Kasvatus- ja opetustoimi 16.12.2008 KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ. 1 Toimintasäännön sisältö



Samankaltaiset tiedostot
LAPPEENRANNAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMI TOIMINTASÄÄNTÖ LUKIEN

Kasvatus- ja opetustoimi

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Muutokset punaisella LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. 1 Toiminta-ajatus

Hyvinvointi- ja sivistyspalvelut HYVINVOINTI- JA SIVISTYSPALVELUJEN TOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Kasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista.

SUONENJOEN KAUPUNKI KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto Voimaantulo:

Valmistelija/lisätiedot: Varhaiskasvatusjohtaja Päivi Virkki puh

Koulutuslautakunnan johtosääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN KOULUTUSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

I VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUS- 1 LAUTAKUNTA

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) Ruokolahti Voimaan (kv / 59) muutos (kv

Kasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 :n mukaan lautakunta päättää esiopetuksen järjestämispaikoista.

Lautakunnan esittelijänä toimii vapaa-aikatoimenjohtaja.

Sivistyslautakunnan johtosääntö

1. Nuorisotyö, nuorisotoiminta ja nuorisopolitiikkaan liittyvät yhteydenpitotehtävät.

76 Asianro 1144/ /2014. Hyvinvoinnin edistämisen ja kasvun ja oppimisen palvelualueiden toimintasäännön tarkistaminen

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

TAMMELAN KUNNAN SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

KV Liite 6D 1(5)

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN NUORISO- JA LIIKUNTATOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty: Kasvo LTK /23 Voimaantulo:

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

VALKEAKOSKEN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA

LASTEN JA NUORTEN PALVELUIDEN VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Espoon kaupungin suomenkielisen opetuksen tulosyksikön viranhaltijoiden opetuslainsäädäntöön perustuva ratkaisuvalta

ULVILAN KAUPUNGIN OPETUS- JA KASVATUSLAUTAKUNNAN

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

Koulutuslautakunnan toimivallan siirto (delegointipäätökset) valtuustokaudella

Peruspalvelulautakunta määrää toimintasäännössä sille hallintosäännön perusteella kuuluvan ratkaisuvallan siirtämisestä

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

päivähoito ja varhaiskasvatus Tulkkilan päiväkoti Peipohjan päiväkoti perhepäivähoito esiopetuksen päivähoito esiopetus ja perusopetus

Sivistyslautakunnan johtosääntö

SÄÄD Ö SK O K O E L M A

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty:

SOTKAMON KUNTA Sivistystoimi

KASVATUS JA KOULUTUS -VALIOKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

OPETUS- JA SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ

(Kaupunginvaltuuston hyväksymä , voimassa alkaen.)

Opetuspäällikkö 1 vastaa esi- ja perusopetuksen sekä aamu- ja iltapäivä toiminnan sisällön toteuttamiseen ja kehittämiseen kuuluvista asioista,

Nurmijärven kunnan sivistystoimen toimialan johtosääntö

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 14

SIVISTYSPALVELUJEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMIALAN TOIMINTASÄÄNTÖ Kasvatus- ja sivistyslautakunta

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

1 (8) NILSIÄN KAUPUNKI SIVISTYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt tulevaksi voimaan Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt tulevaksi voimaan Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.

19) Alle 3000 euron suuruisen vahingonkorvauksen maksaminen

JOKILAAKSOJEN PELASTUSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kunnanvaltuustossa Tulee voimaan

Sivistystoimenjohtaja

Kaupunginhallituksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä on säädetty sen toimialaan kuuluvista tehtävistä:

HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön

HELSINGIN KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN TYÖVÄENOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä kesäkuun 17 p:nä 2009

KERAVAN KAUPUNKI KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN TOIMINTASÄÄNTÖ. Hyväksytty: Voimaantulo:

KIURUVEDEN KAUPUNKI

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 26. Kotkan kaupungin. OPETUSTOIMEN VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty hyvinvointilautakunnassa 26.9.

11 Koulutuslautakunta, toimiala, kokoonpano ja tehtävät

1. Edistää hyvinvointityötä kunnan asukkaiden, eri yhteisöjen ja toimijoiden kesken

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ 1 YLIVIESKAN KAUPUNKI KESKUSVIRASTON JOHTOSÄÄNTÖ. Voimaantulo Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt

Sivistyslautakunnan hyväksymä ja täydentämä / 59 Hallintosäännön vaatimat muutokset, sivistyslautakunta / 81

SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUUALUEEN JOHTO- SÄÄNTÖ

KAINUUN TOISEN ASTEEN KOULUTUSLIIKELAITOKSEN (KAIKU -LIIKELAITOKSEN) JOHTOSÄÄNTÖ

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyskeskuksen toimintasääntö

TUUSNIEMEN KUNTA SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kunnanvaltuustossa Tulee voimaan

VI TOIMIVALTA HENKILÖSTÖASIOISSA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KULTTUURITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Johtosääntö on laadittu valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain (634/1998) nojalla.

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 4

ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAUTAKUNNAN JA PELASTUSLAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

ESPOON KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN LAUTAKUNTIEN JA JOHTOKUNTIEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Nurmijärven kunnan keskushallinnon toimialan liikelaitosten johtosääntö

SIVISTYSLAUTAKUNNAN JA SIVISTYSOSASTON JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa alkaen.

Lasten kasvatuksen ja opetuksen pääprosessin toimintasääntö

SÄÄDÖ SKO K O E L M A

Transkriptio:

1 KASVATUS- JA OPETUSTOIMEN 1 Toimintasäännön sisältö Kasvatus- ja opetuslautakunnan johtosäännön 4 19-kohdassa määrätään, että lautakunta päättää toimialan toimintasäännöstä. Kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön 14 mukaan hallinnon järjestämisestä sekä viranhaltijoiden muista tehtävistä ja ratkaisuvallasta määrätään kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön lisäksi lautakunnan vahvistamassa toimintasäännössä sekä toimenkuvissa. Lautakunnalla on oikeus antaa johtosääntöä täydentäviä muitakin määräyksiä. Tähän toimintasääntöön on koottu lautakunnan alaisilleen viranhaltijoille siirtämää ratkaisuvaltaa koskevia sekä johtosääntöä täydentäviä määräyksiä. Kasvatus- ja opetustoimen toimialan perustamisen tavoitteena on ollut edistää lapsen ja nuoren etua. Toimintasääntö on kirjoitettu siten, että se edistää vastuualueiden henkilöstön yhdessä työskentelyä tavoitteeseen pääsemiseksi. On tärkeää, että molempien vastuualueiden henkilöstön asiantuntemus ja kokemus hyödynnetään. Tavoitteena on tehdä työtä yhdessä. Toimintasäännössä ratkaistaan mm., kuka vastaa sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen palveluyksiköissä toteutetun, sisällöltään samanlaisen palvelun kehittämisestä kaikissa palveluyksiköissä samaan suuntaan. Toimintasäännössä ratkaistaan, kuka johtavista viranhaltijoista on viimekädessä vastuussa kunkin palvelun kehittämisestä. 2 Esiopetus ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta 3 Palvelualueet Esi- ja alkuopetuksen yhtenäisyyttä vahvistetaan erityisesti lapsen näkökulmasta. Esiopetusta ja aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen palveluyksiköissä tai ostopalveluna sen mukaan kuin lautakunta päättää. Varhaiskasvatuksen vastuualue vastaa esiopetuksesta ja sen kehittämisestä. Esi- ja alkuopetuksen yhdessä työskentelyn kehittämiseen palvelualueen johtoryhmä voi nimetä palvelualueelle voidaan nimetä yksi tai useampi yhden tai useamman vastuuhenkilön 1-4 vuodeksi joko varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen vastuualueelta. Toimialajohtaja vastaa toimialatasolla yhdessä työskentelyn kehittämisestä sekä vastuuhenkilöiden nimeämisestä. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaa varhaiskasvatuksen vastuualue lukuun ottamatta kaupungin itse järjestämää iltapäivätoimintaa, josta vastaa perusopetuksen vastuualue.

2 Kunkin 7-9 vuosiluokkien koulun oppilasalue muodostaa yhden kasvatus- ja opetustoimen palvelualueen. Palvelualueita ovat Joutsenon, Kesämäen, Kimpisen, Lauritsalan ja Sammonlahden palvelualueet. Koska päiväkotien ja perhepäivähoidon asiakaskunta ei määräydy puhtaasti alueellisin perustein, lautakunta määrää kuhunkin palvelualueeseen kuuluvat varhaiskasvatuksen palveluyksiköt. Vuosiluokkien 1-6 koulut kuuluvat siihen palvelualueeseen, minkä 7-9 vuosiluokkien koulun alueella niiden oppilasalue sijaitsee. 4 Palvelualueen johtaminen Lautakunta valitsee 4 vuoden määräajaksi varhaiskasvatuksen vastuualueella kullekin palvelualueelle sen palveluyksiköiden johtajien keskuudesta palvelualueen esimiehen. Lautakunta valitsee 4 vuoden määräajaksi perusopetuksen vastuualueella kullekin palvelualueelle sen 1-6 vuosiluokkien kouluna toimivien palveluyksiköiden johtajien tai 1-9 vuosiluokan koulun rehtorin rehtoreiden keskuudesta palvelualueen esimiehen. Varhaiskasvatuksen palvelualueen esimies toimii oman palveluyksikkönsä johtajan tehtävien lisäksi muiden palvelualueella toimivien varhaiskasvatuksen palveluyksiköiden johtajien esimiehenä. Perusopetuksen palvelualueen esimies toimii oman palveluyksikkönsä johtajan tehtävien lisäksi muiden palvelualueella toimivien perusopetuksen 1 6 vuosiluokkien kouluina toimivien palveluyksiköiden johtajien esimiehenä. Perusopetusjohtaja toimii 7-9 vuosiluokkien kouluina toimivien ja 1-9 vuosiluokkien yhtenäiskouluina toimivien palveluyksiköiden johtajien esimiehenä. Palvelualueen johtoryhmän muodostavat palvelualueen esimiehet sekä palvelualueen 7-9 vuosiluokkien koulun rehtorit. Toimialajohtaja määrää yhden heistä vuorollaan toimimaan johtoryhmän puheenjohtajana 4 vuoden määräajan. Johtoryhmä vastaa siitä, että toimialan palveluyksiköiden yhteistyö sujuu alueella johtosäännössä määrättyjen ja lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Johtoryhmän tehtävänä on edistää palvelualueellaan toimialan palvelujen kehittämistä sekä huoltajien ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Toimialajohtaja voi antaa vastuualueiden johtajia ja palvelualueen johtoryhmää kuultuaan palvelualueen johtoryhmälle myös muita tehtäviä.

3 5 Palveluyksiköt Kasvatus- ja opetustoimen palveluyksiköt ovat seuraavat: Varhaiskasvatuksen vastuualue Joutsenon palvelualue Joutsenon päiväkoti Korvenkylän päiväkoti Pulpin päiväkoti Perhepäivähoito Kesämäen palvelualue Kesämäen päiväkoti Leirin päiväkoti Mäntylän päiväkoti Snellmanin päiväkoti Voisalmen päiväkoti Ylämaan päiväkoti Ostopalveluyksikkö Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Kimpisen palvelualue Karhuvuoren päiväkoti Keltun päiväkoti Parkkarilan päiväkoti Peltolan päiväkoti Keskustan alueen perhepäivähoito Lauritsalan palvelualue Hovinpellon päiväkoti Kartanon päiväkoti Kanavansuun päiväkoti Lauritsalan päiväkoti Avoimet varhaiskasvatuspalvelut Sammonlahden palvelualue Kourulan päiväkoti Lappeen päiväkoti Liesharjun päiväkoti Sammonlahden päiväkoti Skinnarilan päiväkoti Uus-Lavolan päiväkoti Sammonlahden alueen perhepäivähoito Avoimet varhaiskasvatuspalvelut

4 Perusopetuksen vastuualue Joutsenon palvelualue Joutsenon koulu (1-9 vuosiluokat) Kesolan koulu (3-6 vuosiluokat) Korvenkylän koulu (1-6 vuosiluokat) Parjalan koulu (1-6 vuosiluokat) Pulpin koulu (1-6 vuosiluokat) Ravattilan koulu (1-6 vuosiluokat) Kesämäen palvelualue Kesämäenrinteen koulu (7-9 vuosiluokat) Kesämäen koulu (1-6 vuosiluokat) Lönnrotin koulu (1-6 vuosiluokat) Mäntylän koulu (1-6 vuosiluokat) Simolan koulu (1-6 vuosiluokat) Voisalmen koulu (1-6 vuosiluokat) Ylämaan koulu (1-6 vuosiluokat) Kimpisen palvelualue Kimpisen koulu (1-9 vuosiluokat) Kasukkalan koulu (1-6 vuosiluokat) Kaukaan koulu (1-6 vuosiluokat) Myllymäen koulu (1-6 vuosiluokat) Lauritsalan palvelualue Lauritsalan koulu (1-9 vuosiluokat) Kanavansuun koulu (1-6 vuosiluokat) Muukonniemen koulu (1-6 vuosiluokat) Mustolan koulu (1-6 vuosiluokat) Partalan koulu (1-6 vuosiluokat) Pontuksen koulu (1-6 vuosiluokat) Nuijamaan koulu (1-6 vuosiluokat) Sammonlahden palvelualue Sammonlahden koulu (7-9 vuosiluokat) Korkea-ahon koulu (1-6 vuosiluokat) Kuusimäen koulu (1-6 vuosiluokat) Lappeen koulu (1-6 vuosiluokat) Lavolan koulu (1-6 vuosiluokat) Skinnarilan koulu (1-6 vuosiluokat) Perusopetuksen palveluyksiköt määritellään edellä kerrotulla tavalla 1-6 vuosiluokkien ja 7-9 vuosiluokkien koulujen ryhmään. Tämä ei

5 estä järjestämästä kouluissa myös muiden vuosiluokkien opetusta lautakunnan päättämällä tavalla. Lautakunta voi päättää 1-6 ja 7-9 vuosiluokkien koulujen yhdistämisestä yhdeksi 1-9 vuosiluokkien koulun palveluyksiköksi. Lauritsalan kouluun, Kimpisen kouluun ja Joutsenon kouluun sovelletaan, mitä jäljempänä on määrätty 1-6 vuosiluokkien sekä 7-9 vuosiluokkien kouluista. Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksia ovat Lönnrotin koulu Myllymäen koulu Voisalmen koulu Lukiokoulutuksen vastuualue Kimpisen lukio Lappeenrannan Lyseon lukio 6 Palveluyksikön johtaminen Varhaiskasvatuksen vastuualueen palveluyksikköä johtaa ja sen toiminnasta vastaa päiväkodinjohtaja, perhepäivähoidonohjaaja tai ostopalveluohjaaja sen mukaan kuin lautakunta määrää. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen vastuualueen palveluyksikköä johtaa ja sen toiminnasta vastaa rehtori tai rehtoriksi määrätty opettaja. Palveluyksikön johtajat vastaavat siitä, että palveluyksikkö toimii asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 7 Toimialajohtajan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä kasvatus- ja opetustoimen johtosäännön 4 :ssä tai muutoin on määrätty toimialajohtajan päätettäväksi, ratkaisee hän seuraavat asiat: 1. päättää lukioiden lukuvuosisuunnitelmien hyväksymisestä 2. päättää kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman puitteissa lukiokoulutuksen resurssien jaosta seuraavalle lukuvuodelle 3. päättää kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämien ohjeiden mukaisesti lukiokoulutuksessa aloittavien paikkojen määrästä ja jakamisesta lukioiden kesken 4. antaa kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämiä perusteita täydentävät ohjeet perusopetuksen 1.vuosiluokkien oppilaspaikkojen muodostamisesta, niiden määristä sekä oppilaaksiotosta ja toissijaisten koulupaikkojen täyttämisestä

6 5. antaa kasvatus- ja opetuslautakunnan päättämiä perusteita täydentävät ohjeet 7.luokalle siirtämisestä ja 7.luokan toissijaisten koulupaikkojen määrästä ja täyttämisestä 6. määrää viranhaltijan päättämään 1-2 vuosiluokkien oppilaiden ja erityisoppilaiden ottamisesta kaupungin järjestämään tai tukemaan iltapäivätoimintaan 7. päättää koko toimialaa tai useaa vastuualuetta koskevien tutkimuksien luvista 8. antaa koko toimialaa tai useaa vastuualuetta koskevat lausunnot 9. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 10. päättää vastuualueen johtajan esityksestä toiminnan järjestämispaikan tilapäisestä muuttamisesta 11. valmistelee kaupunginhallitukselle henkilöstön harkinnanvaraista palkkausta koskevat esitykset vastuualueen esimiestä kuultuaan 12. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 13. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle virkaja työehtosopimuksessa määritellyt virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin palkattomat virkavapaudet ja työlomat 14. myöntää alaiselleen henkilöstölle muut palkattomat yli kahden vuoden kestävät virkavapaudet ja työlomat 15. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön vuosilomat 16. päättää välittömässä alaisuudessaan olevan henkilökunnan virkamatkoista ja koulutuksesta sekä vahvistaa valtuudet, joiden mukaan vastuualueiden johtajat voivat päättää henkilöstön virkamatkoista sekä koulutukseen lähettämisestä 17. päättää ulkomaisista virkamatkoista ja koulutukseen osallistumisesta ulkomailla sekä ulkomaille suuntautuvista leirikouluista ja opintoretkistä 18. vahvistaa ohjeet ja valtuudet, joiden mukaan palkataan väliaikaista, tilapäistä ja sijaishenkilökuntaa, ellei muuta ole määrätty

7 8 Varhaiskasvatusjohtajan ratkaisuvalta 19. päättää virkojen ja toimien täyttämistavasta ja niiden haettavaksi julistamisesta 20. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla 21. määrää toimialan tietoturvavastaavat 22. ratkaisee muut toimenkuvassa määrätyt asiat päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Siirtäessään vakinaisen henkilöstön ottamisvaltaa määrää myös asian esittelijän. Sen lisäksi mitä varhaiskasvatusjohtajan tehtäväksi on toimenkuvassa tai muutoin määrätty, ratkaisee hän seuraavat asiat: 1. päättää vieraspaikkakuntalaisen lapsen ottamisesta päivähoitoon ja esiopetukseen 2. päättää lappeenrantalaisen lapsen sijoittamisesta toisen kunnan järjestämään päivähoitoon ja esiopetukseen 3. päättää esioppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta, kun esioppilas on muussa kuin kaupungin järjestämässä opetuksessa, eikä tuo opetuksen järjestäjä järjestä erityistä tukea 4. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 5. antaa vastuualuetta koskevat lausunnot ja huolehtii tiedottamisesta 6. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle virkaja työehtosopimuksessa määritellyt virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin palkattomat virkavapaudet ja työlomat sekä vuosilomat 7. myöntää alaiselleen henkilöstölle muut palkattomat yli kahden vuoden kestävät virkavapaudet ja työlomat 8. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset

8 9 Perusopetusjohtajan ratkaisuvalta 9. myöntää alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla 10. päättää välittömässä alaisuudessaan olevan henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja koulutuksesta 11. päättää vastuualuettaan koskevien tutkimuksien luvista siltä osin kuin ei ole siirtänyt päätäntävaltaa palvelualueen esimiehelle 12. päättää vastuualueeseensa kuuluvan asiakirjan antamisesta (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14.2 ) 13. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Siirtäessään vakinaisen henkilöstön ottamisvaltaa määrää myös asian esittelijän. Sen lisäksi mitä perusopetusjohtajan tehtäväksi on toimenkuvassa tai muutoin määrätty, ratkaisee hän seuraavat asiat: 1. päättää peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmista siltä osin kuin ei ole siirtänyt hyväksymisoikeutta palvelualueen esimiehelle 2. päättää kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymän talousarvion käyttösuunnitelman puitteissa perusopetuksen resurssien jaosta seuraavalle lukuvuodelle 3. seuraa opetusresurssien käyttöä sekä oppilaiden ja henkilöstön määrää vastuualueellaan 4. päättää toissijaista koulupaikkaa hakevien muiden kuin lappeenrantalaisten oppilaiden ottamisesta peruskoulujen vapaille oppilaspaikoille koulun rehtoria ja palvelualueen esimiestä kuultuaan lautakunnan antamien ohjeiden ja kuntien välisten sopimusten mukaisesti (kohta poistettu 15.6.2015) 5. päättää A2-kieliryhmien perustamisesta 6. ratkaisee lautakunnan antamien ohjeiden perusteella ensisijaisen oppilaspaikan hankkimista muun opetuksen järjestäjän ylläpitämästä koulusta koskevan asian 7. päättää oppilaalle järjestettävästä erityisestä tuesta, kun oppilas on muussa kuin kaupungin järjestämässä opetuksessa, eikä tuo opetuksen järjestäjä järjestä erityistä tukea

9 8. määrää muun kuin perusopetusta antavan koulun oppilaaksi otetun oppivelvollisen suorittaman perusopetuksen tutkinnon tai sen osan suorituksen vastaanottavan viranhaltijan (kohta poistettu 15.6.2015) 9. päättää niistä oppivelvollisuuteen liittyvistä asioista, joita ei ole siirretty palvelualueen esimiehelle tai rehtorille 10. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 11. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 12. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla 13. antaa vastuualuetta koskevat lausunnot ja huolehtii tiedottamisesta 14. päättää opetusalan virka- ja työehtosopimuksen mukaisista kuntakohtaisista lisätehtävistä suoritettavasta korvauksesta 15. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle virkaja työehtosopimuksessa määritellyt virkavapaudet ja työlomat sekä vuosilomat 16. myöntää alaiselleen henkilöstölle muut palkattomat yli kahden vuoden kestävät virkavapaudet ja työlomat 17. päättää välittömässä alaisuudessaan olevan henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja koulutuksesta 18. päättää vastuualuettaan koskevien tutkimuksien luvista siltä osin kuin ei ole siirtänyt päätäntävaltaa palvelualueen esimiehelle 19. päättää vastuualueeseensa kuuluvan asiakirjan antamisesta. (Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 14.2 ) 20. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Siirtäessään vakinaisen henkilöstön ottamisvaltaa määrää myös asian esittelijän.

10 10 Varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Sen lisäksi mitä varhaiskasvatuksen palvelualueen esimiehen tehtäväksi on toimenkuvassa tai muutoin päätetty, hänen tehtävänään on alueellaan 1. huolehtia, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti 2. päättää varhaiskasvatuksen palveluyksiköiden ja esiopetuksen vuosisuunnitelmista 3. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 4. päättää palvelualueen yhteiseen käyttöön jätetyn resurssin jakamisesta palveluyksiköiden johtajia kuultuaan 5. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle vuosilomat, virka- ja työehtosopimuksessa määritellyt virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin palkattomat virkavapaudet ja työlomat enintään yhdeksi kahdeksi vuodeksi 6. päättää välittömässä alaisuudessaan olevan henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja koulutuksesta 7. käsitellä välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 8. päättää lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti lapsen ottamisesta päivähoitoon, esiopetukseen ja leikkikerhoon palvelualueensa paikoille ja lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodin johtajia ja perhepäivähoidon ohjaajia kuultuaan 9. päättää lapsiryhmän koosta, henkilökuntamäärästä ja avustajapalveluista silloin, kun lapsiryhmässä hoidetaan yhtä tai useampaa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevaa lasta 10. antaa lausunnot yksittäisen perheen kotihoidontukea koskevissa asioissa 11. päättää pidennettyyn oppivelvollisuuteen ottamisesta, mikäli huoltajan kanta on yhtenevä 12. päättää pidennettyyn oppivelvollisuuteen otetun esiopetuksen järjestämisestä

11 13. päättää erityisen tuen antamisesta esiopetuksen oppilaalle tai esioppilaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisesta tai tuen lopettamisesta 14. määrätä esiopetuksessa olevan oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä. 15. päättää tehostetun tuen antamisesta esiopetuksessa olevalle oppilaalle ja tehostetun tuen antamisen lopettamisesta 16. päättää esiopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tai tehostettua tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 17. päättää esiopetuksen oppilaan esiopetuspaikan vaihtamisesta oppilaasta johtuvasta syystä, erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä. 18. päättää oppilaan ottamisesta esiopetuksessa annettavaan perusopetukseen valmistavaan opetukseen 19. päättää lapsen ottamisesta yksityiseen perhepäivähoitoon 20. valmistella perusopetuksen palvelualueen esimiehelle esitys erityistä tukea saavien koulutulokkaiden koulupaikasta, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä 21. valmistella perusopetuksen palvelualueen esimiehelle esitys luvasta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin tai myöhemmin 22. valmistella perusopetuksen palvelualueen esimiehelle esitys perusopetukseen valmistavassa esiopetuksessa olevan oppilaan koulupaikasta 23. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja alueellaan asuvan esiopetuksen oppilaan opetuksen järjestämiseksi

12 24. päättää palvelualueen yhteisen henkilöstön sijoittamisesta palvelualueelle 25. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Lautakunta määrää yhden palvelualueen esimiehistä päättämään lapsen ottamisesta päivähoitoon ja esiopetukseen yksityiseen päiväkotiin. 11 Perusopetuksen palvelualueen esimiehen tehtävät ja ratkaisuvalta Sen lisäksi mitä perusopetuksen palvelualueen esimiehen tehtäväksi on toimenkuvassa tai muutoin päätetty, hänen tehtävänään on lautakunnan tai toimialajohtajan antamien ohjeiden mukaisesti alueellaan 1. huolehtia, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti 2. päättää peruskoulujen lukuvuosisuunnitelmista siltä osin kuin perusopetusjohtaja on hyväksymisoikeuden siirtänyt 3. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 4. päättää palvelualueen yhteiseen käyttöön jätetyn resurssin jakamisesta palveluyksiköiden johtajia kuultuaan 5. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle vuosilomat, virka- ja työehtosopimuksessa määritellyt virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin palkattomat virkavapaudet ja työlomat yhdessä tai useassa erässä yhtäjaksoisesti enintään yhdeksi kahdeksi vuodeksi 6. päättää välittömässä alaisuudessaan olevan henkilökunnan kotimaisista virkamatkoista ja koulutuksesta 7. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 8. päättää palvelualueella asuvien 1 6 vuosiluokkien oppilaiden opetuksen järjestämisestä ja ottamisesta ja sijoittamisesta perusopetukseen palvelualueensa oppilaspaikoille ja opetusryhmien muodostamisesta koulujen rehtoreita kuultuaan

13 9. koulujen rehtoreita kuultuaan päättää tehostetun tuen antamisesta ja oppilaan ottamisesta tehostetun tuen tarpeen vuoksi palvelualueensa kouluun, määrittäen näin kyseisen koulun oppilaan ensisijaiseksi kouluksi 10. päättää toissijaista koulupaikkaa hakevien koulutulokkaiden ottamisesta palvelualueensa koulujen vapaille perusopetuksen oppilaspaikoille lautakunnan ja toimialajohtajan antamien ohjeiden mukaisesti. Mikäli toissijaista koulupaikkaa ei voida myöntää, on esimiehellä oikeus osoittaa koulupaikka oppilaan ensisijaisesta koulusta, vaikka tämä koulu sijaitsisikin toisella perusopetuksen palvelualueella. 11. päättää erityisen tuen antamisen aloittamisesta alueellaan asuvalle perusopetuksen oppilaalle tai alueensa koulussa olevan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen tarkistamisesta sekä erityisen tuen lopettamisesta 12. määrätä alueellaan asuvan perusopetuksessa olevan oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä ellei tätä oikeutta ole jäljempänä annettu erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorille 13. päättää perusopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tai tehostettua tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 14. päättää oikeudesta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä aikaisemmin tai luvasta aloittaa perusopetus vuotta säädettyä myöhemmin 15. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja palvelualueellaan asuvan oppilaan opetuksen järjestämiseksi 16. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla 17. päättää koulun rehtoria kuultuaan lautakunnan antamien ohjeiden ja kuntien välisten sopimusten mukaisesti toissijaista koulupaikkaa hakevien muiden kuntien oppilaiden ottamisesta alueensa 1 6 vuosiluokkien koulujen vapaille oppilaspaikoille

14 sekä näiden oppilaiden tehostetusta ja erityisestä tuesta tämän pykälän 11 ja 12 kohdissa mainitulla tavalla 18. määrää muun kuin perusopetusta antavan koulun oppilaaksi otetun oppivelvollisen suorittaman perusopetuksen tutkinnon tai sen osan suorituksen vastaanottavan viranhaltijan 19. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. 12 Varhaiskasvatuksen palveluyksikön johtajan tehtävät Palveluyksikön johtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle johto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Palveluyksikön johtajan tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Palveluyksikön johtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että toimialan palvelualueen palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. Palveluyksikön johtajalla on perusopetuslain ja sen nojalla annetun asetuksen mukainen rehtorin toimivalta esiopetuksen oppilaiden osalta. 13 Varhaiskasvatuksen palveluyksikön johtajan ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä varhaiskasvatuksen palveluyksikön johtajan tehtäväksi on säädetty, johtosäännössä tai toimenkuvassa muutoin määrätty, hänen tehtävänään on 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata tulosyksikkönsä toimintamäärärahojen käytöstä 3. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 4. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 5. päättää enintään toimintavuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein

15 6. myöntää alaiselleen henkilöstölle virka- ja työehtosopimuksessa määritellyt vuosilomat, virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin (harkinnanvaraiset) palkattomat virkavapaudet ja työlomat yhdessä tai useassa erässä yhtäjaksoisesti enintään 1 vuodeksi sekä ottaa sijaiset toimialajohtajan antaman valtuuden puitteissa 7. myöntää alaiselleen henkilöstölle osallistumisoikeuden kotimaassa tapahtuvaan koulutukseen palveluyksikön määrärahojen rajoissa 8. päättää alaisensa henkilöstön kotimaisista virkamatkoista 9. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 10. päättää henkilökunnan sijoittamisesta lapsiryhmiin 11. vastata siitä, että erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten yksilöllinen toiminta- ja kuntoutussuunnitelma laaditaan 12. vastata tehostettua tukea saavan esioppilaan oppimissuunnitelman sekä erityistä tukea saavan esioppilaan opetuksen järjestämistä koskevan henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta 13. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja yksikössään esiopetuksessa olevan oppilaan opetuksen järjestämiseksi 14. päättää alaisuudessaan olevan perhepäivähoitajan kustannusten korvaamisesta 15. päättää yksityiseltä perhepäivähoitajalta ostettavasta palvelusta 16. ottaa yksikön tilapäinen ja määräaikainen henkilökunta enintään vuodeksi annettujen ohjeiden ja valtuuksien rajoissa 17. päättää henkilökuntaa kuultuaan opiskelijan ottamisesta opintoihin liittyvään harjoitteluun 18. vastata henkilökuntakokousten pitämisestä 19. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle.

16 14 Koulun toiminnasta vastaavan rehtorin tehtävät Palveluyksikön johtajan tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle johto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Palveluyksikön johtajan tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Palveluyksikön johtajan tehtävänä on huolehtia siitä, että toimialan palvelualueen palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. 15 Koulun toiminnasta vastaavan rehtorin ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä palveluyksikön johtajan tehtäväksi on säädetty, johtosäännössä tai toimenkuvassa muutoin määrätty, rehtorin tehtävänä on: 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata tulosyksikkönsä taloudesta 3. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 4. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 5. päättää enintään lukuvuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein 6. päättää oppilaaksi ottamisesta lautakunnan, toimialajohtajan tai palvelualueen esimiehen määräämissä rajoissa 7. päättää toissijaista koulupaikkaa hakevien oman kunnan oppilaiden ottamisesta koulunsa vapaille oppilaspaikoille lautakunnan, toimialajohtajan ja palvelualueen esimiehen antamien ohjeiden mukaisesti 8. päättää oppilaan tai opiskelijan koulupaikan vaihtamisesta oppilaasta johtuvasta syystä, erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä.

17 9. päättää tehostetun tuen antamisesta koulunsa oppilaalle ja tehostetun tuen antamisen lopettamisesta 10. vastata tehostettua tukea saavan oppilaan oppimissuunnitelman sekä erityistä tukea saavan oppilaan opetuksen järjestämistä koskevan henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta 11. tehdä esitys koulussaan oppilaana olevan erityistä tukea saavan oppilaan päätöksen tarkistamisesta tai erityisen tuen lopettamisesta 12. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja koulunsa oppilaan opetuksen järjestämiseksi 13. edustaa opetuksen järjestäjää sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan opetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti 14. edustaa opetuksen järjestäjää sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan sairaalaopetukseen siirtymisen kannalta välttämättömän tuen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti 15. päättää oppilaaksi ottamisesta koulussaan järjestettävään perusopetukseen valmistavaan opetukseen 16. päättää peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai huoltajan valitsemaa opetusta ei voida järjestää 17. päättää peruskoulun oppilaan vapauttamisesta jonkin oppiaineen opiskelusta, mikäli huoltajan kanta on myönteinen 18. päättää huoltajan anomuksesta peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta ja painotetusta opetuksesta vapauttamisesta kuultuaan ko. aineen opettajaa ja oppilashuoltoryhmää 19. päättää koulunsa oppilaaksi otetun oppivelvollisen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa 20. päättää muun kuin oppivelvollisen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa

18 21. myöntää oppilaalle/opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta, ellei ole siirtänyt enintään viisi päivää kestävän vapautuksen myöntämistä alaiselleen viranhaltijalle 22. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle tai opiskelijalle kurinpitorangaistuksena 23. päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan 24. päättää opintoretken ja leirikoulun toteuttamisesta opetussuunnitelman ja lautakunnan määräämissä rajoissa 25. määrätä ryhmänohjaaja tai luokanvalvoja 26. määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja 27. päättää opettajaa kuultuaan opetusharjoittelijan ottamisesta 28. päättää henkilökuntaa kuultuaan muun opiskelijan ottamisesta opintoihin liittyvään harjoitteluun 29. päättää tarvittaessa rajoituksista päästä seuraamaan opetusta 30. ottaa koulun väliaikainen ja tilapäinen henkilökunta enintään vuodeksi kerrallaan annettujen ohjeiden ja valtuuksien rajoissa. Mikäli kysymys on eri koulujen yhteisestä opettajasta, hänet ottaa pääkoulun rehtori. 31. myöntää alaiselleen henkilöstölle virka- ja työehtosopimuksessa määritellyt vuosilomat, virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin (harkinnanvaraiset) palkattomat virkavapaudet ja työlomat enintään 1 vuodeksi sekä ottaa sijaiset toimialajohtajan antaman valtuuden puitteissa 32. myöntää alaiselleen henkilöstölle osallistumisoikeuden kotimaassa tapahtuvaan koulutukseen palveluyksikön määrärahojen rajoissa 33. päättää alaisensa henkilöstön kotimaisista virkamatkoista 34. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 35. myöntää alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla 36. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle.

19 16 Erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorin tehtävät Sen lisäksi mitä muutoin tässä toimintasäännössä on rehtorin tehtäväksi määrätty, on erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen rehtorin tehtävänä 1. määrätä koulussaan erityistä tukea saavan oppilaan pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä 2. päättää koulussaan olevan perusopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 3. päättää koulussaan olevan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen tarkistamisesta sekä erityisen tuen lopettamisesta 16a Sairaalakoulun toiminnasta vastaava rehtori 1. edustaa sairaalan sijaintikuntaa sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan opetuksen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti tai päättää asiasta, mikäli sopimukseen ei päästä. 2. edustaa sairaalan sijaintikuntaa sovittaessa erikoissairaanhoidon piirissä olevan oppilaan sairaalaopetukseen siirtymisen kannalta välttämättömän tuen järjestämisestä perusopetuslain 4a :n mukaisesti tai päättää asiasta, mikäli sopimukseen ei päästä. 17 Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien koulun rehtorin tehtävät Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien rehtorin tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle johtoja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien rehtorin tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien rehtorin tehtävänä on huolehtia siitä, että toimialan palvelualueen palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti.

20 18 Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien koulun rehtorin ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä rehtorin tehtäväksi on säädetty, johtosäännössä tai toimenkuvassa muutoin määrätty, hänen tehtävänä on: 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata tulosyksikkönsä taloudesta 3. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 4. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 5. päättää enintään lukuvuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein 6. ottaa koulun väliaikainen ja tilapäinen henkilökunta enintään vuodeksi kerrallaan annettujen ohjeiden ja valtuuksien rajoissa. Mikäli kysymys on eri koulujen yhteisestä opettajasta, hänet ottaa pääkoulun rehtori 7. myöntää alaiselleen henkilöstölle virka- ja työehtosopimuksessa määritellyt vuosilomat, virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin (harkinnanvaraiset) palkattomat virkavapaudet ja työlomat yhdessä tai useassa erässä yhtäjaksoisesti enintään 1kahdeksi vuodeksi sekä ottaa sijaiset toimialajohtajan antaman valtuuden puitteissa, 8. myöntää alaiselleen henkilöstölle osallistumisoikeuden kotimaassa tapahtuvaan koulutukseen palveluyksikön määrärahojen rajoissa 9. päättää alaisensa henkilöstön kotimaisista virkamatkoista 10. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 11. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla

21 12. päättää palvelualueella asuvien 7-9 vuosiluokkien oppilaiden, erityisopetuksen palvelu- ja kehittämiskeskuksen oppilaita lukuun ottamatta, opetuksen järjestämisestä ja oppilaaksi ottamisesta lautakunnan ja toimialajohtajan antamien ohjeiden mukaisesti 13. päättää tehostetun tuen antamisesta koulunsa oppilaalle ja tehostetun tuen antamisen lopettamisesta 14. 1-6 luokan koulun rehtoria ja/ tai 7-9 vuosiluokan rehtoria kuultuaan päättää toisella alueella asuvan oppilaan ottamisesta tehostetun tuen tarpeen vuoksi tai muusta perustellusta syystä kouluun määrittäen näin koulun oppilaan ensisijaiseksi kouluksi 15. päättää kouluunsa sijoitetun joustavan perusopetuksen oppilaiden ottamisesta lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 16. päättää toissijaista koulupaikkaa hakevien oman kunnan ja muiden kuntien oppilaiden ottamisesta koulunsa vapaille oppilaspaikoille lautakunnan ja toimialajohtajan antamien ohjeiden mukaisesti 17. päättää oppilaan tai opiskelijan koulupaikan vaihtamisesta oppilaasta johtuvasta syystä, erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä. 18. päättää peruskoulun oppilaan vapauttamisesta jonkin oppiaineen opiskelusta, mikäli huoltajan kanta on myönteinen 19. vastata tehostettua tukea saavan oppilaan oppimissuunnitelman sekä erityistä tukea saavan oppilaan opetuksen järjestämistä koskevan henkilökohtaisen suunnitelman laadinnasta 20. päättää erityisen tuen antamisen aloittamisesta koulunsa oppilaalle tai koulussaan olevan oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen tarkistamisesta sekä erityisen tuen lopettamisesta 21. määrätä koulunsa oppilaan, jolle annetaan erityistä tukea, pääsääntöisestä opetusryhmästä, mahdollisista tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista perusopetuslain 31 :ssä tarkoitetuista oppilashuoltopalveluista sekä tarvittaessa muusta perusopetuslain 17 1 momentissa tarkoitetusta opetuksen poikkeavasta järjestämisestä

22 22. päättää perusopetuksen oppilaan, jolle annetaan erityistä tai tehostettua tukea, oikeudesta maksuttomaan kuljetukseen ja kuljetus- ja saattoavustuksista lautakunnan antamien ohjeiden mukaisesti 23. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja koulunsa oppilaan opetuksen järjestämiseksi 24. päättää peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta, jos huoltaja ei suorita valintaa määräajassa tai huoltajan valitsemaa opetusta ei voida järjestää 25. päättää huoltajan anomuksesta peruskoulun oppilaan valinnaisaineesta ja painotetusta opetuksesta vapauttamisesta kuultuaan ko. aineen opettajaa ja oppilashuoltoryhmää 26. päättää koulunsa oppilaaksi otetun oppivelvollisen perusopetuksen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa 27. päättää muun kuin oppivelvollisen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa ja määrää muun kuin perusopetusta antavan koulun oppilaaksi otetun oppivelvollisen suorittaman perusopetuksen tutkinnon tai sen osan suorituksen vastaanottavan viranhaltijan 28. päättää oppilaaksi ottamisesta koulussaan järjestettyyn lisäopetukseen 29. myöntää oppilaalle/opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta, ellei ole siirtänyt enintään viisi päivää kestävän vapautuksen myöntämistä alaiselleen viranhaltijalle 30. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta oppilaalle tai opiskelijalle kurinpitorangaistuksena 31. päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan 32. päättää opintoretken ja leirikoulun toteuttamisesta opetussuunnitelman ja lautakunnan määräämissä rajoissa 33. määrätä ryhmänohjaaja tai luokanvalvoja 34. määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja,

23 19 Lukion rehtorin tehtävät 35. päättää opettajaa kuultuaan opetusharjoittelijan ottamisesta 36. päättää henkilökuntaa kuultuaan muun opiskelijan ottamisesta opintoihin liittyvään harjoitteluun 37. päättää tarvittaessa rajoituksista päästä seuraamaan opetusta 38. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. Lukion rehtorin tehtävänä on johtaa, kehittää ja arvioida palveluyksikkönsä kasvatus- ja opetustyötä sekä suorittaa hänelle johto- ja toimintasäännön nojalla määrätyt hallinto-, taloudenhoito- ja opetustehtävät. Lukion rehtorin tehtävänä on vastata palveluyksikkönsä henkilöstön kehittämisestä ja työnjaosta. Lukion rehtorin tehtävänä on omalta osaltaan huolehtia siitä, että toimialan palveluyksiköiden välillä tehdään yhteistyötä lautakunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti. 20 Lukion rehtorin ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä rehtorin tehtäväksi on säädetty, johtosäännössä tai toimenkuvassa muutoin määrätty, hänen tehtävänä on: 1. laatia henkilöstöä kuultuaan palveluyksikön määrärahojen käyttösuunnitelma ja päättää määrärahojen ja muiden resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä 2. vastata tulosyksikkönsä taloudesta 3. päättää hankinnoista ja sopimusten tekemisestä lautakunnan vahvistaman valtuuden puitteissa 4. valvoa palveluyksikön rakennusten, kaluston ja muun irtaimiston kuntoa sekä valaistusta, lämmitystä, tuuletusta ja siivousta sekä tontin hoitoa sekä vastata muista työsuojeluun liittyvistä asioista 5. päättää enintään lukuvuoden kestävän luvan myöntämisestä palveluyksikkökiinteistön tai -huoneiston ulkopuoliseen käyttöön lautakunnan määrittelemin perustein 6. ottaa koulun väliaikainen ja tilapäinen henkilökunta enintään vuodeksi kerrallaan annettujen ohjeiden ja valtuuksien rajoissa. Mikäli kysymys on eri koulujen yhteisestä opettajasta, hänet ottaa pääkoulun rehtori.

24 7. myöntää alaiselleen henkilöstölle virka- ja työehtosopimuksessa määritellyt vuosilomat, virkavapaudet ja työlomat sekä muutkin (harkinnanvaraiset) palkattomat virkavapaudet ja työlomat yhdessä tai useassa erässä yhtäjaksoisesti enintään 1 kahdeksi vuodeksi sekä ottaa sijaiset toimialajohtajan antaman valtuuden puitteissa, 8. myöntää alaiselleen henkilöstölle osallistumisoikeuden kotimaassa tapahtuvaan koulutukseen palveluyksikön määrärahojen rajoissa, 9. päättää alaisensa henkilöstön kotimaisista virkamatkoista 10. käsittelee välittömässä alaisuudessaan olevan henkilöstön sivutoimi-ilmoitukset 11. myöntää välittömässä alaisuudessaan olevalle henkilöstölle oikeuden käyttää omaa autoa virantoimitusmatkoilla 12. päättää lukion opiskelijaksi ottamisesta lautakunnan tai toimialajohtajan määräämissä rajoissa 13. vastata siitä, että lukion opiskelijoille varataan mahdollisuus osallistua koulutuksen kehittämiseen sekä opiskelijoita kuullaan ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä 14. antaa luvan lukion suoritusajan pidennykseen 15. antaa luvan suorittaa lukion opintoja opetukseen osallistumatta 16. päättää muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemisesta 17. päättää opiskelijan erityisistä opetusjärjestelyistä sekä korvaavan opetuksen järjestämisestä 18. toimia opetuksen järjestäjän edustajana pyydettäessä välttämättömiä tietoja oppilaitoksensa opiskelijan opetuksen järjestämiseksi 19. päättää muun kuin oppivelvollisen oppimäärän suorittamisesta erityisessä tutkinnossa

25 20. myöntää opiskelijalle väliaikaisen vapautuksen opetuksesta, ellei ole siirtänyt enintään viisi päivää kestävän vapautuksen myöntämistä alaiselleen viranhaltijalle 21. päättää kirjallisen varoituksen antamisesta opiskelijalle kurinpitorangaistuksena 22. päättää oppimateriaalin käyttöönottamisesta opettajia kuultuaan 23. päättää opintoretken ja leirikoulun toteuttamisesta opetussuunnitelman ja lautakunnan määräämissä rajoissa 24. määrätä ryhmänohjaaja tai luokanvalvoja 25. määrätä tarvittaessa oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja 26. päättää opettajaa kuultuaan opetusharjoittelijan ottamisesta 27. päättää henkilökuntaa kuultuaan muun opiskelijan ottamisesta opintoihin liittyvään harjoitteluun 28. päättää tarvittaessa rajoituksista päästä seuraamaan opetusta 29. päättää muutoksista lukiokohtaisten syventävien soveltavien kurssien opetussuunnitelman sisällöissä sekä arvioinnissa 30. päättää yksikköään koskevien tutkimuksien luvista 31. päättää ratkaisuvaltansa siirtämisestä alaiselleen viranhaltijalle. 21 Apulaisrehtori Koulussa voi olla rehtorin alaisuudessa apulaisrehtori siten kuin lautakunta päättää. Apulaisrehtorin tehtävistä määrätään toimenkuvassa. Rehtori voi delegoida päätäntävaltaansa apulaisrehtorille. 22 Varhaiskasvatuksen hoito-, kasvatus- ja opetushenkilöstön tehtävät Varhaiskasvatuksen vastuualueella työskentelevien eri ammattiryhmiä edustavien työntekijöiden tehtävänä on toimenkuviensa mukaisesti vastata yhdessä vanhempien ja huoltajien kanssa lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Heidän tehtävänään on suunnitella, toteuttaa ja arvioida toimintaa varhaiskasvatussuunnitelmien mukaisesti siten, että rakennetussa ympäristössä ja toiminnassa toteutuvat varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot ja lapsille ominainen tapa toimia.

26 23 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajan tehtävät Opettajan tehtävänä on yhteistyössä oppilaiden, opiskelijoiden, näiden huoltajien ja koulun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan opetukselle ja kasvatukselle säädetyt tavoitteet ja osallistua koulun kehittämiseen ja arviointiin sekä suorittaa opetussuunnitelman ja sen perusteella vuosittain tehtävän suunnitelman mukaan hänelle kuuluvat tehtävät sekä muut erikseen määrätyt tehtävät. Opettajan tulee enintään kolmena työpäivänä kerrallaan huolehtia toisenkin opettajan tehtävistä, milloin tämä odottamattoman esteen takia ei voi antaa opetusta eikä muuta sijaista saada. Opettajan tulee suorittaa ohjaus-, valvonta- ym. toimialaansa kuuluvat tehtävät. 24 Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen opettajakunta ja sen tehtävät Koulun opettajakunnan muodostavat rehtorit, opettajat ja päätoimiset tuntiopettajat. Opettajakunnan tehtävänä on suunnitella, kehittää, toteuttaa ja arvioida koulutyötä ja koulun opetussuunnitelmaa sekä ylläpitää työrauhaa. Opettajakunta päättää stipendien ja muiden apurahojen jaosta, mikäli rahastojen säännöissä ei toisin määrätä. Opettajakunnan tulee lisäksi suorittaa sille erikseen määrätyt tehtävät. 25 Henkilökunnan tehtävät ja työpaikkakokoukset Sen lisäksi, mitä henkilökunnan tehtäväksi on säädetty tai johtosäännössä määrätty, sen tehtävänä on 1. laatia ehdotus järjestyssäännöiksi tai vastaaviksi määräyksiksi oppilaskuntaa tai vastaavaa kuultuaan sekä 2. edistää kodin ja palveluyksikön yhteistyötä. Henkilökuntaan kuuluvat kaikki toimialan palveluksessa olevat palveluyksikössä työskentelevät henkilöt. Kokouskutsu henkilökunnan kokoukseen on oltava jokaisen nähtävissä palveluyksikön ilmoitustaululla hyvissä ajoin ennen kokousta. Kokouksesta pidetään päätöspöytäkirjaa. Päätösten tiedottamisesta huolehtii palveluyksikön johtaja. Työpaikkakokouksesta on voimassa mitä Lappeenranta-sopimuksessa siitä määrätään. Työpaikkakokouksessa tulee

27 1. käsitellä palveluyksikön toimintasuunnitelmat ja niiden toteutumat 2. käsitellä resurssien käyttösuunnitelmat ja toteutumat 3. käsitellä ja arvioida palveluyksikön hoito-, kasvatus- ja opetustoiminnan tuloksia sekä työyksikön palvelujen kehittämistarpeet, palvelujen kehittämis- ja muutoshankkeet 4. käsitellä työyksikköä koskevat yhteistyö-, yhteistoiminta- ja työturvallisuusasiat, Edellä mainitut asiat voidaan käsitellä myös henkilökunnan kokouksessa. Työpaikkakokouksen tehtävänä on ylläpitää työmotivaatiota sekä hyvää yhteishenkeä työyksikön tavoitteiden saavuttamiseksi. Työpaikkakokous tulee järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa ja sen kutsuu koolle yksikön esimies. Työpaikkakokous on pidettävä myös silloin, kun joku työyksikön jäsen sitä perustellusta syystä pyytää. Työpaikkakokouksesta laaditaan muistio. Työpaikkakokouksen päätökset tulee saattaa koko työyksikön tietoon. Työpaikkakokoukseen osallistuu työyksikön koko henkilöstö, jollei työtehtävien hoito tai tehtävien järjestely muuta edellytä. Työpaikkakokoukseen voi aina pyydettäessä osallistua myös henkilöstön tai työsuojeluorganisaation edustaja taikka muu asiantuntija. 26 Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyö Kodin ja palveluyksiköiden yhteistyön perustana on kasvatuskumppanuus yhteistyö, millä tarkoitetaan vanhempien ja henkilöstön tietoista sitoutumista toimimaan yhdessä lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa. Kasvatuskumppanuudenyhteistyön tavoitteena on myös edistää perheiden yhteistyön muotoja ja tapoja. Kodin sekä päiväkodin ja koulun yhteistyötä hoitamaan ja kehittämään voidaan perustaa vapaaehtoisia vanhempainneuvostoja tai muita vastaavia toimielimiä. 27 Päätöspöytäkirjat Niiden viranhaltijoiden, joille johtosäännössä, toimintasäännössä tai muutoin on uskottu ratkaisuvaltaa, on pidettävä pöytäkirjaa tekemistään päätöksistä. Päätökset on päivättävä ja numeroitava juoksevalla numerolla kalenterivuosittain. Päätökseen on liitettävä oikaisuvaatimus- tai muutoksenhakuohje, mikäli siihen on mahdollista hakea muutosta. Mikäli päätökseen ei ole mahdollista hakea muutosta, päätökseen on liitettävä muutoksenhakukielto ja sen peruste. Päätöspöytäkirja on pidettävä yleisesti nähtävänä erikseen annettujen ohjeiden mukaan. Päätöksestä on toimitettava voimassa olevien määräysten ja ohjeiden mukaisesti määräajassa, ote ylemmälle viranomaiselle, jolla on päätökseen kuntalain 51 :n mukainen otto-oikeus. Ylempi viranomainen voi ottaa

28 käsiteltäväkseen asian viimeistään sen ajan kuluessa, jossa oikaisuvaatimus päätöksestä on tehtävä. Tämä toimintasääntö tulee voimaan 1.1.2009 (kasvatus- ja opetuslautakunta 16.12.2008) Muutokset: - Kasvatus- ja opetuslautakunta 9.6.2009 64 / muutettu 5. pykälää. Voimaantulo 1.8.2009. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.9.2009 102 / muutettu 5. pykälää. Voimaantulo 1.10.2009. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.12.2009 169 / muutettu 5. :ää ja 18 :n 14. kohtaa. Voimaantulo 1.1.2010. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 15.6.2010 55/ muutettu 3., 4., 5., 7., 11., 12., 14., 16., 18. ja 20 pykäliä. Voimaantulo 1.8.2010. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 21.12.2010 108, muutettu 5., 7., 8., 9., 11., 12., 13.,14., 16., 18. ja 20. pykäliä, lisätty uusi 16 a. Voimaantulo 1.1.2011. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 14.6.2011 64, muutettu 11., 12., 18. ja 20. pykäliä. Voimaantulo 20.6.2011. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 18.6.2012 54, muutettu 5., 6. ja 16. pykäliä. Voimaantulo 1.8.2012. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 19.11.2012 85, muutettu 5. pykälää. Voimaantulo 1.8.2013. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 10.6.2013 64, muutettu 4. pykälää, 5. pykälää, 11. pykälää, 12. pykälää, 16. pykälää ja 18. pykälää. Voimaantulo 1.8.2013. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 16.12.2013 114, muutettu 5. pykälää. Voimaantulo 1.8.2014. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 12.5.2014 36, muutettu 5. pykälää, 12. pykälää ja 16. pykälää. Voimaantulo 16.5.2014. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 12.5.2014 36, muutettu 5. pykälää. Voimaantulo 1.8.2014. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 11.8.2014 67, lisätty 5. pykälään Palveluyksiköt varhaiskasvatuksen vastuualueen Kesämäen palvelualueelle Leirin päiväkoti, poistettu aiemmassa 10. pykälässä ollut hallintopäällikön ratkaisuvalta ja päivitetty toimintasäännön pykälänumerointi. Voimaantulo 2.9.2014. - Kasvatus- ja opetuslautakunta 17.11.2014 84, muutettu 2, 7, 9, 10, 15, 16a, 18 ja 27 pykäliä. Voimaantulo 1.12.2014. - Kasvatus- ja opetuslautakunta..2014, muutettu pykäliä. Voimaantulo. Palvelualueen esimiesten palvelussuhteen ehdot Palvelualueen esimiesten ja palvelualueen johtoryhmän työskentelyyn osallistuvien palvelussuhteen ehdoista on sovittu paikallisella virkaehtosopimuksella.