Vastaanottaja Lappeenrannan kaupunki / Pertti Multaharju Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 17.4.2012 HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA YLEISSUUNNITELMA MELUSELVITYS
HELSINGINTIE, LAPPEENRANTA MELUSELVITYS Päivämäärä 17.4.2012 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Tiina Kumpula Janne Ristolainen Lappeenrannassa sijaitsevan Helsingintien yleissuunnitelmaa varten laadittu meluselvitys Viite 82136873 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE T +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
MELUSELVITYS SISÄLTÖ 1. Yleistä 1 2. Selvityksen periaatteet 1 2.1 Maastomallin lähtötiedot 1 2.2 Liikennelähtötiedot 1 2.3 Asukastiedot 1 2.4 Hiljainen päällyste 2 3. Melun ohjearvot 2 3.1 Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista 2 3.2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta 2 4. Melulaskennat 3 4.1 Nykytilanne 3 4.2 Suunniteltu tiejärjestely nykyliikenteellä 3 4.3 Suunniteltu tiejärjestely ennusteliikenteellä ilman melusuojauksia 3 4.4 Suunniteltu tiejärjestely ennusteliikenteellä esitettyjen melusuojausten kanssa 3 5. Asukasmäärät ja melusuojauksen kustannukset 4 6. Johtopäätökset ja suositukset 4
MELUSELVITYS 1 1. YLEISTÄ Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Lappeenrannan Helsingintien ympäristön melutasoja Helsingintien yleissuunnitelman linjauksella. Työn on tilannut Lappeenrannan kaupunki. Ramboll Finland Oy:ssä työstä on vastannut ins. (AMK) Janne Ristolainen. Melulaskennat ja raportoinnin on tehnyt BA, ins. (AMK) Tiina Kumpula. 2. SELVITYKSEN PERIAATTEET Meluselvitys on laadittu melumallinnuksena käyttäen SoundPLAN 7.1 laskentaohjelmistoa ja pohjoismaista tieliikennemelun laskentamallia /1/. 2.1 Maastomallin lähtötiedot Maastomallin laadintaan on käytetty Lappeenrannan kaupungin numeerista kartta-aineistoa. Helsingintien linjaus on nykytilanteessa mallinnettu kaupungin numeerisen kartta-aineiston, ennustetilanteessa Ramboll Finland Oy:n 19.9.2011 päivätyn yleissuunnitelmakartan perusteella. Olemassa olevia kiinteistökohtaisia meluesteitä ei ole tässä selvityksessä huomioitu esteiden tyyppi- ja korkeustietojen ollessa puutteellisia. 2.2 Liikennelähtötiedot Vuoden 2030 liikennemäärät perustuvat seudullisen EMME-liikennemalliennusteeseen 19.9.2011 tilanteeseen. Raskaan liikenteen osuudet perustuvat 7.9.2011 tehtyyn liikennelaskentaan. Käytetyt liikennelähtötiedot on esitetty taulukossa 2.2.1. Taulukko 2.2.1. Liikennelähtötiedot v. 2011 ja 2030 Raskasliikenne- Nopeus KVl 2011 KVL 2030 % km/h Helsingintie idästä Puolakadulle 10312 16677 4 60 Helsingintie Puolakadulta Merenlahdentielle 8972 16419 4 60 Helsingintie Merenlahdentieltä Skinnarilankadulle 6620 14398 4 60 Helsingintie Skinnarilankadulta länteen 4896 13266 4 60 Laskennassa on käytetty oletusta, että 90 % liikennesuoritteesta tapahtuu päiväaikaan. 2.3 Asukastiedot Laskennoissa käytetyt asukasmäärätiedot ovat tilaajan toimittamat (M. Muttonen 1.11.2011)
MELUSELVITYS 2 2.4 Hiljainen päällyste Selvityksessä on lähtökohtaisesti oletettu Helsingintien päällysteen yleissuunnitelma-alueella olevan ns. hiljaista asfalttia. Hiljainen asfaltti vaikuttaa renkaan ja tienpinnan kosketuksesta syntyvään ns. vierimismeluun, mutta ei ajoneuvon moottorista aiheutuvaan meluun. Tästä syystä hiljaisen asfaltin vaikutus kokonaismeluun on voimakkaampi suurilla ajonopeuksilla kuin pienemmillä ajonopeuksilla. Tässä tapauksessa, kun nopeusrajoitus on 60 km/h, hiljaisen päällysteen vaikutuksen tien lähtömelutasoon on arvioitu olevan -1 db. Arvio perustuu Tiehallinnon julkaisuun "Tietoa tiensuunnitteluun nro 75, Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon". 3. MELUN OHJEARVOT 3.1 Valtioneuvoston päätös melun ohjearvoista Melun ohjearvoina käytetään valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/92) mukaisia ohjearvoja, ja ne on esitetty taulukossa 3.1. Taulukko 3.1. VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä Yöllä klo 7-22 klo 22-7 1) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Ohjearvon määrittely tarkoittaa keskimelutasoa eli ekvivalenttimelutasoa koko ohjearvon aikavälillä. Siten lyhytaikaiset ohjearvon desibelirajan ylitykset eivät välttämättä aiheuta päätöksessä tarkoitetun ohjearvon ylittymistä, mikäli aikaväli sisältää myös hiljaisempia ajanjaksoja. Mikäli melu on luonteeltaan impulssimaista tai kapeakaistaista lisätään siihen korjaus + 5 db. 3.2 Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta Valtioneuvosto teki periaatepäätöksen meluntorjunnasta v. 2006 (Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta, ympäristöministeriön raportteja 7/2007). Periaatepäätöksen mukaan meluntorjunnan päämääränä on terveellinen, viihtyisä ja vähämeluinen elinympäristö. Tavoitteena on melulle altistumisen vähentäminen mm. siten, että oleskeluun tarkoitetuilla pihaalueilla päästään valtioneuvoston melutason ohjearvojen mukaisiin melutasoihin vuoteen 2020 mennessä. Jos tämä ei ole jo rakennetuilla alueilla kustannusten tai paikallisten olosuhteiden takia mahdollista, tavoitteena on, ettei päivämelutaso ylitä 60 desibeliä eikä yömelutaso 55 desibeliä.
MELUSELVITYS 3 Lisäksi raportissa mainitaan, että meluntorjuntatoimet kohdistetaan ensi vaiheessa asuinalueille, joilla päiväajan keskiarvo ylittää 65 desibeliä ja alueille, joilla altistuvia on paljon. Periaatepäätöksen pohjalta on laadittu toimeenpanosuunnitelma vuosille 2008 2011 (http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=139310&lan=fi). Toimeenpanosuunnitelmassa yhtenä keinona periaatepäätöksen tavoitteiden saavuttamiseksi mainitaan, että tiepiirien tulisi toteuttaa meluntorjuntatoimia osana tiehankkeiden toteuttamista. Meluntorjuntatoimina väylähankkeiden yhteydessä jo olemassa olevien väylien osalta mainitaan mm. hiljainen asfaltti, nopeusrajoitusten alentaminen ja meluesteiden rakentaminen. 4. MELULASKENNAT Melulaskennat on tehty tasaväliseen laskentahilaan, jossa pisteiden välinen etäisyys on ollut 10 metriä. Laskentapisteiden korkeus maanpinnasta on ollut vakiintuneen tavan mukaisesti 2 metriä (pihataso). Tulokset on esitetty liitteenä olevissa laskentakuvissa 1A-4B, joissa melutason vaihtelu on esitetty 5 db välein vaihtuvin melualuein. 4.1 Nykytilanne Kuvissa 1A ja 1B on esitetty päiväajan klo 07 22 keskiäänitasovyöhykkeet L Aeq nykyisillä tiejärjestelyillä ja nykyliikenteellä (v. 2011) paaluväleillä 0 1100 ja 1100 2200. Nykytilanteessa v. 2011 yli 55 db päivämelualue leviää enimmillään yli 70 metrin ja yli 60 db:n melualue yli 45 metrin etäisyydelle Helsingintiestä mm. tien lähialueen maaston muodoista riippuen (kuvat 1A-1B). 4.2 Suunniteltu tiejärjestely nykyliikenteellä Kuvissa 2A ja 2B on esitetty päiväajan klo 07 22 keskiäänitasovyöhykkeet L Aeq yleissuunnitelman mukaisilla tiejärjestelyillä nykyliikenteellä (v. 2011) paaluväleillä 0 1100 ja 1100 2200. Tutkitussa tilanteessa yli 55 db.n päivämelualue leviää paikoin noin 10 m nykytilannetta laajemmalle. Toisaalta paikoin melutilanne paranee nykytilanteesta. Merkittävää eroa nykytilanteeseen ei kuitenkaan ole. 4.3 Suunniteltu tiejärjestely ennusteliikenteellä ilman melusuojauksia Liikenteen ennustettu kasvu vuoteen 2030 mennessä aiheuttaa keskiäänitasoihin noin 2,1 4,3 db:n lisäyksen vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna. Lisäys on suurin Helsingintien länsipäässä, jossa liikenteen suhteellinen kasvu on itäpäätä suurempi. Kuvissa 3A ja 3B on esitetty päiväajan meluvyöhykkeet L Aeq07 22 yleissuunnitelman mukaisilla tiejärjestelyillä ja vuoden 2030 liikenteellä. 4.4 Suunniteltu tiejärjestely ennusteliikenteellä esitettyjen melusuojausten kanssa Kuvissa 4A ja 4B on esitetty päiväajan meluvyöhykkeet L Aeq07 22 vuoden 2030 liikenteellä ja suunnitelluilla tiejärjestelyillä melusuojaustoimenpiteiden jälkeen. Liikenteen jakaumasta johtuen päiväajan >55 db:n meluvyöhyke on laajempi kuin yöajan >50 db:n meluvyöhyke ja meluntorjuntaa suunniteltaessa päiväajan ohjearvo onkin määräävä. Meluntorjunnan lähtökohtana on ollut pyrkiä siihen, että valtatien varrelle jäävien asuinkiinteistöjen melutaso ei ylitä VNp 993/92 mukaisia ohjearvotasoja. Mikäli ohjearvotaso ei ole ollut kohtuullisesti saavutettavissa, on tavoitetasona pidetty valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta mainittua 60 db. Varsinaiselle yleissuunnitelma-alueelle sijoittuvien melusuojausten lisäksi tutkittiin PLV 2120 2260 (vas) sijoittuvan melukaiteen toteutettavuutta ja tehokkuutta.
MELUSELVITYS 4 Kohteisiin on mitoitettu melusuojaus melukaiteina tai meluaitoina. Mitoituksen yhteydessä esteen toteutettavuutta arvioitiin esteen tehon, käytettävissä olevan tilan, pohjaolosuhteiden ja mm. maisemallisten tekijöiden perusteella. Meluesteet on esitetty kuvissa 4A ja 4B keltaisilla viivoilla. Esteiden tarkemmat tiedot ja sijainnit on esitetty suunnitelmakartoilla. 5. ASUKASMÄÄRÄT JA MELUSUOJAUKSEN KUSTANNUKSET Taulukossa 5.1 on esitetty yli 55 db:n päiväajan melualueella olevien asukkaiden määrä kappaleissa 4.1 4.4 esitetyissä laskentatilanteissa. Asukkaat on esitetty jaoteltuina luokkiin 55 60 db, 60 65 db, 65 70 db ja yli 70 db. Taulukko 5.1. Asukasmäärät yli 55 db:n päivämelualueilla Päiväajan melualue, LAeq, db Laskentatilanne 55-60 60-65 65-70 >70 Nykyinen tieprofiili, 2011 liikenne 73 0 0 0 YS tieprofiili, 2011 liikenne 52 6 0 0 YS tieprofiili, 2030 liikenne 191 11 0 0 YS tieprofiili, 2030 liikenne, melusuojaus 34 0 0 0 Meluesteille laskettiin hyöty-kustannussuhde Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010 ohjeen mukaisesti (Tieliikenteen ajokustannusten laskenta 2010, Liikenneviraston ohjeita 22/2010) tavoitteena saavuttaa estekohtainen toistettava vertailuarvo (H/K). Hyöty-kustannussuhteita lasketaan tyypillisesti arvioitaessa tiehankkeiden kannattavuutta. Hanke on yhteiskuntataloudellisesti kannattava, jos sen hyöty-kustannussuhde on yhtä suuri tai suurempi kuin yksi. Tässä selvityksessä on laskettu ainoastaan meluhaitan hyötykustannus yksittäisille meluesteille, joten lukua ei tule sekoittaa koko hankkeen hyöty-kustannussuhteeseen, eli toisin sanoen arvo ei itsessään kerro sitä, tuleeko yksittäinen melueste toteuttaa vai ei. Taulukossa 5.2 on esitetty tutkittujen meluesteiden tiedot. Taulukko 5.2 Tutkitut melusuojaukset Este Tyyppi Sijainti, Korkeus, Pituus, Hinta-arvio, H/K Huom noin PLV TSV+ nm m 1 Melukaide 480-790 oik 1,5 313 140850 0,30 Kiinteistöillä omia esteitä 2 Melukaide 845-1225 oik 1,1 348 104400 0,48 Kuusimäen koulun alatalon tontti 3 Melukaide 1560-1780 oik 1,5 213 95850 0,59 4 Melukaide 1975-2100 oik 1,5 126 56700 0,38 5 Meluseinä 480-800 vas 2,5 325 325000 0,15 Kiinteistöillä omia esteitä 6 Melukaide 1200-1520 vas 1,4 315 129150 1,33 7 Melukaide 1560-1960 vas 1,4 412 168920 0,53 8 Meluseinä 1970-2120 vas 2,0 148 118400 0,07 9 Melukaide 2120-2260 vas 1,5 142 63900 0,98 8+9 Meluseinä+melukaide 1970-2260 vas 1,5-2,0 290 182300 0,39 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET H/K -suhde pienempi mikäli estettä 8 ei rakenneta, ei YS alueella Suunnittelualueella on tarvetta meluntorjuntatoimenpiteille. Helsingintien liikenteen aiheuttamaa melua pyritään vähentämään hiljaisella päällystellä. Lisäksi suunnitelma-alueelle mitoitettiin laskentojen perusteella yhteensä noin 2,6 km meluesteitä. Työssä on esitetty melusuojausratkaisut, jolla päästään esitettyjen meluesteiden kohdalla laskentatarkkuuden rajoissa päiväajan ohjearvon 55 db tai vähintään valtioneuvoston periaatepäätöksessä meluntorjunnasta mainitun 60 db:n tasalle tai alle. Mikäli selvityksen pohjana olevat suunnitteluperusteet oleellisesti muuttuvat, tulee selvitys harkinnan mukaan päivittää.
MELUSELVITYS 5 LÄHTEET /1/ Road Traffic Noise, -Nordic prediction method. TemaNord 1996:524. Nordic council of ministers 1996. /2/ Tietoa tiensuunnitteluun nro 75, Hiljaisen päällysteen vaikutus tieympäristön melutasoon. Tiehallinto 15.9.2004 MELUVYÖHYKEKARTAT Kuva 1A. Kuva 1B. Kuva 2A. Kuva 2B. Kuva 3A. Kuva 3B. Kuva 4A. Kuva 4B. Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 0-1100, nykytilanne Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 1100 2200, nykytilanne Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 0-1100, YS profiili, 2011 liikenne Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 1100 2200, YS profiili, 2011 liikenne Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 0-1100, YS profiili, 2030 liikenne Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 1100 2200, YS profiili, 2030 liikenne Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 0-1100, YS profiili, 2030 liikenne, melusuojaus Päiväajan keskiäänitaso, L Aeq7-22, PLV 1100 2200, YS profiili, 2030 liikenne, melusuojaus