Kerkkolankatu 40, 05800 Hyvinkää Kiinteistö: 106-9-842-8-6 Kiinteistön omistaja: Hyvinkään kaupunki

Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2012/1 Dnro ESAVI/702/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2012 ASIA Päätös Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan No YS 238/4.3.2003 lupamääräysten tarkistamista koskevasta ympäristönsuojelulain 55 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Suomen Energiamurske Oy:n rakennusjätteen käsittelylaitoksen toimintaa, Hyvinkää. LUVAN HAKIJA Suomen Energiamurske Oy Kerkkolankatu 40 05800 Hyvinkää Y-tunnus: 1734649-7 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Rakennusjätteiden ja erilaisten puuperäisten jätteiden vastaanotto ja käsittely Kerkkolankatu 40, 05800 Hyvinkää Kiinteistö: 106-9-842-8-6 Kiinteistön omistaja: Hyvinkään kaupunki ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa 15.12.2010. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4) Ympäristönsuojelulain 55 :n 2 momentti ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 029 501 6000 Hämeenlinnan päätoimipaikka fax 03 570 8002 Birger Jaarlin katu 15 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, 13101 Hämeenlinna www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, 00521 Helsinki

2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 13 g) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.2003 Suomen Energiamurske Oy:lle myöntämä ympäristölupa No YS 238, joka koskee rakennusjätteen käsittelylaitoksen toimintaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen 20.4.2004 Suomen Energiamurske Oy:lle myöntämä ympäristölupa No YS 188, joka koskee betoni- ja tiilimurskeen hyötykäyttöä maarakentamisessa osoitteessa Kerkkolankatu 40, 05800 Hyvinkää. Uudenmaan ympäristökeskuksen rekisteröinnit ympäristönsuojelun tietojärjestelmään No YS 480/28.4.2009 ja No YS 816/3.7.2009. Suomen Energiamurske Oy:n ilmoitukset koskivat betonimurskeen (17 01 01) hyödyntämistä maarakentamisessa osoitteessa Kerkkolankatu 40, 05800 Hyvinkää. Yhteenlaskettu hyödynnettävän materiaalin määrä oli 40 000 tonnia. Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanotto No YS 1586/11.12.2009 betonijätteen laadunhallintajärjestelmän hyväksymisestä. MUUT YMPÄRISTÖLUVAT Uudenmaan ympäristökeskuksen 23.11.2009 Ertiimi Oy:lle myöntämä ympäristölupa No YS 1448, joka koskee ongelmajätteen välivarastointia osoitteessa Kerkkolankatu 40, Hyvinkää. Toimintaa harjoittaa nykyisin Kierto Ympäristöpalvelut Oy. LAITOSKIINTEISTÖLLÄ VIREILLÄ OLEVAT MUUT LUPA-ASIAT Etelä-Suomen aluehallintovirastossa on tullut vireille 16.5.2012 Kierto Ympäristöpalvelut Oy:n ympäristölupahakemus, joka koskee Uudenmaan ympäristökeskuksen 23.11.2009 Ertiimi Oy:lle myöntämän ympäristöluvan No YS 1448 välivarastointitoiminnan muutosta. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Asemakaavassa (hyväksytty Hyvinkään kaupunginvaltuustossa 26.8.1987 ja vahvistettu ympäristöministeriössä 16.11.1987) laitosalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kiinteistön länsipuolella on suojaviheralue (EV) ja eteläpuolella lähivirkistysalue (VL).

3 Hyvinkään keskustaajaman osayleiskaavassa (hyväksytty Hyvinkään kaupunginvaltuustossa 26.8.1992 ja vahvistettu osittain Uudenmaan lääninhallituksessa 17.12.1993) laitosalue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kiinteistön länsi- ja eteläpuolella on suojaviheralue (EV). Hyvinkään kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keskustaajaman osayleiskaavan tarkistuksen 16.4.2012. Hyväksymispäätöksestä 33 on tehty valitus. Kaupunginhallituksen on tarkoitus määrätä 2.7.2012 maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti osayleiskaava tulemaan voimaan niiltä osiltaan, joita valituksen ei voida katsoa koskevan. Voimaantulopäätös koskee myös kiinteistöä 106-9-842-8, joka on osoitettu hyväksytyssä osayleiskaavassa teollisuus- ja varastoalueeksi (T). Kiinteistön lounaispuolelle on osayleiskaavassa osoitettu arvokas luontokohde, josta osayleiskaavaselostuksen liitteen 12 kohdetyyppi- ja tietolähdekohdassa mainitaan seuraavaa: loistokaapuyökkönen, Enviro Oy 2009, Kerava-Riihimäki lisäraiteiden suunnittelualueen luontoselvitykset. Osayleiskaavamääräyksessä velvoitetaan seuraavaa: Suunniteltaessa asemakaavaa tai muita toimenpiteitä tulee selvittää luontokohteen rajaus sekä ratkaista kohteen suojelun toteuttamistavat siten, että luontoarvojen säilyminen turvataan. SIJAINTI JA LÄHIMMÄT HÄIRIINTYVÄT KOHTEET Laitos sijaitsee Hyvinkään Sahanmäessä Kerkkolankadun länsipuolella Pohjoiselta kehätieltä noin 150 metriä etelään. Laitosalueella pohjoispuolella on metsää ja koillispuolella Gasum Oy:n toimipaikka. Länsipuolella laitosaluetta sivuaa etelä-pohjoissuuntainen rautatiealue. Itäpuolella on polttoaineiden jakeluasema ja Hyvinkään kaupungin katujen kunnossapidon varikko. Eteläpuolella on metsää. Suomen Energiamurske Oy:n kiinteistöllä toimii vuokralla Kierto Ympäristöpalvelut Oy:n Hyvinkään toimipiste. Yritykselle on vuokrattu osa hallia ja kenttäaluetta kiinteistön kaakkoiskulmasta. Yrityksen toimiala on ongelmajätehuolto. Lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat laitosalueen lounaispuolella arviolta 350 metrin etäisyydellä. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Laitosalueen länsipuolella rautatien vieressä on etelä-pohjoissuuntainen avo-oja. Alue sijaitsee Vantaan-Herajoen valuma-alueella (21.023), joka on osa Vantaan yläosan vesistöaluetta. Kiinteistön luonnontilaisena pintamaana on noin 0,4 metrin humusturvekerros. Pintamaan alla on savista silttiä ja silttiä arviolta 10 metriä. Kiinteistön maarakentamisessa on hyödynnetty betonimursketta.

4 Laitosalue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. I luokan pohjavesialue (Hyvinkää 0110651) on lähimmillään noin 150 metriä laitosalueesta lounaaseen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus Muutokset toiminnassa Toiminta-aika Käsittelylaitoksen toiminta aloitettiin 1.1.2008. Kiinteistölle on rakennettu kenttä ja halli vuonna 2007. Laitosalueen tämän hetkinen (1-vaiheen) kokonaispinta-ala on noin 2 hehtaaria. Laitokselle otetaan vastaan rakennusjätettä ja puujätettä sekä vähäisiä määriä oksia, risuja ja kantoja että teollisuuden pakkausjätettä. Materiaalit varastoidaan kentällä erillisissä kasoissa. Materiaalien lajittelu ja eteenpäin toimittaminen pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti. Laitosalueen tonttijako on muutettu Hyvinkään kaupungin teknisen keskuksen 5.3.2007 antamalla päätöksellä 62. Tontin lohkomisesta on 18.4.2007 päivätty tontin lohkomispöytäkirja. Tontit on merkitty 22.5.2007 kiinteistörekisteriin. Muutosta haetaan Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.2003 myöntämän ympäristöluvan No YS 238 määräykseen 12. Muutos koskee jätemateriaalien ja murskeiden varastointimääriä. Uutena toiminta on aloitettu kierrätyspolttoaineen (REF) valmistus vuonna 2011. Uutena toiminta aloitetaan pahvi- ja muovijätteen lajittelu, kun rakenteilla oleva halli valmistuu. Halliin sijoitetaan pahvi- ja muovipaalain. Laitoksella on varaus kenttäalueen laajentamiseen. Laajennusalue sijoittuu nykyisen kenttäalueen eteläpuolelle. Laajennusalueen pinta-ala on 1,59 hehtaaria. Laitoksella aloitetaan kenttäalueen hulevesien laadun tarkkailu. Laitos toimii ma pe klo 6.00 20.00 ja lauantaisin klo 8.00 16.00. Laitoksella on 6 8 työntekijää.

5 Laitosalue 1-vaiheen kokonaispinta-alasta (2 hehtaaria) materiaalien käsittelyyn on varattu 1,5 hehtaaria. 2-vaiheen kokonaispinta-alasta (1,59 hehtaaria) materiaalien käsittelyyn on varattu 1,35 hehtaaria. Laitosalueelle rakenteilla olevasta varastohallista materiaalien käsittelyyn varataan 1 100 m 2, paalaamiseen 400 m 2, koneiden säilytykseen 100 m 2 ja aputiloiksi 200 m 2. Rakenteet Laitosalueelle tuleva tie on varustettu portilla. Alue on aidattu länsilaidaltaan. Alueella on myös kameravalvonta. Laitosalueella on 1 600 m 2 :n halli. Hallissa ovat konttori-, sosiaali- ja huoltotilat. Lisäksi hakelämpökeskus siiloineen on hallin yhteydessä. Laitosalueella on rakenteilla 1 738 m 2 :n lämmittämätön halli. Rakennukseen tulee peltikatto ja seiniin peltiverhous. Lattia on asfalttia. Hallia käytetään sääsuojaa vaativien materiaalien varastointiin. Hallin arvioidaan valmistuvan vuoden 2012 loppuun mennessä. Kenttäalueen pinta-ala on 1,5 hehtaaria. Alue on asfaltoitu ja varustettu sadevesikaivolla. Kenttäalueen luoteiskulmaan on sijoitettu hiekan- ja öljynerottimet. Kentän pohjoisreunalla on maavalli. Etelä-Suomen aluehallintoviraston 10.5.2012 päivätyn muistion mukaan laitosaluetta ympäröivä aita rakennetaan 30.6.2013 mennessä. Jätemäärät Laitokselle on otettu vastaan jätteitä seuraavasti: Jäte Jätenimike Määrä (t/a) 2008 2009 2010 2011 Risut 02 01 03 478 336 303 262 Kannot 02 01 03 175 232 165 161 Puu- ja rakennusjäte 03 01 05 51 94 90 50 Purkupuu 17 02 01 939 1 340 1 330 1 505 Rakennusjäte 17 09 04 2 769 2 369 3 193 3 588 Betoni 17 01 01 2 998 8 936 9 327 7 590 Teollinen pakkauspuu 03 01 99 2 218 1 672 2 074 2 474 Metalli 17 04 02 1 168 170 302 230 Sekalaista 17 09 04 29 115 715 138 Vuosittaiset yhteenlasketut vastaanotettujen jätteiden kokonaismäärät ovat olleet enimmillään 17 500 tonnia.

6 Laitoksella varastoituna olevat jätteet kunkin vuoden päättyessä ovat olleet seuraavat: Jäte Määrä (t) 2008 2009 2010 2011 Risut 02 01 03 478 336 303 260 Kannot 02 01 03 175 232 165 160 Murskaamaton puu 03 01 99 740 800 800 1 300 Rakennusjäte 17 09 04 104 100 1 000 1 500 Betoni 17 01 01 2 998 2 100 7 590 Metalli 17 04 02 141 Energiahake 03 01 99 1 523 496 200 400 Energiajae 17 09 04 403 Laitokselta on toimitettu jätteitä hyödynnettäväksi seuraavasti: Jätenimike Jäte Jätenimike Määrä t/a 2008 2009 2010 2011 Energiahake 03 01 99 1 633 4 935 4 490 4 811 Energiajae 17 09 04 316 Rakennusjäte 17 09 04 345 hyödynnettäväksi Metalli 17 04 02 703 523 398 307 Betonimurske 17 01 01 12 734 9 327 Energiahake on toimitettu kaukolämmön ja sähkön tuotantoon esimerkiksi Lahti Energia Oy:lle, L & T Biowatti Oy:lle ja Vapo Oy:lle. Energiajae on REF-polttoainetta. Jae on toimitettu Lahti Energia Oy:lle. Hyödynnettäväksi toimitettavalla rakennusjätteellä tarkoitetaan muualle jatkojalostettavaksi toimitettavaa energiajaetta. Jaetta on toimitettu Stena Recycling Oy:lle. Metallien vastaanottaja on Stena Oy. Betonimurske on hyödynnetty laitoksen pohjarakennemateriaalina. Viimeksi betonia on murskattu ja hyödynnetty laitoksen kenttärakenteessa vuonna 2010. Liikenne Vastaanotto ja tarkastaminen Laitoksella käy 20 25 kuorma-autoa ja noin 10 henkilöautoa päivittäin. Jätteet toimitetaan laitokselle kuorma-autoilla. Vastaanotettavat kuormat punnitaan autovaa alla.

7 Kuormat tarkastetaan ensimmäisen kerran punnituksen yhteydessä ja toisen kerran kuormia purettaessa. Tarkastuksen tekee laitoksen henkilöstö. Asiakkailla järjestetään myös tarpeen mukaan tiedotusta ja neuvontaa laitokselle vastaanotettavien jätteiden laatuvaatimuksista. Vastaanotettavasta jätteestä tehdään pöytäkirja. Pöytäkirjasta ilmenee jätteen tuottaja, rakennustyömaan osoitetiedot sekä jätteen laatu, määrä tonneina, toimituspäivä ja kellonaika. Jos jätekuormat sisältävät jätelaatuja, jotka eivät sovellu laitoksen lajitteluun tai sisältävät esimerkiksi ongelmajätteitä, asbestia tai eloperäisiä jätteitä, palautetaan koko kuorma jätteen tuottajalle. Vastaanotetun materiaalin varastointi Nykytilanne Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.2003 myöntämän ympäristöluvan No YS 238 määräyksen 12. mukaan alueella saa varastoida käsittelemätöntä jätettä enintään 1 400 tonnia. Yhtäjaksoisesti varastoitavien käsiteltyjen ja käsittelemättömien jätteiden enimmäismäärä on 3 300 tonnia. Esitetyt uudet varastointimäärät Betoni- ja puujätteen esitetyt uudet kerrallaan varastoitavat materiaalimäärät kuvaavat 2-vaiheen käyttöönoton jälkeistä tilannetta. Kentällä varastoidaan kasoissa: Jätelaji Kerrallaan varastoitava enimmäismäärä (t) Viipymä (kk) 1-vaiheen tilantarve (m 2 ) 2-vaiheen tilantarve (m 2 ) Risut 200 6 100 250 Kannot 200 12 25 75 Purkupuu 2 000 9 1 250 1 250 Betoni 15 000 24 150 2 000 Teollinen 3 000 9 1 875 1 875 pakkauspuu Yhteensä 20 400 3 400 5 450

8 Rakennettavassa hallissa varastoidaan: Jätelaji Kerrallaan varastoitava enimmäismäärä (t) Viipymä Tilantarve (m 2 ) Varastointitapa Energiajae 500 6 kk 125 paalattuna Pahvi 70 paalattuna Muovit yhteensä 500 6 kk 105 paalattuna Sekalainen 50 5 vrk 200 irtonaisena jäte Yhteensä 1 050 500 Kentällä ja rakennettavassa hallissa varastoidaan: Jätelaji Kerrallaan varastoitava enimmäismäärä (t) Viipymä Tilantarve hallissa (m 2 ) Tilantarve kentällä (m 2 ) Rakennusjäte 2 000 3 vrk 6 kk 400 1 100 Metallit 250 3 kk 50 100 Yhteensä 2 250 450 1 200 Esitetyillä materiaalien varastomäärillä tilantarve on yhteensä seuraava: 1-vaihe 4 600 m 2 2-vaihe 6 650 m 2 rakennettavassa hallissa on 950 m 2. Kentällä kerrallaan varastoitavien materiaalien yhteenlaskettu enimmäismäärä on 20 400 21 900 tonnia. Rakennettavassa hallissa varastoitavien materiaalien enimmäismäärä on 1 050 1 800 tonnia. yhteenlaskettu Puujätteestä valmistetun hakkeen menekin kausivaihtelu on suuri. Lisäksi energiajakeen sekä pahvin ja muovin hyödyntämisessä on kausivaihtelua. Varastoinnin toteutus Materiaalista riippuen varastokasojen korkeus on 2,5 4 metriä. Tilamitoitus on laskettu siten, että varastokasojen lisäksi kaikkiin tiloihin jää työskentelytilaa noin 0,75-kertaa varastoinnin vaatimasta tilasta.

9 Materiaalien käsittely Lajittelu Murskaus Tulevasta rakennusjätevirrasta erotetaan materiaalina ja energiana hyödynnettävät jätejakeet sekä hyödynnettäväksi kelpaamattomat jätteet. Rakennusjätteestä erotettavia jätejakeita ovat puutavara, betoni- ja tiilijäte, kiviaines, metalli-, lasi- ja muovijäte, ongelmajätteet sekä uusiokäytettävä jäte että hyötykäyttöön soveltumaton jäte. Betonijätteen joukossa saa olla tiilijätettä enintään 20 %. Materiaalien erottelu tehdään pyöräkuormaajalla ja kaivinkoneella, jossa on lajittelukahmari. Tarvittaessa lajittelua tehdään myös käsin. Puujäte murskataan kahdessa vaiheessa siirrettävällä murskaimella ulkokentällä. Murskain on varustettu metallien erottimella. Puujätteen murskausta tehdään muutamia jaksoja kuukaudessa. Yhden murskausjakson pituus on arviolta 5 10 päivää. Vuosittain murskauspäiviä on 60 120. Murskaus painottuu talvikaudelle. Betoni-, tiili- ja kiviainesjätteen sekä laatta- ja keramiikkajätteen murskaus tehdään siirrettävällä murskaimella. Betoni murskataan alle 150 mm:n raekokoon. Murskausta tehdään 2 3 vuoden välein. Murskaus kestää kerrallaan arviolta 2 4 viikkoa riippuen murskattavan materiaalin määrästä. Murskeen välivarastointi Laadunvarmennus Puumursketta varastoidaan kesäaikana kentällä. Mursketta varastoidaan 3 6 kuukautta. Hyödyntämiskelpoiset tuotteet markkinoidaan ja myydään jatkokäyttöön tai -jalostukseen. Puuhake toimitetaan ensisijaisesti materiaali- ja toissijaisesti energiahyötykäyttöön. Betonimursketta ei välivarastoida. Laitoksella betonimursketta tullaan hyödyntämään toisen laajennusvaiheen viimeisen osan ja kolmannen vaiheen kenttäalueen maarakentamisessa. Viimeksi betonimursketta hyödynnettiin kenttärakenteessa vuonna 2010. Betonimursketta on suunniteltu hyödynnettäväksi seuraavan kerran vuonna 2013. Jätepuusta otetaan näyte kokoomanäytteenä kerran vuodessa sekä tarvittaessa asiakkaan pyynnöstä.

10 Veden hankinta ja viemäröinti Betonimurskeen laadunvarmennus tehdään Uudenmaan ympäristökeskuksen kannanotollaan No YS 1586/11.12.2009 hyväksymän betonijätteen laadunhallintajärjestelmän mukaisesti. Jos betonin laatu poikkeaa toleransseja enemmän sallituista rajoista, eristetään jäte hyödyntämiskelpoisesta murskeesta ja toimitetaan asianmukaiseen laitokseen käsiteltäväksi. Laitoksen veden kulutus on noin 150 m 3 /a. Lämmitetty halli on liitetty vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkkoon. Lämmittämättömässä hallissa ei ole viemäröintiä eikä vesijohtoliittymää. Hallin ovien edessä kentällä on sadevesikaivot. Polttoaineet, kemikaalit ja energian käyttö Hallin lämmityksessä käytetään Biofire Oy:n nimellisteholtaan 500 kw:n hakepoltinta. Kattilan polttoaineteho on 0,25 0,3 MW:a. Polttimen käyttöaika on arviolta 5 600 5 800 h/a. Hakkeena käytetään käsittelemättömästä puusta tehtyä mursketta. Murske varastoidaan kenttäalueella. Työkoneiden polttoaineita ei varastoida laitosalueella. Pieniä määriä koneissa ja laitteissa tarvittavia voiteluöljyjä varastoidaan huoltohallissa. Murskaimet ja pyöräkuormaajat kuluttavat kevyttä polttoöljyä 300 600 litraa päivässä. Vuosikulutus on 20 000 litraa. Laitoksen sähkönkulutus on ollut keskimäärin 11 500 kwh/kuukausi. Paras käyttökelpoinen tekniikka Puunmurskaukseen tarkoitettu laitos edustaa melu- ja päästöjen ehkäisemisen osalta parasta tämän hetkistä teknologiaa. Raudan ja eimagneettisten metallien erotus rakennusjätevirrasta tapahtuu automaattisesti. Jätepuristin vähentää jätteen tiheyttä ja vähentää kokonaisliikennemäärää. Laitoshallin lattian betonointi sekä liikenne- ja toiminta-alueiden asfaltointi suojaa maaperää ja pölyämistä. Jätteen käsittely-, kuljetus- ja kuormausasemalta sadevedet johdetaan hiekan- ja öljynerottimien kautta avoojaan. Energiatehokkuutta voidaan parantaa siirtymällä kiinteään sähkökäyttöiseen murskaimeen, kun käsiteltävät määrät kasvavat. Murskaimeen on myös saatavissa pyörrevirtaerotin, jolla ei magneettisten metallien erottaminen murskattavasta materiaalista tehostuu ja automatisoituu.

11 TOTEUTETTU TARKKAILU Laitoksella ei ole ollut ympäristövaikutusten tarkkailua. TOIMINNAN VAKUUS Luvan hakija toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.2003 myöntämän ympäristöluvan No YS 238 lupamääräyksessä 26. velvoitettu 20 000 euron vakuus on riittävä kattamaan mahdolliset kulut toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimenpiteistä. YMPÄRISTÖKUORMITUS Jätevedet ja päästöt vesiin Hulevedet Jätevedet Päästöt ilmaan Pöly Laitoksen kenttäalueen vedet johdetaan luoteisreunalla sijaitsevan hiekanerottimen, I luokan öljynerottimen sekä näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivon kautta kiinteistön luoteispuolelta etelä-pohjoissuuntaiseen rautatien viereiseen avo-ojaan. Hiekanerottimen lietetilavuus on 50 m 3. Öljynerottimen tilavuus on 40,5 m 3 ja öljynvarastotilavuus 5,3 m 3. Öljynerotin on varustettu pinnan tason hälyttimellä. Kenttäalueella arvioidaan muodostuvan hulevesiä 2 700 m 3 /a. Lämmitetyn hallin jätevedet johdetaan II luokan öljynerottimen kautta jätevedenpumppaamolle ja edelleen Hyvinkään vesihuoltolaitoksen viemäriin. Öljynerottimen tilavuus on 1,9 m 3 ja öljynvarastotilavuus 0,79 m 3. Öljynerotin on varustettu pinnan tason hälyttimellä. Pölypäästöjä aiheutuu pääasiassa lajittelusta, puun ja kiviaineksen murskauksesta, kuormauksesta sekä muusta liikenteestä. Jätetä kostutetaan tarvittaessa lajittelun eri vaiheissa. Murskaimessa on kostutusjärjestelmä. Lisäksi peitteiset suojakaistat, varastohalli ja suojaetäisyydet häiriintyviin kohteisiin ehkäisevät pölyhaittoja. Piha-alueet ja kulkuväylät puhdistetaan koneellisesti harjaamalla tarpeen mukaisesti. Tarvittaessa kenttä pestään harjapesulla.

12 Hakelämmitys Roskaantuminen Päästöt ilmaan minimoidaan nuohouksella ja huoltotoimenpiteillä. Liikennealueet ja ympäröivät alueet pidetään puhtaina keräämällä roskat. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Melu Jätteet Kenttäalueen asfaltointi sekä lämmitetyn hallin lattian betonointi ja lämmittämättömän hallin asfaltoitu lattia että näiden vesien keräys- ja käsittelyjärjestelmä estävät päästöt maaperään. Puumurskaimen lähtömelutaso (L WA ) on konevalmistajatietojen mukaan 117,5 db (A). Melutason maksimiarvot ovat seuraavat: Etäisyys (m) Melu (db A) 10 91 25 83 50 77 100 71 Betonimurskaimen lähtömelutaso on konevalmistajatietojen mukaan 109 113 db (A). Melutason maksimiarvot ovat seuraavat: Etäisyys (m) Melu (db A) 10 92 25 84 50 78 100 70 300 55 Melupäästöjä rajoitetaan murskaimen, murskattavan materiaalin ja mursketuotteen sijoittamisella. Lisäksi meluhaittaa ehkäisee murskauksen toteutus kahden hallin välisellä alueella. Jäteöljyä syntyy koneiden öljynvaihdoissa noin 800 l/a. Jäteöljy varastoidaan valuma-altaallisessa säiliössä. Jäteöljy on toimitettu Ekokem Oy Ab:lle ja Kierto Ympäristöpalvelut Oy:lle. Muita laitoksella syntyviä ongelmajätteitä ovat öljynerotuskaivojäte ja puujätteestä kerätty kyllästetty puu. Öljynerotuskaivojäte toimitetaan RMS Ympäristöpalvelut Oy:lle tai muuhun vastaavaan laitokseen. Kyllästetty puujäte on viety Demolite Oy:lle ja Kiertokapula Oy:lle.

13 Lisäksi laitoksella syntyy yhdyskuntajätettä toimistotiloista sekä rakennusjäterejektiä. Muodostuneen rakennusjäterejektin (17 09 04) määrä on ollut seuraava: Määrä ( t/a) 2008 2009 2010 2011 1 652 1 266 1 255 1 074 Rakennusjäterejekti ja toimistotiloissa syntyvä jäte toimitetaan Kiertokapula Oy:lle. YMPÄRISTÖRISKIT Lupakauden aikana toiminnassa ei ole ilmennyt ennalta arvaamattomia vahinkoja. TARKKAILUSUUNNITELMA Käyttötarkkailu Kirjanpito Laitoksella pidetään kirjaa vastaanotettujen jätteiden määrästä ja laadusta sekä toimittajasta, toimitusajankohdasta, lajittelusta, edelleen toimittamisesta että ongelmajätteistä. Lisäksi kirjataan poikkeukselliset tilanteet, tehdyt tarkastukset sekä muun muassa öljynerottimien tarkkailu- ja tyhjennystiedot. Betonijätetutkimukset Päästötarkkailu Betonimurskeesta otetaan näytteitä 5 000 tonnin materiaalierää. Näyte koostuu kolmesta noin 1 500 tonnin massaerittäin otetusta osanäytteestä. Joka kolmannella kerralla, 15 000 tonnin massaerittäin, tehdään perustutkimus. Koomanäytteelle tehdään asetuksen mukainen laadunvalvontatutkimus laboratoriossa. Osanäyte on noin kymmenen litran ämpärillinen betonia. Pölyämistä tarkkaillaan silmämääräisesti. Hulevesinäytteet otetaan kerran vuodessa erotinkaivojen purkuputken vedestä. Näytteistä tutkitaan lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtokyky, ph, väriluku sekä kiintoaineen, COD Mn :n, BOD 7 :n, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Tulokset toimitetaan luvan vaatimusten mukaisesti.

14 Näytteet ottaa akkreditoitu näytteenottaja. Analyysit tehdään akkreditoidussa laboratoriossa. Raportointi Betonin laadunvalvontatulokset toimitetaan Uudenmaan ELY-keskukselle analyysin valmistuttua. Jäteraportointi tehdään vuosittain valvonta- ja kuormitustietolomakkeilla (VAHTI). Raportti toimitetaan helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.4.2011, 16.5.2011, 16.5.2012, 7.6.2012, 8.6.2012, 14.6.2012 ja 15.6.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla 29.7. 29.8.2011 Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Hyvinkään kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemukseen liittyvä tarkastus tehtiin ja lupahakemuksesta neuvoteltiin 19.4.2012. Neuvottelusta ja tarkastuksesta kirjoitettu muistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Hyvinkään kaupungilta, Hyvinkään kaupungin ja Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta, Hyvinkään kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hyvinkään kaupungin ympäristölautakunta toteaa 25.8.2011 päivätyssä lausunnossaan, että ympäristöluvassa No YS 238/4.3.2003 annettuja lupamääräyksiä voidaan pitää pääosin riittävinä toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi ja toiminnan seuraamiseksi. Aidan rakentamiselle on tarpeen antaa määräaika. Hausjärven kunnan ympäristölautakunta tuo 7.9.2011 päivätyssä lausunnossaan esille, että Hausjärven Monnin taajama sijaitsee Pohjoisen Kehä-

15 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine tien vastakkaisella puolella. Suomen Energiamurske Oy:n alueen hulevedet kerätään kaivoihin ja johdetaan edelleen öljyn- ja hiekanerotuskaivojen kautta tontin luoteiskulmalle sadetus- ja paloaltaaseen. Altaasta vedet ohjataan edelleen avo-ojaan, joka viettää kohti Pohjoisen Kehätien ja rautatiesillan risteysaluetta. Lautakunta edellyttää, että hulevesien puhtauteen kiinnitetään erityistä huomiota. Hakemuksesta ei jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Luvan hakijalle on 14.10.2011 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus esittää vastine annetuista lausunnoista. Suomen Energiamurske Oy toteaa sähköpostitse 17.11.2011 Etelä- Suomen aluehallintovirastoon saapuneessa vastineessaan seuraavaa: Yhtiö esittää, että toiminta-alue aidataan vuoden 2012 loppuun mennessä. Alueen etelälaitaan rakennetaan maavalli, sillä yhtiön tontin on tarkoitus laajentua siihen suuntaan lähitulevaisuudessa. Hulevesien puhtauden seuraamiseksi yhtiö ehdottaa, että vesinäyte otetaan ja analysoidaan kerran vuodessa. Öljyn- ja hiekanerottimen kunto tarkastetaan vuosittain. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Toiminta 1. Laitoksella Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tarkastanut Suomen Energiamurske Oy:n Hyvinkäällä osoitteessa Kerkkolankatu 40 sijaitsevan rakennusjätteen ja puuperäisten jätteiden käsittelylaitoksen toimintaa koskevassa Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.2003 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 238 velvoitetun lupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen ja muuttaa lupamääräykset kuulumaan tarkastettuina kokonaisuudessaan seuraavasti: saa vastaanottaa, lajitella ja välivarastoida risuja ja kantoja (kuten 02 01 03) ja muuta puujätettä (kuten 03 01 05, 03 01 99, 17 02 01), betonijätettä (17 01 01), metallijätettä (kuten 17 04 07) ja rakennusjätettä (17 09 04) sekä edellä mainitun jätteen joukossa olevaa ja teollisuuden

16 pakkausjätteenä tulevaa muovia (kuten 17 02 03, 19 12 04) ja pahvia (19 12 01). Vastaanotettava jätemäärä saa olla yhteensä enintään 24 000 t/a. saa varastoida käsittelemätöntä ja käsiteltyä jätettä hakemuksessa esitetyn ja jäljempänä määräyksissä 7. ja 8. edellytetyn mukaisesti kerrallaan yhteensä enintään 23 700 tonnia saa hakettaa ja murskata puu- ja betonijätettä sekä rakennusjätteen mukana tulevaa ylijäämäkiveä hakemuksessa esitetyn ja jäljempänä määräyksissä 9. 11. edellytetyn mukaisesti. Laitokselle ei saa ottaa vastaan yhdyskuntajätettä tai siihen verrattavaa jätettä, vaarallista jätettä, pilaantunutta maa-ainesta eikä jätettä purkutyömailta, joilla ei ole tehty asianmukaista asbestikartoitusta tai joilla epäillään syntyvän asbestijätettä. Vastaanotettavasta betonijätteestä on oltava poistettu PCB:tä ja muita haitta-aineita sisältävät saumaus- ja eristysmassat. 2. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin pois lukien yleiset juhlapyhät klo 6.00 20.00 ja lauantaisin klo 8.00 16.00. Murskausta ja haketusta saa tehdä maanantaista perjantaihin pois lukien yleiset juhlapyhät klo 7.00 20.00. 3. Laitokselle tulevat jätekuormat on tarkastettava kuormia vastaanotettaessa ja purettaessa. Kuormien laadusta ja määrästä on pidettävä kirjaa. Laitokselle tuodut jätteet, joiden laatu ei ole tässä ympäristölupapäätöksessä hyväksytyn mukainen, on viipymättä poistettava ja toimitettava laitokselle, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen käsittely on hyväksytty tai jäte on palautettava jätteen haltijalle. 4. Vastaanotettua jätettä saa varastoida ennen hyödyntämistä tai esikäsittelyä enintään kolmen vuoden ajan. Vastaanotettua jätettä saa varastoida ennen käsittelyä enintään yhden vuoden ajan. 5. Laitosalue on aidattava. Aita on pidettävä kunnossa. Ajotie on varustettava portilla. Portti on pidettävä lukittuna muina kuin laitoksen aukioloaikoina. 6. Kenttäalueen pohjamaan on oltava riittävän kantavaa. Alueet on tasattava ja kallistettava siten, etteivät hule- ja kasteluvedet lammikoidu alueille ja siten, että muodostuvat vedet on mahdollista kerätä hallitusti. Jätteen käsittely- ja varastoalueet sekä liikennealueet on oltava asfaltoituja tai muutoin vastaavan tasoisesti pinnoitettuja. Alueille on rakennettava reunakorokkeet tai ulkopuolisten vesien kulkeutuminen alueelle on estettävä muulla tarkoitukseen soveltuvalla tavalla. Jätteen vastaanotto-, varasto- ja käsittelytoimintoja varten rakennettavien uusien kenttien ja rakennusten toteutussuunnitelmat on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvin-

17 kään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään kahta kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista. Varastointi 7. Vastaanotettavat erilaiset jätteet tulee varastoida hallitusti toisistaan erillään. Varastoitava materiaalimäärä on mitoitettava siten, kenttärakenteen ja pohjamaan kantavuus ei vaarannu, ja siten että työkoneilla on riittävästi tilaa työskennellä, ja siten että jätteet eivät leviä asfaltoidun alueen ulkopuolelle. 8. Varastointi on toteuttava siten, että valmiiden lopputuotteiden joukkoon ei joudu niihin kuulumattomia jätejakeita ja siten, että jätteitä ei kulkeudu tuulen tai hulevesien mukana ympäristöön ja siten, että alueilla ei tapahdu varastoaumojen sortumista tai muuta ympäristö- tai ter-veysriskiä. Haketus ja murskaus 9. Polttoaineeksi murskattavan puujätteen on oltava polttokelpoista ja riittävän puhdasta. Murskattava puujäte ei saa sisältää kyllästettyä puuta. 10. Murskattavasta betonista on oltava erotettu eristeet ja muut irtonaiset jätemateriaalit. Murskattavasta betonista erottuvat raudoitteet ja muut jätejakeet on kerättävä siirtolavalle, konttiin tai muuhun tarkoitukseen soveltuvaan varastotilaan. 11. Murskaimet on sijoitettava siten, että voimakkain melu ei suuntaudu kohti lähimpiä häiriintyviä kohteita. Murskattavan ja murskatun materiaalin varastokasat on pidettävä melun leviämisen estämisen kannalta riittävän korkeina ja materiaalit on varastoitava siten, että ne osaltaan estävät melun leviämistä melulle alttiisiin kohteisiin. 12. Laitoksella valmistettavan kiinteän kierrätyspolttoaineen, kuten REF:n sekä rakennusten ja yhdyskuntarakennuskohteiden purkamisessa syntyvän purkupuuhakkeen, on täytettävä SFS-EN 15359. Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. -standardin vaatimukset. Murskattu betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimursketta. Hyödynnettäväksi toimitettava betonimurske on oltava kappalekooltaan enintään 150 mm ja murskeen laadun on oltava eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) ja sen säädösmuutosten tai vastaavantasoisessa standardissa tai muussa vastaavantasoisessa ohjeessa edellytetyn kaltaista.

18 Vastuuhenkilö 13. Laitoksella on oltava henkilö, joka vastaa toiminnan valvonnasta ja tarkkailusta. Kun vastaavan hoitajan nimi ja/tai yhteystiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 14. Ympäristöluvan saajan on huolehdittava henkilökuntansa jätehuollon koulutuksen järjestämisestä sekä riittävän informaation antamisesta jätteen toimittajille, kuljettajille ja muille sidosryhmille. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu 15. Toiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa lähimmissä, melulle eniten altistuvien pysyvään asumiseen käytettävien kiinteistöjen piha-alueilla, ylittää päivällä klo 7.00 22.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo 6.00 7.00 ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Päästöt ilmaan 16. Toiminnasta sekä toimintojen liikenteestä ei saa aiheutua pölyhaittaa alueen ulkopuolelle. Varastokasat ja lähtevät kuormat on tarvittaessa kostutettava pölyämisen ehkäisemiseksi. Murskauslaitteistosta aiheutuvaa pölyämistä on ehkäistävä koteloimalla päästölähteet tiiviisti ja kattavasti, kastelemalla materiaaleja tai käyttämällä muuta tehokasta käyttökelpoista pölyämisen torjuntatekniikkaa. Kuormattavan ja murskauslaitteiston kuljettimelta putoavan materiaalin pölyämistä on ehkäistävä säätämällä putoamiskorkeus mahdollisimman pieneksi, kiinnittämällä murskauslaitteiston kuljettimen päähän pölyämistä estävät muut suojat tai käyttämällä muuta tehokasta käyttökelpoista pölyämisen torjuntatekniikkaa. Liikenteestä aiheutuvaa pölyämistä on ehkäistävä asfaltoitujen toimintaalueiden ja teiden pesuharjauksella tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Jos murskauslaitteiston pölyntorjuntalaitteet eivät toimi esimerkiksi jäätymisen tai laiterikon vuoksi, on toiminta keskeytettävä laitehäiriön ajaksi. 17. Polttoöljykäyttöisessä laitteistossa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia.

19 Jätehuolto 18. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erilleen. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokselle, jolla on lupa hyödyntää tai käsitellä kyseisiä jätejakeita, jos hyödyntäminen on kohtuullisin kustannuksin järjestettävissä. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Jätteiden joukosta erotettavat jätteet ja laitoksen toiminnassa syntyvät hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet ja vaaralliset jätteet on toimitettava laitokselle, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa kyseisen jätteen ja vaarallisten jätteiden vastaanotto on hyväksytty. Hyödyntämiskelpoiset jäteöljyt ja muut öljyä sisältävät jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi laitokselle, jolla lupa kyseisenlaiseen vaaralliseen jätteen hyödyntämistoimintaan. Vaarallisesta jätteestä on tehtävä siirtoasiakirja. Asiakirjassa on oltava jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) 24 :ssä velvoitetut tiedot. Siirtoasiakirja on säilytettävä kolmen vuoden ajan. 19. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavan kaatopaikalle toimitettavan jätteen kaatopaikkakelpoisuus on selvitettävä kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (861/1997) säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Kaatopaikoista annetussa valtioneuvoston päätöksen (861/1997) tarkoitetusta jätteestä, jota syntyy säännöllisesti samassa prosessissa, on tehtävä vastaavuustestaus. Vastaavuusmäärittely on tehtävä perusmäärittelyssä määritellyssä laajuudessa ja se on toistettava vähintään kerran vuodessa. 20. Kerätyt vaaralliset jätteet on pidettävä toisistaan erillään ja ryhmiteltävä sekä sijoitettava jätteen laadun mukaisiin astioihin tai vastaaviin että merkittävä ominaisuuksiensa mukaisesti. Öljyjätteeseen ei saa varastoinnin aikana sekoittaa muuta jätettä tai ainetta eikä eri öljyjätelaatuja saa tarpeettomasti sekoittaa keskenään. Vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa ja lukitussa varastotilassa. Tilan lattian on oltava viemäröimätön ja nestetiivis. Nestemäiset vaaralliset jätteiden varastotila on oltava varustettu myös kynnyksellä, suoja-altaalla tai tila on oltava muutoin rakennettu siten, ettei varastoastioista mahdollisesti vuotava neste pääse maaperään. Rakenteen on voitava kerätä vähintään suurimman huonetilassa varastoitavan irtosäiliön tilavuutta vastaava määrä nestettä. Vesien johtaminen ja käsittely 21. Jätteiden varastointi- ja käsittelyalueilla muodostuvat hulevedet on kerättävä hallitusti sadevesikaivoihin tai muihin asianmukaisiin vesien keräysrakenteisiin sekä johdettava kiintoaineenerottimen ja I luokan öljynerottimen

20 sekä sulkuventtiilillä varustetun tarkastus- ja näytteenottokaivon kautta avo-ojaan. Avo-ojaan purettavan veden on oltava laadultaan sellaista, että vedestä ei aiheudu purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa eikä alueen avo-ojan pintaveden kiintoaine- tai muun kuormituksen haitallista lisääntymistä. Sosiaalitilojen ja pesu- ja huoltohallin jätevedet on johdettava Hyvinkään kaupungin vesihuoltolaitoksen viemäriin. Kaluston pesu- ja huoltotiloissa muodostuvat jätevedet on käsiteltävä vähintään II luokan öljynerottimessa ennen viemäriin johtamista. Muut pilaantumista ehkäisevät määräykset 22. Toiminnat on järjestettävä ja niitä on harjoitettava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän pilaantumisvaaraa eikä pinta- ja pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Polttoaineet ja kemikaalit 23. Työkoneiden voiteluöljyt ja muut toiminnassa käytettävät kemikaalit on varastoitava sisätiloissa tiiviillä alustalla tai. Alueella on oltava riittävästi imeytysmateriaalia. Poikkeukselliset tilanteet 24. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen tai maaperään tai vesihuoltolaitoksen viemäriin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöistä jätevesiviemäriin on ilmoitettava Hyvinkään kaupungin vesihuoltolaitokselle. Tarkkailu Käyttötarkkailu Toiminnanharjoittajan on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin poikkeuksellisten tilanteiden päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien ympäristövaikutusten ja vahinkojen torjumiseksi että tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet polttoaineet on kerättävä välittömästi talteen. 25. Kenttäalueen pinnoitteen kuntoa, kuten halkeilua, painumista ja lohkeilua, sekä hulevesien keräys- ja johtamisjärjestelmän toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti.

21 Kiintoaineenerottimen ja öljynerottimien toimintakunto on tarkastettava vähintään vuosittain. Erottimien tyhjennys on tilattava hyvissä ajoin enne erotintilan täyttymistä. Havaitut vauriot ja viat on korjattava viipymättä. 26. Laitoksella valmistettavan kiinteän kierrätyspolttoaineen, kuten REF:n sekä rakennusten ja yhdyskuntarakennuskohteiden purkamisessa syntyvä purkupuuhakkeen, on laatu on selvitettävä SFS-EN 15359 Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. -standardin mukaisesti. Päästötarkkailu Betonimurskeen laatu on selvitettävä eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun valtioneuvoston asetuksen (591/2006) ja sen säädösmuutosten tai SFS 5884 "Betonimurskeen maanrakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä." -standardin tai vastaavantasoisessa muussa ohjeessa edellytetyn mukaisesti. 27. Jätteiden lajittelu- ja murskaustoiminnasta aiheutuvaa pölyämistä on tarkkailtava työtapatarkkailuna. Vaikutustarkkailu 28. Laitosalueelta avo-ojaan purettavan huleveden laatua on tarkkailtava vähintään kerran vuodessa kolmen vuoden ajan otettavilla vesinäytteillä. Näytteet on otettava kiintoaineen- ja öljynerottimien purkuputkesta. Vesinäytteistä on tutkittava vähintään yleinen ulkonäkö, haju, väri, sameus, sähkönjohtokyky, ph, sekä kiintoaineen, COD Mn :n, BOD 7 :n, kokonaistypen, ammoniumtypen, kokonaisfosforin, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet. Ensimmäisellä näytteenottokerralla vesinäytteestä on tutkittava myös mineraaliöljyn (C 10 C 40 ) pitoisuus. Jos vesinäytteitä ei voida ottaa kuivuuden takia suunnitelmaan merkittynä ajankohtana, on näyte otettava runsasvetisempänä ajankohtana. Jatkotarkkailutarve on arvioitava jäljempänä määräyksessä 32. velvoitettuun viimeisimmän näytteenottovuoden vuosiraporttiin liitettävässä erillisessä selvityksessä. Tarvittaessa on esitettävä jatkotarkkailusuunnitelma Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tarkkailusuunnitelma 29. Laitoksen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailusuunnitelmaa on täydennettävä edellä määräyksessä 28. velvoitetulla vesientarkkailulla. Täydennetty suunnitelma on toimitettava tiedoksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 28.9.2012 mennessä.

22 Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkkailutulosten tai muiden vastaavien syiden perusteella tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. 30. Näytteiden otto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Mittausraportissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Kirjanpito ja raportointi 31. Laitoksen toiminnasta, päästöistä ja jätteistä on pidettävä kirjaa. Käyttöpäiväkirjaan on kirjattava vähintään laitokselle vastaanotetun, varastoidun ja käsitellyn jätteen määrät, laatu, jätenimike, alkuperä, vastaanottoajankohta laitoksella varastoidut käsittelemättömät ja käsitellyt jätteet, kuten varastoinnin aloittamisajankohta, määrä, laatu ja jätenimike laitokselta poisviedyt hyödyntämiskelvottomat jätteet ja vaaralliset jätteet, kuten määrä, laatu, jätenimike, vientiajankohta, kohde ja viejä laitokselta hyötykäyttöön toimitetut jätteet, kuten määrä, laatu, jätenimike, vientiajankohta, kohde ja viejä betoni- ja puumurskeen laadunvalvontatiedot käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailutiedot tiedot tehdyistä huolto- ja korjaustoimenpiteistä mukaan lukien kiintoaineen- ja öljynerottimien tyhjennykset tiedot laitoksella käytetyistä polttoaineista; kiinteistön lämmitys, työkoneiden polttoaineen kulutus sekä haketus-, murskaus- ja muiden laitteiden polttoaineen käyttö yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin, maaperään tai vesihuoltolaitoksen viemäriin sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista että tehdyt toimenpiteet). Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 32. Toiminnasta ja tarkkailusta on tehtävä vuosiraportti. Raportissa on esitettävä yhteenveto kirjanpidosta. Lisäksi raportissa on esitettävä selvitys toiminnan ympäristökuormituksesta sekä vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset laitoksen toiminnassa. Raportoinnin saa tehdä sähköisesti suoraan ympäristöhallinnon tietojärjestelmään sähköisen palvelun tuottajan tarjoaman käyttöliittymän raportointilomakkeilla niiltä osin kuin se on mahdollista. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

23 Toiminnan lopettaminen 33. Jätteiden vastaanoton ja käsittelyn lakattua laitoksella alue on viipymättä siistittävä ja saatettava sellaiseen kuntoon, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Vakuus Suomen Energiamurske Oy:n on esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. 34. Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.2003 myöntämässä ympäristöluvassa No YS 238 määrätyn mukaisesti asetettu 20 000 euron vakuus pysytetään sellaisenaan. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Ympäristöluvassa annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta jätteiden varastointi- ja käsittelytoiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Tällä päätöksellä on tarkistettu Uudenmaan ympäristökeskuksen 4.3.2003 Suomen Energiamurske Oy:lle antaman ympäristöluvan No YS 238 lupamääräykset vastaamaan tämän hetken lainsäädännön vaatimuksia. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnassa tapahtuneet muutokset. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetetut lupamääräykset huomioituna aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnan merkittävin muutos on kerrallaan varastoitavien materiaalien määrän lisääminen. Ennalta arvioiden varastointitoiminnassa tapahtuva muutos ei olennaisesti lisää toiminnasta aiheutuvaa ympäristökuormitusta eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1920) 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

24 Lupamääräysten perustelut Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toiminnanharjoittajalla on toiminnan laajuus, laatu ja ympäristöluvan vaatimukset huomioon ottaen käytettävissä ympäristönsuojelulain 42 :n 4 momentissa tarkoitettu riittävä asiantuntemus. Yleiset perustelut Lupamääräyksissä on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaisesti otettu huomioon toiminnan luonne, ominaisuudet alueella, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Toiminnan voidaan arvioida edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toimintaa harjoitetaan tämän ympäristöluvan mukaisesti. Päätöksen ratkaisuosassa on otettu huomioon tarpeellisilta osin 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki (646/2011) ja jätteistä annettu valioneuvoston asetus (179/2012). Jätteistä annetulla valtioneuvoston asetuksella kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2001). Näitä osin on sovellettu uuden jätelain ja jätteistä annetun valioneuvoston asetuksen säännöksiä. Vanhan jätelain mukaisen termin ongelmajäte sijasta on ratkaisuosassa käytetty Euroopan unionin jätelainsäädännön ja uuden jätelain mukaista termiä vaarallinen jäte. 1.5.2012 voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain (196/2012) mukaan lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan kuitenkin ympäristönsuojelulain 43 a 43 c :ää. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Määräys 1. Vuosittain vastaanotettavan jätteen kokonaismäärä pysyy samana kuin ympäristöluvassa No YS 238/4.3.2003. Kerrallaan varastoitavan jätteen määrä muuttuu merkittävästi. Luvan hakija on esittänyt varastointitoiminnan mitoituslaskelmat. Kun otetaan huomioon laskelmat ja tässä lupapäätöksessä varastointitoiminalle asetetut määräykset, haettu kerrallaan varastoitavien materiaalien enimmäismäärämuutos oli hyväksyttävissä. Ympäristönsuojelulain 45 :n mukaan jätteen laitos- ja ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen hyödyntämiseen tai käsittelyyn. (YSL 43, 45 )

25 Määräys 2. Toiminta-aika on hyväksytty hakemuksessa esitetyn mukaisena. Yleisellä juhlapäivällä tarkoitetaan uudenvuodenpäivää, loppiaista, pitkäperjantaita, 1. ja 2. pääsisäispäivää, vappua, helatorstaita, helluntaipäivää, juhannusaattoa, juhannuspäivää, pyhäinpäivää, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, 1. ja 2. joulupäivää sekä uudenvuodenaattoa. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräys 3. Kuormien tarkistamisella varmistetaan, ettei laitokselle tuoda muita kuin tässä päätöksessä hyväksyttyjä jätejakeita. Vastaanotettavien kuormien kirjanpidolla seurataan tuotavien materiaalien määrää ja alkuperää. Vastaanotettavaksi soveltumattomien jätteiden poistamisella varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Jätelain 9 :n mukaan kuljetuksen suorittajan on palautettava jäte sen haltijalle, jos jätettä ei oteta paikassa vastaan. (YSL 43, JL 4, 6, 9, 15 ) Määräys 4. Kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997) mukaan kaatopaikkana ei pidetä alle kolmen vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen hyödyntämistä tai esikäsittelyä eikä alle yhden vuoden pituista jätteen varastointia ennen sen käsittelyä. (YSL 43, VNp 861/1997) Määräys 5. Aitaamisella ja alueelle johtavan tien varustamisella lukittavalla puomilla estetään asiattomien pääsy alueelle ja luvattomien kuormien tuominen laitosalueelle. (YSL 43 ) Määräys 6. Pohjamaan riittävän kantavuuden varmistamisella ehkäistään toiminta-alueiden haitallisia painumia. Alueiden kallistukselle ja reunakorokkeilla kerätään ja johdetaan hallitusti alueilla muodostuvat hulevedet sekä alueiden ulkopuoliset sade- ja sulamisvedet. Toiminta-alueen pinnoittamisella ehkäistään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen. Suunnitelmien toimittaminen valvontaviranomaiselle on tarpeen viranomaisvalvonnan järjestämiseksi. (YSL 8, 43, JL 6, JA 8 ) Määräykset 7. ja 8. Eri materiaalit ja laadultaan erilaiset materiaalit on tarpeen pitää erillään, jotta varmistetaan materiaalien hyödynnettävyys ja vähennetään hyödyntämiskelvottoman jätteen määrää. Materiaalien varastointia koskevilla määräyksillä ehkäistään toiminnasta aiheutuvia päästöjä ympäristöön sekä muita terveys- ja ympäristöriskejä että varmistetaan, että alueella on riittävästi tilaa jätteiden vastaanotolle, varastoinnille ja käsittelylle. (YSL 8, 43, 45, JL 6 ) Määräykset 9. 12. Jätemateriaalien poistamisella ja murskeella astetuilla laatuvaatimuksilla varmistetaan murskeiden hyödynnettävyys. Murskauksessa erottuvien jätejakeiden hallitulla keräämisellä ehkäistään murskausalueiden roskaantuminen.

26 Murskaimen ja varastokasojen sijoittelulla voidaan merkittävästi vähentää toiminnan melutason vaikutusta lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. REF:n ja rakennusten ja yhdyskuntarakennuskohteiden purkamisessa syntyvän purkupuun laatukriteerit on määritetty SFS-EN 15359. Kiinteät kierrätyspolttoaineet. Vaatimukset ja luokat. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. 12.12.2011 -standardissa. Betonimurskeen laatukriteerit on asetettu eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetussa valtioneuvoston asetuksessa (591/2006) ja sen säädösmuutoksissa. Lisäksi on sallittu käyttää vastaavantasoisia muita laatukriteerejä. (YSL 43, JL 6, JA 8, VNA 591/2006, VNA 403/2009) Määräykset 13. ja 14. Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämisja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Hoitaja valvoo toimintaa ja toimii valvontaviranomaisen yhdyshenkilönä. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoiminnan harjoittajan käytettävissä tulee olla lisäksi toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä asiantuntemus. (YSL 42, 43, JL 52, JA 10 ) Määräys 15. Melutasoa koskeva määräys on annettu melutason ohjearvoista annetun valtioneuvoston päätöksen (993/1992) ohjeiden mukaisena. (YSL 43, JA 8, NaapL 17, VNp 993/1992) Määräys 16. Materiaalien ja varastokasojen kasteleminen sekä murskainten ja kuljettimien kotelointi ja muut tekniset pölyntorjuntamenetelmät että toiminnan liikenneväylien puhdistaminen vähentävät toimintojen pölyn leviämistä ympäristöön. Toiminnan keskeyttämisellä mahdollisten häiriöiden aikana ehkäistään toiminnasta aiheutuvia ympäristöhaittoja. (YSL 43, YSA 37, JL 6, JA 8 ) Määräys 17. Kevyen polttoöljyn rikkipitoisuusraja on säädetty raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (689/2006) 3 :ssä. (YSL 43, VNA 689/2006) Määräykset 18. 20. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Jäteasetuksen 7 :n mukaan jätteiden kuljetus on järjestettävä siten, että siitä aiheutuvat melu ja muut häiriöt ympäristölle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Jätteitä ei saa päästä ympäristöön kuljetuksen aikana. Jätteistä annettu valtioneuvoston asetus (179/2012) tuli voimaan 1.5.2012. Asetuksella on kumottu muun muassa yleisempien jätteiden ja ongelmajät-