2 Tuottajan tervehdys AJATTELE AAMUJASI Asevelvollisuus on miehillä 18-vuotiaana alkava vastuu, ja aamujen* uhraaminen yhteiskunnan hyväksi on sekä mieleenpainuva että ainutlaatuinen kokemus. Sen merkitys isänmaallemme on erityisen tärkeä, mutta kannattaa muistaa hyödyntää inttiä itsekin. Tuntemattomat ihmiset, sanat ja ensimmäiset kasarmiaamut pelottavat taatusti. Jokaisella alokkaalla on sama tilanne, mutta jo muutamassa viikossa kurkkusalaattimassasta* löytyy useita ystäviä, oudot inttitermit jäävät päähän ja rytmiin alkaa tottua. Samasta alusta huolimatta alokkaat koulutetaan lukuisiin eri tehtäviin ja paikkoihin. Vain alokas itse voi kuitenkin vaikuttaa siihen tuudittautuuko palveluksen rytmiin vai haastaako itseään armeijan harmaissa. Omien rajojen testaaminen ja intistä kaiken irti ottaminen kannattaa joka aamu. *Katso termin merkitys sivulta 8. Unohtumattomien muistojen lisäksi intistä voi saada mukaan muutakin. Esimerkiksi palvelus kuljettajana, kokkina tai valokuvaajana voi olla hyvä alku urapolulle. Toisaalta myös kasvanut hauis on mukava tuliainen reserviin* päästessä. Mahdollisuudet kohottaa kuntoa tässä Suomen suurimmassa kuntokoulussa ovatkin paremmat kuin loistavat. Asettamalla tavoitteita intistä hyötyy itsekin eniten. Ajattele siis tarkasti, kuinka aamusi käytät. Unohtumattomia aamuja toivottaa Tuottaja Miika Kosloff Kuva: Juho Vainonen Ruotuväki Tuottaja kaartinjääkäri Miika Kosloff Vastaava päätoimittaja Mikko Ilkko Toimittajat upseerikokelas Samuli Virtanen alikersantti Juho Korpela alikersantti Antti Sarjanen kaartinjääkäri Klaus Ashorn kaartinjääkäri Miika Kosloff kaartinjääkäri Niko Pankka kaartinjääkäri Antti Raunio kaartinjääkäri Kalle Tornberg TOIMITUS Ulkoasu kaartinjääkäri Markus Lehtonen Valokuvaajat upseerikokelas Juho Räty kaartinjääkäri Jesse Hiltunen kaartinjääkäri Juho Vainonen Kansikuva Aku Siukosaari Painopaikka Pirkanmaan Lehtipaino OY Ruotuväki @Ruotuvaki @Ruotuvaki www.ruotuvaki.fi PL 25, 00131 Helsinki tilaukset ja asiakaspalvelu 0299 500 718
Sisällys 3 VÄLKOMMEN TILL BEVÄRINGSTJÄNSTEN! Snart är det din tur. Din tur att störta, krypa och springa. Men framför allt är det din tur att fortsätta gamla finska traditioner det är dags för beväringstjänsten. Början av beväringstjänsten kom kännas stressig och hektisk. Men allt blir lättare och man blir van vid nya rutiner och människor snabbt. Beväringstjänsten kräver mycket men erbjuder även mer; du ska ha nya kompisar, möta flera utmaningar och ha upplevelser som man inte kan köpa med pengar. Man behöver inget förhandsbesked eller annan utrustning. Alla nödvändiga kläder och tillbehör ges till dig redan under de första dagarna. Rekrytens viktigaste egenskap är fördomsfri attityd. Kom ihåg att njuta av varje minut för värnplikten är gjord innan du ens märker det. Du kommer att klara dig bra. Försvarsmakten vill inte ha några superhjältar det är just du som vi vill ha! Kalle Tornberg LÄHTÖVALMIINA INTTIIN ALUETOIMISTOT INTTISLANGI JULKKIKSEN KOKEMUKSIA JOHTAJAKOULUTUS 4 7 8 9 10 LINKKIPATTERISTO täältä lisäinfoa puolustusvoimat.fi ruotuvaki.fi varusmiesliitto.fi inttiin.fi vmtk.fi kela.fi marsmars.fi aamukampa.net ERILAISIA TEHTÄVIÄ VAPAA-AIKA 11 14
4 Lähtövalmiina inttiin Kuva: Atte Tanner Ruotuväki PUHKI POHDITTUJA AJATUKSIA Kyssäri! huutaa alikersantti. Alokkaan mieltä kutittaa asia, josta ei ole täyttä varmuutta. Erilaisia kysymyksiä varmasti vilistää mielessä sekä ennen palveluksen aloittamista että ensimmäisten viikkojen aikana. Näillä ohjeilla toivottavasti muutama kysymys avautuu jo nyt. Teksti Antti Raunio & Kalle Tornberg JÄNNITTÄÄKÖ? Hermostuneita katseita, hikoavia kämmenpohjia ja kiusaantunutta hiljaisuutta. Ensimmäiset päivät ovat varusmiespalveluksen vaikeimmat. Uudet rutiinit ja ihmiset kuluttavat. Palveluksen alkukankeutta ei tule säikähtää, sillä ensimmäiset askeleet palveluksessa ovat kaikille yhtä suuri shokki. Jännitys laantuu ja kaikki muuttuu helpommaksi. Paras tapa valmistautua tulevaan koitokseen on fyysisen kunnon kohottaminen. Toiminnan tarkoituksena on kehittää kuntoa askel kerrallaan, ei repiä keuhkoja ulos ensimmäisellä lenkillä. KESKUSTELE JA KYSY Vertaistuki on tärkeää sekä ennen varusmiespalvelusta että sen aikana. Keskustelu samassa tilanteessa olevien, tulevien alokkaiden kanssa helpottaa varmasti myös omaa jännitystä. Kannattaa tilaisuuden tullen keskustella myös jo palveluksen suorittaneiden tuttavien kanssa. Panssariprikaatin sosiaalikuraattori Pia Tauru muistuttaa, että kaikkea mitä kerrotaan ei kuitenkaan kannata uskoa. Juttuja saatetaan välillä vähän liioitella tuleville alokkaille. Voit kääntyä mieltäsi askarruttavissa asioissa esimerkiksi aluetoimistosi tai oman joukko-osastosi saapumiserän Facebook-ryhmän puoleen. Facebook-ryhmiin kannattaa ehdottomasti liittyä. Palvelukseen on helpompi tulla, jos tietää edes jotain tai tuntee muutaman ihmisen. Jalat samalle viivalle, valtio tarjoaa viivat! on huudahdus, jota tulet kuulemaan usein. Palvelusta aloittaessa kaikki todella ovat samalla viivalla: yhtenäiset varusteet, tasa-arvoinen kohtelu ja samanlaiset mahdollisuudet tarjoavat yhtäläiset mahdollisuudet varusmiespalvelukseen. Kaikki pukeutuvat sukupuolesta, etnisestä tausta tai iästä riippumatta samaan vihreään univormuun. TOIMEENTULO Harvalla alokkaalla on liikaa rahaa. Varusmiespalveluksessa rahavirta on vakio: ensimmäiset 165 vuorokautta päiväraha on 5,10 ja tilille kolahtaa maksu joka toinen viikko. Sosiaalikuraattori Tauru suosittelee raha-asioiden miettimistä jo ennen palvelusta. Suunnittelu kannattaa, ettei tule
Lähtövalmiina inttiin 5 Kuva: Lasse Perkkiö Ruotuväki yllätyksiä eikä rahatilanne aiheuta stressiä palveluksen aikana. Tauru nostaa esiin sotilasavustuksen täyttämisen. Avustusta voi saada, jos asuu yksin tai avoliitossa. Jos lomakkeen täyttää ennen palveluksen alkua, alkaa tuki juoksemaan heti alussa. Avustushakemuksen voi tehdä myös palveluksen aikana. Katso, millä perustein sotilasavustusta voidaan myöntää: www.kela.fi. TYÖ JA OPISKELU Osa varusmiehistä pähkäilee työpaikkansa kanssa. Jos varusmiehellä on vakituinen työpaikka, laki suojaa häntä irtisanomiselta. Lomien aikana työn tekeminen on mahdollista. Kannattaa kuitenkin muistaa levätä, sillä raskas palvelus vie veronsa. Jos varusmiehellä on jo opiskelupaikka palveluksen alkaessa, hän voi lakisääteisesti lykätä opintojen alkamista vuodella, kunhan toimittaa palvelukseenastumismääräyksen koululle. Jos opiskelupaikkaa ei ole vielä löytynyt, ei varusmiespalvelus tarkoita pyrkimisen katkeamista. Hakeminen tapahtuu kätevästi internetissä, ja sosiaalikurattorit auttavat hakemusten kanssa. Useissa joukko-osastoissa järjestetään myös opintomessuja, joista saa lisätietoa opiskeluasioihin liittyen. Kouluihin hakemisesta puhutaan sosiaalikuraattorin oppitunneilla. Tuemme vahvasti tulevaisuutta. Varusmies voi tulla keskustelemaan sosiaalikuraattorin kanssa esimerkiksi Palvelusta aloittaessa kaikki ovat samalla viivalla. ammatinvalintaan tai opiskeluihin liittyvistä asioista ja pääsykokeisiin varusmiehelle myönnetään lomaa, Tauru selventää. ONGELMATILANTEET Sosiaalikuraattoreille ja kirkollisen työn tekijöille voi jutella mieltä painavista seikoista. He ovat varuskunnissa sitä varten. He pitävät alokaskauden alussa omat oppituntinsa, joista saa kontakteja yhteydenottoon. Olen aina sanonut, että kannattaa ottaa yhteyttä johonkuhun. Varusmies voidaan sitten ohjata henkilön luokse, joka osaa parhaiten auttaa, Tauru kertoo. Puolustusvoimissa on kiusaamisen kohdalla nollatoleranssi. Tauru neuvoo ottamaan heti yhteyttä, jos tuntee tulleensa kiusatuksi. Jos on helpompaa, voi turvautua esimerkiksi varusmiesjohtajan puoleen. Palvelus on vaativaa aikaa myös ihmissuhteille. Vaikka lomille pääsee usein, voi yhtäjaksoinen aika kasarmilla venähtää viikkojen mittaiseksi. Kannattaa valmistaa myös läheisiä palvelukseen. Ero perheestä ja seurustelukumppanista voi tuottaa alkuun vaikeuksia. Tilanne vaatii joustoa molemmilta osapuolilta. Varusmiespalvelusta ei kuitenkaan suoriteta tyhjiössä, ja yhteydenpito onnistuu nykyaikana varmasti. Varuskunnat järjestävät lisäksi omaistenpäiviä, ja vapaa-aikana voi kutsua läheisiä sotilaskotiin kahville. Osa kasarmeista on iäkkäitä rakennuksia. Jos epäilee kasarmin sisäil-
6 Lähtövalmiina inttiin E-KAUSI 9 viikkoa J-KAUSI 7 viikkoa 165 vrk MIEHISTÖ MIEHISTÖN ERITYISTEHTÄVÄT 29 viikkoa 255 vrk P-KAUSI 8 viikkoa MIEHISTÖN VAATIVIMMAT TEHTÄVÄT 42 viikkoa 347 vrk AUK II 9 viikkoa JOHTAJAKAUSI 26 viikkoa 347 vrk JOHTAJAT AUK I 7 viikkoa RUK 14 viikkoa JOHTAJAKAUSI 21 viikkoa 347 vrk Kuva: Ruotuväki man laatua, kannattaa ottaa yhteyttä varusmiestoimikuntaan ja kertoa havainnoista sekä oireista mahdollisimman tarkasti. Mahdollisia oireita voivat olla esimerkiksi hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireet. Ongelmien jatkuessa tai pahentuessa ota yhteyttä varuskunnan terveysasemaan. Kun stressiä aiheuttavia asioita on vähemmän kuten raha-asiat myös palvelukseen pystyy keskittymään paremmin. Kun palvelus sujuu, siviiliasiatkin menevät usein paremmin. Askarruttavien kysymysten avaaminen auttaa toivottavasti näistä avainkohdista on hyötyä palvelukseen valmistauduttaessa ja sen aikana. VARUSMIEHEN PÄIVÄRAHAT 1 165 vrk 166 255 vrk 256 347 vrk 5,10 8,50 11,90 Vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavien naisten päiväraha on 0,50 euroa suurempi. Mitä mukaan inttiin? Kaikki tarpeellinen tullaan jakamaan sinulle ensimmäisinä palveluspäivinä. Mukaan tulee kuitenkin ottaa tiettyjä henkilökohtaisia tavaroita, jotka helpottavat palveluksen aloittamista. PAKOLLISET: Palvelukseenastumismääräys Kelakortti, ajokortti tai passi Tilinumero IBAN-muodossa Henkilökohtaiset hygieniavälineet Parranajovälineet Lääkärintodistukset, lääkkeet resepteineen ja rokotustodistus SUOSITELLAAN: Rannekello Puukko Laastareita Puhelin ja laturi Ajanvietettä iltavapaita varten Naposteltavaa ja muuta evästä Rahaa käteisenä EI NÄITÄ: Aseet ja päihteet Iso siviilikassi Turhat siviilivaatteet
Aluetoimistot 7 Missä oma aluetoimistoni on? ETELÄ-SAVON ALUETOIMISTO Päiviönkatu 15 PL 57, 50101 MIKKELI Puh. 0299 436 190 etela-savonaluetoimisto@mil.fi HÄMEEN ALUETOIMISTO Kirkkokatu 12 PL 175, 15111 LAHTI Puh. 0299 484 190 hameenaluetoimisto@mil.fi POHJOIS-SAVON ALUETOIMISTO Vuorikatu 26 B, 5. krs PL 1080, 70101 KUOPIO Puh. 0299 435 000 pohjois-savonaluetoimisto@mil.fi KAAKKOIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Paraatikenttä 1 45100 KOUVOLA Puh. 0299 438 109 kaakkois-suomenaluetoimisto@mil.fi UUDENMAAN ALUETOIMISTO Pohjoiskaari 36 PL 22, 00201 HELSINKI Puh. 0299 422 211 uudenmaanaluetoimisto@mil.fi ROVANIEMI KESKI-SUOMEN ALUETOIMISTO Asekatu 3 D PL 1100, 40101 JYVÄSKYLÄ Puh. 0299 485 190 keski-suomenaluetoimisto@mil.fi POHJOIS-POHJANMAAN JA KAINUUN ALUETOIMISTO Hiukanreitti 40, Hiukkavaara (B-ovi) PL 119, 90101 OULU Puh. 0299 456 108 pohjois-pohjanmaanjakainuunaluetoimisto@mil.fi OULU LAPIN ALUETOIMISTO Someroharjuntie, rak. 21 PL 23, 96101 ROVANIEMI Puh. 0299 455 118 lapinaluetoimisto@mil.fi Aluetoimiston sijainti Aluetoimistoraja LOUNAIS-SUOMEN ALUETOIMISTO Rykmentintie 15, rak. 20 PL 69, 20811 TURKU Puh. 0299 480 190 lounais-suomenaluetoimisto@mil.fi VAASA KUOPIO JOENSUU PIRKANMAAN ALUETOIMISTO Uimalankatu 1 (Hippostalo) PL 37, 33541 TAMPERE Puh. 0299 482 190 pirkanmaanaluetoimisto@mil.fi JYVÄSKYLÄ MIKKELI POHJANMAAN ALUETOIMISTO Wolffintie 35 B PL 22, 65101 VAASA Puh. 0299 486 190 pohjanmaanaluetoimisto@mil.fi TAMPERE LAHTI POHJOIS-KARJALAN ALUETOIMISTO Torikatu 36 B, 2. krs. PL 28, 80101 JOENSUU Puh. 0299 434 434 pohjois-karjalanaluetoimisto@mil.fi TURKU HELSINKI KOUVOLA
8 Inttislangi Intti suomi-sanakirja Luha Lusikkahaarukka, ruots. kniffelknaffel. Pakin paras kaveri. Teksti Klaus Ashorn Tärkeä osa inttiä on sen omalaatuinen slangi. Yhteinen kieli luo yhteishenkeä ja antaa hyvää materiaalia niihin legendaarisiin inttijuttuihin. Toisaalta hajoaminen gona-alikin Esa-Pekasta johtuvaan tetsausginekseen voi olla ilmaus, joka ei aamuiselle mortille ihan heti avaudu. Kokosimme uuden saapumiserän alokkaille perinteisen sanastopaketin, jotta muiden maastopukuisten jutut ymmärtäisi astetta helpommin. Mosa, mortti, monni Move, movetus Nakki Noheva Pekka Viimeksi aloittaneeseen saapumiserään kuuluva varusmies, erityisesti alokkaat ja miehistö. Eli sinä. Motivaatiovemppa. Lääkärin harhauttaminen palvelushelpotuksen saamiseksi. Pienehkö ylimääräinen tehtävä. Iskee silloin, kun sitä vähiten odotat. Nopea, heti valmis varusmies. Henkilö, jonka asenne on särmääkin särmempi. Tuleva koksu (ks. koksu). Poistumiskielto. Esan paras kaveri. Seurausta erityisen epäsotilaallisesta käytöksestä. Aamu Alikki SI-järjestelmässä ajan perusyksikkö on sekunti, SA-järjestelmässä aamu. Aamut pitenevät erityisesti kenttäolosuhteissa. 165, 255 tai 347 (ks. TJ). Alikersantti, miehistön lähin esimies. Ominaispiirteenä herkkyys virheille varustuksessa. Tunnistaa kahdesta kulmaraudasta. Pinkka Reservi Rötvätä Sinivalkoruudullinen sängyn päiväpeite, joka on taiteltu yliluonnollisen symmetriseksi neliöksi taistelujakkaran päälle. Pinkat tarkistetaan illalla ja puutteelliset tehdään uudestaan. Petollinen harhakuvitelma aamujen päättymisestä. Todellisuudessa pääset takaisin siviiliksi yleensä vasta 60-vuotiaana. Levätä makuuasennossa varusmiehelle ominaisella epäsotilaallisella tavalla. Esa Esitutkinta. Tykkää polttaa varusmiehen lomat parhaan kaverinsa Pekan avustuksella (ks. Pekka). Sipa Siivouspalvelu, pääsääntöisesti illalla. Yleinen tapa tarkastaa lattian puhtaus on punkkien alla sukeltaminen. Gines Kiinniolo. Raitis viikonloppu, jonka ohjelman tarjoaa puolustusvoimat. Skappari Kapiainen, kantahenkilökunnan jäsen. Taistelija, jolle intin aamut eivät riittäneet. Gona Hajota Härövarustus Kipinä Koksu Korpo Kurkkusalaatti Kölli Taistelija, jota ei enää kiinnosta. Ote varusmiespalvelukseen rapistunut. Käytetään termiä gonahtaa. Kokea suurta turhautumista varusmiespalvelukseen, sateessa rymyämiseen, teltassa nukkumiseen tai aseen loputtomaan purkamiseen ja puhdistamiseen. Väärät varusteet päällä väärin päin väärässä paikassa väärään aikaan. Öinen kamiinan vahtivuoro leirillä. Erityisen mukavaa silloin, kun tupakaverien movettamisen johdosta vuorot normaalia pitempiä (ks. movetus). Upseerikokelas, reserviupseerikurssin käynyt varusmiesjohtaja. Varusmiesten kerma, ainakin omasta mielestään. Korkea polviasento. Avautuminen omasta turhautumisesta suoritetaan korposta. Korpossa myös jonotetaan ja otetaan vastaan ohjeita. Maastopuku M05. Kuntoisuusloma. Ansaitaan erityisen särmistä suorituksista tai muista ansioista. Suklaa (choco) Särmätä Teksi Tetsari Tetsaaminen TJ Tornari Veksi Erityisen mukava palvelustehtävä. Saattaa jokin asia tai esine moitteettomaan siistiin ja jämptiin tilaan. Viimeistely sotilaallisella tarkkuudella. Käytetään myös merkityksessä särmä, joka on gonan vastakohta. Tupa-, kaappi- ja siisteystarkistus. Läpäiseminen edellytys lomille pääsyyn. Taisteluliivi. Helppo tapa kantaa mukana taistelukentälle välttämättömiä varusteita, kuten suolapähkinöitä, suklaata ja elektronisia laitteita. Varusmiehen oletusarvoinen liikkumistapa metsäolosuhteissa. Maaston muotoja mukailevaa rämpimistä pystyssä, kontallaan tai rähmällään. Yleensä rähmällään. Tänään jäljellä. Aamujen määrä. Tornihuhu. Lähes, ehkä, varmaan, luultavasti paikkansa pitävä virallinen tieto asiasta kuin asiasta. Varusmiehen virkistäytymiskohde eli terveysasema. Huolehtii varusmiehen palveluskunnosta.
Julkkiksen kokemuksia 9 SUOMEN SUURIN TEATTERIKOULU Varusmiespalvelus on velvollisuus myös julkkiksille. Heillä palvelus ja muistot ovat kuin kenellä tahansa muulla. Putous-tähti Joonas Nordman kertoo oman tarinansa kymmenen vuoden takaa. Teksti Niko Pankka Kuvat Juho Vainonen PEHMEET TOUHUU Myös Porin tunnetuimman oravan Salme Pasin ja Suomen nuorimman poliitikon Matti Pikkuvanhasen on täytynyt suorittaa kansalaisvelvollisuutensa. Näyttelijä Joonas Nordman, aivot edellä mainittujen hahmojen takana, muistelee palvelusaikaansa haikeana. Tämä siitä huolimatta, että palvelukseen astuminen ei ollut Nordmanille itsestäänselvyys. Kutsuntojen kynnyksellä muun muassa Putouksesta tutun näyttelijän mieli kuitenkin muuttui. Itselleni palvelus oli monella tapaa mielenkiintoinen sosiaalinen kokemus, ja lopulta siirryin reserviin monia muistoja rikkaampana, Nordman kertoo. Peruskoulutuskauden Nordman aloitti Niinisalossa kesällä 2005. Tämän jälkeen näyttelijän reitti kulki aliupseeri- ja reserviupseerikurssin kautta puolustusvoimien viralliseen lehteen Ruotuväkeen toimittajaksi. Alusta saakka kannattaa olla aktiivinen ja selvittää varusmiespalveluksen mahdollisuuksia. Kunnianhimoa ei myöskään kannata piilotella, sillä se palkitaan muutenkin esimerkiksi työelämässä, Nordman jatkaa. Kyseessä ei kuitenkaan ollut pelkästään pehmeet touhuu, vaan Nordman myöntää varusmiespalveluksen koetelleen sekä fyysisiä että Univormujen alla on tavallisia ihmisiä. psyykkisiä rajoja. Monista haastavista kokemuksista on jäänyt paljon käteen loppuelämää ajatellen. Mitä avoimemmin mielin kasarmin porteista astuu sisään, sitä leppoisampi palvelus on tiedossa. Moni asia ei tunnu varusmiespalveluksen jälkeen enää raskaalta, ja paineensietokyky kasvoikin palvelusaikana merkittävästi. Ruotuväki-lehdessä työskentely taas on avannut ainutlaatuisia mahdollisuuksia työelämässä, Nordman taustoittaa. Alokaskaudella eräs luutnantti oli tokaissut Nordmanille puolustusvoimien olevan Suomen suurin teatterikoulu. Kaikki kantahenkilökuntaan kuuluvat ja varusmiesjohtajat ovat univormujensa alla alokkaiden kanssa tavallisia ihmisiä normaaleine huolineen ja murheineen. Armeijassa kaikille jaetaan niin sanotusti roolit, jotka suoritetaan kunnialla loppuun saakka. Tästä mahdollisuudesta kannattaa ottaa kaikki irti, Nordman tarkentaa. Tuleville varusmiehille Nordmanilla on muutama neuvo, jotka auttavat palveluksen suorittamisessa. Pyri kaikessa ylittämään itsesi, ja muista palvelusajan olevan nopeasti ohi. Varusmiespalvelus ei missään nimessä ole miesten koulu, mutta jokainen palaa kotiin monessa mielessä kypsempänä ihmisenä, Nordman päättää pilke silmäkulmassaan.
10 Johtajakoulutus Kuva: Olli Viljamaa Ruotuväki ASENTEELLA VASTUUNKANTAJAKSI Noin joka kolmas varusmies koulutetaan johtajatehtäviin. Puolustusvoimien johtajakoulutuksen edut eivät rajoitu vain korkeaan asemaan varusmiesten keskuudessa ja isoon päivärahaan. Laadukkaasta koulutuksesta ja kokemuksesta on hyötyä myös siviilissä. Teksti Samuli Virtanen ALOKKAASTA ALIKERSAN- TIKSI TAI VÄNRIKIKSI Puolustusvoimien johtajakoulutus alkaa peruskoulutuskauden jälkeen tavallisesti seitsemän viikkoa kestävällä aliupseerikurssin ensimmäisellä vaiheella (AUK I). Sen aikana aliupseerioppilaat tutustuvat johtajana toimimisen ja oman aselajinsa perusteisiin. Aliupseerikurssi jatkuu seitsemän viikon jälkeen toisella vaiheella (AUK II), jonka pituus on yhdeksän viikkoa. AUK II:lla syvennetään johtamisteoriaa ja koulutustaitoa sekä erikoistutaan omaan koulutushaaraan. Oppilaista koulutetaan reservin aliupseereita, jotka toimivat kurssin jälkeen perusyksiköissään ryhmänjohtajina alikersantin arvossa. Kun muut oppilaat jatkavat joukkoyksiköidensä aliupseerikursseilla AUK I:n jälkeen, suuntaa saapumiserän paras seitsemän prosenttia Reserviupseerikouluun Haminaan. Osa reserviupseerikurssille valituista suorittaa kurssin muualla, varsinkin meri- ja ilmavoimissa. Neljätoista viikkoa kestävällä RU-kurssilla upseerioppilaista koulutetaan sodan ajan joukkueenjohtajia. Koulutus on teoriapainotteisempaa ja vaativampaa kuin aliupseerikurssilla viitekehyksen ollessa ryhmän sijaan joukkueen johtaminen. RUK:n käyneet varusmiehet palaavat kurssin jälkeen joukko-osastoihinsa, joissa he palvelevat loppuajan varusmiehistä korkea-arvoisimpina upseerikokelaina ja lähtevät reserviin vänrikkeinä. TAHTO RATKAISEE VALINNOISSA Johtajakoulutuksen tärkein osa on kuitenkin useilla reilut 20 viikkoa kestävä johtajakausi. Silloin johtamista pääsee harjoittelemaan oikeiden alaisten kanssa. Niin sanottuun syväjohtamisen malliin pohjautuva johtajakoulutus tarjoaa teoriapuolella arvokasta oppia siviilijohtamiseenkin. Johtajakaudellaan ahkerasti johtamis- ja kouluttamissuorituksia kerännyt varusmiesjohtaja voi kerätä palveluksesta joihinkin korkeakouluopintoihin peräti 30 opintopistettä. Jo peruskoulutuskauden alussa henkilökunnan johdolla aletaan suunnitella, mihin sodan ajan tehtäviin kukin varusmies koulutetaan. Tärkeimpänä yksittäisenä kysymyksenä tiedustellaan halukkuutta johtajakoulutukseen. Johtajavalinnoissa painaa ennen kaikkea oma halu ja motivaatio. Kunto-, ampuma- ja älykkyystestit mittaavat soveltuvuutta, ja henkilökunnan sekä muiden varusmiesten arviot antavat viimeisen sanan. Myös ne, jotka eivät tule P-kaudella valituiksi johtajakoulutukseen tai AUK:ssa RU-kurssille, voivat suorittaa ryhmän- tai joukkueenjohtajan opintoja. Jälki-AUK ja -RUK tarjoavat mattimyöhäisille mahdollisuuden liittyä reservin upseerien ja aliupseerien kunniakkaaseen joukkoon.
Erilaisia tehtäviä 11 HYÖDYNNÄ OSAAMISTASI Kuva: Lasse Perkkiö Ruotuväki Erityistehtäviä Teksti Antti Raunio & Klaus Ashorn RUOTUVÄEN TOIMITTAJA Ruotuväki on puolustusvoimien 22 kertaa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Lehden toimituksessa työskentelee viidestä seitsemään toimittajaa. Ruotuväkeen haetaan alokaskauden aikana täyttämällä sähköinen lomake, jonka jälkeen edessä on mahdollisesti pääsykoe. Ruotuväessä tehtävä työ on loistavaa kokemusta toimittajan työstä. Palveluksen aikana näkee lehdentekoprosessin juttujen ideoinnista toteutuksen kautta taittamiseen Toimittaja tekee ahkerasti yhteistyötä valokuvaajien sekä graafikon kanssa. Uutisia ja artikkeleita tehdään laaja-alaisesti erilaisista puolustusvoimiin liittyvistä asioista. Palveluksen aikana pääsee juttumatkoille useisiin varuskuntiin ympäri Suomea. VARUSMIESGRAAFIKKO Erityistehtävissä palvelee useita varusmiesgraafikoita. Palveluspaikkoja ovat muun muassa Ruotuväki, mediatuotantotiimi ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Graafikko työskentelee visuaalisen ilmeen kanssa, hoitaa ulkoasuihin liittyviä tehtäviä ja antaa sivalluksensa painotuotteisiin ja verkkosisältöihin. Ruotuväessä graafikko osallistuu myös lehden taittamiseen. Mediatuotantotiimin graafikoiden kädenjälki näkyy puolustusvoimien nettisivuilla. Julisteiden tekeminen sekä kuvankäsittely ovat graafikoille yleisiä aiheita. Palvelus antaa vahvan työnäytteen alan osaamisesta ja tuo kokemusta haastavienkin sisältöjen tekemisestä. COMBAT CAMERA -KUVAAJA Combat Camera tuottaa videoita puolustusvoimien käyttöön. Taistelukuvaajat ovat mukana harjoituksissa maalla, merellä ja ilmassa he ovat osa kuvaamaansa joukkoa, joten kuvaajan taitojen lisäksi on kyettävä myös taistelutehtäviin. Palvelus Combat Camerassa on haastavaa, mutta myös antoisaa. Tehtävästä saa ainutlaatuista kokemusta, josta on taatusti hyötyä alan töitä haettaessa. Lisäksi taistelukuvaajat pääsevät seuraamaan puolustusvoimien tehtävien koko kirjoa. Yksikön palveluspaikka on Kaartin jääkärirykmentti, joten Combat Cameran varusmiehet saavat kaupunkitaistelijan peruskoulutuksen. Tämän lisäksi yksikön varusmiehet saavat erillistä koulutusta kunkin puolustushaaran erityisvaatimuksiin. Combat Cameran toimintaan voi tutustua puolustusvoimien YouTube-kanavalla. OHJELMOIJA Ohjelmoijat toteuttavat projekteja sekä puolustusvoimien sisäiseen käyttöön että internettiin. Vastuu määräytyy varusmiehen kokemuksen ja osaamisen mukaan. Ohjelmoijat saavat vaikuttaa työnsä sisältöön sekä sen toteuttamiseen käytettäviin työkaluihin. Ohjelmoijan tehtävä on vaativa, mutta toisaalta se tarjoaa mahdollisuuden kehittää ammattitaitoa. Alan koulutus ei ole vaatimus, mutta erityisen hyvin tehtävä sopii esimerkiksi tietotekniikkaa korkeakoulussa opiskeleville sekä jo valmistuneille datanomeille. Tehtävään haettassa on eduksi tuoda esille monipuolista kokemusta ohjelmointiprojekteista. Lisätietoa erityistehtävistä takakannessa ja osoitteessa: erityistehtavat.puolustusvoimat.fi
12 Erilaisia tehtäviä Sotilaspoliisi Teksti Samuli Virtanen Yhdeksän kuukautta tiukkaa toimintaa kuorrutettuna erilaisilla vartiotehtävillä. Sotilaspoliisin koulutus on yksi suosituimmista vaihtoehdoista varusmiespalveluksessa. Sotilaspoliisit pääsevät palveluksessaan lähemmäs käytännön tekemistä kuin suurin osa muista varusmiehistä. Jokaisessa varuskunnassa heitä tarvitaan valvomaan kulkua alueen portilla ja pitämään yllä yleistä järjestystä sen sisällä. Aika ajoin voimankäyttöoikeuksilla varustetut sotilaspoliisit antavat virka-apua poliisille. Sotilaspoliisien palvelusaika on vuoden palvelevia johtajia lukuun ottamatta 255 vuorokautta. Koulutushaaran mukainen voimankäyttökoulutus alkaa usein jo peruskoulutuskaudella. Kokeen läpäistyään sotilaspoliisit ovat ainoita varusmiehiä, joilla on rauhan aikana voimankäyttöoikeus. Tärkeimpiä sodan ajan tehtäviä, joita sotilaspoliisit pääsevät harjoittelemaan palvelusaikana ovat kohteensuojaus, aluevalvonta sekä etsintä- ja kiinniottotehtävät. Pääasiassa sotilaspoliisit saavat jääkärikoulutuksen, jossa erityispiirteenä ovat nämä omalaatuiset toiminnot. Sotilaspoliisit on yleensä helppo tunnistaa myös varustuksesta, johon kuuluu muun muassa suojalasit, sirpaleliivi ja käsivarsinauha. Monet sotilaspoliisit koulutetaan rakennetun alueen taisteluun. Sodan aikana heitä käytetäänkin eniten kaupunkikohteiden suojaamiseen ja vihollisen kiinniottamiseen asutuskeskuksissa. Vartioitavat kohteet voivat yhtä lailla sijaita metsässäkin. Sotilaspoliiseja koulutetaan kaikissa joukko-osastoissa. Eri puolustushaarojen vastaavat tehtävät poikkeavat hieman toisistaan, esimerkiksi ilmavoimissa korostuu strategisen kohteen suojaus. Kuva: Henri Keränen Ruotuväki Kuva: puolustusvoimat Viestimies Teksti Samuli Virtanen Ilman toimivia johtamisyhteyksiä ylemmän johtoportaan taisteluajatusta on liki mahdotonta noudattaa. Jääkärijoukkueiden hyökkäykset tyrehtyisivät tiedon puutteessa, tykistö ampuisi vahingossa omiaan ja ilmaherruus luisuisi vihollisen käsiin. Viestiaselajilla on kaikissa puolustushaaroissa vastuullinen tehtävä elintärkeiden johtamisyhteyksien luomisessa ja ylläpitämisessä. Viesti onkin tukevien aselajien aatelia. Viesti on luonteeltaan tekninen aselaji. Viestimiesten tehtävät vaihtelevat paljon kaapeliyhteyksien rakentamisesta viestiasemien ja komentopaikkojen perustamiseen sekä viestiverkkojen suunnitteluun. Yhteistä viestimiehille on kuitenkin tekniikan parissa työskentely ja violettipohjainen koulutushaaramerkki. Puolustusvoimien käyttämä viesti- kalusto on vielä moninaisempaa kuin viestimiesten osaaminen. Vuosikymmeniä käytössä ollut parikaapeli pitää pintansa uusien radiolinkkien ja tietokoneohjelmistojen vallatessa alaa johtamisjärjestelmissä. Kainuun prikaatissa on jo aloitettu uusimman M18-viestijärjestelmän koulutus. Tekninen osaaminen on eduksi koulutukseen pyrkiessä, mutta viestimiehenä pärjää maalaisjärjelläkin. Vaikka suuri osa viestimiehistä toimii kaukana viholliskosketuksesta, tiukat aikamääreet viestiyhteyksien rakentamiseksi pitävät huolen, että hiki virtaa viestimiehilläkin. Viestimiehiä koulutetaan kaikissa joukko-osastoissa. Johtajia koulutetaan viestimiehistä melko paljon. Johtokeskusten ja esikuntien suunnittelu- ja hallintatehtävissä tarvitaan viestiupseereita ja -aliupseereita. Lisäksi muissa aselajeissa, varsinkin tykistössä palvelee monia viestikoulutuksen saaneita johtajia.
Erilaisia tehtäviä 13 Jääkäri Teksti Juho Korpela Jääkärit muodostavat maavoimien selkärangan. Heitä koulutetaan jääkärikomppanioiden ryhmien taistelijoiksi, ja jokainen jääkäri saa tietyn miehistön tehtävän. Tehtäviä ovat muun muassa tarkka-ampuja, taistelupelastaja, partion johtaja, vararyhmänjohtaja tai konekivääriampuja. Palveluksesta jääkärinä voi olla hyötyä siviilissä. Esimerkiksi taistelupelastajat saavat yleispätevän ensiapu- ja lääkintäkoulutuksen. Jääkärit keskittyvät väijytyksien, tuliylläköiden ja iskujen tekemiseen hyökkäävä vihollista vastaan. Jääkäreitä koulutetaan jokaisessa maavoimien varuskunnassa ja muun muassa merivoimissa rannikkojääkäreiksi. Kaupunkijääkärit palvelevat Kaartin jääkärirykmentissä Santahaminassa. Niiden erikoisosaamiseen kuuluu pääkaupunkiseudulla toimiminen ja erityisesti asutetulla alueella taisteleminen. Kuva: Jarno Riipinen Kuvakeskus Kuljettaja Teksti Juho Korpela Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain yli 3500 varusmiestä C- ja CE-luokan kuljettajiksi. Puolustusvoimissa varusmieskuljettajalla voi olla allaan muun muassa yhdistelmäajoneuvo, traktori, henkilöpakettiauto tai panssaroitu miehistönkuljetus-ajoneuvo. Säädösten mukaan kuljettajan ammatti edellyttää ammattipätevyyttä sekä ajoneuvoluokan mukaista koulutusta. Ajokorttiopetuksen lisäksi puolustusvoimat antaakin perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Puolustusvoimissa annettu kuljettajakoulutus antaa pätevyydet toimia kuljettajan tehtävissä varusmiespalveluksen jälkeen. Esimerkiksi Panssariprikaatin ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteistyö mahdollistaa sen, että Panssariprikaatissa suoritettu varusmiespalvelus hyvitetään korkeakoulun opintopisteissä. Kuljettajien palvelusaika on pääasiassa 347 vuorokautta. Johtajakoulutuksen saaminen kuljettajana on myös mahdollista. Kuva: Ruotuväki Lääkintämies Teksti Juho Korpela Kun luoti tai kranaatti osuu kohdalle, lääkintämies on koko taistelukentän kaivatuin mies. Hänen tehtäviinsä kuuluu antaa haavoittuneelle sotilaalle tarvittava ensiapu sekä järjestää haavoittuneelle kuljetus. Puolustusvoimissa lääkintämiehiksi valitaan henkilöitä, jotka suorittavat kenttälääkintäkurssin. Tyypillinen palvelusaika on 255 vuorokautta ja lääkintäaliupseereilla 347 vuorokautta. Maavoimissa lääkintämiehiä on tyypillisesti yksi jokaisessa joukkueessa. Jos on kouluttautunut jo lääkäriksi, varusmiespalveluksen voi suorittaa lääkintäupseerina. He hoitavat haavoittuneita sidontapaikoilla ja toimittavat siitä eteenpäin ensihoitopaikkalle ja ensihoitoasemalle. Lääkintämiehen koulutus antaa myös valmiuksia siviiliin. Hätätilanteissa toimiminen helpottuu, kun saa varusmiespalveluksen aikana valmiuksia ensiapuun. Lääkintämiehet suorittavat myös ensiapukursseja, jotka pystyy hyväksilukemaan myös siviilissä. Kuva: Atte Tanner Ruotuväki
14 Vapaa-aika Kuva: Juho Vainonen Ruotuväki VAPAA-AIKA KASARMILLA Varusmiespalveluksen ensimmäiset päivät ovat kiireisiä. Kaikkialle mennään tiukalla aikataululla ja ohjelmaa riittää iltaan asti. Parin päivän sisään on kuitenkin mahdollista päästä ensi kertaa vierailemaan sotilaskotiin tai osallistumaan liikuntakerhoihin. Teksti Antti Sarjanen VALINTOJA, VALINTOJA Varusmiehen iltavapaa-aika alkaa tavanomaisesti noin kello viisi iltapäivällä. Palveluspäivän päätteeksi käydään syömässä päivällinen ja siivotaan tuvat sekä siivousalueet. Alikersanttien huudettua iltavapaat alkaneiksi voi varusmies valita monen eri vaihtoehdon väliltä. Helposti hyödyllisin ajanviettotapa on niin kutsutun kuntsarilenkin juokseminen: muutama kilometri juoksua, varuskunnasta riippuen 10 15 kertaa ja varusmiehelle kuntoisuusloma taskuun. Hyvä juoksu- ja kestävyyskunto auttaa paljon myös palveluksen kanssa, sillä pitkät siirtymät vaativat jaloilta paljon. Cooper-tulokset ovat myös vaikuttava tekijä siinä, miten varusmiehiä arvioidaan ja miten määritellään se, kenet valitaan johtajakoulutukseen. Kiitettävä tulos 12 minuutin juoksutestistä johtaa myös kuntoisuuslomaan. LIIKUNTAKERHOT Kuntsarilenkin lisäksi kuntoisuuslomien määrää voi kartuttaa varusmiesten liikuntakerhoilla ja varuskunnasta riippuen kuntosalilla käymisellä. Liikuntakerhoissa ei arvomerkkejä tunneta. Joukkuehenki kasvaa alokkaiden ja johtajien välillä vaikkapa salibandyn tai jalkapallon parissa. Jotkin varuskunnat järjestävät myös kasarmialueen ulkopuolisia liikuntakerhoja, joissa päästään muun muassa uimaan tai seinäkiipeilemään. Liikuntakerhoista kerätään varuskunnissa merkintöjä VLK-passiin tai muuhun vastaavaan ja varuskunnasta riippuen 10 15 osallistumiskerran jälkeen myönnetään varusmiehelle kuntoisuusloma. Varusmiesten liikuntakerhoihin osallistumisesta kerätyt pisteet säilyvät, vaikka palveluspaikka vaihtuisi vaikkapa AUK- tai RUK-paikan vuoksi. Varuskunnan VLK-toiminnasta voi ja kannattaa kysyä edustajilta varusmiestoimikunnassa, he vastaavat kerhojen vetäjistä, tiloista ja mahdollisista uusista liikuntakerhoista, jos varusmiehet sitä ehdottavat. SOTILASKOTI Joka päivä ei välttämättä jaksa urheilla. Palveluspäivät ovat rankkoja, ja kaikki tarvitsevat joskus aikaa rentoutua. Sotilaskoti on erinomainen paikka nauttia vastaleivottuja herkkuja, tavata vieraita tai pelata videopelejä. Sotilaskodit ovat hyvin perinteinen osa varusmiespalvelus-
Vapaa-aika 15 Kuva: Jesse Hiltunen Ruotuväki ta ja niistä palvelusta suorittava voi ostaa lähes kaiken tarvitsemansa kirjekuorista aamukampoihin. Perheenjäsenet ja ystävät voivat vierailla sotilaskodeissa, eivätkä arvomerkit ole voimassa siellä. Rankan sotaharjoituksen tai marssin jälkeen munkkikahvit maistuvat erityisen hyvältä. Kuntosaliharrastajat voivat ostaa proteiinipatukoita ja -rahkoja evääksi rankkaa treenaamista varten. Pakkipusseja, tonnikalapurkkeja tai motivaatiosuklaapatukoita ei myöskään kannata unohtaa ennen metsään lähtöä, kaikki löytyvät sotilaskodin tarjonnasta. joukko-osaston varusmiestoimikunta. Varusmiehet voivat lahjoittaa palautuspullonsa VMTK:lle ja he käyttävät tuotot videopeleihin ja uusiin konsoleihin. Kasarmien TV-tuvissa voi viettää aikaa puoleen yöhön asti. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muut yrittävät nukkua jo ennen sitä. Varuskunnissa saattaa myös olla erilaisia musiikkitiloja, joissa on mahdollista käydä jammailemassa palvelustoverien kanssa. Soittimia on käytössä monenlaisia ja muista varusmiehistä löytyy varmasti ainakin muutama soittotaitoinen. Bändin perustaminen ja sen kanssa esiintyminen voi hyvinkin olla tiloista vastaavan upseerin mielestä hyvä idea. ILTALOMAT Rankan sotaharjoituksen tai marssin jälkeen munkkikahvit maistuvat erityisen hyvältä. YHTEISHENKEÄ TV-TUVASSA Itse kasarmirakennuksessakin voi tehdä monenlaista iltavapailla. Kasarmien tv-tuvissa on pelikonsoleita ja elokuvia vapaasti varusmiesten käytettävissä. Jos meneillään on esimerkiksi jääkiekon tai jalkapallon MM-kisat, tv-tilat ovat tupaten täynnä takuuvarmasti. Jokaisen kasarmirakennuksen varustelusta vastaa MUSIIKKITILAT Iltalomilla on mahdollista vierailla muutaman tunnin ajan kasarmialueen ulkopuolella. Jos varuskunnan vieressä on kaupunki, voi siellä käydä vaikkapa nauttimassa hampurilaisen tai käydä yhdellä sotilaallisella paikallisessa anniskeluravintolassa. Iltalomilla ollaan lomapuvussa ja varusmiehen on oltava erityisen tarkka käytöksestään ja olemuksestaan. Lupa iltalomiin voi hävitä todella helposti, jos varusmiehet eivät osaa käyttäytyä.