Ruralia-instituutti Mahdollisen kultakaivoksen vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus Hannu Törmä RegFin-raportteja
16.4.2010 Mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seinäjoen seutukuntaan esitutkimus Yhteenveto Harrastajat ja GTK ovat suorittaneet kullan ja muiden metallien etsintää Seinäjoen seudulla useiden vuosien ajan. Kairausten perusteella on todettu, että tutkitut alueet Seinäjoen ja Kuusiokuntien seutukunnista kuuluvat Suomen metallogeenisiin vyöhykkeisiin, joista on löydettävissä jalometalleja kuten kultaa ja hopeaa. Hollantilainen malmien etsintäyhtiö Akkerman Exploration B. V. on tehnyt vuoden 2009 aikana laajoja varauksia ja kaksi valtaushakemusta Sikakankaan alueelle. GTK on myös hakenut varauksen ja valtauksen lähemmäs Pastoa. Lisääntynyt kullan ja muiden metallien etsintä Sikakankaan alueella rohkaisee ajatusta, että kultakaivos voitaisiin jonain päivänä perustaa. Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Seinäjoen seutukunnan mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Kyseessä oli hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Oletuksena oli, että pitkään jatkunut kullan etsintä johtaisi kaivoksen perustamiseen Sikakankaan alueelle. Malmivarannon mitoituksen, kultapitoisuuden, investoinnin ja liikevaihdon kokoluokan vertailukohteina olivat Kittilän Suurikuusikon, Raahen Laivakankaan, Ilomantsin Pampalon ja Sodankylän Pahtavaaran kultakaivokset. Kaivos toimisi monimetalli-periaatteella eli kullan lisäksi hyödynnettäisiin muitakin, esimerkiksi HighTech - metalleja. Omaa sulattoa ei rakennettaisi, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Tulokset laskettiin kahdeksalle tuntemattomalle vuodelle, jotka kattoivat kaksi ensimmäistä investointivuotta (t ja t+1) ja kuusi ensimmäistä toimintavuotta (t+2 t+7). Vuonna t+3 löytyisi neljännes lisää malmivarantoa, joka vaatisi lisäinvestoinnin samana vuonna. Laskennan työvälineenä oli alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Analyysin kohteena olivat kultakaivoksen aluetaloudelliset vaikutukset Seinäjoen seutukunnan investointeihin, taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueellisiin verokertymiin. Tutkimuksen on rahoittanut Seinäjoen seudun elinkeinokeskus. Mikäli määritellyt perusoletukset pitäisivät paikkansa, kultakaivoksen kumulatiiviset aluetaloudelliset vaikutukset suhteessa Seinäjoen seutukunnan perusuraan eli normaalikehitykseen olisivat seuraavat: Kaivosinvestoinnit olisivat seutukunnan aluetalouden kannalta myönteinen asia sillä ne lisäisivät alueen fyysistä pääomaa investointitavaroiden ostojen kasvun myötä. Mikäli kyseessä olisi suora kotimainen tai ulkomainen investointi olisi tilanne sikälikin edullinen, että liiketaloudellisen riskin kantaisi seutukunnan ulkopuolinen taho. Investointien lisääntyminen saisi aikaan tuotannon kasvun jonka seurauksena alueellinen kokonaistuotanto eli BKT kasvaisi sekä investointi- että toimintavaiheessa. Tämä merkitsisi, että elintaso ja kulutusmahdollisuudet kasvaisivat taloudellisen toimeliaisuuden kasvun myötä. Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus talouskasvuun olisi enimmillään noin kolmannes ja pidemmällä tähtäimellä hieman yli kymmenes osa seutukunnan normaalin hyvän kehityksen vuoden 1
talouskasvusta. Vastaavat elintason lisäykset olisivat lähes kaksikymmentä yksi ja hieman yli seitsemän miljoonaa euroa. Kaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin aikana yhteensä noin kolmella ja puolella sadalla henkilötyövuodella. Kullakin investointiin käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin kymmenen uutta henkilötyövuotta. Toisen pienemmän investoinnin aikana kun toimintakin otetaan huomioon, saataisiin lähes kaksisataa uutta henkilötyövuotta eli hieman yli viisi henkilötyövuotta yhtä miljoonaa euroa kohden. Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi noin yhdeksään kymmeneen uuteen henkilötyövuoteen. Käytettävissä oleviin tuloihin tulevien vaikutusten rakenne seuraisi taloudellisen kasvun kehitystä. Ensimmäisen investoinnin aikana tulot kasvaisivat nopeiten ja toisellakin investoinnilla olisi tuloja lisäävä vaikutus. Kaivoksen lyhyen aikavälin vaikutus kotitalouksien tuloihin olisi suurimmillaan hieman yli yksi prosentti-yksikkö ja pidemmällä aikavälillä puolet tästä. Vastaavat ostovoiman lisäykset olisivat neljätoista ja kuusi miljoonaa euroa. Kaivoksella ei olisi juurikaan inflatorisia vaikutuksia, kuluttajahinnat nousisivat korkeintaan vain kahdella prosentin kymmenyksellä. Kaivoksen vaikutukset yksityiseen kulutukseen olisivat käytännössä samanlaiset kuin käytettävissä olevien tuloihin. Elinkeinorakenne muuttuisi investointivaiheessa rakentamista ja toimintavaiheessa mineraalien kaivuuta ja niihin liittyviä toimialoja laajentavaksi. Uuden ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Tuotannon lisääntyminen ja työllisyyden paraneminen näkyisivät kunnallisveron ja valtion tuloverojen kertymien kasvuna. Kunnallisverossa investointivaiheiden vaikutus olisi enimmillään yhdestä kolmeen ja toimintavaiheessa lähes puolitoista miljoonaa euroa. Vastaavat luvut valtion tuloveroille olisivat kaksi ja puoli ja hieman yli yksi miljoonaa euroa. Yhteisöjen tuloverojen palautusosuutta saataisiin odottaa pitkään ja sen määrä olisi hieman yli puoli miljoonaa euroa. Arvioni mukaan mahdollisen kultakaivoksen syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa mikäli tässä tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. En ota kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Suosittelen lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia seurattaisiin perustietojen tarkentuessa. 2
Sisältö Tutkimustehtävän kuvaus... 4 Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen lähtötietoja... 4 Vaikutuslaskelmien vertailupohja... 6 Oletukset Sikakankaan kultakaivoksesta... 7 Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa... 8 Vaikutuslaskelmien tulokset... 8 Investoinnit... 9 Taloudellinen kasvu... 9 Työllisyys... 10 Käytettävissä olevat tulot... 13 Yksityinen kulutus... 14 Elinkeinorakenne... 14 Alueellinen verokertymä... 16 Kokonaisarvio... 17 Kirjallisuus... 18 Liite. RegFin-laskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät, maakunnan ja seutukunnan perusurien muodostaminen... 19 3
Tutkimustehtävän kuvaus Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Seinäjoen seutukunnan mahdollisen kultakaivoksen aluetaloudellisia vaikutuksia. Kyseessä oli hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Oletuksena oli, että pitkään jatkunut kullan etsintä johtaisi kaivoksen perustamiseen Sikakankaan alueelle. Malmivarannon mitoituksen, kultapitoisuuden, investoinnin ja liikevaihdon kokoluokan vertailukohteina olivat Kittilän Suurikuusikon, Raahen Laivakankaan, Ilomantsin Pampalon ja Sodankylän Pahtavaaran kultakaivokset. Kaivos ei toimisi pelkästään kultaesiintymän varassa. Kannattava kokoluokka taattaisiin toimimalla monimetallikaivoksena, jossa hyödynnettäisiin myös mm. HighTech-metallien, kuten litiumin varantoja. Voitaisiin löytää myös antimonia ja tinaa. Omaa sulattoa ei rakennettaisi, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Laskennan kohteena olivat vaikutukset Seinäjoen seutukunnan taloudelliseen kasvuun, työllisyyteen, kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, yksityiseen kulutukseen, elinkeinorakenteeseen ja alueelliseen verokertymään. Tulokset laskettiin kahdeksalle tuntemattomalle vuodelle, jotka kattoivat kaksi ensimmäistä investointivuotta (t ja t+1) ja kuusi ensimmäistä toimintavuotta (t+2 t+7). Vuonna t+3 löytyisi neljännes lisää malmivarantoa, joka vaatisi lisäinvestoinnin samana vuonna. Laskennan työvälineenä oli alueellinen yleisen tasapainon RegFinDyn-simulointimalli. Tutkimuksen on rahoittanut Seinäjoen kaupungin elinkeinokeskus. Seinäjoen seudun mahdollisen kultakaivoksen lähtötietoja Seutukunnassa on etsitty kultaa harrastajien (Turkka ja Kanto 1996; Turkka 1994) ja GTK:n toimesta useita vuosia. Viime vuosien kullan hinnan nousu on vauhdittanut etsintää erityisesti Seinäjoen Sikakankaan alueella, joka sijaitsee vain kuuden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Hollantilainen metallien etsintäyhtiö Akkerman Explorations B.V., www.akkermanexploration.com on ollut vuoden 2009 aikana aktiivinen etsijä. Akkerman tekee kullan etsintää kanadalaisen Nortec Minerals Corporation, http://nortecminerals.com toimeksiannosta. Etsijän näkemyksen mukaan Seinäjoki sijoittuu hyvin Pohjanmaan kulta-antimoni linjalle. GTK on puolestaan tehnyt etsintätyötä paljon Akkermania pidempään ja toimii edelleen alueella. Viimeaikainen toiminta on ollut seuraava. 4
Kuva 1. GTK:n ja Akkerman Exploration B. V. -yhtiön toiminta, tilanne maaliskuun lopussa 2010 (sininen = valtausvaraus, punainen = valtaus tai -hakemus). Lähde: Kaivosrekisterin karttapalvelu, http://geomaps2.gtk.fi/ktm/. GTK on jättänyt uusimman valtaushakemuksen (kartassa 1) Pasto 1-3 TEM:iin lokakuussa 2009. Sillä on varausalue, jolle on myönnetty lupa marraskuussa 2009 (kartassa 2). GTK:lla on myös vuodelta 2004 oleva valtaus (kartassa 3) Hoikkamäki 1. Akkerman on hankkinut vuoden 2009 aikana laajoja valtausvarauksia Seinäjoen (kartassa A ja B) ja Kuortaneen (kartassa C) alueilta. Yhtiö on hakenut joulukuussa 2009 valtausta nimeltään Marttalanniemi 1-2 (kartassa D). Yhtiö on jättänyt TEM:ille toisen valtaushakemuksen lokakuussa 2009. Tavoitteena on, että päätös saataisiin maaliskuun 2010 aikana. Valtauksen kohteena on Seinäjoella sijaitseva alue, joka on Akkermanin varausalueen ja Geologian tutkimuskeskuksen valtausalueen välissä. Alue sijaitsee karttalehdellä kohdassa 2222 07 Ämmälänkylässä. Valtauksen nimi tulisi olemaan Sikakangas (kartassa E). Akkerman ilmoitti 4.2.2010, että sen tekemissä Sikakankaan porausnäytteissä oli havaittu huomattava kultapitoisuus. Parhaat tasot olivat 21,1 ja 69,8 g/tonnilta. Tämä vastaa aiempia GTK:n saamia tuloksia, joista paras on ollut noin 50 g/tonnilta. Yhtiö markkinoi Seinäjoki-projektiaan potentiaalisena tulevaisuuden monen miljoonan unssin kultaesiintymänä. Etsinnät ovat vielä kesken ja kultamalmin kokonaismäärä on epävarma ja nykyiset mahdolliset arviot liikesalaisuuden piirissä. Akkermanin varaus koskee myös Kaatialan kaivosta Kuortaneen Lentilässä. Se on käytöstä poistettu avolouhos, josta louhittiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Tämän jälkeen kaivoksen jätekivikasoista on kerätty korukiviä. Akkermanin etsintätyöhön varautumisen motiivina lienee löytää Kaatialan jätekivikasoista harvinaisia HighTech-metalleja. Näitä voitaisiin ehkä myös louhia. 5
Haapaluoman louhos sijaitsee entisen Peräseinäjoen alueella. Se on käytöstä poistettu maasälpälouhos, josta voi edelleen löytää korukiviä, mm. turmaliinia, berylliä ja lepidoliittia. Veden peittämät entiset louhokset ovat nykyään urheilusukeltajien suosimia sukelluspaikkoja. Kaatialan varaukset eivät ole tämän tarkastelun kohteena. Sama koskee Haapaluoman louhosta. Vaikutuslaskelmien vertailupohja Laskettavien skenaarioiden kannalta on välttämätöntä muodostaa käsitys Seinäjoen seutukunnan mahdollisesta malmivarannon määrästä ja sen kultapitoisuudesta. Laivakankaan kaivos voisi muodostaa lähtökohdan koska Sikakankaan geologia muistuttaa sen piirteitä. Tarkastelemme kuitenkin kolmen muun kultakaivoksen tietoja vertailupohjan saamiseksi. Näistä Suurikuusikko on aloittanut toiminnan kesäkuussa 2009 ja Pampalon investointi on aloitettu tammikuussa 2010. Pahtavaaran kaivos on ollut toiminnassa vuosina 1996-2000 päätyen kullan hinnan laskun myötä konkurssiin. Toiminta aloitettiin uudestaa vuonna 2003 ja kaivos toimi vuoteen 2007 saakka. Kaivostoiminta alkoi jälleen vuoden 2008 keväällä. Aluksi kultaa jalostettiin kaivoksen sivukivikasoista, mutta saman vuoden syksystä lähtien sitä on myös louhittu. Taulukko 1. Neljän kultakaivoksen perustiedot. Lähde: Yhtiöiden Agnico-Eagle, Nordic Mining, Endomines, Lappland Goldminers www-sivut ja Ruralian tutkimus Törmä ja Reini, 2009 (es = tieto ei ole saatavilla). Kultakaivosten vertailu Suurikuusikko Laivakangas Pahtavaara Pampalo sijainti Kittilä, Lappi Raahe, Pohjois Pohjanmaa Sodankylä, Lappi Ilomantsi, Pohjois Karjala tunnettu ja todennäköinen malmimäärä, milj tonnia 21,4 14,4 3,5 1,0 keskim kultapitoisuus, g/tonni 4,70 2,29 3,20 6,00 kultaa, milj troy unssia 3,234 1,059 0,360 0,188 kullan hinta, EUR/unssi (22.3.2010) 812,19 812,19 812,19 812,19 kultavarannon arvo, milj EUR 2626,437 860,502 292,099 152,761 investoinnin suuruus, milj EUR 150,0 76,7 es 30,0 keskim vuotuinen liikevaihto, milj EUR 121,3 80,5 es 19,0 Suurikuusikon esiintymä on selvästi suurin, mutta kultapitoisuudeltaan hieman alhaisempi kuin Pampalon esiintymä. Ennuste kullan määrästä nostaa varannon arvon ylivoimaisesti suurimmaksi. Varantoa voidaan hyödyntää kohtuullisin investointikustannuksin noin 20 vuotta. Laivakankaalla varannon ennuste ja kultapitoisuus ovat pienempiä kuin Suurikuusikossa. Varannon arvo on noin kolmasosa Suurikuusikosta. Investointikustannukset ovat puolta pienemmät, mutta liikevaihto kaksi kolmasosaa Suurikuusikon vastaavista luvuista. Pahtavaaran varanto on neljännes Laivakankaasta, mutta kultapitoisuus on selvästi korkeampi. Varannon arvo jää kolmannekseen Laivakankaaseen verrattuna. Pahtavaaran kaivos on toiminut jo lähes kymmenen vuotta, mutta arvioidaan että kultavarannosta on hyödynnetty vasta noin puolet. Pampalon esiintymän kultamäärän ennuste on edellisiin nähden paljon pienempi, mutta kultapitoisuus on kaivoksista korkein. Kultavarannon arvo on vain noin 6 % Suurikuusikosta. Investointi jää siten suhteellisen pieneksi ja nykyinen varanto olisi hyödynnettävissä noin 10 vuotta. 6
Oletukset Sikakankaan kultakaivoksesta Olemme varovaisia tehdessämme oletuksia kultavarannon suuruudesta ja kultapitoisuudesta, koska kyseessä on hypoteettinen tilanne ja esimerkkilaskelma. Sikakangasta koskevissa laskelmissa lähtökohtana ovat äskeiset vertailutiedot. Niiden perusteella on pyritty löytämään mahdollisimman realistiset oletukset. Sikakangasta koskevat oletukset on pyritty asettamaan siten, että esiintymä voisi olla nykyisellä korkealla kullan hinnalla kannattava. Taulukko 2. Sikakankaan kultakaivosta koskevat oletukset esimerkkilaskelmaa varten. Oletustekijä Sikakangas toimintaperiaate monimetallikaivos todennäköinen malmimäärä, milj tonnia 2,0 keskim kultapitoisuus, g/tonni 3,50 kultaa, milj troy unssia 0,225 kullan hinta, EUR/unssi (22.3.2010) 812,19 kultavarannon arvo, milj EUR 182,790 investoinnin suuruus, milj EUR 35,0 investoinnin aloitusvuosi ja kustannusosuus, % t / 33,3 investoinnin päätösvuosi ja kustannusosuus, % t+1 / 66,7 toimintavaiheen aloitusvuosi t+2 keskim vuotuinen liikevaihto, milj EUR 25,0 uuden varannon löytymisvuosi ja laajuus t+3 / + 25% tarvittava uusi investointi, milj EUR 10,0 uuden investoinnin toteutusvuosi t+3 keskim vuotuisen liikevaihdon kasvu, milj EUR 10,0 uuden varannon toimintavaiheen aloitusvuosi t+4 skenaarion päätösvuosi t+7 Sikakankaan kaivos ei toimisi pelkästään kultaesiintymän varassa. Kannattava kokoluokka taattaisiin toimimalla monimetallikaivoksena, jossa hyödynnettäisiin myös mm. HighTechmetallien, kuten litium-varantoja. Lisäksi voitaisiin löytää antimonia ja tinaa. Kaivoksella ei olisi omaa sulattoa, vaan konsentraatti kuljetettaisiin muualle jalostettavaksi. Yksi vaihtoehto olisi Pampalon tapaan Bolidenin Harjavallan sulatto. Sikakankaan teoreettisen kaivoksen oletettu kultavaranto ja kultapitoisuus asettuisivat Pahtavaaran ja Pampalon vastaavien lukujen väliin. Esiintymä olisi suurempi, mutta kultapitoisuus alhaisempi kuin Pampalossa. Kultavarannon arvosta tulee Sikakankaan tapauksessa hieman suurempi kuin Pampalossa, mutta selvästi pienempi verrattuna Pahtavaaraan. Investointi suoritettaisiin vuosien t t+1 aikana ja kustannukset olisivat hieman suuremmat kuin Pampalossa. Toimintavaihe alkaisi vuonna t+2, mutta vuonna t+3 malmia löytyisi neljännes lisää. Lisäinvestointi tehtäisiin samana vuonna ja lisäresurssin hyödyntäminen alkaisi vuodesta t+4 lähtien. Varantoa hyödynnettäisiin noin kymmenen vuotta, skenaarion päätösvuosi oli t+7 joka kattaa kaivoksen kuusi ensimmäistä toimintavuotta. 7
Skenaarioiden parametrisointi ja toteutustapa Kaivosinvestoinnit ja kaivosten toiminta luovat aluetalouteen uutta tuotantoa, joka lisää alan tarjontaa. Kotimaisen ja ulkomaisen kysynnän on reagoitava, jotta hintojen muutosten kautta löytyisi uusi aluetalouden tasapaino sadoille eri markkinoille taloudellisten riippuvuussuhteiden laajassa verkostossa. Käsillä oleva tutkimusongelma on luonteeltaan dynaaminen eli tarkastelu on tehtävä yli ajan. Kaivannaistoiminnan kasvun aluetaloudelliset vaikutukset eivät realisoidu kokonaan muutoksen ensimmäisenä vuotena, vaan voi kulua useita vuosia ennen kuin aluetalous palaa uudelleen normaalikehityksen mukaiselle uralle. Tutkimusvälineenä täytyykin olla dynaaminen aluemalli RegFinDyn, joka soveltuu hyvin tämän tyyppisiin tutkimustehtäviin. RegFinlaskentametodi, mallinnuksen tietojen keruumenetelmät ja alueiden perusurien muodostaminen on selitetty liitteessä. Vaikutuslaskelmien tulokset Tarkastelemme kaivoksen vaikutusta Seinäjoen seutukuntaan usean aluetaloudellisen muuttujan suhteen. Etenemme loogisessa järjestyksessä siten, että investointi aloittaa muutoksen, joka vaikuttaa talouskasvuun ja työllisyyteen. Tämä puolestaan vaikuttaa käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen. Aluetalous reagoi investointien tuomaan muutokseen, jolloin myös elinkeinorakenne muuttuu. Lopuksi laskemme vaikutukset seutukunnan verokertymiin. Esitämme laskennan tulokset kumulatiivisina sarjoina, jolloin erottuu hyvin investointivaiheen kokonaisvaikutus. Vastaavasti voidaan erottaa toimintavaiheen mukainen pitkän tähtäimen vaikutus. Laskelmat on tehty vuosille t t+7 ilman, että otetaan kantaa mahdolliseen aloitusvuoteen. Akkermanin on tarkoitus antaa suosituksensa kaivostoiminnan aloittamisesta Nortec Mining Corporationille vuoden 2012 loppuun mennessä. Jos kaivoshanke etenee, niin kuluu joitain vuosia taustatutkimusten tekemiseen, lupien saamiseen ja rahoituksen järjestämiseen. Tulokset on ilmaistu suhteessa perusuraan (määrittelystä katso liite), joka kuvaa seutukunnan oletettua normaalikehitystä ilman kaivosta. Kaikki tulokset ovat kiinteähintaisia eli niistä on poistettu inflaation vaikutus. Luvut sisältävät aluetalouden täyden sopeutumisen ja kaikki kerroinvaikutukset. 8
Investoinnit Laskentamme kohteena ovat fyysiset investoinnit. Näillä tarkoitetaan mm. koneisiin, laitteisiin, kuljetusvälineisiin ja rakennuksiin kohdistuvia ostoja, jotka ovat tarpeen kaivoksen rakentamiseksi. Kuva 2. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan investointeihin. Lähde: RegFinDyn-laskelmat. 8,0 45,0 7,0 40,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 toiminta investointi 1,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 5,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Seutukunnan investointien kasvu tapahtuisi kaivosinvestoinnin kahtena ensimmäisenä vuotena ja neljäntenä, jolloin malmivarantoa löytyisi lisää ja syntyisi tarve uudelle investoinnille. Oletustemme mukaan itse kaivoksen toiminta ei aiheuttaisi investointitarpeita tämän jälkeen. Ensimmäisen investointivaiheen valmistuttua vuoden t+1 lopussa, seutukunnan investoinnit olisivat kasvaneet yhteensä lähes 8,0 % -yksiköllä yli perusuran. Seuraavana vuotena ei olisi investointitarpeita ja uusi investointivaihe kasvattaisi seutukunnan investointeja vuonna t+3 hieman yli 2,0 % -yksiköllä perusuraan verrattuna. Tulosten mukaan oletetun suuruiset kaivosinvestoinnit olisivat seutukunnan aluetalouden kannalta myönteinen asia sillä ne lisäisivät alueen fyysistä pääomaa investointitavaroiden ostojen kasvun myötä. Mikäli kyseessä olisi suora kotimainen tai ulkomainen investointi olisi tilanne sikälikin edullinen, että liiketaloudellisen riskin kantaisi seutukunnan ulkopuolinen taho. Taloudellinen kasvu Mittaamme vaikutusta alueellisen kokonaistuotannon eli BKT:n avulla, joka on toimialoittaisten arvonlisien summa. Kokonaistuotannon muutosprosentti mittaa taloudellista kasvua kun väestön määrä ei muutu. BKT voidaan laskea ja tulkita joko tulojen tai menojen kautta. Molempien lähestymistapojen tulee tuottaa sama tulos. BKT on työ- ja pääomatulojen summa vähennettynä näiden tuotannontekijöiden, itse tuotannon ja kulutuksesta perityillä veroilla. Jos BKT kasvaa, niin nettomääräiset tuotannontekijätulot kasvavat eli syntyy uutta rahaa, joka voidaan jakaa eri toimijoiden kesken. Menoihin perustuva määritelmä on teoreettisesti oikeampi lähestymistapa. Siinä lasketaan miten uusi raha kulutetaan kotitalouksien yksityisiin ja julkisen sektorin kulutusmenoihin, kotimaan ja ulkomaan vientiin ja tuontiin sekä investointeihin, joiden on vastattava säästämistä. 9
Kuva 3. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan taloudelliseen kasvuun. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. 1,0 22,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 18,0 14,0 10,0 6,0 2,0 toiminta investointi 0,2 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Seutukunnan aluetalous kasvaisi vallankin ensimmäisen investoinnin aikana. Toisen vuoden loppuun mennessä taloudellinen kasvu olisi vahvistunut yhteensä melkein 1,0 % -yksiköllä eli 20,6 miljoonalla eurolla yli perusuran mukaisen kehityksen. Kumulatiivinen pylväs olisi investointien osalta negatiivisen puolella seuraavana vuotena. Tämä johtuisi siitä, että ensimmäinen investointi päättyisi ja aluetalouden olisi sopeuduttava tilanteeseen. Tämä näkyisi pienenä talouskasvun menetyksenä. Neljännen vuoden toinen investointi nostaisi myös seutukunnan talouskasvua, lähes 0,3 % -yksiköllä eli 5,6 miljoonalla eurolla yli perusuran. Investoinnit nollautuisivat seuraavana vuotena, mutta pieni negatiivinen vaikutus talouskasvuun poistuisi nopeasti. Kaivoksen toimintavaihe alkaisi ensimmäisen investoinnin päätyttyä kolmantena vuotena. Investoinnin päättymisen vaikutus talouskasvuun olisi lievästi negatiivinen, mutta toiminnan alkaminen nostaisi kokonaisvaikutuksen 0,2 % -yksikköön eli 5,0 miljoonaan euroon yli perusuran. Neljäntenä vuotena vastaava kokonaisvaikutus olisi lähes 0,7 % -yksikköä eli yhteensä 14,3 miljoonaa euroa yli perusuran. Tämän jälkeen kaivoksen vaikutus aluetalouden kasvuun vakiintuisi noin 0,4 % -yksikköön eli 7,4 miljoonaan euroon yli perusuran. Tämä olisi kaivoksen pidemmän aikavälin vaikutus seutukunnan taloudelliseen kasvuun. Tuloksia voidaan verrata seutukunnan arvonlisään ja investointeihin, jotka olivat 2163,9 ja 557,4 miljoonaa euroa vuonna 2007. Kultakaivos lisäisi seutukunnan investointeja suhteellisesti enemmän kuin talouskasvua. Investoinnit toteutettaisiin kuitenkin 1 2 vuoden aikana, joten niiden myönteinen vaikutus jäisi lyhytaikaiseksi. Kaivoksen vaikutus taloudelliseen kasvuun olisi myönteinen, selvästi pitkä-aikaisempi, mutta kuitenkin rajallinen. Pitkän aikavälin vaikutus olisi 10-15 % seutukunnan normaalin hyvän kehityksen vuoden alueellisen BKT:n kasvusta. Työllisyys Mittaamme kaivoksen vaikutuksia työllisyyteen henkilötyövuosilla. Tällä tarkoitamme, että yksi henkilö tekee työtä normaalin työajan puitteissa koko vuoden. Käsite ei mittaa suoraan työpaikkojen määrän muutosta, koska uusi henkilötyövuosi voi jakautua useamman henkilön kesken vuoden sisällä (alihankinta, osa-aikatyö, harjoittelijat, kesä-apulaiset jne). 10
Kuva 4. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan työllisyyteen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. 380 340 356 300 ero perusuraan, kum henkilötyövuotta 260 220 180 140 100 60 119 60 188 87 88 88 89 investointi ja toiminta 20 20 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Kultakaivos tukisi seutukunnan työllisyyttä ensimmäisen investoinnin toisen vuoden loppuun mennessä yhteensä 356 henkilötyövuodella yli perusuran. Kullakin investointiin käytetyllä miljoonalla eurolla saataisiin 8,3 uutta henkilötyövuotta. Neljäntenä vuotena tehtävän toisen pienemmän investoinnin aikana, kun toimintakin otetaan huomioon, saataisiin vastaavasti 188 uutta henkilötyövuotta eli 5,4 henkilötyövuotta yhtä miljoonaa euroa kohden. Tämän jälkeen työllisyysvaikutus vakiintuisi 87-89 uuteen henkilötyövuoteen yli perusuran. Työllisyysvaikutuksia on kiinnostava tarkastella myös toimialoittain. Oheisessa kuvassa työvoiman tarve on ilmaistu positiivisina henkilötyövuosina. Vastaavasti täytyy olla toimialoja joilta siirtyy työvoimaa kasvaville aloille. Tarkastelu on suoritettu ensimmäisen investoinnin päätösvuodelle ja toimintavaiheen vakiintuneen työllisyysvaikutuksen vuodelle. 11
Kuva 5. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan työllisyyteen toimialoittain. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut Koulutus Hallinto ja pakollinen sosiaalivakuutus Asuntojen omistus ja vuokraus Kiinteistö, liike elämän palvelut Rahoitus ja vakuutustoiminta Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Majoitus ja ravitsemistoiminta Tukku ja vähittäiskauppa Rakentaminen t+7 t+1 Mineraalien kaivuu ja muu teollisuus Perusmetal., metal.tuot., koneiden, sähkötek. tuot. ja kulkun. valm. Puun, massan ja paperin valmistus; kustan. ja painaminen Elintarvikkeiden juomien ja tupakan valmistus Kalatalous Metsätalous Maa ja riistatalous 60 40 20 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 ero perusuraan, kum henkilötyövuotta Investointivaiheessa korostuisi rakentaminen, joka loisi puolet uusista henkilötyövuosista. Kiinteistö- ja liike-elämän palveluiden toimiala sisältää rakentamiseen liittyvät suunnittelu- ja työmaapalvelut, joissa henkilötyövuosien määrä myös kasvaisi. Rakentamiseen liittyvät tavaraostot näkyisivät osaltaan tukku- ja vähittäiskaupan työllisyyden vahvistumisena. Aluetalouteen tulisi investoinnin myötä uutta rahaa, joka kiertäisi kädestä käteen ja loisi positiivisia kerroinvaikutuksia. Tämä näkyisi työllisyyden vahvistumisena mm. koulutuksessa, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa sekä muissa yhteiskunnallisissa ja yksityisissä palveluissa, kuten kulttuuri-, virkistys- ja yhdistystoiminnassa. Työvoimaa luovuttavia aloja investointivaiheessa olisivat alkutuotanto ja teolliset toimialat. Toimintavaiheen työllisyysvaikutuksissa korostuisivat mineraalien kaivuu ja muu teollisuus, lisäksi kuljetus, varastointi ja tietoliikenne lisäisivät henkilötyövuosiaan. Kaivosalan tarpeet ja elintason kasvu heijastuisivat myös koulutuksen, terveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden työllisyyden vahvistumisena. Työvoimaa luovuttavia aloja toimintavaiheessa olisivat muu alkutuotanto ja eräät teolliset toimialat. Työllisyyteen liittyviä tuloksia voidaan verrata seutukunnan vuoden 2007 työllisten määrää, joka oli 38 255 henkilöä. Henkilötyövuosien kasvu olisi myönteinen asia, mutta kaivoksen vaikutus seutukunnan työllisyyteen jäisi rajalliseksi. Tulosten mukaan työllisyyden kannalta investointivaihe olisi selvästi tärkeämpi kuin toimintavaihe, koska siinä liikkuisi suurimmat rahasummat. Erityisesti rakennusalan yrityksillä olisi mahdollisuus hyötyä kultakaivoksen investointivaiheesta. 12
Käytettävissä olevat tulot Tällä käsitteellä tarkoitamme kotitalouksien taloustilannetta. Käytettävissä olevat tulot koostuvat pääoma- ja työtuloista vähennettynä kunnan ja valtion tuloveroilla ja lisättynä vastaavilla tulonsiirroilla. Tulojen käsite on tässä vaiheessa vielä nimellinen ja sisältää inflaation vaikutuksen. Palkkatulot jäävät omalle alueelle, mutta pääomatulojen alueellisen kohtaannon tilastointia ollaan vasta kehittämässä. On selvää, että suurin osa pääomatuloista sijoitetaan tai kulutetaan oman alueen ulkopuolella. Tilastojen puuttuessa laskelmissa oletetaan, että pääomatuloista jää omalle alueelle kansallisen BKT-osuuden mukainen osa. Seinäjoen seutukunnalle tämä osuus on vain 1,4%. Kuva 6. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDynlaskelmat. 1,3 16,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 1,1 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1 toiminta investointi ero perusuraan, kum milg euroa 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 toiminta investointi 0,1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Käytettävissä oleviin tuloihin tulevien vaikutusten rakenne noudattaisi taloudellisen kasvun kehitystä. Investointivaiheessa tulot kasvaisivat nopeiten, toisen vuoden loppuun mennessä yhteensä yli 1,1 % -yksiköllä eli 14,0 miljoonalla eurolla yli perusuran. Toisen investoinnin vaikutus olisi 0,3 % -yksikköä, joka vastaisi 3,9 miljoonaa euroa. Kun tuotannon vaikutuskin huomioidaan, nousee kokonaisvaikutus tuloihin yhteensä lähelle 0,9 % -yksikköä ja rahassa 10,5 miljoonaan yli perusuran. Kaivoksen toimintavaiheen pitkän aikavälin vaikutus käytettävissä oleviin tuloihin olisi noin 0,5 % -yksikköä eli noin 6,0 miljoonaa euroa yli perusuran. Käytettävissä oleviin tuloihin liittyviä tuloksia voidaan verrata seutukunnan vuoden 2007 palkansaajakorvausten määrää, joka oli 1208,6 miljoonaa euroa. Tulojen kasvu olisi myönteinen asia, mutta kaivoksen vaikutus seutukunnan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin jäisi rajalliseksi. 13
Yksityinen kulutus Yksityisellä kulutuksella tarkoitamme kotitalouksien kulutusta, joka riippuu käytettävissä olevista tuloista ja kuluttajahinnoista. Yksityisen kulutuksen kehitystä laskettaessa on huomioitu kuluttajahintojen eli inflaation kehitys. Inflaatio laskee kasvavien käytettävissä olevien tulojen ostovoimaa ja tämä näkyy yksityisessä kulutuksessa. Tässä tarkastelussa yksityinen kulutus on käytettävissä olevien nimellistulojen ja inflaation erotus. Kuva 7. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan yksityiseen kulutukseen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. 1,1 12,0 ero perusuraan, kum % yksikköä 0,9 0,7 0,5 0,3 0,1 toiminta investointi ero perusuraan, kum milj euroa 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 toiminta investointi 0,1 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 2,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Vertaamalla kaivoksen vaikutuksia käytettävissä oleviin tuloihin ja yksityiseen kulutukseen voimme todeta, että kaivoksella ei olisi juurikaan inflatorisia vaikutuksia, kuluttajahinnat nousisivat vain 0,1 0,2 % -yksiköllä. Vaikutusten rakenne olisi samanlainen kuin edellä, mutta taso olisi inflaation verran alempi. Yksityinen kulutus kasvaisi enimmillään yhteensä hieman yli 0,9 % - yksiköllä yli perusuran toisen vuoden loppuun mennessä. Rahassa tämä olisi hieman yli 11,0 miljoonaa euroa. Toinen huippu olisi toisen investoinnin vuotena, jolloin investoinnin ja tuotannon yhteisvaikutus olisi yhteensä lähes 0,7 % -yksikköä eli 8,0 miljoonaa euroa yli perusuran. Toimintavaiheen jatkuessa kaivoksen pidemmän aikavälin vaikutus vakiintuisi noin 0,4 % - yksikköön eli 4,3 miljoonaan euroon yli perusuran. Kun vertaamme yksityiseen kulutukseen liittyviä tuloksia seutukunnan vuoden 2007 palkansaajakorvausten määrään 1208,6 miljoonaa euroa, voimme todeta, että sinänsä myönteinen kaivoksesta johtuva kehitys ei lisäisi seutukunnan kotitalouksien ostovoimaa merkittävästi. Elinkeinorakenne Mittaamme elinkeinorakennetta tuotannon muutosten kautta. Kaivosinvestoinnit aiheuttavat muutoksia teollisuudessa, jonka toimialoja käsitellään laskennassa maakunnallisina. Tämä tarkoittaa sitä, että eri alueet kohtaavat teollisilla toimialoilla tapahtuvat muutokset samanlaisina. Palveluita käsitellään pääosin paikallisina, jolloin alueet voivat kohdata palvelutoimialojen muutokset erilaisina riippuen omavaraisuudestaan. Esitämme elinkeinorakenteen muutoksen vuosille t+1 ja t+7, jotka edustavat ensimmäisen investointivaiheen päätösvuotta ja vakiintunutta pitkän tähtäimen vaikutuksen vuotta. 14
Taulukko 3. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan elinkeinorakenteeseen. Lähde: Tilastokeskuksen aluetalouden tilinpito ja RegFinDyn-laskelmat. Toimiala, ero perusuraan, kum % yksikköä t+1 t+7 Maa ja riistatalous 1,1 0,5 Metsätalous 0,5 0,3 Kalatalous 0,6 0,2 Mineraalien kaivu 1,0 31,8 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 1,5 0,7 Tekstiili, nahkatuotteiden ja nahan valmistus 2,5 1,6 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus 0,9 0,7 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. 1,4 0,7 Koksin, öljy, kem., kumi ja muovituot. valm. 1,5 0,9 Ei metallisten mineraalituotteiden valmistus 1,8 0,7 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus 2,3 1,9 Koneiden ja laitteiden valmistus 1,1 0,3 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus 2,3 0,7 Kulkuneuvojen valmistus 0,8 1,5 Muu valmistus ja kierrätys 2,2 1,5 Sähkö, kaasu ja vesihuolto 0,0 0,1 Rakentaminen 5,7 0,0 Tukku ja vähittäiskauppa 0,7 0,0 Majoitus ja ravitsemistoiminta 0,5 0,2 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 0,6 0,3 Rahoitus ja vakuutustoiminta 0,2 0,1 Kiinteistö, vuokraus, tutk, liike eläm.palv. 1,5 0,1 Asuntojen omistus ja vuokraus 0,9 0,4 Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,7 0,3 Koulutus 0,9 0,4 Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut 0,8 0,3 Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut 0,7 0,2 Kasvavia aloja 12 11 Supistuvia aloja 15 16 Kaivoksen investointivaiheessa korostuisivat rakentaminen ja siihen liittyvät toimialat. Alihankintaketjun kautta hyötyisivät mm. suunnittelu- ja työmaapalvelut (kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus-, liike-elämän palvelut), sähköteknisten ja rakennusmateriaalien (ei-metallisten mineraalituotteiden) valmistus sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Investointivaiheen luoman uuden rahan aikaan saama elintason kasvu näkyisi yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonnan kasvuna. Uusi ostovoima kohdistuisi yksityisten palveluiden osalta kaupan palveluihin, majoitus- ja ravitsemistoimintaan, rahoitus ja vakuutustoimintaan, asuntojen omistukseen ja vuokraukseen. Julkisissa palveluissa investointivaihe heijastuisi hallinnon, koulutuksen, terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden tarjonnan ja kysynnän kasvuna. Myös kulttuuri- ja virkistyspalvelut sekä yhdistystoiminta vilkastuisi (muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut). Kasvavia toimialoja olisi lyhyellä tähtäimellä kaksitoista ja supistuvia viisitoista. 15
Toiminnan vakiinnuttua mineraalien kaivuun toimiala kasvaisi eniten. Alihankintaketjun kautta hyötyisivät rakennusmateriaalien valmistus, kuljetukset ja sähkö- ja vesihuolto. Yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonta ja käyttö kasvaisivat myös toimintavaiheessa, mutta vähemmän kuin investointivaiheessa. Tämä johtuu siitä, että investoinnin arvo oletettiin suuremmaksi kuin kaivoksen vuotuinen liikevaihto. Kasvavia toimialoja olisi pidemmällä tähtäimellä yksitoista ja supistuvia kuusitoista. Elinkeinorakenne muuttuisi investointivaiheessa rakentamista ja toimintavaiheessa mineraalien kaivuuta ja niihin liittyviä toimialoja laajentavaksi. Uuden ostovoiman kasvu näkyisi myönteisenä kehityksenä myös yksityisissä ja julkisissa palveluissa. Alueellinen verokertymä Verokertymät on laskettu kolmelle verolajille: kunnallisvero, valtion tulovero ja yhteisöjen tulovero. Laskelmat on tehty käyttäen Tilastokeskuksen alueellisia verokertymätietoja. Valtion tuloveron alkukertymä on jaettu Etelä-Pohjanmaan seutukuntien kesken työllisten suhteessa. Kiinteistöveroa ei ole mahdollista laskea tässä vaiheessa koska sen määräytymisen perusteet eivät ole tiedossa. Kuva 8. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan kunnallisveron ja valtion tuloveron kertymiin. Lähde: Tilastokeskuksen kansan- ja aluetalouden tilinpidon sekä www.kunnat.net tietokannan tiedot sekä RegFinDyn-laskelmat. 6,0 5,0 ero perusuraan, kum miljoonaa euroa 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 valtion tulo ja varallisuusvero, toiminta valtion tulo ja varallisuusvero, investointi kunnallisvero, toiminta kunnallisvero, investointi 1,0 t t+1 t+2 t+3 t+4 t+5 t+6 t+7 Ensimmäisen investointiperiodin loppuun mennessä kunnallisveroa olisi kertynyt yhteensä 3,3 ja valtion tuloveroa 2,5 eli yhteensä 5,8 miljoonaa euroa yli perusuran. Toinen investointi toisi kunnallisveroa yhteensä 1,6 miljoonaa, josta kunnallisveron osuus olisi 0,9 ja valtion tuloveron osuus 0,7 miljoonaa euroa. Lisäksi laajentuneet toiminnan aloittaminen toisi tuloveroja niin, että kokonaisvaikutus olisi yhteensä 4,3 miljoonaa neljännen vuoden loppuun mennessä. Investointivaiheiden loppuminen näkyisi pieninä verokertymien menetyksinä, mutta alkava toiminta nostaisi kokonaisvaikutuksen positiiviseksi. Toiminnan vakiintuessa seuraavien vuosien aikana kunnallisveron kertymän asettuisi tasolle 1,5 ja valtion tuloveron 1,1 eli yhteensä 2,6 miljoonaan euroon yli perusuran. 16
On korostettava, että seuraava arvio yhteisöverojen lisäkertymästä on hyvin karkea, koska osa sen perusteista ei ole riittävän tarkkoja. Epävarmuus liittyy ennen kaikkea investoinnin takaisin maksuaikaan ja kateprosenttiin. Kuntien yhteisöveron palautusosuus nousee vuoden 2010 alusta lähtien kahdeksi vuodeksi 10 % -yksiköllä. Oletamme kuitenkin, että tämä etu poistuu vuoteen t mennessä. Taulukko 4. Mahdollisen kultakaivoksen kumulatiivinen vaikutus Seinäjoen seutukunnan yhteisöjen tuloverokertymän palautusosuuteen. Lähde: Tilastokeskuksen kansantalouden tilinpidon sekä www.kunnat.net tietokannan tiedot sekä RegFinDyn-laskelmat. Kaivos Sikakangas Ensimmäinen investointi päättyy vuonna t+1, milj. euroa 35,0 Toinen investointi päättyy vuonna t+3, milj. euroa 10,0 keskim liikevaihto, milj euroa/vuosi, vuodesta t+2 lähtien 25,0 keskim liikevaihdon lisäys, milj euroa/vuosi, vuodesta t+3 lähtien 10,0 voittoa alkaa kertyä vuonna t+7 kateprosentti 30,0 yhteisöjen tuloveroaste 26,0 yhteisöverot, milj euroa/vuosi 2,7 kuntien palautusosuus, prosenttiyksikköä 22,03 verotulojen tasauksen viive, vuotta 2 kuntien verotulojen lisäystä alkaa kertyä t+9 kuntien verotulojen lisäys, milj euroa/vuosi 0,601 Puutteistaan huolimatta laskelma osoittaa kaksi keskeistä seikkaa: yhteisöverotuloja saisi odottaa pitkään ja niiden määrä olisi suhteellisen rajallinen. Kuntien kannalta kunnallisveron lisäkertymä olisi erityisesti kaivosten investointivaiheessa merkittävin lisätulon lähde. Kokonaisarvio Seinäjoen seutukunnan mahdollinen kultakaivos vaikuttaisi myönteisesti alueen taloudelliseen kehitykseen. Investointi- ja toimintavaiheet lisäisivät talouskasvua, jolloin työllisyys kehittyisi myönteisesti erityisesti rakentamiseen ja mineraalien kaivuuseen liittyvillä toimialoilla. Tämä tekisi mahdolliseksi käytettävissä olevien tulojen ja yksityisen kulutuksen kasvun. Kaivos vaikuttaisi myönteisesti myös kuntien ja valtion verotuloihin. Elintason kasvu ja verokertymien lisääntyminen loisivat mahdollisuuksia myös yksityisten ja julkisten palveluiden tarjonnan ja käytön kasvulle. Myönteiset vaikutukset olisivat suurimmillaan investointivaiheessa, mutta myös toimintavaihe vaikuttaisi lisäten taloudellista toimeliaisuutta ja elintasoa. Arvioni mukaan mahdollisen kultakaivoksen syntyminen olisi aluetaloudellisin perustein toivottavaa mikäli tässä tutkimuksessa määritellyt oletukset pitävät paikkansa. En ota kantaa kaivoksen mahdollisiin muihin vaikutuksiin. Suosittelen lisäksi, että mikäli kaivoshanke etenee, aluetaloudellisia vaikutuksia seurattaisiin perustietojen tarkentuessa. 17
Kirjallisuus Dixon Peter B., Rimmer Maureen T and Tsigas Marinos E. (2007). Regionalising results from a detailed CGE model: Macro, industry and state effects in the U.S. of removing major tariffs and quotas. Papers in Regional Science 86, 31-55. Kinnunen Jouko (2007). Dynamic version of the RegFin regional model - Practical documentation. www.helsinki.fi/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Rutherford Thomas F. and Törmä Hannu (2009). Efficiency of Fiscal Measures in Preventing Out Migration from North-Finland. Regional Studies, efirst Publication 12 th January. www.helsinki.fi/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Turkka Seppo (1994). Pohjalaasten kivikirja Etelä-Pohjanmaan kalliot ja korukivet. Julkaisija: Lakeuden Kivikerho ry. Turkka Seppo ja Kanto Hannu (1996). Pohojalaasten kultakirja Pohjanmaan kultaesiintymät ja niiden etsintä. Kustantaja: Antti Kanto. Hannu Törmä (2010). Läntän litium- ja Kälviän ilmeniittikaivoshankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Keski-Pohjanmaan maakuntaan, sen seutukuntiin, Kokkolan kaupunkiin sekä Kaustisen, Halsuan ja Toholammin kuntiin. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. RegFin-raportteja, 2010. Törmä Hannu ja Reini Kaarina (2009). Suomen kaivosalan aluetaloudelliset vaikutukset elinkeinorakenteeseen ja työllisyyteen. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti, Seinäjoki. Raportteja 37. www.helsinki.fi/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut Törmä Hannu (2008). Do Small Towns Development Projects Matter, and Can CGE Help? Journal of Spatial Economic Analysis Vol. 3, No. 2, June. www.helsinki.fi/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Artikkelit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007a). Technical description of the CGE RegFin/RegPol models. University of Helsinki, Ruralia Institute. www.helsinki.fi/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Manuaalit Törmä Hannu ja Zawalinska Katarzyna (2007b). Kevitsan kupari-nikkelikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Raportteja 16. www.helsinki.fi/ruralia/ > Asiantuntijapalvelut > RegFin-mallit > Julkaisut 18