lista 2/2015 syyskokous Aika Paikka 10. 11.12.2015 (to-pe) Sokos Hotelli Vantaa, Hertaksentie 2, 01300 Vantaa 1 Kokouksen järjestäytyminen 1.1 Kokouksen avaus Valtuuston puheenjohtaja Tapio Räihä avaa kokouksen. 1.2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä puhe- ja läsnäolo-oikeudet Liiton sääntöjen 35 :n mukaan valtuuston järjestäytymiskokouksesta on annettava alustava tieto kirjeitse valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja osastoille viimeistään kahta kalenterikuukautta ennen kokousta. Syyskokous on pidettävä 1.11. 15.12. Hallitus on lähettänyt 29.9.2015 päivätyn ennakkokutsun, jolla on annettu alustava tieto kokouksesta. Kirje on lähetetty valtuutetuille, jäsenyhdistyksille, osastoille ja tilintarkastajille. Liiton sääntöjen 35 :n mukaan kutsu valtuuston varsinaiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti viimeistään seitsemän (7) päivää ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Kokouskutsu on lähetetty liiton toimistosta 30.11.2015. Kokouskutsu on toimitettu valtuutetuille, jäsenyhdistyksille ja tilintarkastajille. Kokouksen esityslista on lähetetty kokouskutsun liitteenä. Liiton sääntöjen 38 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Merkitään läsnä olleeksi ilmoittautuneet xx valtuutettua ja xx varaedustajaa. Tämän esityslistan liitteenä on luettelo ilmoittautuneista valtuutetuista, varavaltuutetuista, opiskelijaedustajista sekä hallituksen ja liiton toimiston edustajista.
lista 2/2015 2(12) Koska läsnä on yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todetaan yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston sääntömääräiseksi syyskokoukseksi. Puhe- ja läsnäolo-oikeus myönnetään seuraaville yhdistysten asiamiehille: Seppo Metso, Helena Pekarila, Kaija Plit ja Jukka Väyrynen. 1.3 listan ja työjärjestyksen hyväksyminen Hyväksytään kokoukselle esityslista ja työjärjestys. 1.4 Kahden sihteerin valitseminen Valitaan kokouksen sihteereiksi hallituksen esityksestä Marja Palmunen ja Terhi Tarvainen. 1.5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen Valitaan pöytäkirjantarkastajiksi ja 1.6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen Valitaan ääntenlaskijoiksi ja 1.7 Valiokuntien asettaminen Päätetään asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. 1.8 Pysyvät esteet Sanna Väre (RTTL) on ilmoittanut pysyvästä esteestä. Hänen tilalleen valtuutetuksi RTTL on valinnut Päivi Mustajärven (RTTL). Todetaan, että Sanna Väreen tilalle valtuutetuksi tulee Päivi Mustajärvi (RTTL). 1.9 Uuden hallituksen jäsenen valinta Liiton hallitus on pyynnöstä myöntänyt Eija Anttilalle (Kymenlaakson journalistit) eron hallituksen jäsenyydestä. Valtuusto valitsee hallitukseen uuden jäsenen, jonka toimikausi alkaa välittömästi.
lista 2/2015 3(12) 2 Valtuuston kyselytunti 2.1 Valtuuston kyselytunti Puheenjohtajisto esittää kokouksessa ajankohdan valtuuston kyselytunnille. 3 Järjestöasiat 3.1 Liitto+ Journalistiliiton hallitus esittää, että liitto aloittaa kehityshankkeen Liitto+, jonka päätavoite on, että Journalistiliitto oppii palvelemaan jäseniään paremmin alati muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen painopisteitä ovat muun muassa jäsenten koulutus, uravalmennus, jäsenhankinta sekä viestintä. Hankkeeseen Liitto+ liittyvät päätösesitykset käsitellään kohdassa 5.1 Uravalmennus sekä kohdassa 6.5 Vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Merkitään tiedoksi. 4 Edunvalvonta ja tekijänoikeus 4.1 Valtuutus työehtosopimusten hyväksymiseen Valtuusto valtuuttaa hallituksen hyväksymään ennen valtuuston seuraavaa sääntömääräistä kokousta mahdollisesti solmittavat uudet työehtosopimukset tai olevien sopimusten tarkistukset. 4.2 Uusi keskusjärjestö -selvitystyön tilanne Journalistiliitto on 48 muun ammattiliiton kanssa selvittämässä uuden ammattiliittojen keskusjärjestön perustamista Suomeen. Kuullaan hankkeen tilannekatsaus. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Päätös Merkitään tiedoksi.
lista 2/2015 4(12) 4.3 RTTL:n aloite kaupallisten ja paikallisradioiden edunvalvonnan edistämisestä RTTL on tehnyt seuraavan aloitteen valtuuston syyskokoukselle: Kotimainen kaupallinen radioala on täyttänyt tänä vuonna 30 vuotta. Näiden vuosikymmenien aikana kaupallinen ja paikallisradiotoiminta on ammattimaistunut ja kehittynyt talkoohenkisestä harrastelusta monikansallisten yhtiöiden yritystoiminnaksi. Työnkuvat ovat tarkentuneet, työ on organisoitua ja järjestelmällistä, puuhastelu on vuosien mittaan muuttunut laadukkaaksi sisältöjen tuottamiseksi. Työn vaatimukset ovat kasvaneet ja alan taloudellinen pohja on vakaa. Viime vuosi oli kaupallisella radiolla taloudellisesti ennätysvuosi ja tämän vuoden tuloksen arvioidaan yltävän ennätysvuoden lukemiin. Alan ammattimaistumisesta ja taloudellisesta menestyksestä huolimatta kotimaisella kaupallisella radioalalla ei ole työehtosopimuksia, eivätkä työnantajat ole järjestäytyneitä. Edellisen kerran työehtosopimus on neuvoteltu 2005. RTTL:n jäsenyhdistys Yhdistyneet mediatyöntekijät (YMT) on vuoden 2015 aikana kartoittanut kaupallisen radioalan tilannetta työntekijöiden näkökulmasta kyselytutkimuksella. Alalta puuttuvat selkeät yhteiset pelisäännöt ja työehtosopimuksien puute näkyy monenkirjavina käytäntöinä ja työehtoina. YMT:n tekemän kyselytutkimuksen perusteella alan kipukohtia ovat ainakin työsopimusten monet muodot tai työsopimusten puuttuminen kokonaan, viikonloppu, ilta ja yli ja lisätöiden korvaukset, matkakorvaukset, palkattomien harjoittelijoiden runsas käyttö varsinaiseen työntekoon, palkkauksen epätasaisuus ja epämääräiset perusteet palkan määräytymiselle sekä tuki ja luottamusmiestoiminnan puute. Monet työnantajat hoitavat leiviskänsä ihan mallikkaasti, mutta mukaan mahtuu todella kirjavia käytäntöjä ja työntekijöiden epäreilua kohtelua. Työehtosopimus yhtenäistäisi alan käytäntöjä, loisi perussäännöt toiminnalle ja karsisi toiminnan ääripäitä. Tutkimuksessa nousi esiin myös pakkoyrittäjyys, eli työnantajat edellyttävät työntekijää perustamaan yrityksen tai toiminimen ja laskuttamaan työstään sen kautta. RTTL esittää, että Journalistiliiton tulisi aloittaa toimet työehtojen ja edunvalvonnan kehittämiseksi ja kartoittaa mahdollisuutta aloittaa neuvottelut kaupallisten radioiden työnantajien kanssa. Kaupallisten radioiden työnantajat eivät ole järjestäytyneet, mikä tuo oman haasteensa neuvottelujen aloittamiselle. Journalistiliiton tulisi myös selvittää, miten muuttuvalla radioalalla työehtosopimus voitaisiin toteuttaa siten, että sen piiriin kuuluisi mahdollisimman suuri joukko alalla työskenteleviä, ja että etuja voitaisiin valvoa mahdollisimman tehokkaasti. Kaupallisen radion alalla yrityskaupat ovat tavallisia ja työehtosopimuksen kartoittamisessa tulisi ottaa huomioon keinoja, joilla työehtosopimus koskisi alan työntekijöitä
lista 2/2015 5(12) vaikka työnantajataho muuttuisi yrityskauppojen myötä. Niin ikään oman yrityksen tai toiminimen kautta työskentelevien edunvalvonnan mahdollisuuksia tulisi kartoittaa. Sellaista työehtosopimusta ei ole järkevää laatia, jonka piiriin ei hetken päästä kuulu kuin murto osa alan työntekijöistä. Tämä vaatii uudenlaista lähestymistapaa työehtosopimusten laatimiseen. Hallituksen lausunto: Hallitus esittää aloitteen hyväksymistä. Kaupallista radiotoimintaa on ollut 30 vuotta ja alan kehitys on kulkenut aloitteessa kuvatulla tavalla. Liitto on neuvotellut paikallisradioiden työehtosopimuksesta viimeksi vuonna 2009, jolloin se koski enää muutamaa työntekijää. Tämän jälkeen sopimusta ei ole saatu uudistettua. Tällä hetkellä radiotyön työehtoja säännellään muutamassa liiton työehtosopimuksessa. Yleisradion ohjelmatyöntekijöiden työehtosopimus ja työsuhteista freelancetyötä koskeva Yhtyneetsopimus sääntelevät Ylen radiokanaville tehtävän työn ehtoja. Sanoman radioilla taas on ollut oma yrityskohtainen sopimus. Tällä hetkellä tuon sopimuksen jatko on auki. Lisäksi joissakin lehtiyritysten radioissa on tiettävästi (esimerkiksi Radio Helsinki aikanaan) noudatettu yrityksen journalistien pääsopimusta, lehdistön työehtosopimusta. Aloitteessa viitattu YMT:n tekemä kyselytutkimus osoittaa, että kaupallisten radioiden työntekijöiden työehtoihin liittyy epäkohtia, joita on perinteisesti pyritty ratkomaan työehtosopimuksissa. Palkkahaitarin laajuudesta kuvaava esimerkki on liiton uusimman työmarkkinatutkimuksen (huhtikuu 2014) tieto, jonka mukaan yksityisen radion ja tv:n peruskuukausipalkkojen F10 (=vähiten ansaitseva kymmenes sai enintään palkkaa) oli selvästi koko journalistisen alan matalin 1 900 euroa ja F90 (=eniten ansaitseva kymmenes sai vähintään palkkaa) oli 4 596 euroa. Kuten aloitteessakin todetaan, kattavan työehtosopimuksen aikaansaaminen kaupallisille radioille on keino parantaa radioon työtä tekevien työehtoja. Yksin työehtosopimus ei auta kaikkia, sillä yrittäjänä tehtävään työhön työehtosopimus ei ulotu. Yrittäjistä on vielä erotettava niin sanottuina näennäisyrittäjinä työtä tekevät itsensätyöllistäjät, joiden aseman parantamiseksi liitto on tehnyt lainsäädäntövaikuttamistyötä viime vuosien aikana. Tässä vaikuttamistyössä kaupallisissa radioissa työskentelevät itsensätyöllistäjät voisivat jatkossa olla yksi esiin nostettava ryhmä. Työehtosopimuksen kehittämisessä on tarpeen ottaa huomioon ne keinot ja opit, jotka saatiin usean vuoden kestäneessä työssä, kun elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimusta uudistettiin tvtuotantoyhtiöille paremmin sopivaksi. Vastaavasti kuin tv-tuottajia edustanut Suomen audiovisuaalisen alan tuottajat SATU ry,
lista 2/2015 6(12) RadioMedia ry edustaa kattavasti kaupallisia radioita, mutta se ei ole työehdoista neuvotteleva työnantajaliitto. Aloitteen tekijä esittelee aloitteen. Edunvalvontajohtaja Petri Savolainen esittelee hallituksen lausunnon. Hallitus esittää aloitteen hyväksymistä sekä antaa valtuustolle yllä olevan vastauksen. 4.4 Palveluyritys freelancereille / Liitto+ Journalistiliitossa selvitetään palveluyrityksen perustamista freelancereille liiton free-neuvottelukunnan ehdotuksen pohjalta. Palveluyrityksen tarkoituksena on helpottaa liitossa toimivien freelancereiden työmarkkina-asemaa. Yhtiön kautta toimiva freelancer voisi toimia palkansaajaan rinnastettavassa asemassa eikä hänen tarvitsisi huolehtia yrittäjän velvollisuuksista. Yhtiö toimisi freelancereiden työnantajana ja pidättäisi freelancerin palkkiosta työnantajan sosiaalikulut. Tavoitteena on, että yhtiön kautta toimiva freelancer voisi saada palkansaajaan rinnastettavan aseman sosiaaliturvassa. Palveluyritykseen kuuluminen liitettäisiin Journalistiliiton jäsenyyteen. Jäsenkyselyn perusteella noin 90 % opiskelijoista, työttömistä ja freelancereista pitää hanketta kannatettavana. Lisäksi jäsenyhdistykset ovat pitäneet asiaa positiivisena. Palveluyritys olisi voittoa tavoittelematon osakeyhtiö. Palvelua käyttävät jäsenet vastaisivat sen kustannuksista. Yhtiön perustaminen vaatisi pääomalainan Journalistiliitolta, joka maksettaisiin takaisin. Kuullaan hankkeen tilannekatsaus. Jussi Salokangas esittelee. Merkitään tiedoksi. 4.5 Työmarkkinakatsaus Kokouksessa esitetään työmarkkinakatsaus. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee. Merkitään tiedoksi.
lista 2/2015 7(12) 5 Koulutus ja työelämä 5.1 Uravalmennus / Liitto+ Useat suomalaiset ammattiliitot tarjoavat uravalmennusta jäsenilleen, ja esimerkiksi Tanskan journalistiliitossa se on hyvin suosittu palvelu ja sisäänheittotuote uusille jäsenille. Journalistiliiton hallitus päätti selvittää, voisiko uravalmennus olla hyödyllinen palvelu myös SJL:n jäsenille. Käytännön selvitystyöstä vastasi koulutusasiamies Nina Porra. Selvitys toteutettiin lokakuussa pilottiprojektina. Pilottiin haki 47 jäsentä, joista 20 valittiin mukaan. Heidät jyvitettiin kahdelle kilpailevalle yritykselle, UP Partnersille ja Helsingin Ura-instituutille. Kumpikin yritys sai 10 valmennettavaa. Molemmat toteuttivat pilottivalmennuksen mallilla, johon kuuluu 3-4 puhelinkeskustelua valmentajan kanssa sekä verkkotyöskentelyä valmentajan ohjeiden mukaan. Pilottivalmennettavien joukossa oli työsuhteisia, työttömiä ja freelancereita sekä printti- että sähköisestä mediasta, eri puolilta Suomea. Myös kustannusala oli edustettuna. Yksi valmennus tehtiin ruotsiksi. Pilottiin osallistuneet olivat 25 55-vuotiaita. Hakijoista noin 10 prosenttia oli miehiä, ja pilottiin heitä valittiin samassa suhteessa: mukana oli kaksi miestä. Palaute uravalmennuskokeilusta oli hyvin myönteistä ja 19 vastaajaa 20:stä suositteli valmennuksen tarjoamista kaikille jäsenille. Pilotin kokemusten sekä tarjousten perusteella hallitus esittää, että vuonna 2016 Journalistiliitto ostaa 40 000 eurolla UP Partners Oy:ltä puhelin- ja verkkovalmennusta sisältävän kokonaisuuden 150 liiton jäsenelle. Valmennus on jäsenille maksutonta. Kukin valmennus kestää noin kuukauden. Valmennuksen kesken jättävät joutuvat maksamaan liitolle siitä syntyneet kulut. Nina Porra esittelee. Esitetään, että uravalmennus aloitetaan vuonna 2016. Palautteen perusteella harkitaan valmennuksen jatkoa vuoden 2017 budjettikäsittelyn yhteydessä. 5.2 Koulutus / Liitto+ Liiton tarjoamassa täydennyskoulutuksessa haetaan jatkuvasti hiotumpia yhteistyökuvioita muiden alan toimijoiden kuten yritysten, järjestöjen ja oppilaitosten kanssa. Yhteisvoimin voimme kutsua Suomeen esimerkiksi kansainvälisesti kiinnostavia kouluttajia. Myös ajassa kiinni olevia, nopealla aikataululla toteutettavia
lista 2/2015 8(12) tilaisuuksia suositaan. Päämääränä on saada yhä useampi liiton rivijäsen innostumaan liiton koulutustoiminnasta. Koulutuksissa aletaan vaatia myös koulutettavilta nykyistä enemmän: seminaareihin otetaan mukaan esimerkiksi ennakkotehtäviä ja työpajoja. Koulutuksiin osallistumiselle voidaan myös asettaa osaamisvaatimuksia. Näin liitto pystyy vastaamaan paremmin erilaisiin kouluttautumisen tarpeisiin. Ay-koulutuksissa huomio kiinnitetään aikaisempaa enemmän työsuojeluvaltuutettujen tarpeisiin. Myös tv-tuotannoissa työskentelevien henkilöiden koulutustarpeet saavat erityishuomiota. Pientoimitusten työsuhdekoulutus järjestetään uudella tavalla eli paikallisina koulutuksina maakunnissa. Näin yritetään tavoittaa mahdollisimman paljon jäseniä. Nina Porra esittelee. Merkitään tiedoksi. 6 Seuraavan vuoden toiminta ja talous 6.1 Suomen Journalistiliiton jäsenmaksut vuonna 2016 Hallitus esittää, että vuonna 2016 - valtakirjaperinnässä sovellettava prosenttiosuus on 1,40 prosenttia (aiemmin 1,40 %) - yrittäjiin/freelancereihin sovellettava prosenttiosuus on 1,00 % (1,00 %) - vähimmäismaksun suuruus on 15 /kk Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hyväksytään hallituksen esitys. 6.2 Yhdistysten ja osastojen jäsenmaksuosuudet ja niiden maksuajat: Yhdistysten jäsenmaksupalautuksen määrä 20 prosenttia lasketaan ao. yhdistyksen alueelta peritystä liiton jäsenmaksukertymästä, josta on vähennetty työttömyyskassamaksu. Hallitus esittää, että yhdistyspalautus on 20 prosenttia (entinen 20 %)
lista 2/2015 9(12) Liitto suorittaa osastotoimintaan tarkoitetut palautukset ja perusavustukset yhdistyksille, jotka välittävät ne päättämällään tavalla osastoille. Hallitus esittää maksuajoista ja osastoille maksettavasta toimintatuesta seuraavaa: 1) Yhdistysten prosenttiosuus jäsenmaksutulosta maksetaan tilityslistojen mukaisesti kuukausittain. 2) Liitto maksaa osastopalautuksena 9 (entinen 9 ) yhdistyksen jäsentä kohti. Palautuksen perusteena on yhdistyksen vahvistettu jäsenmäärä edellisen vuoden joulukuun viimeisenä päivänä. 3) Perusavustuksena maksetaan vähintään viiden hengen osastoa kohti 170 ja pienemmistä osastoista 34 jäsentä kohti. 4) Osastopalautus ja perusavustus maksetaan yhdistyksille 30.4. mennessä. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee Hyväksytään hallituksen esitys. 6.3 Liiton maksamat korvaukset, palkkiot ja avustukset vuonna 2016 Hallitus esittää liiton maksamien korvausten, palkkioiden ja avustusten perusteiksi seuraavaa: Valtuuston, hallituksen, toimi- ja valmisteluelimen jäsenelle, liiton luottamushenkilölle ja viralliseen edustustehtävään määrätylle henkilölle suoritetaan matkakulujen korvausta ja päivärahaa liiton järjestötoiminnan korvausohjesäännön mukaisesti. Sairauskulu- ja hautausavustusta maksetaan sosiaaliohjesäännön mukaisesti. Matkakustannusten korvaukset Matkalaskut on jätettävä liittoon kahden kuukauden sisällä matkan päättymisestä. Järjestötehtäviä koskeva kilometrikorvaus on 24 senttiä/km (entinen 24 snt/km). Jokaisesta matkustaja maksetaan lisäkorvauksena 1 snt/km (entinen 1 snt/km) Kokouspalkkio Hallituksen jäsenille, valtuuston puheenjohtajistolle sekä valiokuntien puheenjohtajille maksetaan kokouspalkkiota 45 (entinen 45 )
lista 2/2015 10(12) palkkioon oikeuttavalta kokoukselta. Tilintarkastajien palkkiot Tilintarkastajille maksetaan laskun mukaan. Ansionmenetyskorvaukset ja alueluottamusmieskorvaus Kokous- tai kurssipäivältä maksettava ansionmenetyskorvaus määräytyy kulloinkin voimassa olevan freelance-jäsenmaksun perusteena olevan kuukausiansion mukaan. Freelancer-jäsenmaksun perusteella määräytyvä ansionmenetyskorvaus on 100 (entinen 100 ). Järjestötoiminnan korvausohjesäännön mukaisesti voidaan maksaa puolitettua tai korotettua korvausta. Alueluottamusmiehille ja freeyhdyshenkilöille maksetaan ennakonpidätyksen alaisena palkkiona 220 (entinen 220 ) vuodessa. Sairauskuluavustus ja hautausavustus Sairauskuluavustuksen enimmäismäärä on 1 700 euroa (entinen 1 700 ). Hautausavustuksen suuruus on 420 (entinen 420 ). Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee. Hyväksytään hallituksen esitys. 6.4 Vuoden 2016 jäsenmaksuohjesääntö Jäsenmaksuohjesäännössä vahvistetaan vuosittain seuraavan vuoden aikana noudatettavat jäsenmaksukäytännöt. Vuoden 2016 jäsenmaksuohjesäännössä (liitteenä) on uutta aiempaan verrattuna eläkeläismaksun käyttöönotto ja sivutoimisen työsuhteisen freelancerin euromääräinen jäsenmaksu sekä muita vähäisempiä täsmennyksiä. 1 Eläkeläiset Valtuusto päätti vuoden 2014 syyskokouksessaan, että vuoden 2016 alusta lukien eläköityvät jäsenet ovat velvollisia maksamaan jäsenmaksun. Sen suuruus on puolet liiton vähimmäismaksusta. Eläkeläisjäsen saa jäsenmaksua vastaan muuten kaikki jäsenpalvelut, mm. Journalisti-lehden, pressikortin ja tarvittaessa työsuhdeneuvontaa, mutta matkustaja- ja tapaturmavakuutus ei ulotu eläkeläisjäseniin. Pääosan palveluista tarjoavat jäsenyhdistykset, jotka jatkossa saavat osuutensa myös eläkeläisten
lista 2/2015 11(12) jäsenmaksusta. Lisäksi eläkeläisjäsenistä maksetaan entiseen tapaan osastopalautusta. Eläkeläisjäsenet eivät edelleenkään ole vaalikelpoisia liiton valtuuston tai hallituksen jäseniksi. Ne jäsenet, joiden eläke alkaa vuoden 2015 loppuun mennessä, saavat jäsenmaksuvapautuksen. Lehti ei kuulu jäsenmaksuvapautuksen saaneen eläkeläisen jäsenetuihin, vaan sen voi erikseen tilata eläkeläishintaan. Eläkeläisten jäsenmaksu peritään kahdesti vuodessa. 2 Kaksoisjäsenen ja sivutoimisesti alan töitä tekevän työsuhteisen jäsenmaksu Jäsenmaksukriteerien muuttamisen jälkeen liittoon on tullut jäseniä, jotka toimivat alalla vain sivutoimisesti ja suurin osa ansiosta kertyy toisenlaisesta työstä. Aiemmin on jo määritelty (syksyn 2014 jäsenmaksuohjesääntö), että tällaisen sivutoimisen freelancerin jäsenmaksu on 1,5 x vähimmäisjäsenmaksu eli vuonna 2016 22,50 /kk. Journalistiliitolla on aiemminkin ollut myös ns. kaksoisjäseniä. Kaksoisjäseneksi määriteltiin Journalistiliiton jäsen, joka kuuluu toiseen liittoon ja sen työttömyyskassaan ja jonka katsotaan olevan toisen liiton edunvalvonnan piirissä. Kaksoisjäsenet olivat lähinnä viestintäalan opettajia, joiden edunvalvonta hoidettiin OAJ:n kautta, mutta joilla oli intressi olla mukana Journalistiliitossa muilta osin. Kaksoisjäsenille myönnettiin 30 prosentin alennus tuolloin käytössä olleesta euromääräisestä työsuhteisen jäsenmaksusta. Kaksoisjäsenyys on menettänyt merkityksensä sen jälkeen, kun useimmat viestinnän opettajista jättivät liiton. Nyt kaksoisjäseniä on jäljellä enää muutama. Alennus muuttui myös vaikeammaksi määritellä, kun työsuhteisten euromääräisestä jäsenmaksusta siirryttiin prosenttiperusteiseen maksuun. Nyttemmin ovat yleistyneet moniulotteiset toimenkuvat, jossa esimerkiksi muun alan työhön sisältyy selkeästi journalistisia elementtejä. Uuden jäsenpolitiikan mukaan tällaiset henkilöt ovat jäsenkelpoisia. Kun liitolla siis on työsuhteisia jäseniä, joille journalismi on sivutoimi, heille on määriteltävä jäsenmaksu.
lista 2/2015 12(12) Jäsenasiatyöryhmä esittää, että sivutoimisesti alan töitä tekevän työsuhteisen jäsenmaksuksi määrättäisiin 1,5 x vähimmäismaksu ja että samaa maksua sovelletaan kaksoisjäseniin. Jäsenmaksu määritellään vuoden 2016 jäsenmaksuohjesäännössä. Järjestöasiamies Marja Palmunen esittelee. Hyväksytään vuoden 2016 jäsenmaksuohjesääntö. 6.5 Vuoden 2016 toimintasuunnitelma ja talousarvio Hallituksen esitys toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi vuodelle 2016 on esityslistan liitteenä. Puheenjohtaja Hanne Aho esittelee toimintasuunnitelman. Talous- ja hallintojohtaja Helena Visti esittelee talousarvion. Hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio. 6.6. Tilintarkastajien valinta Hallitus esittää, että tilintarkastajaksi valitaan vuodeksi 2016 Tilintarkastusrengas (yhteisö) ja nimettynä tilintarkastajana HTM Lotta Kauppila (varalla HTM Kai Salmivuori). Hyväksytään. 7 Viestintäpolitiikka ja journalismi 8 Tiedonannot ja kokouksen päättäminen 8.1 Muut asiat Käsitellään mahdolliset muut esille tulevat asiat. 8.2 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päättää kokouksen.