo. Kuva: Museokuva

Kirsti Manninen esittelee KULTAKAUDEN MUUSAT Akseli Gallen-Kallela, Väinämöisen lähtö, 1896 1906, Hämeenlinnan Taidemuseo/ Viipuri-säätiö talletus. Kuva: Gallen-Kallelan Museo/Jukka Paavola Teksti: Johanna Rinta-aho, Tuusulan taidemuseo, Halosenniemi Terve mieheen! Olen teksteissäni käsitellyt eri yhteiskuntaluokan ja eri aikakausien naisia. Aino Sibeliukseen ja sitä kautta myös Maija Haloseen tutustuin, kun tein Lapsenpiikaromaania, kertoo Kirsti Manninen. Kirsti Mannisen ja hänen kirjailijapersoonansa Enni Mustosen tuntevat lähes kaikki. Muun muassa Hovimäen, Kotikadun ja Kansan miehen käsikirjoittajan töitä on katsottu useimmissa Suomen kodeissa. Joku saattaa muistaa myös yhdessä Jouko Raivion kanssa kirjoitetut historialliset dekkarit. Niiden sankari ylioppilas Calonius nimittäin seikkaili myös Tuusulassa ja Aleksis Kiven hautajaisissa kirjassa Stenvallin tapaus. Manninen on siis kirjoittanut tekstejä äärestä laitaan, mutta aina taustalla on aktiivinen tutkimustyö. Manninen tuntee kohteensa ja siihen liittyvän aikakauden historian. Nämä taiteilijoiden puolisot, jotka asettuivat kaikilla kyvyillään tukemaan miehensä taiteellista työtä, ovat kiinnostavia. Viime vuonna tein Jokelanseudun Latoteatteriimme Aino Sibeliuksesta näytelmän. Näytelmän näki kesän aikana yli 1600 katsojaa. Ensi kesänä aiheena on Maija Halonen, jonka elämästä ja työstä Kirsti Manninen Kuva: Otava, Pertti Nisonen kertovaa näytelmää työstän nyt, kertoo Manninen. Nämä taiteilijoiden puolisot ja muusat järjestivät arkensa ja elämänsä miehensä työn ehdoilla. He tukivat ja kannustivat. Samalla he kasvattivat ison perheen, pitivät huolen taloudesta ja paljolti myös kodin ilmapiiristä, pohtii Manninen. Taiteilijoiden vaimoilla oli moninaiset roolit, paljon taitoja ja luovaa lahjakkuutta. Aino Sibelius suunnitteli kotiinsa tekstiileitä, huonekaluja ja Ainolan saunarakennuksenkin. Mary Gallénin kerrotaan toimineen Aino-triptyykissä paitsi Ainona välillä Väinämöisenkin mallina. Sammon taonta -maalausta tehtäessä hän oli puvustaja ja lavastaja. Mary osallistui monin tavoin monialaisen miehensä töihin: hän muun muassa värjäsi lankoja ja kankaita, ompeli perheen ja mallien vaatteet, kutoi sisustustekstiilejä ja opetteli kultausta ja kipsinvalantaa. Perheen ja kaiken muun ohella Marylla oli aikaa myös musiikille. Kalelassa Axelin maalaukset syntyivät usein musiikin säestyksellä. Maija Halonen oli saanut pianistin koulutuksen. Hänkin sai soittaa miehelleen tämän maalatessa. Silloin maalaustyö sujui ja Maija sai käyttää koulutustaan, kuvailee Kirsti Manninen. Maija Halonen oli koulutettu ja kielitaitoinen nainen. Hän toi oman osuu tensa perheen talouteen suomentamalla kirjallisuutta. Vuonna 1899 Maija Halonen suomensi Ellen Keyn artikkelikokoelman Kauneus kodeissa. Kultakauden taiteilijat nuorine perheineen elivät juuri tuolloin kiihkeintä kodin suunnittelu- ja rakennusvaihetta. On hauska ajatella, että teosta varmaan luettiin myös muissa Tuusulan muuttavissa taiteilijaperheissä. Halosten perheeseen syntyi kaikkiaan kahdeksan lasta. Aino Sibelius kasvatti viisi tytärtä aikuisiksi. Gallénien perheeseen syntyi kolme lasta, mutta esikoinen Impi Marjatta kuoli vain muutaman vuoden ikäisenä. Taiteilijaperheiden lapset kävivät pitkään kotikoulua, jonka järjestäminen oli sekin perheenäitien vastuulla. Puutarhanhoito oli asia, joka yhdisti Aino Sibeliusta ja Maija Halosta. Se oli osa sitä yksinkertaisen elämän ihannetta, mikä oli tuonut perheet maaseudulle. Myös perheen talouden kannalta oli tärkeää, että oma maa tuotti mahdollisimman paljon syötävää. Taiteilijapuolisot osasivat kyllä antaa arvoa myös puutarhan kauneudelle, kukkaistutuksille ja ruusupensaille. Ja hauska on ajatella, että nämä taiteilijakodit ovat kuitenkin ennen kaikkea naisten koteja, naisten kädenjälki näkyy Ainolan ja Halosenniemen sisustuksessa ja tunnelmassa monella tavalla, toteaa Kirsti Manninen. kotimaan kansaa ja luontoa. Karjalasta Suomen taiteen nousuun maailmalla. lähdettiin joukolla etsimään alkuperäistä Kumpikin halusi kehittyä taiteessaan. Samana vuonna syntyneistä Akseli kansaa. Toisin kuin monet muut ajan taiteilijat, Gallen-Kallelasta ja Pekka Halosesta Gallén ja Halonen huolimatta heidän Taiteen pitää uusiutua tuli toisilleen läheiset ystävät. Heitä erilaisista kasvutaustoistaan olivat sinut yhdisti taide, mutta myös hengenheimolaisuus maaseutuväestön kanssa. Säätyläisper- Radikaalimpi, tulisieluinen Akseli Gallenvälisestä monessa asiassa. Heidän heenpoika Gallén oli jo nuorena Tyrväällä Kallela haki uusiutumista muun muassa kirjeenvaihdostaan voi havaita viettänyt aikaa kotinsa, Jaatsin tilan, renkien matkustamalla Afrikkaan ja Amerikkaan. lämpimän toveruuden, lähes veljeyden. ja työntekijöiden kanssa oppien heiltä Hän oli aremmalle ja vakaamielisemmälle Kirjeissä purkautui toiselle suuret muun muassa suomenkielen. Maalausmatkoillaan Pekka Haloselle eräänlainen esikuva. ilonaiheet, pienet huolet tai synkät Gallén asui syöden, saunoen ja Halonen kääntyi usein Gallénin puoleen, surut, mutta ennen kaikkea vahva, ystävystyen malliensa kanssa. Pekka Halonen jos taide ei ottanut syntyäkseen. Minä tar- toista innoittava kannustus ja tuki. puolestaan oli itse lähtöisin talonpoivitsen Sinua, mutta Sinä et tarvitse minua. kaisista oloista ja täten tunsi hyvin kansan Minulla on opittavaa Sinulta, Sinulla ei, ja sen tavat. Kumpikin taiteilija ihaili ja kirjoittaa Halonen vuosisadan lopussa. Halonen Gallénille: Minulla on tullut suuri halu nähdä taas sinun töitäsi, varsinkin ikävöin koskimaisemaa, Ettonetta, Erkon potrettia ja useita, jotka ovat jättäneet minuun ikuisesti pysyvän jäljen. Ja Gallén puolestaan Haloselle: Voi Halonen veli, sinä kyllä arvosti kansaa. Taiteilijoita innoitti suomalainen maisema. Turmeltumaton luonto, erämaat, kosken kuohut tai metsät lumisine peitteineen ovat usein maisemamaalausten aiheina. Varhaisista talvimaisemista löytyy paljon yhteneväisyyksiä. Taiteilijapersoonallisuuksien Halonen oli kuitenkin ensimmäisten joukossa siirtymässä puhtaan väripaletin käyttöön 1910-luvulla. Hän kirjoittaa Gallen- Kallelalle: "Alkukesä meni Pariisissa ja lopun kesää olen ollut täällä kotona. Sama se näkyy olevan opetella maalaamaan missä tahansa. Ja siihen opetteluun se meneekin Kirjailija Kirsti Mannisen luennon aiheena ovat Kultakauden muusat - Aino Sibelius, Maija Halonen ja Mary Gallén Naistenpäivänä 8.3.2015 kello 14.00 Halosenniemessä tiedät, mikä taide on! Syöden ja saunoen kehittyessä heidän omat tulkintansa kehittyivät ja taiteelliset tiet erkaantuivat omaan suuntansa. Kuitenkin tämä lyhyt ikä. Siitä levottomuus. Väri ei tottele! Väri ei elä! Ja jos se näyttää joskus vähän elävän, niin se lakastuu ja kuolee pois. Lisää Halosenniemen luentoja tämän lehden tapahtumakalenterissa. heidän taidekäsityksensä lähtivät samalta Ei ole kangasta, joka antaisi täyden arvon 8 Kansallisuushengen ollessa voimakkaimmillaan 1890-luvulla taiteilijat kuvasivat pohjalta. Kumpikin sai Pariisissa opiskellessaan samoja vaikutteita. Kumpikin uskoi väreille, eikä ole värejä jotka eivät tappelisi keskenänsä ja söisi toisiansa." Maija Halonen Halosenniemen ruokasalissa vuonna 1937. 9

KOTI- KONSERTTEJA HALOSEN- NIEMESSÄ ÄITIENPÄIVÄNÄ LAULETAAN RYKMENTINPUISTOSSA Kuva: Tarja Kärkkäinen Taulun takana Ammattinäyttelijöistä koottu teatteriryhmä Dramat syventyy Pekka Halosen maalauksiin ja tutkii näytellen, mitä tauluissa tapahtuu. Tai mitä niissä voisi tapahtua. Erinäiset kysymykset innostavat tutkailemaan Pekka Halosen maalaamia tauluja uusin silmin ja pohtimaan vastauksia. Mitä tässä ajetaan takaa? Mikä idea on tämän taulun takana? Mitä taiteilija mietti maalatessaan? Mistä maalaus kertoo? Mitä maalaus kertoo? Mitä tapahtuu kuvan ulkopuolella? Mitä mallit miettivät? Miksi juuri he olivat malleina? Keitä he ovat? Millaisia he ovat? Mikä on katsojan ajatus tämän taulun äärellä? Mitä kaikkea katsoja kokee taulun nähdessään? Taulun takana -produktiossa näyttelijät heittäytyvät maalausten tilanteisiin ja tunnelmiin taiteilijan omassa ateljeessa. He esittävät todennäköisiä tulkintoja ja mielikuvituksen matkassa kehiteltyjä kuvitelmia maalauksista. Esityksessä nähdään näyttämöllisiä tulkintoja kolmesta Halosen eri teoksesta, kaksi kustakin taulusta. Esityksen on käsikirjoittanut ja ohjannut Tiina Häkkinen. Sopraano Taina Piira ja pianisti Janne Hovi esiintyvät SHG 150-juhlavuoden aikana useammassakin tilaisuudessa. Tuusulalainen muusikkopariskunta Piira-Hovi tulee esiintymään ja isännöimään juhlavuoden Halosenniemen konsertteja. Kansainvälisenä museopäivänä 18.5. he tarjoilevat muusiikillisia makupaloja tulevista konserteista ja Eino Leinon päivänä 6.7. he laulavat ja laulattavat tuttuja ja vähän tuntemattomampiakin sävellyksiä Leinon teksteihin. Syksyllä on vuorossa neljän konsertin sarja, joka alkaa Pekka Halosen 150-vuotissyntymäpäivänä 23.9. teemalla "Tämän taulun haluaisin laulaa". Sarjan toisessa konsertissa pääosassa on kantele, kolmannessa konsertissa vieraaksi on saatu kansanmusiikkiyhtye Värttinä ja sarjan päättää joulukonsertti ensimmäisenä adventtina 29.11. Tarkemmat konserttiajat ja lipputiedot löytyvät tämän lehden tapahtumakalenterista. Taina Piira on laulanut mm. kaikkien suurimpien suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina ja ollut kiinnitettynä sekä Suomen Kansallisoopperaan että Frankfurt am Mainin oopperaan. Klassisen ohjelmiston lisäksi hän on tehnyt kaksi suurta viihteellisempää kiertuetta Seppo Hovin johdolla. Taina Piira on myös kantaesittänyt useamman suomalaisen säveltäjän musiikkia mm. Aulis Sallisen, Tuomas Kantelisen ja Antti Nissilän teoksia. Janne Hovi on tunnettu monipuolisesta musiikillisesta osaamisestaan. Hän on yhtä kotonaan klassisessa musiikissa kuin jazzissa. Janne Hovi on esiintynyt lukuisten Suomen ykkösketjun laulajien kanssa, heistä mainittakoon mm. Jaakko Ryhänen, Jorma Hynninen ja Johanna Rusanen-Kartano. Jannen pianismia on kuultu viimeaikoina usein myös Antti Sarpilan swing-yhtyeessä. Kuva: Milka Mustonen Toukokuun toisena sunnuntaina Rykmentinpuistossa juhlitaan vuosisadan vaihteen hengessä laulaen, leikkien, herkutellen ja yhdessäolosta nauttien! Lapsikuoro virittää keväisen tervehdyksensä äideille ja toistakymmentä alueen kuoroa kokoontuu yhdessä laulamaan sekä Sibeliuksen säveltämiä että hänen aikanaan kuultuja lauluja. Luvassa on myös koko juhlayleisön laulattamista suurkuoron johtajan, professori ja kapellimestari Markus Lehtisen toimesta. JUTUSTELUA MARKUS LEHTISEN KANSSA Mikä on tuntumasi Tuusulaan, kauanko olet asunut täällä? Muutin Tuusulaan reilut 15 vuotta sitten. Tuusula on upea kunta asua, täällä on riittävästi tilaa ajatuksille ja raitista ilmaa hengittää. Seudulle on ominaista vahva kulttuurin, historian ja perinteen läsnäolo, jota me kaikki perheenjäsenet arvostamme. Perheen lapsille Hyrylä on aktiivisen taajaman ja vanhan kirkonkylätunnelman hieno yhdistelmä, missä on turvallista liikkua. Hyrylän kokoisessa taajamassa on ollut helppo tutustua ihmisiin. Mielenkiintosi kohteet musiikin lisäksi? Kotitalomme on yli 80 vuotta vanha hirsirakennus, jonka kuntoa vaalimme. Valoisien vuodenaikojen ja kasvukauden aikana suurehkon pihapiirin ja puutarhan hoito on mukava vastapaino kapellimestarin ja professorin työlleni. Koko perheemme pitää hyvästä ruoasta ja ruoanlaitto on yhteinen harrastuksemme. Minkälaisia ajatuksia juhlavuotemme sankarit sinussa herättää? Me tuusulalaiset ja järvenpääläiset emme ehkä ymmärrä, kuinka suuri aarteisto meillä on hallussamme Sibeliuksen ja Halosen perinteen vaalimisessa ja upeiden luovuuden maisemien säilyttämisessä. Heidän nimiensä hyödyntämisessä olisi meillä varmasti vielä paljon enemmänkin mahdollisuuksia. On hienoa olla tuusulalainen vuonna 2015! Lopuksi vielä Markuksen tervehdys tuusulalaisille: "Laululla on merkillinen voima. Laulussa koemme kaipauksen, rakkauden, muistot ja toivon sekä kaikki muut mahdolliset tunteet. Laulaessa jokaisesta meistä paljastuu jotain hyvin henkilökohtaista, aitoa ja ainutkertaista. Laulaessamme olemme auki, hengitämme tietoisesti ja olemme fyysisesti läsnä. Yhdessä laulamisen voimalla on muokattu kansakuntien mielipiteitä, liikuteltu suuria massoja, tehty vallankumouksiakin. Ensi toukokuussa äitienpäivänä Tuusulan Ääni kajahtaa mahtavana ja hehkuvana. Tuskin maltan odottaa sitä hetkeä; Hyrylän varuskunnan vanha männikkömetsä kaikaa kun laulumme raikaa! Tapaamme pian!" Rykmentinpuisto raikaa äitienpäivän laulujuhla 10.5.2015 klo 15 17 Rykmentinpuisto Tapahtumaan osallistuvat seuraava keskiuusmaalaiset kuorot: Canzonetta Nova, Järvenpään Kamarikuoro, Järvenpää Naislaulajat Ainottaret, Kamarikuoro Oremus, Kellokosken Kappelikuoro, Keravan Karjalakuoro, Naiskuoro Aiolis, Naiskuoro Tuulahdus, Tuuslaulajat, Tuusulan kirkkokuoro, Tuusulan Mieslaulajat, Tuusulan seurakunnan lapsikuoro, Viihdekuoro Essut. Markus Lehtinen toimii oopperakoulutuksen professorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa sekä kapellimestarina kansainvälisesti. Hän on ollut vakituisesti kiinnitettynä Tanskan Kuninkaalliseen Oopperaan, Suomen Kansallisoopperaan, toiminut Jyväskylä Sinfonian ylikapellimestarina ja Malmön Sinfoniaorkesterin päävierailijana. Hampurin Valtionoopperassa Lehtinen on vieraillut vuosittain yli 20 vuoden ajan, hän on johtanut myös useita produktioita Tukholman Kuninkaallisessa Oopperassa, Deutsche Oper Berliinissä, Baijerin Valtionoopperassa ja Wienin Valtionoopperassa. Lehtinen on vieraillut useiden muiden Euroopan maiden lisäksi Yhdysvalloissa ja Japanissa. Hän on johtanut kuusi ensi-iltaa Savonlinnan Oopperajuhlilla, ja hänet nimitettiin vuonna 2005 Oopperajuhlien Vuoden Taiteilijaksi. Koulutuksensa hän on saanut Sibelius-Akatemiassa opettajinaan Jorma Panula (orkesterinjohto), Einojuhani Rautavaara ja Aulis Sallinen (sävellys) sekä Meri Louhos (piano). TAULUN TAKANA draamallisia tulkintoja Pekka Halosen maalauksista Esitykset Halosenniemen ateljeessa: la 6.6., 22.7. ja 29.8. klo 18. Liput ja lisätiedot: www.halosenniemi.fi 10 11

Taiteilijakoti Erkkola juhlavuoden näyttämönä Sateenvarjojen leikki Ainoani! Erkkolassa 4.10. Kuva: Dmitri Zudov Vuoden 2015 Tuusulan kunnan tapahtumatoiminnasta suuri osa sijoittuu Rantatien varrelle syntymäpäiväsankari Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemeen. Rantatien varrella sijaitsee myös toinen Tuusulan kunnan omistuksessa oleva taiteilijakoti. Tunnelmallinen Taiteilijakoti Erkkola toimii näyttämönä monenlaisille tapahtumille sisällöltään vaihtelevat klubi-illat ja konsertit ovat vakiinnuttaneet toimintansa Erkkolassa viimeisten kuuden vuoden aikana. Rantatie-kvartetin juhlakonsertti 19.4. Kuva: Lauri Oino Tangon taikaa Erkkolassa 15.2. Kuva: Piiu Korhonen tilatut melodraamat lausujalle ja pianolle kontrasteinaan Jean Sibeliuksen kolme melodraamaa konserttiprojektia varten suomennettuina. Säveltäjät Minna Leinonen, Ilkka von Boehm ja Esa Ylivaara saavat kukin sävellettäväkseen Juhani Ahon Yksinromaanista muotoillun kohtauksen. Tekstit on melodraamakäyttöön sovittanut kustannustoimittaja Suvi Nuotio. Illassa esiintyvät: Maria Suokas, piano / Tuukka Vasama, lausunta ja FT Riikka Rossi, teosesittely. Lisää Erkkolan tapahtumia tämän lehden tapahtumakalenterissa. Maailmalla matkustava on saattanut nähdä sateenvarjoista rakennettuja teoksia, ja nyt varjot saapuvat myös Halosenniemeen. Kesällä 2015 kävijä voi löytää Halosten puutarhasta kuvataiteilija Tero Annanollin yhteisötaideteoksen Sateenvarjojen leikki. Olennaista teoksessa on sen tekoprosessi, johon pääsee kuka tahansa osallistumaan. Yleisö kutsutaan mukaan myös sateenvarjojen keruutalkoisiin, joka sekin on yksi osallistumisen keinoista. Taiteilija Tero Annanolli rakentaa Halosenniemen haapojen väliin sateenvarjoista katoksen, jota hän nimittää Pääsateeksi. Materiaalina ovat kierrätyssateenvarjot, joihin kiinnitetyt led-valaisimet tuovat illan hämärtyessä puutarhamaista tunnelmaa. Yhteisötaideteos-käsite on vakiintunut käyttöön 1990-luvun lopulla. Yleisö on yhteisötaiteessa ensiarvoisen tärkeä, sillä ilman sitä teos ei edes valmistuisi. Taiteilijan tehtävänä on luoda raamit tai leikkikehä, jonka puitteissa teos syntyy. Hän määrittelee paikan ja välineet ja ohjaa etenemistä, mutta ei voi hallita kaikkea. Teos syntyy vuorovaikutuksessa yleisön kanssa. Täysin varma ei voi olla, millainen siitä tulee. Sattuma on teoksen voimavara ja sitä kautta se pysyy elävänä, kertoo kuvaitaiteilija Annanolli yleisön roolista yhteisötaiteessa. Idea Sateenvarjojen leikki -teokseen syntyi vuonna 2012, kun Annanolli kävi Venetsian biennaalissa. Oli lokakuu ja silloin oli paljon rankkasateita. Sateenvarjojen myyjiä oli kaikkialla ja turistit ostivat sateenvarjoja. Sateen jälkeen varjot heitettiin roskapönttöihin. Silloin tuli mieleeni, että eikö niitä voisi käyttää johonkin, kertoo Annanolli idean synnystä ja jatkaa: Sitten mieleeni tuli aurinko. Eikö sateenvarjoista voisi tehdä palatsin sisäpihalle katosta, jota suojaisi päivällä auringon paahteelta ja joka olisi illalla katoksena esiintyville musisoijille? Illalla Venetsiassa on myös pimeää. Sateenvarjoihin voisi kiinnittää valoja ja niissä hyödynnettäisiin uusiutuvaa aurinkoenergiaa. Tuusulan kulttuuri- ja museotoimenjohtaja esitti teosta tilatessaan Annanollille toivomuksen, että Halosenniemeen juhlavuonna tehtävä yhteisöllinen nykytaideteos huomioisi myös Tuusulanjärven. Vesielementti teokseen tuli siis järvestä ja johti sateenvarjoihin. Pekka Halonen myös maalasi usein päivänvarjon alla. Halosen puutarhamaalauksissa oli 1910-luvulla kirkkaita värejä, ja puutarha oli täynnä elämää ja kuhinaa. Yhteisötaideteokseen tulee sateenvarjoja kaikissa väreissä niin kuin taiteilijan paletissa. Annanollin toive onkin, että sateenvarjojen alla järjestettäisiin erilaisia tapahtumia. Teoksessa on myös kierrätyksellä suuri rooli. Pyrin aina ottamaan kierrätyksen mukaan yhteisötaideteoksissani. Jonkun roska tai jäte voidaan nähdä toisessa ympäristössä uudella tavalla. Ei jätteenä vaan visuaalisena, kauniina. Käytetty sateenvarjo voi muistuttaa myös eri tilanteista ja ihmisten henkilöhistoria punoutuu teokseen, kuvailee Annanolli. Annanolli valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 2004. Hän toimii tällä hetkellä myös taidepedagogina, taiteilija-kehittäjänä työelämässä sekä taiteen luottamustoimissa. Hänen teoksiaan on useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa kokoelmissa. Teksti: Aino Malminen, Tuusulan taidemuseo Kuvat: Tero Annanolli 12 Sibelius, Halonen ja Gallén näkyvät Erkkolassa paitsi kesänäyttelyssä Karjalan kunnailla erityisesti tapahtumissa. Helmikuussa Erkkolassa saa kantaesityksensä aikamme tuusulalaisen säveltäjän Hanni Autereen teos On the Way and There, joka on tutkielma matkasta itseen ja se on sävelletty kolmelle laulavalle jousisoittajalle, sopraanolle ja lyömäsoittajalle. Säveltäjä on linkittänyt tätä uutta sävellystään mm. Pekka Halosen maalauksiin Talvipäivä 1910, Ensi lumi ja Sarvikalliolta. Esiintyjinä konsertissa ovat Hanni Autere, Tero Pajunen, Lea Pekkala, Aurora Ikävalko ja Abdissa Assefa. Lokakuussa Erkkolan Muusa-klubilla nähdään melodraamakonsertti Ainoani! kiintopisteenä lumoava neiti A. Järnefelt. Vuonna 1890 Suomen kulttuuripiireissäkin kuohui, Juhani Ahon voimakkaan symbolistinen ja ennennäkemättömän uskalias romaani Yksin oli juuri julkaistu. Kirjailijan vastakaiuttomasta rakkaudesta ystävänsä pikkusisareen Aino Järnefeltiin tulevaan Jean Sibeliuksen vaimoon aistillisesti kertova teos herätti laajalti syvää närkästystä, Sibeliuskin järkyttyneenä harkitsi Ahon haastamista kaksintaisteluun. Suomalaista uutta ja vanhaa melodraamataidetta esittelevän konsertin ytimessä ovat kolmelta suomalaiselta nykysäveltäjältä ERKKOLA Runoilija J. H. Erkon taiteilijakoti valmistui vuonna 1902 Tuusulan Rantatien varteen, Aleksis Kiven kuolinmökin viereen. Erkko halusi asua lähellä ihailemansa kirjailijan viimeistä asuinsijaa. Erkkola rakennettiin samalla Antti Halosen johtamalla työporukalla kuin Halosenniemi. Pekka Halonen, jonka omaa taiteilijakotia rakennettiin samaan aikaan, avusti ja antoi neuvoja rakennustoimissa. Taiteilijakoti siirtyi Tuusulan kunnan omistukseen vuoden 2007 alusta. Erkkolan oston mahdollistivat Jane ja Aatos Erkon säätiön lahjoittamat varat. Tavoitteena on J. H. Erkon ja Tuusulan Rantatien taiteilijayhteisön kulttuuriperinnön vaaliminen ja sen muuttaminen aktiiviseksi poikkitaiteelliseksi kulttuuritoiminnaksi. Tuusulan taidemuseon kuvitustaiteen näyttelyt järjestetään Erkkolassa. Osallistu yhteisötaideteoksen rakentamiseen LAHJOITA SATEENVARJO! Lahjoitettu sateenvarjo voi olla iso tai pieni, kirkkaan värinen tai musta, rakas tai kaapin perälle unohtunut, kunhan on ehjä. Sateenvarjojen keräyspisteitä on Halosenniemessä, Erkkolassa, Taidekeskus Kasarmissa, Tuusulan kirjastoissa ja kirjastoautossa sekä Tuusulan kunnantalon neuvonnassa. 13

TAPAHTUMAKALENTERI HALOSENNIEMI 14 Juhlavuosi on kaikkien yhteinen Kun juhlavuotta ryhdyttiin Tuusulan taidemuseossa syksyllä 2013 suunnittelemaan museoalan ammattilaisista ja paikallisista taiteilijoista koostuneessa työryhmässä, nostettiin juhlavuoden kolmen taiteilijan henkilöhistoriasta ja aikakaudesta esiin ennen kaikkea taiteilijoiden ystävyys. Tästä koko juhlavuoden suunnittelun kantavaksi teemaksi nousi luovuus sekä yhdessä tekeminen ja yhdessä juhliminen. Kouluilla ja päiväkodeilla upeita suunnitelmia Ohjelmatyöryhmän suunnittelema ja tuottama ohjelma on vain murto-osa kaikesta ohjelmasta. Jotta juhlavuosi olisi todella kaikkien yhteinen, pyydettiin kunnan yksiköitä suunnittelemaan juhlavuoden ohjelmaa. Juhlavuosi tuleekin näkymään Tuusulan kunnan eri yksiköiden arjessa tiiviisti. Yhdessä tekemisen ja kokemisen ajatus tulee juhlavuotena näkymään erityisesti päiväkotien ja koulujen arjessa. Jokaisella koululla ja päiväkodilla on omat suunnitelmansa miten juhlavuosi näkyy vuoden aikana. Suunnitelmissa on mm. lumiveistoskilpailun järjestämistä, puutarhan hoitoa ja kokkikerhoa Maija Halosen ja Aino Sibeliuksen reseptien ja hyötypuutarhojen hengessä, teemakuukausia, tempauksia Sibeliuksen, Halosen ja Gallénin syntymäpäivien tienoilla sekä useita näyttelyitä. Koulujen ja päiväkotien taidenäyttelyistä kootaan myös yhteisnäyttely kaikkien kuntalaisten katseltavaksi. Juhlavuosi tulee näkymään Tuusulan kunnan museoiden ja koulujen lisäksi myös liikuntapaikoilla. Myös nuorisopalveluilla on nuorten kanssa oma suunnitelmansa tempaukseen kesän kynnyksellä. Kunnan lisäksi juhlavuosiohjelmaa toteuttavat useat kulttuuri- ja kotiseutuyhdistykset sekä paikalliset yrittäjät. Tuusulassa on edelleen tiiviitä taiteilijayhteisöjä Tuusulan kulttuuri- ja museotoimen johtajan kokoamassa ohjelmatyöryhmässä oli mukana museoalan ammattilaisten lisäksi paikallisia muusikoita ja ohjelmatuottajia. Tuusulassa asuu edelleen paljon eri alojen taiteilijoita, ja taiteilijayhteisöjä on alueella yhä tänäkin päivänä. Ohjelmatyöryhmässä tehtiin paljon yhteistä ideointia ja suunnittelua. Yhdessä tekemistä korostavat erityisesti tapahtumat, joiden toteuttamiseen kaikki voivat osallistua. Näistä yksi esimerkki on Halosenniemen puutarhaan kesällä nouseva yhteisötaideteos Sateenvarjojen leikki. Sateenvarjoja kerätään kesäkuun alkuun saakka mm. Tuusulan kirjastoissa ja Erkkolassa sekä Halosenniemessä. Tule mukaan tekemään ja kokemaan! Vuosi 2015 on tämän lehden ilmestyessä vasta aluillaan. Miten sinä haluaisit olla mukana juhlavuoden toteutuksessa? Kenties osallistua jo suunniteltuun ohjelmaan; tuoda sateenvarjosi keräykseen, neuloa sukkia Halosenniemen hengessä tai tulla mukaan laulamaan Rykmentinpuistoon? Tai järjestää ihan omaa ja uutta ohjelmaa; kokeilla vuosisadan vaihteen reseptejä Ravintolapäivänä omassa kahvilassasi, tutustua Halosenniemeen ja Ainolaan ystäväporukan yhteisellä pyöräretkellä vain mielikuvitus on rajana! Ohjelmaan ja juhlavuoden sankareihin pääsee tutustumaan verkossa osoitteessa www.tuusula.fi/shg150. Samassa osoitteessa on myös ohjeet kaikille avoimien yleisötapahtumien ilmoittamiseksi tapahtumakalenteriin. Ajatuksia, ideoita ja palautetta juhlavuodesta voi lähettää osoitteeseen kulttuuri@tuusula.fi. Teksti: Taiju Kiesilä, kulttuurituottaja, Tuusulan kulttuuripalvelut Kuvat: Sami Mannerheimo Tuusulan taidemuseo Rantatie, Tuusula p. 09 8718 3466, 09 8718 3465 www.halosenniemi.fi www.facebook.com/halosenniemi Avoinna 1.9. 30.4. ti su 12 17 1.5. 30.8. ti su 11 18 Pääsyliput aikuiset 6 eläkeläiset, opiskelijat 5 lapset (12 18 v.) 2 NÄYTTELYT TERVE MIEHEEN! AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALOSEN VIERAANA 10.2. 24.5. Radikaali oman tiensä kulkija Akseli Gallen- Kallela oli vakaampimieliselle Pekka Haloselle läheinen taiteilijatoveri. Opiskeluvuosien aikana syntynyt ystävyys kesti läpi elämän. Näyttelyssä on esillä molempien taiteilijoiden teoksia nuoruuden kokeiluista aina kypsään taiteilijuuteen. LUONNONLYYRIKKO PEKKA HALONEN 150 VUOTTA 2.6. 30.8. Suomen kultakauden kärkinimiin kuuluva Pekka Halonen tunnetaan upeista maisemistaan, varsinkin hienoista talvimaalauksistaan. Näyttelyssä on esillä luonnonkuvauksia eri aikakausilta, mutta myös varhaiskauden kansankuvauksia, joilla Halonen tuli tunnetuksi. SATEENVARJOJEN LEIKKI TERO ANNANOLLIN YHTEISÖTAIDETEOS HALOSENNIEMEN PUUTARHASSA 2.6. 30.8. Teos rakennetaan pitkin vuotta kerätyistä sateenvarjoista, joiden rakenteeseen kiinnitetään aurinkokennoilla toimivia led-valaisimia. Valaistus luo kesäyön hämyyn ja syksyn pimeyteen puutarhamaista tunnelmaa. Yleisö pääsee ohjatusti jatkamaan teosta. SOINTUJA SIVELTIMELLÄ 8.9. 13.12. Kultakauden taiteilijoille musiikki oli tärkeä inspiraation lähde ja osa elämää. Esillä on musiikkiaiheisia maalauksia kanteleensoitosta aina sävelten siivittäminä maalattuihin luontoaiheisiin metsien huminaan ja koskien kuohuntaan. Taiteilijoina muun muassa Pekka Halonen, Eero Järnefelt ja Akseli Gallen-Kallela. HALOSENNIEMESSÄ TAPAHTUU KESKI-UUDENMAAN TEATTERI: YKSI LAULU YLI MUIDEN su 11.1., 18.1., 25.1. klo 16 ja 18.30 Yksi laulu yli muiden on kertomus Eino Leinon ja Jean Sibeliuksen sähköisestä kohtaamisesta Halosenniemessä vuonna 1925. Rooleissa Heikki Lund (Eino Leino), Ilkka Heiskanen (Jean Sibelius), Markku Hyvönen (Pekka Halonen) ja Mira Kivilä (L. Onerva/äiti). Liput: 26/24/20, lippuvaraukset: 09 2735 4000 ja Lippupiste: www.lippu.fi AKSELI GALLEN-KALLELAN AINO-TRIPTYYKKI la 28.2. klo 14 Kalevalan päivän luennolla museonjohtaja Tuija Wahlroos Gallen-Kallelan Museosta kertoo Akseli Gallen-Kallelan Ainotriptyykistä. Museon pääsymaksu 6/5/2. KULTAKAUDEN MUUSAT -LUENTO su 8.3. klo 14 Kansainvälisen naistenpäivän luennolla kirjailija Kirsti Manninen kertoo Aino Sibeliuksen, Maija Halosen ja Mary Gallénin elämästä. Museon pääsymaksu 6/5/2. AKSELI GALLEN-KALLELA JA PEKKA HALONEN -TEEMAOPASTUS su 26.4. klo 14 Akseli Gallen-Kallelan 150-vuotissyntymäpäivä. Museon pääsymaksu 6/5/2. KANSAINVÄLINEN MUSEOPÄIVÄ HALOSENNIEMESSÄ ma 18.5. Ohjelmassa muun muassa: klo 14 kuraattorikierros. klo 12 ja 15 Musiikillisia makupaloja tarjoilee tuusulalainen taiteilijapariskunta sopraano Taina Piira ja pianisti Janne Hovi. Vapaa pääsy. TAULUN TAKANA DRAAMALLISIA TULKINTOJA PEKKA HALOSEN MAALAUKSISTA la 6.6. ja 29.8. klo 18 Teatteriryhmä Dramat syventyy Pekka Halosen maalauksiin ja tutkii näytellen, mitä tauluissa tapahtuu. Tai mitä niissä voisi tapahtua. Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. Pääsylipun hintaan sisältyy näyttelyyn tutustuminen joko ennen tai jälkeen esityksen. SATEENVARJOJEN LEIKKI -TYÖPAJA HALOSENNIEMEN PUUTARHASSA su 7.6. ja ke 22.7. klo 14 16 Lahjoita halutessasi sateenvarjo ja osallistu yhteisötaideteoksen rakentamiseen! Kuvataiteilija Tero Annanolli ohjaa taideteoksen syntymistä. Työpaja on maksuton. MAALAUSKURSSI HALOSENNIEMESSÄ la su 13. 14.6. klo 11 17 Kurssilla kuvataan Tuusulan kulttuurimaisemia Halosenniemessä. Ulkoilmamaalausta ja -luonnostelua öljy-, akryyli-, pastellitai akvarellitekniikoin henkilökohtaisessa ohjauksessa. Ilmoittautumiset: 7.1.2015 klo 15 alkaen www.tuusula.fi/kansalaisopisto. RINTANI RIEMUSTA PAISUU EINO LEINON RUNOJEN SOOLOJA JA YHTEISLAULUA ma 6.7. klo 15 Leinon runoihin tehtyjä sävellyksiä laulavat ja laulattavat Halosenniemen puutarhassa sopraano Taina Piira ja pianisti Janne Hovi. Tule kuuntelemaan ja laulamaan mukana! Vapaa pääsy. HALOSENNIEMEN KOTIKONSERTTI VIULISTI MAURI SAARIKOSKI JA PIANISTI TERHO MARLO su 19.7. klo 15 Mauri Saarikoski virittää viulunsa Halosenniemen vanhan pianon taajuuksille ja tarjoaa pianisti Terho Marlon kanssa kuultavaksi kuvataiteen kultakaudella kuultua ja soitettua musiikkia myös naapurin Sibeliusta. Museon pääsylippu 6/5/2. TAULUN TAKANA DRAAMALLISIA TULKINTOJA PEKKA HALOSEN MAALAUKSISTA ke 22.7. klo 18 Teatteriryhmä Dramat syventyy Pekka Halosen maalauksiin ja tutkii näytellen, mitä tauluissa tapahtuu. Tai mitä niissä voisi tapahtua. Tuusula-päivän kunniaksi vapaa pääsy! Sitovat ennakkoilmoittautumiset http:/www.lyyti.in/tauluntakana PEKKA HALOSEN SYNTYMÄPÄIVÄ, AVOIMET OVET HALOSENNIEMESSÄ ke 23.9. klo 12 17 15

TAPAHTUMAKALENTERI HALOSENNIEMEN KOTIKONSERTTI: TÄMÄN TAULUN HALUAISIN LAULAA ke 23.9. klo 18 Maalaustaide ja musiikki ovat oivallinen yhdistelmä! Mitkä Pekka Halosen upeat maalaukset muusikot päättävät laulaa ja soittaa? Tule ottamaan selvää! Sopraano Taina Piira, pianisti Janne Hovi. Halosenniemen museo tarjoaa Pekan syntymäpäivänä konsertin ilmaiseksi, sitovat ennakkoilmoittautumiset http://www.lyyti.in/pekkahalonen150 HALOSENNIEMEN KOTIKONSERTTI: KANTELEEN KIELIN HALOSEN VALSSISTA NOVGORODIN HOVIIN su 11.10. klo 18 Monen kansan kanteleet johdattelevat kuulijat kanneltaja Timo Väänäsen käsissä niin Siperian samojedien kuin Novgorodin hovisoittajienkin pariin. Vilhelmiina Halosen valssi ja karjalainen maanitus soivat perinteisesti ja uudesti. Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. HALOSENNIEMEN KOTIKONSERTTI: VÄRTTINÄ su 8.11. klo 15 Kesällä 2014 suomalaisen kansanmusiikin lippulaiva palasi konkreettisesti juurilleen tehdessään runonkeruumatkan rajan taakse Vienan Karjalaan. Tuo matka vaikutti Värttinään ehkäpä enemmän kuin he osasivat arvatakaan. Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. Kuva: A. J. Savolainen HALOSENNIEMEN KOTIKONSERTTI: JOULU SAAPUU PORTIN LUO su 29.11. klo 18 Joulukonsertit kuuluivat Halosenniemen jouluperinteisiin jo taiteilijan elinaikana. Ensimmäinen adventtisunnuntai aloittaa joulunajan nytkin. Lauletaan yhdessä ja kuunnellaan vanhoja tuttuja joululauluja taiteilijapariskunta Piira-Hovin kanssa. Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. Sibelius Goes Public Juhlavuoden pop-up-henkinen musiikillinen airut, Soila Häkkinen ilmestyy viuluineen sinne missä ihmiset ovat; valmiina toteuttamaan sinun toiveesi Sibeliussoittolistalta! Silmät ja korvat kannattaa pitää auki ainakin Matkamessuilla, Kirjastokarnevaaleilla, Rykmentinpuisto raikaa -tapahtumassa ja Tuusula-viikon tapahtumissa. Soila Häkkinen on syntyperäinen tuusulalainen ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston kasvatti. Viime vuosina hän on kiertänyt maailmaa konsertoiden solistina sekä orkesteri- ja kamarimuusikkona mm. Englannissa, Hollannissa ja Amerikassa. Soila valmistui heinäkuussa 2014 Lontoon Royal Academy of Music:ista missä hänelle myönnettiin mm. Belmore Woodgate Award. Kauden 2014 2015 Soila on virkavapaalla Kuopion Kaupunginorkesterista ja työskentelee Vaasan Kaupunginorkesterin vuorottelevana 1. konserttimestarina. Tuusulan yleisen kulttuuritoiminnan vuotuistapahtumat Tuusulan yleisen kulttuuritoimen vuotuistapahtumat säilyvät tarjonnassa myös juhlavuonna ja juhlavuoden teema tuodaan mukaan ohjelmasisältöihin mm. lastenkulttuuriviikoilla, yhdeksäsluokkalaisten K9-kulttuurikortin jakelukiertueella, lasten lomakursseilla, 3.-luokkalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa, kuntalaisten itsenäisyyspäivän juhlassa ja palvelutaloja kiertävissä Saapuvissa konserteissa. Teema näkyy myös Tuusulan Taiteiden Yössä erityisesti Halosenniemen ja Erkkolan ohjelmassa. Eero Järnefelt, Pekka Halonen soittaa kannelta Pariisissa 1891, Mikkelin taidemuseo. Sointuja Siveltimellä ERKKOLA Tuusulan Taidemuseo Rantatie 25, 04301 Tuusula p. 09 8718 3471, 09 8718 3465 www.erkkola.fi www.facebook.com/erkkola Avoinna 1.9. 30.4. ke su klo 12 17 1.5. 31.8. ti su klo 11 18 Pääsyliput aikuiset 5 eläkeläiset, opiskelijat 4 lapset (12 18 v.) 2 NÄYTTELYT JOULUPUKIT 29.11.2014 8.2.2015 Vanhanajan valkopartoja Valistuksen Joulupukki ja Pieni joulupukki -lehtien kuvituksissa. MAIJA KARMA LAPSUUDEN KUVITTAJA 14.2. 19.4.2015 Sodanjälkeisen Suomen lastenkirjallisuuden tärkeimmän kuvittajan tunnelmallisia ja kodikkaita kuvituksia. KARJALAN KUNNAILLA 29.4. 6.9.2015 Karjala-aiheisia kuvituksia ja maalauksia 1800-luvulta 1930-luvulle. Esillä teoksia Eero Järnefeltiltä, Pekka Haloselta, Axel Gallénilta, Rudolf Koivulta ja Martta Wendeliniltä. Martta Wendelin, Maria Ryyminin muotokuva, 1935, yksityiskokoelma. Kuva: Tarja Kärkkäinen ERKKOLASSA TAPAHTUU MUUSA KLUBI: MAAILMAN IHANIN TYTTÖ SUSANNA HAAVISTO, SUVI ISOTALO JA LEA PEKKALA su 25.1. klo 18 Valokuvaaja Miina Savolaisen yhteisöllinen valokuvaprojekti kymmenen lastenkodissa kasvaneen nuoren naisen kanssa synnytti Suomen myydyimmän kuvakirjan. Tuon kirjan sivuilta aukeavat kuvat kertoivat vahvoja tarinoita näyttelijä, laulaja, tekstintekijä Susanna Haavistolle ja pian kukin kirjan tytöistä sai säveltäjä Suvi Isotalon toimesta oman laulunsa. Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. TANGON TAIKAA su 15.2. klo 17 ja 19 Tunnelmia ovat luomassa Angelika Klas ja Hannu Lehtonen Liput 20, ennakkovaraukset p. 040 526 2707 tai piiu.korhonen@multisoft.fi SUOMALAISEN SIELUN METSÄPOLKUJA SÄVELIN su 22.2. klo 18 Hanni Auteren säveltämän On the Way and There -teoksen kantaesitys. Aurora Ikävalko, Hanni Autere, Tero Pajunen, Lea Pekkala ja Abdissa Assefa. Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. J. H. KLUBI: TAITEILIJAPARISKUNTA TAITEILIJAKODISSA ti 3.3. klo 19 Vieraina Kati ja Jari Tervo. Vapaa pääsy. Kuvat: Veikko Somerpuro PRIMADONNAT OPERETTIEN, OOPPEROIDEN JA TANGOJEN KIEHTOVAT NAISHAHMOT su 22.3. klo 17 Sopraano Emilia Vesalainen, pianisti Esa Ylönen Liput 18, ennakkovaraukset p. 040 526 2707 tai piiu.korhonen@multisoft.fi RANTATIE-KVARTETTI JANNEN JOUSISOINNIN JUURILLA SIBELIUS 150 VUOTTA su 19.4. klo 15 ja 18 Rantatie-kvartetti: Kreeta-Maria Kentala, 1. viulu / Siiri Virkkala, 2. viulu /Jouko Mansnerus, alttoviulu /Lea Pekkala, sello. Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. ERKKOLAN LAULANTAI Gallénin hengessä la 9.5. klo 18 Laulaja Kaija Nuoranne ja pianisti Janne Hovi. Liput 15, ennakkovaraukset p. 040 526 2707 tai piiu.korhonen@multisoft.fi KANSAINVÄLINEN MUSEOPÄIVÄ ERKKOLASSA ma 18.5. klo 14 kuraattorikierros Vapaa pääsy. ILTAPÄIVÄ ERKKOLASSA RANTATIE-KVARTETTI su 20.9. klo 18 su 25.10. klo 18 su 22.11.klo 18 Liput: 15, ennakkovaraukset p. 040 544 9207 tai sellolea@gmail.com RANTATIEN TUNNELMIA ERKKOLASSA to 1.10. klo 18 Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaskonsertti Vapaa pääsy. Lisätietoja www.kum.fi MUUSA KLUBI: AINOANI! KIINTOPISTEENÄ LUMOAVA NEITI A. JÄRNEFELT KUVA su 4.10. su klo 18 Kolme Sibeliuksen suomennettua melodraamaa ja kolme aikamme säveltäjien Juhani Ahon Yksin-romaanin kohtauksiin rakennettua teosta. Maria Suokas, piano / Tuukka Vasama, lausunta / FT Riikka Rossi, teosesittely Liput 10. Ennakkomyynti alkaa kuukautta ennen tapahtumaa Halosenniemessä ja Erkkolassa. JYRKI ANTTILA TUNNELMOI ERKKOLASSA la 31.10. klo 17 ja 19 Säestäjänä Maija Anttila. Liput 20, ennakkovaraukset p. 040 526 2707 tai piiu.korhonen@multisoft.fi Halonen on oikein Erikin lemmitty ja soittaa niin ihmeen kauniisti kannelta. Hän on talonpojanpoika Lapinlahdelta ja on oppinut äidiltään kannelta soittamaan ja soittaa niin runollisesti ja stämningillä niitä ikivanhoja Kalevanaikuisia melodiijoja. Meillä on usein toti-iltamia jolloin Halonen ilmestyy kannel kainalossaan ja Erik sitten säestää kitarrilla muutamia vanhanaikuisia polkkia ja valssia. Saimi Järnefelt Pariisi 7.p. helmik. 1891 Sointuja siveltimellä -näyttelyyn tulee esille musiikkiaiheisia maalauksia aina kanteleensoitosta sävelten siivittäminä maalattuihin luontoaiheisiin met- MESTAREIDEN JALANJÄLJILLÄ SIBELIUS 150 VUOTTA ti 8.12. avoimet ovet Halosenniemessä sien huminaan ja koskien kuohuntaan. Halosen taiteen ohella teoksia on esillä myös NUOREN SUOMEN NAISET 16.9.2015 10.1.2016 Naistaiteilijoiden kuvituksia Nuoren Suomen albumeihin 1890-luvulta alkaen. ke 25.3. klo 18 Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaskonsertti Vapaa pääsy, lisätietoja: www.kum.fi JOULUN VIETTOON SINGEREIDEN KANSSA la 19.12. klo 17 ja 19 Liput 20, ennakkovaraukset p. 040 526 2707 tai piiu.korhonen@multisoft.fi 16 muilta kultakauden taiteilijoilta, kuten Eero Järnefeltiltä ja Akseli Gallen-Kallelalta. 17 TAPAHTUMAKALENTERI

JUHLAVUODEN TAPAHTUMIA TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU-MAALISKUU TAITEILIJAKODIT HALOSENNIEMI, AINOLA JA TARVASPÄÄ MUKANA MATKAMESSUILLA 16. 18.1. Helsinki, Messukeskus, osasto 6N94 Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 150 vuotta taidemaalari Pekka Halosen ja hänen ystäviensä taidemaalari Akseli Gallen-Kallelan ja säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymästä. Ota vauhtia Matkamessuilta ja katso, mitä kaikkea juhlavuoden aikana tapahtuu Tuusulan Rantatiellä Halosenniemessä ja Ainolassa sekä Espoossa Gallen-Kallelan Museo Tarvaspäässä. AINO-SALIN KLASSISET to 29.1. klo 19 Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, Aino-sali, Kirkkotie 49, Tuusula Vapaa pääsy. Lisätietoja www.kum.fi THE STORY OF JAZZ TARINAA JA MUSIIKKIA PERINNEJAZZIN VUOSI- KYMMENILTÄ, MUKANA JAMMAILUA SIBELIUKSENKIN POHJALTA la 31.1. klo 20 (ovet aukeaa klo 18) Hotelli Gustavelundin sisäpuutarha, sisäänkäynti hotellin C-ovesta, Kirkkotie 36, Tuusula Jazzlegendat perinnejazzin pyörteissä: Pentti Lasanen klar, sax / Kepa Kettunen drs / Pekka Sarmanto basso /Seppo Hovi pno, acc, tarinointi Liput ennakkoon: alkaen 22,50 (sis. palvelumaksun) www.lippu.fi tai 0600 900 900 (1,98 /min+pvm), toimitusmaksu riippuu valitusta toimitustavasta. Lipunmyynti ovelta 2 tuntia ennen, jos konsertti ei ole loppuunmyyty. Liput ovelta 25 käteisellä. Konsertin järjestää Tuusulan kulttuuripalvelut. Liput ovelta 25 käteisellä. MESTAREIDEN JÄLJILLÄ RANTATIELLÄ ke 11.2. klo 17.30 Lottamuseo, Syväranta, Rantatie 39, Tuusula Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston Sibelius-juhlavuoden oppilaskonsertti Vapaa pääsy. Lisätietoja www.kum.fi KESKISEN UUDENMAAN MUSIIKKIOPISTON SIBELIUS-OPETTAJAKONSERTTI to 12.2. klo 19 Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, Aino-sali, Kirkkotie 49, Tuusula Vapaa pääsy. Lisätietoja www.kum.fi "LAUANTAIN TOIVOTUT" -RADIO-OHJELMAN HENGESSÄ JAAKKO RYHÄNEN, JYRKI ANTTILA JA SEPPO HOVI su 8.3. klo 15 Hyökkälän koulu, auditorio, Kirkkotie 11, Tuusula Naistenpäivän kunniaksi romanssia, serenadia ja romantiikkaa! Upeat äänet soivat yhdessä ja erikseen. Liput 30, ennakkovaraukset p. 040 526 2707 tai piiu.korhonen@multisoft.fi HARPPUKONSERTTI JOKELAN KIRKOSSA su 15.3. klo 17 Suomen Harpistit ry:n soittajat esittävät Jean Sibeliuksen musiikkia. Ohjelma 15. Tiedustelut Jokelan Tiilitehdasperinne ry. p. 040 752 9427 KARJALAN KUNNAILLA KARELIANISMIN TAIDETTA KULTAKAUDEN AJALTA 1930-LUVULLE -LUENTO to 19.3. klo 19 Jokelan kansalaisopisto, Jokela-talo, Keskustie 20 Karelianismi oli karjalaisen maiseman, elämäntavan ja aidon suomalaisen ihmisen etsimistä sekä yhteisen kalevalaisen muinaisuuden tavoittelua. Tuusulan taidemuseon näyttelysihteeri Päivi Ahdeojan luento. Lisätiedot: www.jokelankansalaisopisto.fi ACTION PAINTING JA SIBELIUS la su 21. 22.3. klo 10 16 Lasten ja nuorten kuvataidekoulu, Rykmentintie rak. 48. Action painting eli toimintamaalaustyöpajassa kokeillaan akryylimaalauksen erilaisia tekniikoita Sibeliuksen musiikin soidessa taustalla ja avatessa alitajunnan ovia. Ilmoittautumiset: 7.1.2015 klo 15 alkaen www.tuusula.fi/kansalaisopisto. SKIDIVIIKKO viikolla 12 Lasten oma maaliskuinen kulttuuriviikko tänä vuonna Sibeliuksen, Halosen ja Gallénin hengessä. www.tuusula.fi/skidiviikko HUHTIKUU KESÄKUU AINO-SALIN KLASSISET ti 28.4. klo 19 Keskisen Uudenmaan Musiikkiopisto, Aino-Sali, Kirkkotie 49, Tuusula Vapaa pääsy. Lisätietoja www.kum.fi OMILLE SIIVILLE to 7.5. klo 18 Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaskonsertti Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.kum.fi PLATONIN AKATEMIA XIX: TEEMANA LUONTO JA KULTTUURI pe 15.5. klo 9 alkaen Tuusulan Rantatie Platonin Akatemia on Suomen vanhimpia tiede- ja taidefestareita. Vuodesta 1997 lähtien Platonin Akatemia on tuonut Tuusulanjärven kevääseen elämyksellisen tieteiden ja taiteiden kohtaamispaikan. Lisätiedot: www.platoninkatemia.net KANSAINVÄLINEN MUSEOPÄIVÄ: ma 18.5. Vapaa pääsy useisiin tuusulalaisiin museoihin. KESÄILLAN MUSIIKKIA -KONSERTTISARJA: Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34, Tuusula Vapaa pääsy, ohjelma 7. Konsertit järjestävät yhteistyössä Tuusulan Seurakunta ja Tuusulan kulttuuripalvelut. SCHUBERT-KONSERTTI ke 3.6. klo 20 Naiskuoro Primavera, johtaa Yui Katada, Eero Hartikainen, tenori, piano SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS ke 10.6. klo 20 Kaisa Näreranta, sopraano, Tuula Saarensola, altto BRAHMS: VIER ERNSTE GESÄNGE, DVORAK: RAAMATULLISIA LAULUJA ke 17.6. klo 20 ke 24.6. klo 20 Ohjelma varmistuu myöhemmin. HEINÄKUU SYYSKUU TUUSULA VIIKOT 6.7. 14.8. Tuusula-viikoilla ohjelmaa järjestävät tuusulalaiset kulttuuri- ja kotiseutuyhdistykset sekä Tuusulan kunta. Tapahtumaviikkojen perinteisiin kuuluvat mm. Käsintekijöiden markkinat, Kadun kieli -punk-festari, Kellokosken piknik-konsertti, Jokelan Antiikkimarkkinat, Kaunisnummen kotimuseon maalaistoripäivä sekä Kellokosken kesäsoitto. Lisätiedot: www.tuusula.fi KLAAVOLANTIEN KYLÄJUHLA su 19.7. klo 12 16 Koko perheen kesäinen tapahtuma järjestetään Kotiseutumuseo Klaavolan ja Ilmatorjuntamuseon alueella. Tarjolla on monipuolista ohjelmaa kaikenikäisille. Tapahtumaan on vapaa pääsy. Lisätiedot: www.tuusula.fi TUUSULA-PÄIVÄ ke 22.7. Vapaa pääsy suuren osaan tuusulalaisista museoista. Lisätiedot: www.tuusula.fi MEIDÄN FESTIVAALI 26.7. 1.8. Ennakkoluuloton, kulttuurielämää uudistava, yhteiskunnallisesti valveutunut ja poikkitaiteellisista tempauksista tunnettu festivaali Tuusulanjärvellä. HALOSENNIEMI SOIMAAN! ma 27.7. Halosenniemen ateljeen lisäksi koko niemi puutarhoineen viritetään soimaan. Konsertin ohjelmistossa mm. Sibeliuksen itsensä tekemä pianoversio omasta viulukonsertostaan, jonka nyt Halosenniemessä soittaa Pekka Kuusisto. Halosenniemi, Rantatie, Tuusula. Lisätiedot ja liput: www.meidanfestivaali.fi TUUSULAN TAITEIDEN YÖ pe 14.8. klo 18 02 Taiteiden yö levittäytyy Kirkkotielle ja Rantatielle elokuun toisena perjantaina. Tapahtuma tarjoaa monipuolista ohjelmaa ja elämyksiä kuuden kilometrin varrella. Tapahtumalipulla pääsee kaikkiin mukana oleviin tapahtumapisteisiin. Lisätiedot: www.taiteidenyo.fi Kuva: Sami Mannerheimo K9-KULTTUURIKORTTIEN JAKELUKIERTUE Kiertue Tuusulan yläasteilla, mukana ohjelmaa Aika poikien hengessä! www.tuusula.fi/kulttuuri LOKAKUU-JOULUKUU SAAPUVAT KONSERTIT lokakuu Riku Niemi Orchestra saapuu Tuusulan palvelutaloihin ja kouluihin. MARRASKUUN SÄVELIÄ ti 3.11. klo 18 Taidekeskus Kasarmi, Jääkärinpolku 2, Tuusula Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaskonsertti Vapaa pääsy. Lisätietoja: www.kum.fi SYYSSKIDI Viikolla 45 lasten oman kulttuuriviikon tapahtumia eri puolilla Tuusulaa. www.tuusula.fi/syysskidi SEURAKUNNAN KUOROJEN SIBELIUS-KONSERTTI su 15.11. Tuusulan kirkko, Kirkkotie 34, Tuusula Seurakunnan lapsi- ja aikuiskuoroja, laulusolisteja, urkuri. Ohjelmistossa Sibeliuksen kuoroteoksia, yksinlauluja ja urkumusiikkia. Vapaa pääsy, ohjelma 10. Järjestää Tuusulan Seurakunta. JUHLASEMINAARI AKSELI GALLEN- KALLELAN JA PEKKA HALOSEN TAITEESTA to 19.11. klo 13 17 Helsingin yliopisto, päärakennus, Fabianinkatu 33, pieni juhlasali 4.krs. Helsinki Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen taiteen tutkimuksen uusinta tietoa myös poikkitieteellisistä näkökulmista käsin. Yhteistyössä Helsingin yliopisto; Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos/taidehistoria, Gallen-Kallelan Museo, Halosenniemen museo ja Pekka Halosen seura. Vapaa pääsy. 3. LUOKKALAISTEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN JUHLA SIBELIUKSEN, HALOSEN JA GALLÉNIN INNOITTAMANA pe 4.12. JOULUMYYJÄISET HALOSENNIEMESSÄ JA ERKKOLASSA la 5.12. RYKMENTINPUISTO RAIKAA ÄITIEN- KUNTALAISTEN ITSENÄISYYSPÄIVÄN PÄIVÄN LAULUJUHLA su 10.5. klo 15 17 JUHLA su 6.12. KIRJASTOKARNEVAALI la 7.2. klo 9 15 Tuusulan pääkirjasto, Autoasemankatu 2 Jokavuotista kirjastokarnevaalia vietetään vuonna 2015 Aika pojat! -juhlavuoden hengessä. Päivän aikana järjestetään monenlaista Rykmentinpuisto, Rykmentintie, Tuusula Toukokuun toisena sunnuntaina Rykmentinpuistossa juhlitaan vuosisadan vaihteen hengessä laulaen, leikkien, herkutellen, yhdessäolosta nauttien! Mukana laulamassa 13 keskiuusmaalaista kuoroa ja suurkuoron- Pidätämme oikeudet muutoksiin. Tarkemmat tiedot, mahdolliset muutokset ja kalenteriin täydentyneet tapahtumat löytää vuoden 2015 aikana osoitteesta ohjelmaa sekä lapsille että aikuisille. johtajana tuusulalainen kapellimestari Ohjelmaa myös muissa kirjastoissa. Markus Lehtinen. Vapaa pääsy. Vapaa pääsy. www.tuusula.fi/kirjasto Lisätietoja: www.tuusula.fi/shg150 www.tuusula.fi/shg150 18 19 TAPAHTUMAKALENTERI

YSTÄVÄT 150 yhteislippu neljään museoon Ainolan, Gallen-Kallelan Museon, Halosenniemen ja Järvenpään taidemuseon välinen yhteistyö vuoden 2015 juhlistamiseksi sovittiin jo vuoden 2013 keväällä. Syntyi projekti Ystävät 150 vuotta. Vuoden ajan ideoitiin, miten Sibeliuksen, Halosen ja Gallénin yhteinen juhlavuosi näkyisi jokaisessa museossa. Yhdessähän myös taiteilijat toinen toistaan tukien ja kannustaen tekivät yli sata vuotta sitten mestariteoksiaan. Yhteistyö on lähentänyt ja yhdistänyt myös museoita keskenään. Yhdessä voimme antaa yleisölle enemmän! Yhteinen merkkivuosi antaa mahdollisuuden vierailla toverusten ateljeekodeissa Tarvaspäässä, Halosenniemessä ja Ainolassa ja syventää näkökulmaa vielä Järvenpään taidemuseon Aino Sibeliusta käsitelevässä näyttelyssä. Museokäyntejä varten on suunniteltu yhteislippu, jolla pääsee juhlavuoden aikana kerran jokaiseen neljään museoon. Museoissa kannattaa toki käydä useammin kuin kerran, sillä hyviä näyttelyitä ja tapahtumia on paljon. Niitä kannattaa seurata yhteiseltä nettisivustolta www.ystavat150.fi, johon päivitetään kunkin museon tärkeimpiä tapahtumia. YSTÄVÄT 150 VUOTTA VÄNNERNA 150 ÅR \ FRIENDS 150 YEARS AINOLA Ainolankatu, Järvenpää www.ainola.fi p. 09 287 322 JÄRVENPÄÄN TAIDEMUSEO Kirjastokatu 8, Järvenpää www.jarvenpaa.fi/taidemuseo p. 09 2719 2827 HALOSENNIEMI Rantatie, Tuusula www.halosenniemi.fi p. 09 8718 3466 AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN JEAN SIBELIUS Juhlavuosi 2015 \ Jubileumsåret 2015 \ Anniversary 2015 Yhteislippu \ Gemensam biljett \ Combination ticket GALLEN-KALLELAN MUSEO Gallen-Kallelan tie 27, Espoo www.gallen-kallela.fi p. 09 849 2340 Yksi vierailu jokaiseen museoon Ett besök i varje museum \ One visit at each museum Voimassa 31.12.2015 saakka Gäller till den 31.12.2015 \ Valid untill 31 December 2015 www.ystavat150.fi www.ystavat150.fi