Toivotuimmat klassikot Tehtäviä kouluille

Toivotuimmat klassikot Tehtäviä kouluille

Toivotuimmat klassikot Koululaiskonserttien opetusmateriaali Tampereen peruskoulujen 4.- ja 5.-luokkalaisille Musiikkikasvatus kuuluu olennaisena osana Tampere Filharmonian työhön. Tämän opetusmateriaalin tarkoitus on auttaa klassiseen musiikkiin tutustumisessa ja antaa virikkeitä. On tärkeää, että nuoret pääsevät itse aktiivisesti osallistumaan ja tekemään! Hyvä valmistautuminen takaa antoisan konsertin. Sisältö 1. Kirjallinen osa kaikille osallistuville opettajille Opettajalle 2 Konserttivieraan pieni opas 2 Koululaiskonserttien ohjelma 3 Musiikki kuviksi ja tarinoiksi 4 Tehtäviä musiikista 5 Konsertin jälkeen 7 Toivotuimpien klassikoiden teoksista 8 Kirjaston musiikkiosasto palvelee 9 2. CD CD sisältää Toivotuimmat klassikot -koululaiskonserteissa kuultavia klassikkoteoksia. Filharmonia on valmistanut CD:tä 1 kpl / koulu johtuen Gramex- ja Teostokustannuksista. Tampere Filharmonia on koonnut CD:n oikeuksien omistajien luvalla. Kierrättäkää CD:tä opettajien kesken. Konsertin ohjelmaa voi kuunnella myös Tampereen kaupunginkirjaston Naxos-musiikkipalvelussa, johon kirjaudutaan kirjastokortilla. Lisätietoa Naxoksesta sivulla 9. Pyydämme palauttamaan CD:n 29.11. mennessä orkesterille sisäisessä postissa: KUTO / OR. Emmi Marttinen koordinaattori, yleisötyö ja musiikkikasvatus TAMPERE FILHARMONIA Puh: 050 388 7168 emmi.marttinen@tampere.fi 1

Opettajalle Tämä materiaali sisältää tehtäviä, jotka liittyvät mukana olevaan CD-levyyn. Valitkaa harjoituksista omalle luokallenne sopivimmat ja ideoikaa lisää. Tehtäviin kannattaa palata myös konsertin jälkeen. Monet tehtävät ovat sellaisia, että ne voi tehdä joko nopeasti tai syventyen. Oivalluksen iloa! Toivotuimmat klassikot -CD JOHANN STRAUSS (1825 1899) Alkusoitto operetista Lepakko BEDRICH SMETANA (1824 1884) Moldau teoksesta Isänmaani (Má vlast) JEAN SIBELIUS (1865 1957) Kurkikohtaus näytelmästä Kuolema op. 44 CAMILLE SAINT-SAËNS (1835 1921) Joutsen sarjasta Eläinten karnevaali (sov. Paul Vidal) IGOR STRAVINSKY (1882 1971) Sarja baletista Tulilintu (1919) III Kuningas Kaštšein hornantanssi Konserttivieraan pieni opas A. ENNEN KONSERTTIA: keskustelkaa konserttitilaisuuden luonteesta. Akustisten soitinten kuuntelemiseen vaaditaan täysi hiljaisuus. Konserttisali on akustiikaltaan herkkä, eli hiljaisetkin äänet voivat kantaa kauas myös katsomosta esiintymislavalle. B. KONSERTISSA otetaan toiset huomioon eli annetaan muulle yleisölle kuuntelurauha ja esiintyjille esiintymisrauha. Musiikin soidessa voi antaa mielikuvituksen lentää vapaasti, nauttia ja ajatella mitä itse haluaa. Musiikin soidessa ei keskustella. Kokemaansa voi vieruskaverin kanssa kommentoida aplodien aikana ja konsertin jälkeen. Klassisen musiikin konserteissa aplodit on tapana antaa vasta koko teoksen jälkeen, ei teoksen osien välissä. C. KONSERTIN JÄLKEEN keskustellaan koetusta tai tehdään joitakin tehtäviä; näin kuullun ymmärtäminen vahvistuu ja elämykset syvenevät. Konsertissa voi tarkkailla etukäteen sovittuja asioita ja keskustella niistä jälkeenpäin. Jos mieleen tulee kysymyksiä, niitä voi lähettää Filharmonialle. 2

Koululaiskonserttien ohjelma to 14.11. ja pe 15.11. klo 10 Tampere-talon Iso sali Giancarlo Rizzi, kapellimestari Helena Hiilivirta, juontaja JOHANN STRAUSS (1825 1899) Alkusoitto operetista Lepakko BEDRICH SMETANA (1824 1884) Moldau teoksesta Isänmaani (Má vlast) JACQUES OFFENBACH (1819 1880) Alkusoitto operetista Orfeus Manalassa (sov. Binder) JEAN SIBELIUS (1865 1957) Kurkikohtaus näytelmästä Kuolema op. 44 CAMILLE SAINT-SAËNS (1835 1921) Joutsen sarjasta Eläinten karnevaali (sov. Paul Vidal) Soolosello Panu Saari IGOR STRAVINSKY (1882 1971) Sarja baletista Tulilintu (1919) III Kuningas Kaštšein hornantanssi IV Kehtolaulu V Finaali Konsertti päättyy noin klo 11 Konsertin aikana kuvaaminen ja tallentaminen kielletty 3

Musiikki kuviksi ja tarinoiksi Lapset voivat osallistua piirtämällä ja kirjoittamalla! Jos piirrätte musiikin tunnelmista kuvia tai kirjoitatte tarinoita, voitte toimittaa niitä orkesterille. Julkaisemme osan kuvista ja tarinoista Tampere Filharmonian uudessa blogissa: www.tamperefilharmonia.blogspot.fi Voitte tehdä kuvia ja kertomuksia vapaasti musiikin inspiroimina tai käyttää lähtökohtana harjoitusten tehtävänantoja. Piirustukset A4 kokoisia Toimitetaan orkesterille Sähköpostilla: tampere.filharmonia@gmail.com (skannattuna.jpg-muodossa), Postitse: Emmi Marttinen, Tampere Filharmonia, PL 16, 33101 Tampere Voit tuoda piirustukset myös itse paikan päälle: Tampere-talon henkilökunnan sisäänkäynti (D-porras talon oikealla sivulla), info (merkitkää vastaanottajaksi Emmi Marttinen, Tampere Filharmonia). Tekstit toimitetaan orkesterille sähköpostilla: tampere.filharmonia@gmail.com (.doc tai.txt -muodossa) Töitä voi toimittaa keskiviikkoon 27.11. saakka. Merkitkää piirustusten taakse ja tekstien alle tekijä, luokka, opettaja ja koulu. Palautamme saamamme työt postitse. Huom! Ettehän lähetä sellaisia töitä, joita ette halua julkaistavaksi netissä. Jos tekijän nimeä ei saa mainita kuvan tai tekstin yhteydessä, laitattehan siitä selkeän maininnan työn yhteyteen. 4

Tehtäviä musiikista Toivotuimmat klassikot -CD Kuuntele jokin yksittäinen kappale CD:ltä katsomatta sen nimeä etukäteen. Miten nimeäisit kappaleen? Perustele nimivalintasi. Strauss: Lepakko-alkusoitto Kuuntele kappale. Piirrä tai maalaa maisema, jossa lepakot lentävät. Onko lepakoita yksi vai lentävätkö ne parvessa? Onko yö vai päivä? Smetana: Moldau A. Tehkää tanssiesitys joen virtauksesta. Matkikaa joen liikkeen voimaa joki soljuu ja vyöryy. Millainen on leveä, hitaasti virtaava joki? Entä kapea, nopeasti virtaava joenuoma? Mitä joelle tapahtuu suvannoissa, entä koskissa? B. Miettikää, millaisia erilaisia tuntemuksia musiikki voi kehossa aiheuttaa. C. Pohtikaa, mitkä soittimet soivat teoksen eri kohdissa. Mikä soitin kuulostaa pieneltä purolta? Millä soittimilla koski saadaan kuohumaan? Voitte kuunnella kappaletta ja kirjoittaa samalla huomioitanne paperille. Kuuntelun jälkeen listatkaa soittimia yhdessä taululle eri otsikoiden alle. Otsikoita voivat olla vaikkapa puro, suvanto ja kuohunta. Sibelius: Kurkikohtaus Sulje silmäsi, rentoudu ja kuuntele kappale keskittyen. Millainen tunnelma kappaleessa on? Onko se esimerkiksi iloinen, haikea tai surullinen? Kuvaile kappaleen tunnelmaa kirjoittamalla siitä pieni runo tai tarina otsikolla Kurkikohtaus. Voitte myös keskustella kappaleen tunnelmasta ryhmässä. Saint-Saëns: Eläinten karnevaali: XIII Joutsen Tämä kappale on Eläinten karnevaalin ainoa osa, jonka esittämisen säveltäjä salli eläessään. Kappale soitetaan usein sellon ja pianon duona. Toivotuimmat klassikot -konsertissa orkesteri säestää sellosolistia, joka soittaa melodiaa. Mikä on melodia? (Jatkuva sävelkulku. Klassisessa musiikissa on usein melodiateema, jota varioidaan.) 5

A. Ennen konserttia 1. Kuuntele kappale ensin niin, että keskityt melodiaan. Kuuntelun jälkeen voit hyräilemällä kokeilla, miten hyvin keskityit: hyräile pieni pätkä kappaleen melodiaa. 2. Kuuntele kappale sitten uudestaan niin, että keskityt pianon soittamaan taustakuvioon. Miten se eroaa melodiasta? Kuvaile taustakuvion rakennetta ja tempoa. Opettaja voi avustaa oppilaita piirtämään pätkän säestyskuviosta taululle. 3. Kuuntele kappale vielä kerran kokonaisuutena. Miltä sellon soittama melodia ja säestyskuvio kuulostavat yhdessä? B. Konsertissa Kun orkesteri soittaa Saint-Saënsin Joutsenta, bongaa orkesterin soittajien joukosta sellosolisti. Kuuntele, miten melodia erottuu orkesterin säestyksestä. Mitkä muut soittimet soivat? C. Konsertin jälkeen Keskustelkaa siitä, miten orkesterin täytyy soittaa, jotta soolosoitin erottuu muista soittimista. Miksiköhän teoksen nimi muuten on Joutsen eikä vaikkapa Tikka? Stravinsky: Tulilintu, III Kuningas Kaštšein hornantanssi A. Kuunnelkaa kappaletta kännykän tai ipodin kaiuttimista. Kuunnelkaa teosta sen jälkeen tietokoneelta ja vielä luokan stereoista. Millainen kuuntelukokemus on? Mitä kappaleelle tapahtuu, kun sitä soitetaan erilaisista lähteistä? Pohtikaa erilaisten laitteiden ja akustiikan vaikutusta musiikkiin. Millaisissa tilanteissa musiikki kuulostaa erityisen hyvältä? B. Konsertin jälkeen: Verratkaa kuuntelukokemustanne koulussa kokemaanne konserttiin Tampere-talossa. Miltä teos kuulosti Isossa salissa? Orkesterissa töissä Tampere Filharmoniassa työskentelee 97 muusikkoa. Ennen konserttiin tuloa on paikallaan tutustua konserttiohjelman lisäksi myös orkesteriin. Pohtikaa yhdessä alla olevia kysymyksiä. Alustukseksi voitte tutustua orkesteriin lukemalla esittelyn Tampere Filharmonian nettisivuilta: www.tampere.fi/filharmonia/orkesteri 6

A. Minkälaista on työ sinfoniaorkesterin soittajana? (ammattimuusikoita, joka viikko uusi konserttiohjelma, omat ja yhteiset harjoitukset, tarkkaa tiimityötä) B. Minkälaisia soittimia orkesterissa on? (jouset, puupuhaltimet, vaskipuhaltimet, lyömäsoittimet, muut soittimet) C. Mitä kapellimestari tekee? (orkesterin ohjaaminen, tempon ja nyanssien säätely tahtipuikolla, käsillä ja vartalolla, toimii tulkkina säveltäjän ja orkesterin välissä) D. Tampere Filharmoniassa soittaa muusikoita monesta eri maasta. Vierailevat kapellimestarit ja solistitkin tulevat usein ulkomailta. Millä tavalla orkesterissa viestitään mikä on orkesterin yhteinen kieli? (nuotit, kapellimestareiden eleiden lukeminen) E. Orkesteri soittaa kappaleita, jotka joku on säveltänyt orkesterin soitettavaksi. Mitä kaikkea säveltäjät tekevät? (Säveltäjät luovat sekä partituurit että stemmat. Partituuri = koko orkesterin kaikki stemmat, joita kapellimestari lukee. Stemma = yksittäisen soittimen nuotti. Säveltämistapoja on hyvin monenlaisia.) Konsertin jälkeen Esityksen jälkeen kannattaa keskustella siitä, mitä kaikkea konsertista jäi mieleen. Tässä muutama kysymys keskustelun aloittamiseksi. Jäikö jokin kappale soimaan päähän? Mistä teoksesta pidit eniten ja miksi? Tunnistitteko konsertissa aiemmin kuuntelemianne musiikkipätkiä? Pohtikaa, vaikuttiko musiikin tunnistaminen kuuntelemiskokemukseenne. Huom! Kaikkia harjoituksia voi tehdä myös konsertin jälkeen. Kuvia ja kirjoituksia voi toimittaa Tampere Filharmonian blogiin 27.11. saakka (ks. ohjeet sivulta 4). 7

Koululaiskonserttien teoksista: syventävää tietoa Klassinen musiikki on pitkän historiansa aikana jakaantunut moniksi erilaisiksi tyylisuuntauksiksi. Ajallisesti sitä jäsentävät barokin, klassismin, romantiikan ja monien modernin musiikin virtausten kaltaiset kaudet, joihin edelleen risteytyvät oopperan, sinfonian, kamarimusiikin ja muiden vakiintuneiden sävellysmuotojen traditiot. Tästä kaikesta on syntynyt ehtymättömän rikas ja laaja-alainen maailma, josta jokainen voi löytää omat suosikkinsa, omat toivotuimmat klassikkonsa. Operetti syntyi 1800-luvulla oopperan kevyemmäksi sukulaiseksi, ja Johann Strauss nuoremman (1825 1899) Lepakko (1874) edustaa ns. wieniläisoperettia säihkyvimmillään. Operetti sai teoslajina kuitenkin oman muunnelmansa Ranskassa, jossa sen avausteoksena pidetään saksalaissyntyisen Jacques Offenbachin (1819 1880) operettia Orfeus Manalassa (1858). Teoksen Wienin-ensi-iltaan 1860 Carl Binder muokkasi alkusoiton, jossa esiintyy myös teoksen tunnetuin sävelmä, repäisevä Can-can. 1800-luvulla romantiikan kaudella monet säveltäjät alkoivat etsiä innoitusta oman maansa kulttuurista ja perinteestä. Näin syntynyttä kansallisromantiikkaa edusti mm. tšekkiläinen Bedřich Smetana (1824 1884). Hänen tunnetuin teoksensa on sinfoninen runo Moldau, joka kuvaa Prahan läpi virtaavaa Vltava-jokea (saksaksi Moldau). Alun huilukuviot ilmentävät joen kahta alkulähdettä, kun taas kauniissa kaartuilevassa viulumelodiassa puhkeaa esiin itse Moldau. Joen virratessa kohdataan mm. metsästyskohtaus fanfaareineen, kesäiset häät kansantansseineen, kuutamoisesti kimmeltävä vesinymfien kohtaus ja Moldaun syöksyminen Pyhän Johanneksen kuohuvaan koskeen. Erilaiset lintukytkennät ovat musiikissa yleisiä. Esimerkiksi Jean Sibeliuksen (1865 1957) Kurkikohtaus maalaa syksyisen sointimaiseman, jonka herkkävireisessä kuulaudessa kiirivät kurkien huudot. Sibelius muokkasi teoksen 1906 lankonsa Arvid Järnefeltin näytelmään Kuolema (1903) säveltämästään musiikista. Myös ranskalainen Camille Saint-Saëns (1835 1921) kuuluu lintujen innoittamiin säveltäjiin hienoa melodialinjaa piirtävällä teoksella Joutsen (1886). 1900-luvun alun suuren mestarin Igor Stravinskyn (1882 1971) baletti Tulilintu (1910) perustuu vanhaan venäläiseen kansansatuun. Kuningas Kaštšei on taikavoimillaan lumonnut 13 prisessaa, mutta prinssi Ivan Tsarevitš kuulee Tulilinnulta Kaštšein taikavoimien salaisuuden ja vapauttaa prinsessat, joista yhdestä tulee hänen puolisonsa. Stravinsky teki baletista suositun sarjan, eräänlaisen tiivistelmän baletin tapahtumista. Avausosa alkaa salaperäisissä tunnelmissa mutta puhkeaa Tulilinnun eloisaksi tanssiksi. Lämminhenkistä Prinsessojen tanssia seuraa rytmisesti latautunut ja iskuvoimainen Kuningas Kaštšein hornantanssi. Kauniista Kehtolaulusta musiikki liukuu valoisaan Finaaliin, jossa vangitut prinsessat vapautuvat. Kimmo Korhonen 8

9