Ajankohtainen työmarkkinatilanne EK 20.4.2009
Maailmantalous syöksyy laskuun 2009 Koko maailman bruttokansantuote supistuu tänä vuonna - 2,7 % (OECD:n ennuste 31.3.2009) BKT alenee tänä vuonna eniten: Japani 6,6 %, Venäjä 5,6 %, Euroalue 4,1 %, USA 4,0 % BKT kasvaa tänä vuonna eniten: Kiina 6,3 %, Intia 4,3 % Maailmankauppa (ulkomaankauppa) supistuu tänä vuonna reaalisesti 13 % 2
* Koko maailman talouskasvu on 2,7 %, mutta Suomen vientiosuuksilla painotettuna 4 % 3
Suurimmissa talouksissa synkät näkymät edessä syvä ja pitkä taantuma Bruttokansantuotteen vuosimuutos % 2008 2009 2010 USA 1,1-4,0 0,0 Japani -0,6-6,6-0,5 Iso-Britannia -0,7-3,7 - Euroalue 0,7-4,1-0,3 Saksa 1,0-5,3 Ranska 0,7-3,3-0,1 Kiina 9,0 6,3 8,5 Intia 6,0 4,3 5,8 Brasilia 5,1-0,3 3,8 Venäjä 5,6-5,6 0,7 Lähde: OECD 31.3.2009 4
Suomessa talouskriisi syvenee dramaattisesti 2009 2010 2011 BKT:n muutos % VM -5,0-1,4 3,3 SP -5,0-1,1 1,5 ETLA -6,5 0 4,5 Viennin muutos % VM - 17,5-2.. SP - 19,6-5 0,4 ETLA -22 2 13 Työttömyysaste % VM 9,0 9,5 8,7 SP 7,8 9,2 9,5 ETLA 8,9 10,0 9,1 5
6
Euron arvo USA:n dollareina Euron arvo Venäjän ruplina 1.6 1.5 Keskikurssi, 1996-1998 ECU-kori 50 45 Keskikurssi 1.4 1.3 40 1.2 35 1.1 30 1 0.9 25 0.8 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 20 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Suomen Pankki Lähde: Suomen Pankki 9.4.2009/valu5/jka/suku 9.4.2009/valu7/jka/suku Euron arvo Ruotsin kruunuina Euron arvo Iso-Britannian puntina 1.6 1.4 1.2 11 0.8 0.6 0.4 0.2 10 9.8 9.6 9.4 9.2 9 8.8 8.6 8.4 8.2 8 Keskikurssi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 0.95 0.9 0.85 0.8 0.75 0.7 0.65 0.6 0.55 0.5 Keskikurssi 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Lähde: Suomen Pankki 7 9.4.2009/valu2/jka/suku Lähde: Suomen Pankki 9.4.2009/valu3/jka/suku
Yritykset ja toimialat kohtaavat talouskriisin ja taantuman eriaikaisesti Vientiteollisuus on kohdannut talouskriisin syksystä 2008 alkaen, muutos on ollut poikkeuksellisen nopea ja jyrkkä Teollisuustuotanto supistuu v. 2009-15 % Teknologia 20 %, Metsä 20 % Rakennusala on kohdannut finanssi- ja talouskriisin vaikutukset syksystä 2008 alkaen Rakennustuotanto supistuu v. 2009 ja 2010 yhteensä - 14 % (talonrakentaminen - 20 %) Pääosa yksityisistä palvelualoista kohtaa taantuman jo vuodesta 2009 alkaen Yksityinen palvelutuotanto supistuu v. 2009-2010 yhteensä - 3 % Kauppa 6 %, liikenne ja kuljetus 5 % Valtion budjettimenot ovat v. 2009 2013 n. 50 mrd. euroa suuremmat kuin tulot (vm) Kuntien talous on kriisissä jo vuodesta 2009 alkaen; näkymiä heikentää samalla väestörakenteen nopea muutos Työllisyys kääntyy jyrkkään laskuun vuoden 2009 aikana Työllisten määrä vähenee 130 000:lla ja työttömien määrä kasvaa 100 000:lla v. 2009-2010 Työttömyysaste kohoaa 10 %:iin v. 2010 Lähde: Etla, vm 8
Tuotannon ja palvelujen määrän ennustettu muutos toimialoittain vuonna 2009 Teollisuus yhteensä Teknologiateollisuus Metsäteollisuus Energiateollisuus Tekstiili- ja vaatetusteollisuus Kemianteollisuus Elintarviketeollisuus Graafinen teollisuus Rakentaminen yhteensä Talonrakennus Maa- ja vesirakennus Yksityiset palvelut yhteensä Autokauppa Tukkukauppa Liikenne Liike-elämän palvelut Rahoitus ja vakuutus Majoitus- ja ravitsemistoiminta Vähittäiskauppa Sosiaaliset ja yhteiskunnalliset palvelut -20-20 -15-13 -12-10 -10-10 -5-5 -5-5 -5-5 -4-4 -4-3 1 5 Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ETLA -22-20 -18-16 -14-12 -10-8 -6-4 -2 0 2 4 6 Muutos edellisestä vuodesta % 9
Valtion velka 1990 2013** 10
Yritysten kustannusrasite kasvaa kansaneläkemaksun poistosta huolimatta Työnantajan kansaneläkemaksun poistaminen tuo pysyvän 725 milj. euron vuosittaisen kustannussäästön yrityksille vuoden 2010 jälkeen Yritysten muiden sosiaalivakuutusmaksujen (työeläke-, sairaus- ja työttömyysvakuutusmaksun) tiedossa olevat ja arvioidut korotukset tuovat vuonna 2010 n. 250 milj. euron ja vuosina 2011 2014 kunakin vuonna n. 100 milj. euron (yht. 650 milj. euron) pysyvän kustannuslisän (v. 2008 kustannustason mukaan) yrityksille Yrityksiä rasittavat vuosista 2010 2011 alkaen pysyvinä vuosittaisina lisäkustannuksina energia- ja ympäristöverojen korotukset 550 milj. euroa vuodessa (v. 2011 alkaen) mahdollinen windfall-vero 33-330 milj. euroa vuodessa (v. 2011 alkaen) tuulivoiman syöttötariffimaksut useista kymmenistä miljoonista noin 150 milj. euroon vuodessa riippuen tariffin rahoitustavasta (v. 2010 alkaen; täydessä laajuudessaan v. 2020 mennessä) Kaikki nämä lisäkustannukset heikentävät yritysten investointiympäristöä ja hidastavat elpymistä nykyisestä taantumasta. Lisäksi vuodesta 2015 alkaen merikuljetusten rikkipäästöjen tiukentamisesta aiheutuva pysyvä lisäkustannus noin 800 milj. euroa vuodessa (elokuun 2008 öljynhinnoin; öljyn tulevasta hintatasosta riippuen 200-1200 milj. euroa). Huom. Yritysten kustannusten muutokset ja lisäykset kohdistuvat eri tavoin eri toimialoille 11
Päätoimialojen palkkasummakuvaaja 2005=100 130 120 Indeksi Teollisuus Kauppa Julkinen hallinto sekä opetus-, terveys- ja sosiaalipalvelut 110 100 90 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu 2007 2008 2009 Lähde: Tilastokeskus Palkkasummakuvaaja kuvaa kunkin päätoimialan palkkasumman kumulatiivista kehitystä, kun palkkasumma ao. alalla on vuonna 2005=100. Kuvaaja on esitetty kausitasoitettuna ja siihen vaikuttaa ansiotason kehitys ja työpanoksen kehitys. 12
Maaliskuussa 2009 lomautettuina olleet toimialan mukaan Teknologiateollisuus 21900 Metsäteollisuus 9100 Tekstiili- ja vaatetusteollisuus 2700 Kemianteollisuus 2200 Muu teollisuus 4700 Rakentaminen 4300 Kauppa 3800 Muut palvelut 5900 0 5000 10000 15000 20000 25000 Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö Luvuissa ovat mukana kaikki ryhmälomautetut (43 600 henk.) sekä muista lomautetuista ne, joiden toimiala on tiedossa (11 200 henk.). Lisäksi oli lomautettuna 20 500 henkilöä, joiden toimialasta ei ole tietoa. Tiedot on kerätty ryhmälomautuksista 16.3.2009 ja yksilölomautuksista 27.2.2009. 13
Ansiokehitys vuonna 2008: Kalliit palkkaratkaisut näkyvät tilastoissa Tilastoidut henkilöt Identtiset henkilöt Sopimuskorotus Teollisuuden toimihenkilöt 5,7 6,7 4,5 Teollisuuden ylemmät toimihenkilöt 4,6 6,6.. Rakennusalan toimihenkilöt 4,9 6,6 3,5 Kaupan työntekijät 4,4 6,2 3,5 Kaupan koko henkilöstö 4,5 6,5.. Lähde: EK:n palkkatilasto. Säännöllisen työajan ansioiden muutos lokakuusta 2007 lokakuuhun 2008 14
Sopimuskorotusten kertymä sektoreittain vuodesta 2007 vuoteen 2010 16 14 12 Vuosina 2007 ja 2008 solmituissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovittujen palkankorotusten ansiotasoa nostava vaikutus kumulatiivisesti %:na, kun lähtötasona on tammikuu 2007 = 0. 10 8 6 4 2 Yksityinen Kunta (KVTES) Kunta (Tehy) Valtio 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2007 2008 2009 2010 Lähde: Elinkeinoelämän keskusliitto EK 16.4.2009 Haapasalmi 15
Arvio ansiokehityksestä vuosille 2009 2011: Nollaratkaisukin nostaa ansioita EK:n jäsenyritysten henkilöstön ansiotaso nousee vuonna 2009 keskimäärin 5,5 % edelliseen vuoteen verrattuna ilman vuonna 2009 avoinna olevia palkkaratkaisuja ja oletuksella, että kaikki vuodelle 2009 sovitut korotukset toteutetaan EK:n jäsenyritysten henkilöstön ansiotaso nousee vuonna 2010 keskimäärin 2,5 % ja vuonna 2011 keskimäärin 1,2 % edelliseen vuoteen verrattuna ilman vuonna 2009 avoinna olevia palkkaratkaisuja (= palkkaperintö) Taulukko kuvaa ansiotason muutosta EK:n jäsenyrityksissä erilaisilla vaihtoehtoisilla palkkaratkaisuilla Palkkaratkaisu 0 % V. 2010 2,5 % V. 2011 1,2 % 1 % 3,3 % 2,2 % 16
Arvio sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista 2009-2014 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä 2009-2014 Yksityisen sektorin työnantajat keskimäärin -0,7 - -0,1 Sotu-maksuluokka I -0,7 0,4 1,5 (95 % työnantajista, 74 % palkkasummasta) Sotu-maksuluokka II -0,7-1,9-1,1 (2 % työnantajista, 14 % palkkasummasta) Sotu-maksuluokka III -0,7-2,8-2,7 (3 % työnantajista, 12 % palkkasummasta) Palkansaajat 0,1 0,8 1,7 Arviossa otettu huomioon tiedossa olevat ja arvioidut maksujen muutokset. Pakolliset sosiaalivakuutusmaksut = työeläke-, kansaneläke-, sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksu 17
Palkansaajien ostovoiman muutos (%) ja osatekijöiden vaikutus (%-yksikköä) 2007-2009 % 6 Keskiansiot Työpanos Tulonsiirrot Veroaste Hinnat Ostovoima 4 2 0 3,5 2,6 0,5-2 -4-6 2007 2008* 2009** Lähde: EK:n arviot vm:n laskelmien pohjalta 16.4.2009 Saukkonen 18
Työvoimakustannusten kehitys Suomessa ja euromaissa 1999-2010 5 keskimäärin % vuodessa 4,7 Euromaat Suomi 4 3,5 3,2 3,4 3 3,0 2,7 2,5 2,7 2 1 0 1999-2001 2002-2004 2005-2007 2008-2010* Lähde: EU Komissio (compensation of employees per head), tammikuu 2009 9.4.2009 Saukkonen 19
Teollisuuden kustannuskilpailukyky vuosina 1999-2009 Suomi suhteessa OECD-maihin 140 Indeksi Koko teollisuus 130 Teollisuus ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta 120 110 100 90 80 Käyrän nouseminen merkitsee Suomen aseman vahvistumista ja käyrän aleneminen Suomen aseman heikentymistä verrattuna muihin OECD-maihin. 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008* 2009* Lähde: Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Kustannuskilpailukykyä mitataan suhteellisilla yksikkötyökustannuksilla, joihin vaikuttavat työvoimakustannukset, tuottavuus ja valuuttakurssit. Yksikkötyökustannukset on indeksoitu niin, että vuosien 1986-2005 keskiarvo = 100. 9.4.2009 Saukkonen 20
Alakohtaiset työehtosopimusneuvottelut 2009
Sopimusten mukaiset toimialakohtaiset neuvottelut keväällä 2009 Teknologiateollisuus Työntekijät, tietotekniikan palveluala ja ylemmät toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5.2009 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5.2009 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.11.2009 Finanssi (pankkiala) Neuvottelut käytävä 15.5 mennessä ja vielä valtakunnansovittelijan johdolla 15.6.2009 asti, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Palvelualojen toimialaliitto Finnairin liikennelentäjät: neuvottelut käynnissä - sopimukseton tila Finnairin tekniset toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Lentoliikenteen palvelut: neuvottelut käytävä 31.5 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 Autoala Työntekijät ja toimihenkilöt: neuvottelut käytävä 31.5.2009 mennessä, mahdollisuus irtisanoa sopimus päättymään 30.9.2009 22
Tuottavuutta lisäävät työehtosopimusten uudistukset ovat välttämättömiä Suomessa säännöllinen työaika on maailman lyhyimpiä Työaikaa ei voida lyhentää Työajan käytön on oltava joustavaa ja tarvittaessa työaikaa on voitava myös pidentää Työstä poissaoloja on kyettävä vähentämään Työvoiman määrä alkaa supistua 2010-luvulla Työvoiman käytön ja käyttömahdollisuuksien on oltava joustavaa Erilaisten työsuhteen ehtojen käytölle (määräaikainen työ, vuokratyö) ei tule asettaa esteitä Yritysten toimintaa haittaavia esteitä on edelleen poistettava Ulkopuolisen työvoiman ja ulkoistamispalvelujen käyttö Käynti- ja palveluaikojen rajoitukset, jne. 23
Palkkaratkaisujen on tuettava taantumasta selviytymistä Palkkaratkaisut perustuvat myös globaalitaloudessa kansalliseen päätöksentekoon, päätöksillä on joko myönteinen tai kielteinen vaikutus talouskehitykseen Työmarkkinaosapuolilla on talous- ja rahaliiton olosuhteissa vastuu työllisyydestä Suhdannetilanne on edelleen heikkenemässä; palkankorotuksiin ei ole varaa Globaalissa kilpailussa olevan avoimen sektorin on määriteltävä palkkaratkaisujen taso Verkostotaloudessa palkkakustannusten nousu heijastuu myös muille toimialoille (myös veropaine) Taantuman vaikutukset näkyvät eriaikaisesti eri sektoreilla, toimialoilla ja yrityksissä Alakohtaiset työehtosopimusten uudistukset edellyttävät pidempiä sopimuskausia ja toimivaa vuoropuhelua 24
Palkankorotuksiin ei ole varaa Jo toteutetuilla palkankorotuksilla ja veroratkaisuilla on lisätty huomattavasti palkansaajien ostovoimaa Uudet palkankorotukset johtaisivat kustannuskierteeseen ja lisääntyvään työttömyyteen Julkisen sektorin ei pidä olla palkkajohtaja Työn hinta ei määräydy markkinaehtoisesti, vaan rahoitetaan verovaroilla Yksityisellä sektorilla ei voida korottaa palkkoja vastaavasti menettämättä kilpailukykyä Jo sovittuja terveydenhoitoalan Tehyn korotuksia ei saa kopioida muulle kuntasektorille Supistuvan työvoiman oloissa yksityiselle sektorille on turvattava riittävät resurssit Hallituksen on tuettava veroratkaisuilla ostovoiman kehitystä 25
Palkka- ja työehtosopimusneuvottelut vuosina 2009-2011 eräillä aloilla Paperiteollisuus Palkkaneuvottelut Toukokuu 2009 Teknologiateollisuus (mahd. irtisanoa päättymään 30.9.2009: TT, YTH, 30.11.2009: TH) Autoala, Lentoliikenteen palvelut, Finnairin toimihenkilöt (mahd. irtisanoa päättymään 30.9.2009) Pankkiala (mahd. irtisanoa päättymään 30.9.2009) Sopimuskausi päättyy 26 Syyskuu 2009 Paperiteollisuus (mahd. irtisanoa päättymään 15.10.2009) Mekaaninen metsäteollisuus Metsäalan toimihenkilöt Puhelinpalvelut ja yhteyskeskukset Lokakuu 2009 Suunnitteluja konsulttiala/ ylemmät toimihenkilöt Viestinvälitys ja logistiikka-ala Tammikuu 2010 Valtio Kunta Logistiikkaalat (mm. AKT) Kemia Helmikuu 2010 Rakennusteollisuus Maaliskuu 2010 Kauppa Matkailu- ja ravintolapalvelut Huhtikuu 2010 Teknologia
Talouskriisi ja sopimusneuvottelut muissa maissa Ruotsi Työnantajilla vaikeuksia saada ay-liike hyväksymään rakenteellisia uudistuksia (mm. irtisanomissuoja ja nollakorotukset) Lomautusmahdollisuutta ei ole, mutta eräillä teollisuuden aloilla solmittu ns. kriisisopimus, mikä vastaa osittain Suomen lomautusmallia Tanska Kolmivuotisen sopimuskauden viimeisen vuoden palkkaratkaisu (kevät 2009 kevät 2010) auki Yritystason palkkaratkaisuissa odotettavissa maltillisia korotuksia tai nollakorotuksia, myös palkanalennuksia yritystasolla Saksa Ammattiliittojen kriisitietoisuus vähäistä, palkankorotusvaatimukset edelleen 6-8 % Työnantajapuoli saanut sopimuksiin avaamislausekkeita Metalli- ja elektroniikkateollisuuden sovittujen korotusten (2,1%) toteuttaminen toukokuussa, mahdollisuus lykätä korotuksia Iso-Britannia Yritystasolla sovittu runsaasti palkkojen jäädytyksistä tai palkkojen alennuksista Irlanti Työnantajat ja valtio peruuttaneet sovitut palkankorotukset talouskriisin takia, ammattiliitot vastustavat Espanja Työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet sopimukseen vuoden 2009 palkkaratkaisusta Yritysten mahdollista lykätä vuoden 2009 sosiaalimaksuja 27