Vektorit. Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen...



Samankaltaiset tiedostot
Matriisit TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5

11 Joukot TI -86 F1 F2 F3 F4 F5 M1 M2 M3 M4 M5

9. Vektorit. 9.1 Skalaarit ja vektorit. 9.2 Vektorit tasossa

Sisäisten vakioiden ja omien vakioiden käyttö Mittayksiköiden muunnokset Lukujärjestelmät Kompleksilukujen käyttö...

17 Muistinhallinta. Käytettävissä olevan muistin tarkistus Tietojen poistaminen muistista TI-86:n nollaus TI -86 F1 F2 F3 F4 F5

TI-30X II funktiolaskimen pikaohje

Käyttöoppaasi. TEXAS INSTRUMENTS TI-86

KOMPLEKSILUVUT C. Rationaaliluvut Q. Irrationaaliluvut

Tämän luvun tarkoituksena on antaa perustaidot kompleksiluvuilla laskemiseen sekä niiden geometriseen tulkintaan. { (a, b) a, b œ R }

Tilastolliset toiminnot

Funktiot. 3.1 Itse määritellyn funktion lauseke Y = Funktio määritellään Y= -editorissa, jonne päästään näppäilemällä Y =.

Piirtäminen napakoordinaatistossa

TAULUKON TEKEMINEN. Sisällysluettelo

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Kappale 20: Kantaluvut

Luvuilla laskeminen. Esim. 1 Laske

MS-A0003/A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 6

Valitse ruudun yläosassa oleva painike Download Scilab.

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

Fx-CP400 -laskimella voit ratkaista yhtälöitä ja yhtälöryhmiä eri tavoin.

Tekstinkäsittelyn jatko Error! Use the Home tab to apply Otsikko 1 to the text that you want to appear here. KSAO Liiketalous 1

Lineaariavaruudet. Span. Sisätulo. Normi. Matriisinormit. Matriisinormit. aiheita. Aiheet. Reaalinen lineaariavaruus. Span. Sisätulo.

3. Kirjoita seuraavat joukot luettelemalla niiden alkiot, jos mahdollista. Onko jokin joukoista tyhjä joukko?

5 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

Tehtäväsarja I Seuraavissa tehtävissä harjoitellaan erilaisia todistustekniikoita. Luentokalvoista 11, sekä voi olla apua.

1 Ominaisarvot ja ominaisvektorit

1 Kompleksiluvut 1. y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Excelin käyttö mallintamisessa. Regressiosuoran määrittäminen. Käsitellään tehtävän 267 ratkaisu.

Matriiseista. Emmi Koljonen

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

Yleisohje... 2 Peruslaskutoimitukset... 8 Tieteislaskutoimitukset Tilastolaskenta... 17

PERUSLASKUJA. Kirjoita muuten sama, mutta ota välilyönti 4:n jälkeen 3/4 +5^2

Harjoitus 2 -- Ratkaisut

Oppimistavoitematriisi

Avaruuden kolme sellaista pistettä, jotka eivät sijaitse samalla suoralla, määräävät

Tekijä Pitkä matematiikka Poistetaan yhtälöparista muuttuja s ja ratkaistaan muuttuja r.

3 Suorat ja tasot. 3.1 Suora. Tässä luvussa käsitellään avaruuksien R 2 ja R 3 suoria ja tasoja vektoreiden näkökulmasta.

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 1. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

Taulukot, taulukkoryhmät Sisällysluettelo

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

Tekijä Pitkä matematiikka b) Kuvasta nähdään, että b = i 4 j. c) Käytetään a- ja b-kohtien tuloksia ja muokataan lauseketta.

Kirjoita oma versio funktioista strcpy ja strcat, jotka saavat parametrinaan kaksi merkkiosoitinta.

OHJELMOITAVA LASKIN SHARP EL-9400 PEREHTYMINEN ERIKOISNÄPPÄIMIIN

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Matriisit ovat matlabin perustietotyyppejä. Yksinkertaisimmillaan voimme esitellä ja tallentaa 1x1 vektorin seuraavasti: >> a = 9.81 a = 9.

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

VEKTORIT paikkavektori OA

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Muuttujien määrittely

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku Kaikki luvut on kokonaislukuja. Luonnollisia lukuja ovat 35, 7 ja 0.

Lineaarialgebra MATH.1040 / voima

Kääreluokat (oppikirjan luku 9.4) (Wrapper-classes)

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

Ortogonaaliset matriisit, määritelmä 1

1.1. Määritelmiä ja nimityksiä

Ponnahdusikkunoiden ja karttatekstien hallitseminen ArcGIS Online kartoissa

3 Lineaariset yhtälöryhmät ja Gaussin eliminointimenetelmä

Suorat ja tasot, L6. Suuntajana. Suora xy-tasossa. Suora xyzkoordinaatistossa. Taso xyzkoordinaatistossa. Tason koordinaattimuotoinen yhtälö.

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Osaamispassin luominen Google Sites palveluun

Sisältö SUOMI Tilastolaskenta Näyttön... s.184 Näin Pääset Alkuun Kehittyneet Tieteelliset Laskut Lausekkeiden ja Arvojen Syöttäminen

Matriisit ja vektorit Matriisin käsite Matriisialgebra. Olkoon A = , B = Laske A + B, , 1 3 3

Tekstinkäsittelyn jatko. KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Tyyppi metalli puu lasi työ I II III

Talousmatematiikan perusteet, L3 Prosentti, yhtälöt Aiheet

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

plot(f(x), x=-5..5, y= )

Nokia autoluuri Asennusohje Käyttöopas

4 Google. Eetu Kahelin ja Kimi Syrjä DAT 17

Taulukkolaskenta. Microsoft Excel 2007 SYVENTÄVÄ MATERIAALI. Kieliversio: suomi Materiaaliversio 1.0 päivitetty

Taso 1/5 Sisältö ESITIEDOT: vektori, koordinaatistot, piste, suora

Luento 5. Timo Savola. 28. huhtikuuta 2006

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Ristitulolle saadaan toinen muistisääntö determinantin avulla. Vektoreiden v ja w ristitulo saadaan laskemalla determinantti

KÄYTTÖOHJE / Ver 1.0 / Huhtikuu WordPress KÄYTTÖOHJE Sotkamo 2016

Yleistä vektoreista GeoGebralla

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta I

0, niin vektorit eivät ole kohtisuorassa toisiaan vastaan.

Kompleksiluvut. JYM, Syksy /99

1.1. RATIONAALILUVUN NELIÖ

Matriisit, kertausta. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Aiheet. Määritelmiä ja merkintöjä. Laskutoimitukset. Matriisikaavoja. Matriisin transpoosi

1.1 Vektorit. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n.

Yhtälöryhmä matriisimuodossa. MS-A0004/A0006 Matriisilaskenta. Tarkastellaan esimerkkinä lineaarista yhtälöparia. 2x1 x 2 = 1 x 1 + x 2 = 5.

Matematiikan tukikurssi

Verkkoliittymän ohje. F-Secure Online Backup Service for Consumers 2.1

6 MATRIISIN DIAGONALISOINTI

Suora. Määritelmä. Oletetaan, että n = 2 tai n = 3. Avaruuden R n suora on joukko. { p + t v t R},

Tilastotoiminnot. Seuraavien kahden esimerkin näppäinohjeet on annettu kunkin laskinmallin kohdalla:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9

Ohjeistus yhdistysten internetpäivittäjille

Condes. Quick Start opas. Suunnistuksen ratamestariohjelmisto. Versio 7. Quick Start - opas Condes 7. olfellows 1.

Metropolia ammattikorkeakoulu TI00AA : Ohjelmointi Kotitehtävät 3

TAULUKKORYHMÄT. Sisällysluettelo

1 Kannat ja kannanvaihto

Kun tulostuksessa ilmenee muotoiluvirheitä

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Ratkaisuehdotukset LH 7 / vko 47

Transkriptio:

12 Vektorit Vektorin luominen... 192 Vektorin tuominen näyttöön... 195 Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen... 195 Vektorin poistaminen... 196 TI -86 M1 M2 M3 M4 M5 F1 F2 F3 F4 F5

192 Luku 12: Vektorit Vektorin luominen Vektori on yksiulotteinen taulukko, joka muodostaa joko yhden pystysarakkeen tai yhden vaakarivin. Vektorin alkiot voivat olla reaali- tai kompleksilukuja. Perusnäytössä tai vektorieditorissa voit luoda vektoreita, tuoda niitä näyttöön ja muokata niitä. Kun luot vektorin, sen alkiot tallennetaan vektorin nimeen. TI-86-laskimen vektorieditori tuo vektorin näyttöön pystysuuntaisena. Perusnäytössä vektori syötetään ja esitetään vaakasuuntaisena. Kun käytät vektoria lausekkeessa, TI-86 tulkitsee vektorin automaattisesti lausekkeeseen sopivassa muodossa (vaakarivivektorina tai pystysarakevektorina). Esimerkiksi lausekkeessa matriisi¹vektori käytetään pystysarakevektoria. TI-86-laskimeen voidaan tallentaa enintään 255 alkiota vektoriin suorakulmaisessa esitystavassa. Voit määrittää kaksi- tai kolmiulotteisen avaruuden suunta- ja yksikkövektorit vektoreilla, joissa on kaksi tai kolme alkiota. Voit esittää kaksi- tai kolmialkioiset vektorit eri muodoissa vektorin tyypin mukaan. Jos haluat kirjoittaa... Syötä... Ja TI-86 palauttaa... kaksialkioisen suorakulm. vektorin ãx,yä ãx yä kaksialkioisen sylint.koord. vektorin ãr±qä ãr±qä kaksialkioisen pallokoord. vektorin ãr±qä ãr±qä kolmialkioisen suorakulm. vektorin ãx,y,zä ãx y zä kolmialkioisen sylint.koord. vektorin ãr±q,zä ãr±q zä kolmialkioisen pallokoord. vektorin ãr±q±fä ãr±q±fä

Luku 12: Vektorit 193 VECTR (vektori) -valikko - Š NAMES EDIT MATH OPS CPLX vektorin vektorimate- kompleksilukunimien valikko matiikkavalikko vektorivalikko vektori- vektorieditori toimintojen valikko VECTR NAMES -valikko - Š & VECTR NAMES -valikko sisältää kaikki sillä hetkellä tallennettuna olevat vektoreiden nimet aakkosnumeerisessa järjestyksessä. Syötä vektorin nimi kohdistimen kohdalle valitsemalla haluamasi nimi valikosta. Vektorin luominen vektorieditorissa - Š ' Vektoreiden nimissä tehdään ero isojen ja pienten kirjainten välille; VECT1, Vect1 ja vect1 ovat kolme eri nimeä. Ensimmäisessä pystysarakkeessa oleva $- tai #- symboli ilmoittaa sitä, että vektorin alkioita on enemmän. Avaa vektorin Name=-kehotenäyttö. ALPHA-lukitus on käytössä. Syötä nimi, jonka pituus on 1-8 merkkiä ja joka alkaa kirjaimella. Tuo vektorieditori näyttöön. Näyttöön tulee myös vektorieditorivalikko. Hyväksy vektorin alkiokoko tai muuta se kokonaisluvuksi 1 ja 255. Vektori tulee näyttöön; kaikkien alkioiden arvo on 0. - Š ' ãvä ãeä ãcä ãtä 1 1 b 5 b

194 Luku 12: Vektorit Syötä vektorialkion arvo kuhunkin vektorialkiokehotteeseen. Siirry seuraavan alkion kohdalle painamalla b tai #. Vektorialkiot tallennetaan vektorin nimeen VECT1, josta tulee VECTR NAMES -valikon vaihtoehto. a 5 # 49 # 2 ` 45 # ` 89 # 1 ` 8 Vektorieditorivalikko - Š vektorinnimi b INSi DELi 4REAL INSi DELi 4REAL Lisää tyhjän alkion (en=) kehotteen kohdistimen kohdalle; siirtää senhetkisiä alkioita alaspäin. Poistaa alkion sekä kohdistimen kohdalta että vektorista; siirtää alkioita ylöspäin. Muuntaa vektorieditorissa kaikki kompleksilukuarvoiset vektorialkiot reaalilukuarvoisiksi. Voit myös valita nimen VECTR NAMES -valikosta, jos vektorin nimiä on määritetty. Vektorin luominen perusnäytössä Määritä vektorin alku merkillä ã. Syötä vektorin alkiot. Erota alkiot toisistaan pilkuilla. Määritä vektorin loppu merkillä ä. Tallenna vektori vektorin nimeen, jonka pituus on 1-8 merkkiä ja joka alkaa kirjaimella. Vektori tulee näyttöön vaakasuunnassa, ja vektorin nimestä tulee VECTR NAMES -valikon vaihtoehto. - 5 P 3 P 9 - X - n ãvä ãeä ãcä ãtä 1 1 1 b

Luku 12: Vektorit 195 Kompleksilukuvektorin luominen Jos vektorin jokin alkio on kompleksiluku, vektorin kaikki alkiot esitetään kompleksilukumuodossa. Jos esimerkiksi syötät vektorin ã1,2,(3,1)ä, TI-86-laskin tuo näyttöön vektorin ã(1,0) (2,0) (3,1)ä. Voit luoda kompleksilukuvektorin kahdesta reaalilukuvektorista käyttämällä seuraavaa syntaksia: reaaliosavektori+(0,1)imaginaariosavektori kompleksilukuvektorinnimi Reaaliosavektori sisältää kunkin alkion reaaliosan, ja imaginaariosavektori sisältää kunkin alkion imaginaariosan. Vektorin tuominen näyttöön Tuo vektori näyttöön syöttämällä vektorin nimi perusnäyttöön ja painamalla b. Jos haluat tuoda näyttöön vektorinnimen tietyn alkion perusnäytössä tai ohjelmassa, käytä syntaksia vektorinnimi(alkio) Kaksi- ja kolmialkioiset reaalilukuvektoritulokset tulevat näyttöön senhetkisen vektoritilaasetuksen (RectV, CylV tai SphereV, luku 1) mukaisesti. Voit valita vektorin tila-asetuksen kumoavan muuntokomennon VECTR OPS -valikosta (sivu 200). Kompleksilukuvektorit tulevat näyttöön vain suorakulmaisella esitystavalla.

196 Luku 12: Vektorit Vektorin koon ja alkioiden muokkaaminen Avaa vektorin Name=-kehotenäyttö. Syötä vektorin nimi. Voit valita sen VECTR NAMES -valikosta tai kirjoittaa sen kirjain kerrallaan. Tuo vektorieditori näyttöön. Muuta vektorin kokoa tai hyväksy koko. - Š ' & b 6 b Siirrä kohdistin minkä tahansa alkion kohdalle ja muokkaa alkiota. Jatka siirtämällä kohdistin muiden alkioiden kohdalle. Tallenna muutokset ja poistu vektorieditorista. # # # 22 # # 13. Muuta alkion arvoa perusnäytössä X-näppäimen avulla. Käytä syntaksia arvo vektorinnimi(alkio)

Luku 12: Vektorit 197 Vektorin poistaminen Avaa MEM DELETE:VECTR -näyttö. - ' * Siirrä valintakohdistin ( 4 ) poistettavan vektorin kohdalle. Poista vektori. # b Vektorin käyttö lausekkeessa Vektoria tai vektorin nimeä voidaan käyttää lausekkeessa. Voit syöttää vektorin suoraan lausekkeeseen (esimerkiksi 35Nã5,10,15ä). Voit syöttää vektorin nimen kirjain kerrallaan 1- ja - n -näppäinyhdistelmien avulla. Voit valita vektorin nimen VECTR NAMES -valikosta (- Š &). Voit valita vektorin nimen VARS VECTR -näytöstä (- w / &). Kun suoritat lausekkeen, tulos tulee näyttöön vektorina.

198 Luku 12: Vektorit Jos haluat laskea kahden vektorin summan tai erotuksen, vektorina koon on oltava sama kuin vektorinb koko. Kahta vektoria ei voi kertoa keskenään eikä vektoria voi jakaa toisella vektorilla. Matemaattisten funktioiden käyttö vektorin kanssa vektoria+vektorib vektorianvektorib vektori¹arvo tai arvo¹vektori matriisi¹vektori vektori / arvo Mvektori round(vektori [,desimaalit]) Lisää kunkin vektorina alkion vastaavaan vektorinb alkioon; palauttaa summavektorin. Vähentää kunkin vektorinb alkion vastaavasta vektorina alkiosta; palauttaa erotusvektorin. Palauttaa vektorin, joka on reaaliluku- tai kompleksilukuarvon ja reaaliluku- tai kompleksilukuvektorin kunkin alkion tulo. Palauttaa vektorin, joka on vektorin kunkin alkion ja matriisin alkioiden tulo; matriisin pystysarakkeiden määrän ja vektorin alkioiden määrän on oltava sama. Palauttaa vektorin, joka on reaaliluku- tai kompleksilukuvektorin kunkin alkion ja reaaliluku- tai kompleksilukuarvon osamäärä. (vastaluku) Muuttaa vektorin kunkin alkion etumerkin. Pyöristää vektorin kunkin alkion 12 desimaaliin tai määritettyyn desimaalien määrään. vektoria==vektorib Palauttaa arvon 1, jos vastaavien alkioiden vertailu on tosi; palauttaa arvon 0, jos jonkin alkioparin alkiot poikkeavat toisistaan. vektoriaƒvektorib Palauttaa arvon 1, jos ainakin yksi vastaava alkiovertailu on epätosi. ipart vektori fpart vektori Palauttaa vektorin jokaisen reaaliluku- tai kompleksilukualkion kokonaislukuosan. Palauttaa vektorin jokaisen reaaliluku- tai kompleksilukualkion murtolukuosan.

Luku 12: Vektorit 199 int vektori Palauttaa vektorin jokaisen reaaliluku- tai kompleksilukualkion suurimman kokonaisluvun. VECTR MATH -valikko - Š ( NAMES EDIT MATH OPS CPLX cross unitv norm dot cross(vektoria,vektorib) unitv vektori norm vektori dot(vektoria,vektorib) Palauttaa vektorina ja vektorinb ristitulon. Kummankin vektorin on oltava kaksi- tai kolmialkioinen reaaliluku- tai kompleksilukuvektori; muuttujilla esitettynä cross(ãa,b,cä,ãd,e,fä) palauttaa arvon ãbfnce cdnaf aenbdä. Palauttaa reaaliluku- tai kompleksilukuvektorin yksikkövektorin (jokainen alkio on jaettu vektorin itseisarvolla). Palauttaa Frobeus-normin ( G(real 2 +imag 2 )), jossa kaikki reaaliluku- tai kompleksilukuvektorin alkiot lasketaan yhteen. Palauttaa vektorina ja vektorinb pistetulon. Kumpikin vektori voi olla reaaliluku- tai kompleksilukuvektori; muuttujilla esitettynä dot(ãa,b,cä,ãd,e,fä) palauttaa arvon ãad+be+cfä.

200 Luku 12: Vektorit VECTR OPS (toiminnot) -valikko - Š ) NAMES EDIT MATH OPS CPLX dim Fill 4Pol 4Cyl 4Sph 4 4Rec li4vc vc4li Syötä pituuden jälkeinen symboli painamalla X. Kompleksilukualkioita voi käyttää vain toiminnoissa li4vc ja vc4li. dim vektori pituus dimvektorinnimi pituus dimvektorinnimi Fill(arvo,VektorinNimi) Palauttaa vektorin koon (eli sen sisältämien alkioiden lukumäärän). Luo uuden vektorinnimen, jonka koko on annettu arvo. Muuttaa vektorinnimen dimension annettua arvoa vastaavaksi. Tallentaa reaaliluku- tai kompleksilukuarvon vektorinnimen jokaiseen alkioon. Seuraavissa muuntofunktioissa kolmialkioisen vektorin muuntoyhtälöt sylinterivektorimuotoon ãr q zä ovat x = r cosq y = r sinq z = z Kolmialkioisen vektorin muuntoyhtälöt pallovektorimuotoon ãr q fä ovat x = r cosq sinf y = r sinq sinf z = r cosf vektori4pol vektori4cyl vektori4sph Esittää 2-alkioisen vektorin napakoordinaatistomuodossa ãr±qä. Esittää 2- tai 3-alkioisen vektorin sylinterikoordinaatistovektorina ãr±q 0ä tai ãr±q zä. Esittää 2- tai 3-alkioisen vektorin pallokoordinaatistovektorina ãr±q 0ä tai ãr±q fä. vektori4rec Esittää 2- tai 3-alkioisen reaalilukuvektorin suorakulmaisella esitystavalla ãx yä tai ãx y zä.

Luku 12: Vektorit 201 li4vc joukko vc4li vektori Muuntaa reaaliluku- tai kompleksilukujoukon vektoriksi. Muuntaa reaaliluku- tai kompleksilukuvektorin joukoksi. VECTR CPLX (kompleksiluku) -valikko - * NAMES EDIT MATH OPS CPLX conj real imag abs angle conj vektori real vektori imag vektori abs vektori angle vektori Palauttaa vektorin, jonka kukin alkio on kompleksilukuvektorin vastaavan alkion liittoluku. Palauttaa vektorin, jonka kukin alkio on kompleksilukuvektorin vastaavan alkion reaalilukuosa. Palauttaa vektorin, jonka kukin alkio on kompleksilukuvektorin vastaavan alkion imaginaariosa. Palauttaa reaalilukuvektorin, jonka kukin alkio on joko reaalilukuvektorin vastaavan alkion itseisarvo tai kompleksilukuvektorin vastaavan alkion itseisarvo (moduli). Palauttaa reaalilukuvektorin, jonka kukin alkio on joko 0, jos vektorin alkio on reaaliluku, tai napakoordinaattikulma, jos vektorin alkio on imaginaarinen; napakoordinaattikulmat lasketaan kaavalla tan L1 (imaginaariosa/ reaaliosa), johon lisätään +p toisessa neljänneksessä tai Lp kolmannessa neljänneksessä.

202 Luku 12: Vektorit