Median tulevaisuus alan murroksessa Metsäakatemia, Mikael Pentikäinen, 7.5.2013.
Media on historiallisessa murroksessa Murros on teknologialähtöinen. Sen ilmentymä on internet ja uusi mobiiliteknologia. Murros muuttaa syvällisesti mediaa, sen kulutusta ja tekemistä sekä median ansaintaa. Murros vaikuttaa laajalti yhteiskunnalliseen elämään. Internet on tehnyt mediasta globaalia ja muuttanut medioiden rakenteita. Internet on muuttanut journalismin ja journalistien roolia. Internet on tehnyt jokaisesta potentiaalisen tiedonvälittäjän.
Eri mediatyypit yhdentyvät Lyhyt aikaväli Pitkä aikaväli Kirjat Sähkökirjat TV VoD, onlinevideo Sanomalehdet Aikakauslehdet Digilehdet Digilehdet Media yhdentyy digitaaliseen pilveen Radio Musiikin kuunteleminen verkon yli Avainkysymys: Miten sanomalehdet viedään murroksen läpi? 3
HS:n uudistusohjelma on vastaus murrokseen Vahva sähköinen kehitystyö Suuri lehtiuudistus Avoin maksumuuri Nelosen uutiset Kaupunkilehtiyhteistyö
27 May 2013 5 Transformaatio etenee eri lehdillä eri tahtiin Digital Digital Digital Digital Digital HS:llä on yli 150000 digitaalisesta sisällöstä maksavaa lukija-asiakasta. Yli 40 prosenttia HS:n lukijaasiakkaista maksaa digisisällöistä. Analogue Analogue Analogue Analogue Analogue Ilta-Sanomat tekee enemmän rahaa verkkomainonnassa kuin painetun lehden mainonnassa. HS:llä ja IS:llä on enemmän lukijoita kuin koskaan niiden historian aikana.
Lähteet: Sanomalehtien Liitto, Itella Murros on kestänyt jo pidemmän aikaa Sanoma- ja aikakauslehtien tilattujen ja irtonumeroina myytyjen kokonaisvolyymi Milj. kpl 1200 1100 1000 900 800 700 600 500 400 300 Aikakauslehdet Sanomalehdet 200 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 27.5.2013 Sanomalehtien murros alkoi jo 1990-luvun alussa Aikakauslehdillä vasta 2000-luvun lopulla 6
Hesarilla on selvästi suurin digitaalinen levikki Painettu levikki: vuosimuutos 2010: -3,8% Tarkastetut digilehdet 2012 kpl jakauma* Helsingin Sanomat 130 537 20/80 Aamulehti 4 849 11/89 Satakunnan Kansa 1 631 13/87 Lapin Kansa 1 055 11/89 Kainuun Sanomat 820 8/92 Pohjolan Sanomat 668 10/90 Ilkka 570 42/58 *=digitilausten osuus / yhdistelmätilausten osuus HS markkinaosuus 7pvdigilehtien levikistä Suomessa: 92% Digilevikki (kpl): (painetun lehden päälle) 2011: -4,7% +26 000 kpl 2012: -7,7% (n.-28 000 kpl) KOKO VUOSI 2013: -2.5% HS markkinaosuus 7pvlehtien painetusta levikistä Suomessa: 24,3%
Printti-Hesarin lukuaika yhä merkittävä Kaikki N=512 Keskimääräinen lukuaika: Arkisin 37 minuuttia Lauantaisin 53 minuuttia Sunnuntaisin 62 minuuttia % 8 HS Lukeminen, maaliskuu 2013/ TNS Gallup Oy
Perustehtävästä maailman avaamisesta pitää huolehtia Hesarin kaltaisen uutismedian tehtävä on kertoa asiat niin kuin ne parhaan tiedon mukaan ovat tapahtuneet. Hesarin rooli on etsiä lukijan puolesta vastauksia ja auttaa ymmärtämään tapahtunutta. Hesarin tehtävä on etsiä objektiivista tasapuolista ja mahdollisimman luotettavaa kokonaiskuvaa mutta tietäen, ettei sellaista voi koskaan täydellisesti saavuttaa. Hesarin rooli on myötäelää tapahtumia lukijoiden kanssa.
Helsingin Sanomat on rohkeasti uudistuva laatulehti Tehtävä: Helsingin Sanomat kertoo lukijalle laadukkaasti ja kiinnostavasti olennaisen maailmalta. Lähtökohdat: HS on moniarvoinen laatusanomalehti, joka ajaa Suomen ja suomalaisten asiaa kansainvälistyvässä maailmassa ja edistää sananvapautta. HS haluaa olla vapaa lehti vapaassa yhteiskunnassa. HS:n kilpailuetu on laadukkaan ja kehittyvän sisällön ja kokonaispalvelun tuoma vahva lukijasuhde. Laadukas, luotettava ja tasapainoinen sisältö on lähtökohta kaikissa HS:n kanavissa. Arvot: Helsingin Sanomat kertoo uutisista luotettavasti, tasapuolisesti, moniarvoisesti, nopeasti, reilusti ja riippumattomasti.
Helsingin Sanomilla on kaksi identiteettiä Identiteetti: HS:llä on kaksi identiteettiä: se on pääkaupunkiseudun paikallislehti ja valtakunnallinen ykkössanomalehti. Identiteetit ovat yhdistettävissä, mutta ilman vahvaa paikallisasemaa HS ei ole uskottava valtakunnallisena lehtenä. Tekemisen tapa: HS:n toimintaa leimaa rohkea tekeminen ja uudistaminen. HS on maailmanluokan sanomalehti. Tämä koskee niin sisältöä, designia kuin lehden kokonaispalvelua. Kansainvälisyys leimaa sen kaikkea tekemistä. HS on aidosti monikanavainen: lukija voi lukea sitä missä tahansa, koska tahansa ja millä laitteella tahansa. Helsingin Sanomat on tekemisessään avoin: lehteä tehdään yhdessä lukijoiden kanssa ja lukijoille. Yleisöä osallistetaan tekemiseen uudella tavalla parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseksi.
Tapana lukea (lukee vähintään silmäillen) Kaikki, N=512 % 12 HS Lukeminen, maaliskuu 2013/ TNS Gallup Oy
Kansamme toiveitten esiin tuojaksi, sen tarpeitten vilpittömäksi tulkiksi on tämä lehti aijottu. - JUHANI AHO 1889
Markkinointiviestinnän kanavapreferenssit kuluttajilla 2012 Suosikki (top3) Hyväksytty Ei haluttu Sanomalehti 44 50 6 Tuotekuvasto tai -vihkonen Sähköposti Internetin hakupalvelut Osoitteellinen kirje, esim. tarjous tai esite Osoitteeton kirje, esim. tarjous tai esite 44 41 36 32 28 30 45 46 52 46 29 23 26 9 12 Suosikit Mielipiteitä jakavat TV 22 62 16 Aikakauslehti Sosiaalisen median vinkit, linkit, mainokset 15 13 53 77 35 8 Neutraalit Internetin uutissivujen mainokset ja linkit 11 64 25 Tekstiviesti 8 23 69 Radio 4 73 23 Häiriköt Myyntipuhelu 1 15 84 0% 20% 40% 60% 80% 100% Itella Oyj - KE 2012-11-16 GallupKanava (n=809), Marraskuu 2012 Sanomalehti ja tuotekuvasto säilyttäneet asemansa (hallittavuus ja informatiivisuus) Sähköposti nousussa (joustava, linkit, turhat viestit helppo tuhota) Tv ja aikakauslehti laskussa Vain pieni osa suosii sosiaalista mediaa markkinointikanavana 27.5.2013 Lähde: Elkelä, Markkinointiviestinnän kanavapreferenssit kuluttajilla, 14 marraskuu 2012