04 08
Sisältö 04 Kiitorata menestykseen Kuopio Innovation Oy:n vuosijulkaisu 2014 06 Human Security Finland etsii yrityksiä 06 Kuopio Innovation on liiketoiminnan kehittäjä, joka avaa väyliä innovatiivisten yritysten menestykselle ideoita, osaajia ja uusia ajattelutapoja yhdistämällä. Taking ideas further 08 10 Games for Health yhdistää pelaamisen ja hyvinvoinnin Yrittäjyyteen on monta tietä PÄÄTOIMITTAJA Heikki Helve TOIMITUSSIHTEERI Reetta Airaksinen Kuopion kampus ja siihen linkittyvä elinkeinoelämä on monipuolista ja idearikasta. Yrityksemme ovat vahvasti osa globaaleja arvoketjuja. Ideoiden rohkea ja määrätietoinen eteenpäin vieminen on tie kasvaa ja vahvistaa alueemme elinvoimaisuutta. Kumppaneita tähän löytyy sekä läheltä että kaukaa. Kuopio Innovation Oy:n sloganiin onkin hyvä liittää jatke together kuvaamaan toimintaa, joka on meidän kaikkien menestyksemme avain. Yhtiönä pyrimme monipuolisesti edistämään yritysten syntyä ja kasvamista yhteistyössä laajan toimijaverkoston kanssa. 12 13 Bisnesenkeli auttaa yrityksiä siivilleen Uusia tuulia marjaliiketoimintaan JULKAISIJA Kuopio Innovation Oy TAITTO Mainostoimisto Aihe Oy PAINOPAIKKA Painotalo Seiska Oy Kasvu, kansainvälistyminen sekä uusien mahdollisuuksien ja markkinoiden huomaaminen edellyttää yhteistoimintaa. Kuopion Kampus on kehittynyt huimaa tahtia eikä talouden suhdannevaihtelut ole täällä näkyneet niin selvästi kuin monissa muissa innovaatiokeskittymissä. Kumppanuudet, toistemme tunteminen ja yhdessä tekeminen ovat aina olleet Kuopion vahvuus. Verkostojen kautta syntyvää sosiaalista pääomaa yhdessä tekemiselle tulee edelleen kehittää ja sen vahvistamiselle tarvittavia kohtaamispaikkoja monitahoisesti ja monin muodoin lisätä. 14 16 Kuopiolaisella osaamisella maailmanmarkkinoille Terveyspiste Uutta liiketoimintaa ja tyytyväisiä asiakkaita 10 PALAUTE viestinta@kuopioinnovation.fi Pääomasijoittaja, liikekumppani, tuotteiden uusien soveltamisalojen avaaja, teknologiahaasteiden ratkaisija, ajattelemasi markkina-alueen tuntija tai laajentuvan toiminnan yhtiökumppani voi olla lähelläsi. Hyvä esimerkki uudenlaisesta asioiden näkemisestä ja rohkeasta idean eteenpäin viemisestä on terveysosaamisen pelillistäminen. Siinä yhtyvät useat maailmanluokan osaamiset useilta osaamisaloilta, sekä ihmisläheisyys, teknologiat ja globaalit markkinat. Kuopio on aiheen piirissä Suomen johtava keskittymä ja edelläkävijänä koko maailmassa. Viedään tätä muiden ideoiden kanssa yhdessä eteenpäin! 18 19 INKA Yksilöllisiä tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja Ilmiöiden Kuopio Heikki Helve toimitusjohtaja Kuopio Innovation Oy PL 4000 (Viestikatu 7 B) 70601 Kuopio www.kuopioinnovation.fi 14
4 Kuopio Innovation Today 5 Vivian toimitusjohtaja Esko Kumpusalolla (vas.) on hymy herkässä, kun merkittävä virstanpylväs on saavutettu Runway yhteistyössä Kalevi Voutilaisen ja Juha Vilhusen kanssa. GWM-Systemsin Pekka Kolehmainen tarkastamassa vuodonvalvonnan mittausyksiköiden sijoituspaikkoja. Kenttätyön ymmärtäminen eri näkökulmista on olennaista Runway-projektissa. Kiitorata menestykseen Kaksivuotisella Runway-projektilla on selkeä ja kunnianhimoinen tavoite: auttaa kehityskelpoisia yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa tuomalla markkinoille tuotteita ja palveluja, joilla on kysyntää. Osalla yrityksistä tämä tarkoittaa kansainvälistymistä. Tavoitteessa on onnistuttu. Runway ja sen edeltäjä Envi-Runway ovat luoneet Pohjois-Savoon menestystuotteiden lisäksi kymmeniä uusia työpaikkoja, tuotteita ja palveluja sekä useita uusia yrityksiä. Menestyksen eväät kuulostavat yksinkertaisilta, mutta ilman tietoa ja kokemusta asia on helpommin sanottu kuin tehty. Runway-projektia vetävät Kuopio Innovationilla projektipäällikkö Juha Vilhunen ja asiantuntija Kalevi Voutilainen kertovat, että teknologiayrityksissä on edelleen hyvin tyypillistä keskittyä ajattelemaan liian paljon teknologiaosaamista. Yllättävän usein on tehty kallis ja pitkä tekninen kehitystyö ilman riittävää ajatusta sovelluksesta tai asiakkaasta. Me käännämme tämän ajattelun ylösalaisin: kehitystyö aloitetaan loppuasiakkaasta ja hänen tarpeistaan. Tästä on luotu toimintamalli, jonka tuloksena on konkreettinen myytävä tuote, asiakas sille ja sitä kautta uusia ovia avaava referenssi. Runway-miehillä itsellään on vuosikymmenien kokemus yritystoiminnasta, johtamisesta ja tiiviistä yhteistyöstä asiakkaiden kanssa. Tämän osaamisen he tuovat yritysten käyttöön osallistumalla henkilökohtaisesti käytännön työhön. Yleisin asiakkaamme on pk-sektorin yritys, jolla on asiakkaanaan iso toimija teollisuudessa tai vaikka julkisella sektorilla. Toimialat, kuten energia-, ympäristö-, hyvinvointi- ja elintarvikeala, ovat tyypillisiä tämän alueen yrityksille, joita yhdistää korkea osaaminen ja teknologian hyödyntäminen. Pureudumme syvälle yrityksen toimintaan ja katsomme, mihin sen resurssit oikeasti riittävät. Tavoitteen on oltava kunnianhimoinen mutta realistinen. Menestymisen edellytysten on oltava kunnossa. Katsomme, Lisätietoja: Juha Vilhunen, juha.vilhunen@kuopioinnovation.fi kuinka haasteet voidaan ratkaista. Tarvitaanko lainaa tai sijoittajaa mukaan toimintaan. Joskus oikea ratkaisu on perustaa uuden tuotteen ympärille kokonaan uusi yritys. Tärkeä tehtävämme on myös rohkaista yrityksiä tekemään päätöksiä ja seuraamaan sitä, että päätökset vievät toimintaa oikeaan suuntaan. Tarvittaessa suunnitelmia on uskallettava muuttaa paljonkin. Työmme on vierellä kulkemista ja valmentamista, ja virkamiesmäisellä asenteella ei tässä työssä ole sijaa. Kehitystyö aloitetaan loppuasiakkaasta ja hänen tarpeistaan Runway-hankkeen vetäjät hankkivat asiakkailleen tietoa myös siitä, miltä tulevaisuus näyttää heidän loppuasiakkaidensa silmin: millaisia ovat huomisen tarpeet ja liiketoimintamahdollisuudet. Pk-yrittäjän katse on usein nykyhetken tekemisessä, ja oman maailman ulkopuolelle on vaikea nähdä eikä tulevaisuuden pohtimiseen ole välttämättä aikaakaan. Tässäkin ulkopuolinen apu on tarpeen. Runwayn menestysresepti on yksinkertainen mutta kaikkea muuta kuin tavanomainen. Käytännönläheinen ote ja lopputuotteeseen asti yltävä osallistuminen saivat kiitosta myös alan kansainvälisessä ICMC 2013 -kongressissa Intiassa, missä Juha Vilhunen oli esittelemässä projektia loppuvuodesta 2013. Projekti päättyy 31.12.2014, mutta vastaava toiminta jatkuu sen jälkeenkin muodossa tai toisessa. Vanha tuote nykyaikaan Leppävirtalaisella GWM-Systems Oy:llä oli käytössä 2000-luvun taitteessa kehitetty tuote kaukolämpöverkkojen äkillisten vuotojen tunnistamiseen. Tuotteen modernisointi tuli ajankohtaiseksi asiakkaan ilmaistessa kiinnostuksensa asiaan Juha Vilhuselle, joka puolestaan otti yhteyttä yrityksemme omistajaan. Runwayn tuella modernisointiurakkaan ryhdyttiin tiiviissä yhteistyössä loppuasiakkaiden kanssa, kertoo GWM-Systemsin projektipäällikkö Tapio Grönfors. Tuotekehitystä ei voi tehdä omassa hallissa, vaan tarvitsemme asiakkaan tietotaidon ja kaukolämpöverkon käyttöömme. Ohjelmistopuoli valmistuu kesällä 2014, ja laitteistoa testataan tämän vuoden aikana Kuopion Energian ja Tampereen sähkölaitoksen verkostoissa. Valmista pitäisi olla vuodenvaihteessa. Yrityksemme omistaja oli suunnitellut tuotteen modernisointia jo aiemmin, mutta Runwaysta saatu tuki mahdollisti projektin käynnistämisen. Juha Vilhunen on ollut hyvin monisäikeisesti mukana prosessin käynnistysvaiheesta liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja asiakaspohjan kartoitukseen sekä kontaktointiin saakka. Ilman tätä taustatyötä projekti olisi jäänyt käynnistämättä. Tapio Grönfors (kesk.) esittelee kaukolämpöverkon vuodonvalvonnan kehityspilotin mittalaitteistoja ja antureita johtoryhmälle. Kuvassa (vas.) Tampereen Kaukolämmön verkkoasiantuntija Jyrki Parpola, Kuopion Energian kaukolämpöjohtaja Reima Lassila sekä GWM-Systemsin Tapio Grönfors ja Pekka Kolehmainen. Asiakaskeskeisyyttä ja kustannustehokkuutta terveydenhuoltoon Vivia Oy on terveydenhuollon kehittämisyhtiö, joka syntyi Kuopion yliopistokampuksella vuonna 2006. Yhtiön missiona on tehdä mahdolliseksi oman terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisten kanssa. Toimintaa varten on kehitetty verkossa palveleva eklinikka. Vivian pääsy Runway-ohjelmaan oli tärkeä virstanpylväs yrityksen kehittämisessä vaikuttavaksi terveydenhuollon toimijaksi. Yrittäjinä pitkään toimineet Kalevi Voutilainen ja Juha Vilhunen tulivat mukaan ikään kuin hallitusammattilaisiksi. Yhteisesti jaettu näkemys oikeasta yrityspolusta on ollut merkittävä. Apu verkostoitumisessa ja oikeiden kumppanien löytymisessä on vahvistanut Viviaa kasvamaan, kuvaa Vivian toimitusjohtaja Esko Kumpusalo. Erityisen hyödyllinen ohjelma on ollut private public-partnership -periaatteen edistämisessä. Väestön vanhetessa ja elintason noustessa terveyspalvelujen kysyntä edelleen kasvaa. Vain rakentavalla julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä voidaan ratkoa terveydenhuollon ongelmia kestävällä tavalla. Maidosta jalompaa Kuopiolainen Innolact Group Oy on erikoistunut maidonjalostusprosessien parantamiseen luomalla uusia innovaatioita alalle ja kouluttamalla alan toimijoita. Lisäksi yritys tuo Italiasta maidonjalostusprosesseissa tarvittavia SaccoClerici S.l.r.:n tuotteita, kuten hapatteita, entsyymejä ja erilaisia lisäaineita. Innolactin asiakkaita ovat suomalaiset maidonjalostajat pienistä juustoloista alan suurimpiin yrityksiin. Innolactin toiminta on jo vakiintunut ja kassavirta on tasaisesti kasvanut, mutta uusia juttuja mietitään koko ajan, ja tähän ulkopuolinen apu on ollut tarpeen. Meillä Runway-yhteistyö on ollut käytännönläheistä johtoryhmäluonteista työskentelyä, jossa kuukauden periodilla käydään läpi yrityksen toimintastrategiaa, mutta myös päivittäisiä asioita case by case -periaatteella, Innolactin toimitusjohtaja Jussi Heinonen kertoo. Kutsumme Runwayn kumppaneitamme miinanraivaajiksi. He tasoittavat tietä strategian suunnittelun kautta ja neuvottelemalla apunamme sopimuksia niin, että pystymme pitämään sen, mihin sitoudumme. Yhteistyön hyöty on aika paljon myös itsestämme kiinni: mitä enemmän puskemme heitä tekemään ja selvittämään asioita, sitä enemmän saamme rahoillemme vastinetta.
6 Kuopio Innovation Today 7 Suomalaiset yritykset pystyvät auttamaan ihmisiä auttamaan itseään ja kehittymään siinä samalla itsekin Suomalaisilla hyvä pohja markkinoille Huoltovarmuuskeskus ja pelastusyrittäjä yhtä mieltä Huoltovarmuuskeskuksen johtava analyytikko Hannu Hernesniemi ja HSF-verkoston kautta pelastusosaamista Afrikkaan vievä Peltacon toimitusjohtaja Pekka Suomi ovat yhtä mieltä. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät kanavat ja sopivia tuotteita ihmisten auttamiseen maailmalla. Tekemistä kuitenkin riittää niin yritys- kuin virkamiestasollakin. Kehitysmaissa ja kriisialueilla tarvitaan yhteiskunnan peruspalveluiden rakentamista. Inhimillinen turvallisuus tarvitsee tekijöitä Human Security Finland etsii yrityksiä Kansallinen Human Security Finland (HSF) verkosto etsii turvallisuustuotteita tai -palveluita tarjoavia yrityksiä. Kriisiliiketoimintaa suunnitellaan osaksi Suomen virallista vienninedistämistä. Tämä tarkoittaa huomattavasti helpompaa tietä kansainvälisille markkinoille ihmisten turvallisuuteen liittyvien tuotteiden valmistajille. Human Security Finlandin asiantuntija Jyri Wuorisalo sanoo monien suomalaisten pk-yritysten edustavan ehkä tietämättään maailman huippua kriisialueille kipeästi tarvittavissa tuotteissa ja ratkaisumalleissa. Termi kriisialue saattaa johtaa ajatukset Suomesta katsoen kaukana käytäviin sotiin tai luonnonmullistuksiin. Tosiasiassa kriisi, eli normaalin elämänmenon keskeyttävä käänne voi tapahtua missä vain. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sääilmiöt saattavat saada aikaan suuria ongelmia Euroopassa. Suomalaiset osaavat arktisen turvallisuuden. Lumi- ja kylmäosaaminen on yksi kansallisista valttikorteistamme kriisiliiketoiminnassa. Wuorisalo auttaa pk-yrityksiä miettimään tuotteitaan esimerkiksi huoltovarmuustoiminnan kannalta: onko tuote tai palvelu sellainen, että sitä tarvitaan olosuhteiden muuttuessa maailmalla. Valtiot ja avustusjärjestöt pyrkivät varautumaan poikkeusolosuhteisiin. Niiden päämäärä on turvata ihmisille turvalliset olosuhteet tilanteesta riippumatta. Kysymys on suuresta liiketoiminnasta, jonka tuotekirjo on valtava. Ihmisten turvaaminen muuttuneissa olosuhteissa voi tarkoittaa niin suojavaatetta kuin poikkeusjärjestelyihin sopivaa tietokonesovellustakin. Uskalla tarjota Perusongelma monen potentiaalisen vientituotteen kohdalla on, ettei sitä ole osattu tarjota osaksi huoltovarmuustoimintaa. Isot toimijat eivät tule hakemaan tuotetta pienestä yrityksestä, sitä tulee osata tarjota. Wuorisalo sanoo HSF:n tekevän asian helpoksi, käytännössä soitto tai sähköposti riittää. Verkoston asiantuntijat näkevät heti, onko tuote sopiva ja kuinka sitä tulee alkaa jalostaa maailman kriisimarkkinoille. Hyvät ja toimivat ratkaisut ovat tervetulleita, vaikka niiden kehittäjä olisi pieni yritys. Suoraan YK:lle HSF ja Team Finland -verkosto ovat parhaillaan saattamassa kriisiliiketoimintaa osaksi virallista vienninedistämistä. Yhteistyön seuraava hedelmä kypsyy poimittavaksi syksyllä, kun joukko verkoston yrityksiä pääsee esittelemään tuotteitaan suoraan YK:n hankinnoista päättäville ostajille. PK-yritykselle tämä avaa suoran portin myydä osaamistaan koko maailmaan. Suomalaiset osaavat arktisen turvallisuuden. Kylmäosaaminen on yksi valttikorteista kriisiliiketoiminnassa. Hannu Hernesniemi kertoo, että sen jälkeen kun kriisialueelle on saatu kestävä rauha, tarvitaan jälkihoitoa huoltovarmuutta. Nyt sitä ei tarjoa oikeastaan kukaan. Tässä on oikea kohta tarttua haasteeseen. Hernesniemi sanoo, että kehitysmaissa ja kriisialueilla tarvitaan yhteiskunnan perustarpeiden rakentamista. Kun yritykset tai muut yhteenliittymät auttavat tuottamaan ruokaa, vettä ja asumuksia, turvallisuus paranee ja kriisiherkkyys vähenee. Pekka Suomi uskoo mahdollisuuksiin, mutta peräänkuuluttaa mukaan lähteviä pk-yrityksiä kartoittamaan myös kriisiliiketoiminnan riskit luotettavan verkoston avulla. Viranomainen avaa ovet Suomi ja Hernesniemi näkevät molemmat viranomaisten tärkeäksi rooliksi oikeiden ovien avaamisen suomalaisille yrityksille. Betonimestareiden hallintojohtaja Sirkku Saarelainen kaipaa helpompaa virkamiesapua potentiaalisten kauppakumppaneiden taustojen selvitykseen, ja ehdottaa yhden luukun palvelua. Nyt tietoja kootaan useimmista lähteistä. Kansainvälisille huoltovarmuusmarkkinoille pääseminen helpottuu Team Finland-verkoston kautta. Sen tärkein tehtävä on järjestää kansainvälistä rahoitusta ja tarjota asiantuntija-apua. Team Finlandin kanssa kiinteässä yhteistyössä toimiva HSF madaltaa yrittäjien kynnystä kysyä mahdollisuuksistaan eettisesti oikein toteutetuilla markkinoilla. Peltacon Pekka Suomi ja Hanna Harjunheimo keskustelevat paikallisen toimittajan Solwezi Todayn kanssa yritysyhteistyön kehittämismahdollisuuksista Sambiassa. Hernesniemi uskoo, että suomalainen osaaminen on vietävissä kohdemaihin. Hän peräänkuuluttaa uuden yritystoiminnan syntyä kriisialueille. Suomalaiset yritykset pystyvät auttamaan ihmisiä auttamaan itseään, ja kehittymään siinä samalla itsekin. Apuna hyvä maine Liittoutumattomalla ja YK:n rauhanturvaoperaatioissa mukana olleella Suomella on hyvä maine maailmalla. Hernesniemi korostaa, ettei ole väärin tehdä liiketoimintaa, jos sillä vastataan turvallisuusvajeeseen. Pekka Suomi on samalla linjalla. Hän näkee, että meillä on eettisesti kestäviä tuotteita ja palveluita vientiin. Hän nostaa esille kansallisen talousnäkökohdan. Maamme tarvitsee vientituloja ja pk-sektorin viennin kehittäminen näyttäisi nousevan entistä tärkeämmäksi toimivalle kansantaloudelle. Saarelainen allekirjoittaa suomalaisten maineen luotettavana kumppanina. Hän näkee ongelmana sen, etteivät ostajat välttämättä löydä yhteyttä suomalaisiin. Selvää on, että isot maat, kuten Kiina pystyvät herättämään tuotteillaan enemmän huomiota kuin Suomi. Saarelainen uskoo, että suomalaisten etuna haastavilla markkinoilla on mahdollisuus tarjota myös tietotaitoa ja koulutusta. Kysymys on useimmin toimivan infrastruktuurin käynnistämisestä. Se onnistuu harvoin pelkällä tuotemyynnillä. Lisätietoja: Jyri Wuorisalo, jyri.wuorisalo@kuopioinnovation.fi
8 Kuopio Innovation Today 9 Digitaaliset pelit lisäämään terveyttä Games for Health yhdistää pelaamisen ja hyvinvoinnin Älypuhelimien ja tablettien maailmanvalloitus vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen kaikkialla. Games for Health Finland -verkosto etsii uusia ratkaisuja hyvinvoinnin parantamiseksi maailmanlaajuisesti pelien avulla. Sopivasti koukuttava, palkitseva peli voi innostaa terveellisempiin valintoihin tai motivoida kuntoutusta. Suomalaisen pelialan voittoa tavoittelemattoman kattojärjestön, Neogamesin johtaja Koopee Hiltunen toteaa, että tällä hetkellä iso raha liikkuu viihdepeleissä. Hän on varma, että jollain aikajänteellä käyttäjänsä hyvinvointia ja terveyttä edistävät pelit rynnistävät nykyistä laajemmassa mittakaavassa maailmanmarkkinoille. Julkisen terveydenhuollon ja hyvinvointiorganisaatioiden kiinnostus terveyspeleihin on olemassa. Sopivasti koukuttavasta hyvinvointipelistä voi tulla kuluttajahitti. Julkiselle ja yrityssektorille suunnitellut pelit vaativat laajamittaisemman hyväksynnän, mutta niissäkin on onnistuessaan kysymys todella hyvästä bisneksestä. Projektipäällikkö Heli Vehkala Neuronista miettii, että nykyisissä päätelaitteissa piilee valtava liiketoiminnan mahdollisuus. Julkinen ja yksityinen terveydenhuolto ei pysty vastaamaan tulevaisuuden paineisiin. Erilaisilla etäkuntoutus- ja etähoitomalleilla on globaali tilaus. Pelillisyys, pelien soveltaminen terveyden edistämiseen ja ylläpitoon, säästää rahaa monella mittarilla. Yksilön toimintakyky paranee nykyistä pienemmillä henkilöstöresursseilla. Kasvava hyvinvointi tuo yhteiskunnallisia säästöjä. Terveyttä edistävät pelit rynnistävät nykyistä laajemmassa mittakaavassa maailmanmarkkinoille Vehkala näkee pelillisyyden mahdollisuudet niin kotona kuin sairaalaympäristössä. Pelit synnyttävät uutta liiketoimintaa laidoilleen. Jonkun pitää huoltaa ja ylläpitää laitteistoja. Erilaisten sovellusten ja laitteiden käyttöönotto vaatii usein laajempaa tutkimusta. Suorituspaikasta riippumaton ryhmäpelaaminen avaa huikeita mahdollisuuksia vaikka koukuttavaan kimppajumppaan ohjaajan valvonnassa. Hän sanoo, että terveys- ja fitness-aiheisia sovelluksia tullaan arvioiden mukaan lataamaan tänä vuonna maailmanlaajuisesti 231 miljoonaa. Kenttä on valmis. Missä kehitetään sille parhaat hyvinvointia edistävät pelit? Get jammed Games for Health Finland järjestää pelinkehitystapahtumia, joiden tavoitteena on saada hyvinvoinnille uusia mahdollisuuksia tuomalla eri alojen opiskelijat, yrittäjät ja muut toimijat yhteen luomaan omien näkemyksien mukaisia tuotteita ja palveluita terveyden edistämisen tueksi. Pelinkehittäjät harrastelijoista ammattilaisiin pyrkivät luomaan tiimeissä pelin alusta loppuun 48 tunnin aikana! Games for Health Finlandin asiantuntija Tiina Arpola kuvailee peli- ja hyvinvointimaailman yhteistyön olevan vasta aluillaan. Yhteistyö omaa valtavan potentiaalin. Pelkästään monista jo käytössä olevista peleistä voidaan tehdä terveysvaikutteisia. Esimerkiksi yksinkertainen pidä pallo pöydällä -tabletin kallistuspeli toimii motoriikkaa vahvistavana kuntouttajana, kun tabletti kiinnitetään kaikkiin suuntiin keinuvaan tuoliin ja peliä aletaan ohjata vartalolla. Arpola uskoo, että suomalaisten vahva terveys-, hyvinvointi- ja ravitsemusosaaminen löytää uusia väyliä maailmalle pelien välityksellä. GlaxoSmithKlinen Private Sector Manager Eeva Välttilä sanoo lääketeollisuudessa uskottavan, että mittavin liiketoiminta syntyy nimenomaan puhelimille ja tableteille suunnitelluista peleistä. Olemassa olevien päätelaitteiden lisänä voidaan käyttää erilaisia sensoreita ja lisälaitteita, kunhan kustannukset vastaavat kysyntään. Menestyssovellukset ohjaavat potilasta hallitsemaan terveyttään paremmin. Pelien pitää olla palkitsevia niin käyttäjälle kuin hoitajallekin, jotta motivaatio säilyy. Pelien kehittäjien tulee huomioida eri-ikäisten pelaajien kenties erilaiset motivaatiotarpeet. Yrittäjä ja Kuopion klassillisen lukion rehtori Jukka Sormunen kehittää iclass Finland Education Network Oy:ssä oppilaitoksille suunnattuja terveysvaikutteisia ActionTrack pelikenttiä. Liikkumiseen ja terveyteen suunnattujen pelikenttien kautta pystytään tukemaan kodin ja koulun kasvatuskumppanuutta. Oppilaita ohjataan pelin kautta vaikkapa hampaiden pesuun. Vanhemmat voivat toimia peleissä ns. rastivalvojina, vahvistaa hampaiden pesun tapahtuneen pelialustaan mobiililaitteellaan. Näin vuorovaikutusta nuoren kasvuun saadaan nykyaikaisten päätelaitteiden kautta, eikä vastuu jää pelkästään entisaikojen kansalaistaitotunnille. Pidä pallo pöydällä -tabletin kallistuspeli toimii motoriikkaa vahvistavana kuntouttajana, kun tabletti kiinnitetään kaikkiin suuntiin keinuvaan tuoliin ja peliä ohjataan vartalolla. Lisätietoja: Arto Holopainen, arto.holopainen@kuopioinnovation.fi
10 Kuopio Innovation Today 11 kuosisuunnitteluun erikoistunut osuuskunta, jonka toimintaa Mirva on kehittänyt ypolku-opintojen avulla. Opintojen aikana on kyseenalaistettu vanhat toimintatavat ja pyritty luomaan uusia, jotka tuovat kilpailuetua yritykselle. Koska elantoa ei ole pakko saada tästä, on aikaa testata tiimityöskentelyä ja löytää jokaiselle sopiva rooli yrityksessä. Olemme myös löytäneet monia yhteistyökumppaneita, joista on hyötyä uralla, Mirva Mähönen kertoo. Laita itsesi likoon, se kannattaa Yrityshautomossa syntyy uutta liiketoimintaa Kari Voutilan yritystoiminta on saanut vauhtia yrityshautomosta useammankin kerran. Menestystuotantoja televisioon takonut Susamuru jatkaa omaa elämäänsä Etelä-Suomessa, mutta Voutilalla on käsillä jo uudet kuviot, joiden hiomisessa apuna on ollut yritysideoiden intensiivihautomo. Piirre Collective pääsi tutustumaan kilpailijoihin ja alan yhteisiin käytäntöihin sekä luomaan uusia kontakteja kansainvälisillä Heimtextil-messuilla Frankfurtissa. Mirva Mähösen (vas.) mukaan kiinnostusta oli erityisesti Aasian suunnalla, Japanissa ja Koreassa. Yrittäjyyteen on monta tietä Yrittäjyyteen ohjaava ypolku on uusin väylä ammattikorkeakouluopiskelijoille. Kaikille opintoaloille yhteinen ypolku sisältää yritysvalmennusopintoja ja henkilökohtaista ohjausta, jossa tavoitteena on yritysideoiden kypsyttely jo opiskeluaikana sekä käytännön valmiudet yritystoiminnan aloittamiseen valmistumisen jälkeen. Kuopio Innovation Oy toimii aloittavien yritysten hyväksi monella tavoin tärkeänä tavoitteena on saattaa osaajia yhteen ja luoda hedelmällistä yhteistyötä. Siteitä yritysmaailmaan luodaan korkeakouluissa jo opiskeluaikana. Yrityshautomossa puolestaan uudet yritysideat hiotaan toteutuskelpoisiksi. Aloittavalle yrittäjälle arvokasta on myös koulutus. Hyödyllistä tietoa ja kontakteja on tarjolla yrityshautomon kuukausittaisissa aamukahvitilaisuuksissa. Yrityksen toimintaympäristön muutoksiin reagointi on erittäin tärkeää. Hyvä hallitus, jossa on eri alojen osaajia, voi auttaa näkemään asioita, joita yrittäjä itse ei havaitse. Usein yrittäjän aika menee päivittäiseen tekemiseen, ja siksikin on eduksi, että hallitus toimii sparraajana ja keskustelukumppanina yrityksen tulevaisuutta silmälläpitäen, muistuttaa maaliskuun aamukahvitilaisuudessa toimintaansa esitellyt Pertti Haapakorva Hallituspartnerit Itä-Suomi ry:stä. Yksilölliset opinnot valmentavat yrittäjyyteen Monelle vastavalmistuneelle paras tapa työllistyä on perustaa oma yritys heti opintojen jälkeen tai jopa niiden aikana. Savonia-ammattikorkeakoulussa on kehitetty valtakunnallisesti ainutlaatuinen malli kytkeä yrittäjyysvalmennus osaksi ammattiopintoja kaikilla koulutusaloilla. Mallia on kokeiltu muutaman vuoden ajan. Virallisesti 15 opintopisteen laajuiset ypolku-opinnot ovat osa tutkintoa syksystä 2014 alkaen. ypolku-opinnoissa opiskelijalle syntyy käsitys siitä, miten saadaan aikaan toteuttamiskelpoinen yritys, jolla on hyvä liikeidea ja asiakaspohja olemassa. Oman alan opinnot eivät tähän valmenna. Opiskelemalla muotoilua oppii muotoilemaan, mutta ei perustamaan muotoilualan yritystä, jolla on mahdollisuudet menestyä, ypolku-opinnoista vastaava lehtori Risto Kiuru painottaa. Siteitä yritysmaailmaan luodaan jo opiskeluaikana Käytännössä ypolku-opinnot suoritetaan viiden opintopisteen paketteina, joiden sisältö räätälöidään jokaiselle opiskelijalle sopivaksi ja suoritetaan itsenäisenä opiskeluna. Opintojen aikana hiotaan liiketoimintasuunnitelmaa ja kokeillaan yritystoimintaa käytännössä esimerkiksi myymällä omia tuotteita, mutta varsinaisen yrityksen perustamisen aika on myöhemmin. Pääpaino on asiakkaan tarpeiden ymmärtämisessä. Jokaisen ei ole tietenkään pakko perustaa omaa yritystä. Risto Kiuru uskoo, että opintokokonaisuus vahvistaa joka tapauksessa opiskelijan valmiuksia siirtyä työelämään, kun yrityselämän lainalaisuudet tulevat tutuiksi. Muotoiluakatemian opiskelija Mirva Mähönen on ensimmäisiä ypolku-opintoihin osallistuneita ja sikäli poikkeustapaus, että hänellä oli oma yritys jo olemassa. Yhdentoista opiskelijan Piirre Collective on Etsin uutta liiketoimintaa, johon voisin mennä uudentyyppisellä palvelukonseptilla mukaan samalla hyödyntäen vanhaa osaamistani. Sapattivapaan aikana minulle kirkastui, että 3D-tulostaminen on se maailma, johon minun kannattaa lähteä mukaan, Kari Voutila kertoo. Voutila esitteli ideansa huhtikuussa 2013 Kuopio Innovationille: Tuloksena oli esihautomosopimus. Sen turvin Voutila pystyi keskittymään liikeideansa kehittämiseen ja opiskelemaan itsensä sisälle 3D-teknologiaan ja alaan ylipäätään. Tämä tarkoitti muun muassa messumatkoja ja sataa muuta tapaamista Suomessa ja ulkomailla. Intensiivihautomossa mukana olon konkreettisia hyötyjä oli sekin, että ovet avautuivat helpommin itselle aiemmin vieraalla maaperällä Aalto-yliopistossa ja VTT:llä. 3D Online Factory Oy:n tuote, brändien fanituotteiden 3D-tulosteiden kauppapaikka, on betavaiheessa syksyllä 2014. Tulevaisuuden menestys nojaa 3D-tulostimien kehittymiseen ja yleistymiseen. Palvelu tarjoaa myös uudenlaisen mahdollisuuden rakentaa brändiä ja asiakkaan suhdetta sekä jakaa faniuttaan sosiaalisessa mediassa. Uskomme, että kehitys tulee olemaan nopeaa ja markkinat tällä alalla saman tien globaalit, vakuuttavat Kari Voutila ja teknisestä ratkaisusta vastaava tekninen johtaja Pekka Savolainen. Myyntikoulutuksesta uskonvahvistusta alkutaipaleelle Ohjelmistoyritys Appliwaren yrittäjä Sampsa Daavitsainen kokee Kuopio Innovationin kaksipäiväisen myyntivalmennuksen antaneen ennen kaikkea vahvistusta omille ajatuksille. Appliwaren liikeideaa on kehitetty yrityshautomossa. Kahden hengen yrityksessä myyntityö on oleellinen osa ohjelmistoammattilaisen toimenkuvaa, joten Kuopio Innovationin koulutuksiin hakeutuminen on luonteva jatkumo nuoren yrittäjän polulla. Appliwaren myynti ja suunnittelu ovat Kuopion Niiralankadulla, mutta tuotanto on ulkoistettu Skopjeen Makedoniaan. Kansainvälisyys on meille luonteva tapa toimia jo opintojen kautta, mutta asiakaskuntaa haemme ainakin ensi vaiheessa lähialueelta. Myyntikoulutuksessa käytiin läpi koko myyntiprosessi, kuinka palvelupolku kulkee läpi koko toiminnan ja asiakkaasta huolehditaan loppuun asti. Käytännön tasoakaan ei unohdettu, vaan saimme eväitä esimerkiksi puhelinneuvotteluiden tulokselliseen hoitamiseen. Kuopio ES väylä oman liikeidean kypsymiseen Kuopio Entrepreneurship Society (ES) on avoin yhteisö, joka edistää kasvuyrittäjyysmyönteistä kulttuuria opiskelijalähtöisesti. Tavoitteena on luoda kontakteja opiskelijoiden, yrittäjien sekä muiden sidosryhmien kesken. Kuopio ES:n puheenjohtaja Matti Laitinen korostaa verkostoitumisen merkitystä. Opiskelijoille Kuopio ES on ennen kaikkea väylä oman liikeidean avaamiseen sekä palautteen saamiseen. Kauttamme löytyy myös kontaktiverkostoa oman liikeidean jatkokehittämiseen. Haluamme toimintaamme mukaan jo ensimmäisen vuoden opiskelijoita, jolloin yritysideat voivat kypsyä alusta lähtien. Kuopio ES on aktiivinen toimija sidosryhmiensä suuntaan. Järjestämme keskustelupainotteisia tapahtumia kuukausittain tiloissamme Kukkolassa Yliopistonrannassa. Olemme myös osallistuneet esimerkiksi Kuopio Innovationin järjestämiin workshopeihin tuomalla opiskelijoiden näkökulmia alueen kehitykseen. Lisätietoja: Risto Koivisto, risto.koivisto@kuopioinnovation.fi
12 Kuopio Innovation Today 13 Bisnesenkeli Auttaa yrityksiä siivilleen Bisnesenkeli on yrityselämässä kannuksensa ansainnut konkari, joka rahallisen sijoituksen ohella haluaa tuoda omaa osaamistaan ja kontaktejaan uuden yrityksen käyttöön. Usein motiivina on myös kotiseuturakkaus: oman menestyksen tuomaa hyvää halutaan jakaa oman alueen yrityselämän laajemmaksi menestykseksi. Kuopio Innovation Oy:n yrityshautomosta ponnistanut Anitest Oy hakee menestystä yrittäjä Jari Huuskosen tutkimusosaamisen ja bisnesenkeli Jukka Hallmanin bisnesosaamisen pohjalta. Anitest on tuotekehitysyhtiö, joka on keskittynyt eläinten terveyden pikatesteihin kuluttaja- ja eläinlääkärikäyttöön. Huuskonen ja Hallman ovat tehneet aktiivista yhteistyötä yrityksen alusta lähtien. Olin jo jonkin aikaa etsinyt sijoituskohteeksi toimialaa, jossa käytetään viimeisintä teknologiaa ja jossa on paljon luontaista kasvupotentiaalia. Oy Hallmanin omalla alalla leipomoissa kilpailu on rajua ja yhden menestys on toisilta pois, mutta eläinterveyden alalla kaikilla on vielä tilaa kasvaa, Jukka Hallman kertoo. Anitestin aloitusvaiheessa Hallmanin osaamista tarvittiin niin liiketoimintasuunnitelman teossa, strategian luomisessa, investointien suunnittelussa kuin rahoituksen hakemisessakin. Matka ideasta ensimmäiseen kaupalliseen tuotteeseen on kestänyt kolme vuotta. Matkan varrella yritys on jo jakautunut kahtia: eläinten laboratorionäytteitä analysoiva Movet Oy keskittyy kotimaan markkinoiden palvelemiseen, kun taas Anitestin tähtäimessä on pikatestien kehittäminen ja myyminen kansainvälisille markkinoille. Tavoitteena on kokonainen tuoteperhe, jolle tällä hetkellä maailmalta ei löydy kilpailijaa. Länsimaissa lemmikkeihin liittyvä liiketoiminta on ollut tasaisessa kasvussa ainakin viimeiset 10 15 vuotta. Lemmikkien hyvinvointiin ollaan valmiita käyttämään rahaa yhä enemmän. On hyvä muistaa alan työllistävä vaikutus. Mekin olemme jo tässä vaiheessa pystyneet tarjoamaan työtä neljälle kotimaiselle alihankkijayritykselle. Valmis tuote työllistää myös jälleenmyyjiä, Huuskonen muistuttaa. FiBAN tuo sijoittajat ja yritykset yhteen Suomen yksityissijoittajat ry:n eli FiBANin (Finnish Business Angels Network) toiminnan käynnistyminen Pohjois-Savossa nähdään Kuopio Innovationissa tervetulleena. Alkuvaiheessa rahoituksen saaminen on yritykselle hankalaa. Sijoituksen myötä yrityksen mahdollisuudet saada myös muuta rahoitusta paranevat, jolloin yrityksen saama kokonaishyöty on sijoitettua summaa suurempi. Lisäksi bisnesenkelin mukaantulo avaa yritykselle muitakin mahdollisuuksia, kertoo kehitysjohtaja Marja-Leena Laitinen Kuopio Innovationista. Meidän tehtävämme on sparrata asiakasyrityksemme siihen kuntoon, että yksityistä rahoitusta on mahdollista saada. Myös sillä on merkitystä, että osaa esittää asiansa oikein, jotta mahdollinen sijoittaja hahmottaa yrityksen liikeidean ja kykenee arvioimaan tulevan tuoton, lisää yrityskehitysasiantuntija Risto Koivisto. FiBANin alueellisena bisnesenkelinä Pohjois-Savossa toimiva Jari Osmala kertoo, että tavoitteena on saada parikymmentä paikallista bisnesenkeliä mukaan toimintaan. Valtakunnallisesti jäseniä verkostossa on noin 350. Sijoitusinnon lisäksi tarvitaan halua sitoutua yrityksen kehittämiseen ja tahtoa jakaa omaa osaamistaan esimerkiksi hallitustyöskentelyn kautta. FiBAN järjestää pitchaustilaisuuksia, joissa yrittäjät voivat esitellä ideoitaan sijoittajille. Yksittäiset sijoitukset vaihtelevat 10 000 eurosta miljoonaan euroon. Yleensä yrittäjät saavat tätä kautta satoja tuhansia euroja rahoitusta toiminnalleen, kun mukana on useiden sijoittajien syndikaatti. Bisnesenkelin hakemalla yrityksellä pitää olla tarjottavanaan jotain ainutlaatuista, josta voi luoda kaupallisen menestystarinan, sekä hyvä tiimi, joka kykenee toteuttamaan visionsa, Osmala kiteyttää bisnesenkelin rahoituskriteerit. Uusia tuulia marjaliiketoimintaan Yritysten liiketoimintaan liittyvät yksittäiset tai koko yritystä koskevat kehittämiskohteet ovat avainasemassa, kun tavoitellaan kasvua ja kansainvälistymistä. Kuopio Innovation Oy auttaa oikeiden kohteiden löytämisessä ja niiden rakentamisessa hankemuotoonsa. Tavoitteena on muun muassa yritys- ja yritysryhmähankkeiden edistäminen ja sitä kautta eri toimialojen yritysten ydinliiketoiminnan laaja-alainen kehittäminen, kertoo Kuopio Innovationin kehitysjohtaja Marja-Leena Laitinen. Tehtävämme voi olla esimerkiksi hankkeen valmistelu, rahoitushakemusten laatiminen, yhteyksien luominen, rahoituskeskusteluissa tukeminen ja hankkeen hallinnointi, Laitinen kuvailee. Teemme asiakkaillemme ilmaiseksi kehityshankkeen ideointia ja autamme kokonaisuuden hahmottamisessa, hankkeen tarkempi suunnittelu ja hankesuunnitelman kirjoittaminen on maksullista. Yritystoiminta uudelle tasolle Suonenjoella toimiva Pakkasmarja Oy tehostaa liiketoimintaansa ja tuotantoaan kahden ison kehityshankkeen voimin. Tavoitteena on yritystoiminnan nostaminen uudelle, nykyaikaiselle tasolle. Kuopio Innovation tuli mukaan kumppaniksi kehitystyöhön. Pakkasmarja tuottaa kuluttajille turvallisia ja terveellisiä kotimaisia marjatuotteita ympäri vuoden ja haluaa turvata marjanviljelyn myös tulevaisuudessa, mikä edellyttää toiminnan kehittämistä. Tavoitteemme on yrityksen kokonaisvaltainen kehittäminen. Vaikka se on laaja paketti, on kuitenkin paljon asioita saatu nopeasti eteenpäin, Pakkasmarja Oy:n toimitusjohtaja Matti Leinonen sanoo. Koko liiketoimintaan keskittyvässä hankkeessa kehitetään esimerkiksi yrityksen brändiä, tuotekehitystä, toimintamalleja, prosesseja ja henkilöstön osaamista sekä sitoutetaan henkilöstöä yrityksen toimintaan ja jatkuvaan kehittämiseen. Leinosen mukaan hankkeen eri osa-alueet etenevät koko ajan. Kolmen vuoden kehityshanke päättyy vuonna 2016. Kuopio Innovation on toiminut tiiviissä yhteistyössä yrityksen kanssa selvittämällä eri rahoituskanavia ja valmistelemalla rahoitushakemuksia sekä etsinyt niihin liittyen tietoa ja luonut yhteyksiä. Liiketoiminnan kehittämishanketta toteutetaan yrityksen omarahoituksella ja Tekesin tuella. Hyvät kumppanit tarpeen Hanketoiminta vaatii myös yritykseltä itseltään niin omaa rahoitusta kuin paljon työtä ja sitoutumista. Tehtävää ja aikatauluja on paljon, joten hyvät kumppanit ovat tarpeen. Yhteistyö Kuopio Innovationin kanssa on toiminut esimerkillisesti ja olemme sitä kautta saaneet hankehallinnointi apua ja hyvät kontaktit monelle taholle, Leinonen sanoo. Pakkasmarja Oy:n toinen parhaillaan käynnissä olevista kehityshankkeista on kiinteistön ja laitteiden investointihanke Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa. Yrityksen muita yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Sisä-Savon Seutuyhtymä Oy ja Itä-Suomen yliopisto. Pohjois-Savossa toimiva FiBANin bisnesenkeli Jari Osmala pyrkii saamaan toimintaan mukaan paikallisia bisnesenkeleitä. Lisätietoja: Risto Koivisto, risto.koivisto@kuopioinnovation.fi Pakkasmarja Oy:llä on meneillään isot kehityshankkeet, Matti Leinosen mukaan yhteistyö Kuopio Innovation Oy:n kanssa on toimivaa. Lisätietoja: Marja-Leena Laitinen, marja-leena.laitinen@kuopioinnovation.fi
14 Kuopio Innovation Today 15 Kuopiolaisella osaamisella maailmanmarkkinoille Kuopiolainen osaaminen on synnyttänyt yrityselämään monenlaisia menestystarinoita, joista osalle koko maailma on pelikenttänä. Yhteistä monelle tämän päivän kuopiolaiselle kasvuyrittäjälle on kiinnostus terveyteen ja hyvinvointiin. Yhteistä on myös Kuopio Innovationin palvelujen käyttäminen kasvun ja kehittymisen vipuvartena. Luuntiheyden mittalaitteen kehittänyt Bone Index löysi tien ideasta yritykseksi intensiiviesihautomossa. Lauluklubi Maestran perustaja Jaana Turunen on saanut tukea ja neuvoja taidemaailmasta bisneksentekoon siirtymisessä. Älyvaateteknologian uranuurtaja Myontec hakee osaamiselleen uusia sovelluksia pelimaailmasta ja kuntoutuksen parista yhteistyössä Kuopio Innovationin kanssa. Ossi Riekkinen (oik.) on tyytyväinen hautomo-yhteistyöhön Risto Koiviston kanssa. Nyt luuntiheyttä mittaavalla Bindex-mittausmenetelmällä tavoitellaan jo maailmanmarkkinoita. Suuria tuloksia pienellä laitteella Lääketieteen alueella kaikki toiminta perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös Bone Indexin kansainvälistymiselle. Bindex-menetelmää testataan vertaamalla sillä saatuja tuloksia perinteiseen röntgentutkimukseen. Kun ihmistä katsotaan luuston osalta, emme ole kaikki samanlaisia. Mittaustuloksia voidaan verrata vain saman etnisen ryhmän kesken. Suomessa tehdyt tutkimukset eivät päde Aasiassa, ja Yhdysvalloissa valkoihoisten luustosta tehdyt mittaukset eivät päde afroamerikkalaisen väestönosan parissa. Jokaisella alueella ja väestöryhmässä mittaukset on tehtävä erikseen. Tulosten täytyy olla lääketieteellisesti tunnustettuja ennen kuin laitetta voi lähteä myymään, Ossi Riekkinen kertoo. Lääketieteen alueella kaikki toiminta perustuu vankkaan tutkimusnäyttöön Bindex-laitteen kokoonpano ja testaus ovat kuopiolaista työtä ja näin on tarkoitus toimia jatkossakin. Bindexiä käyttävä asiakas saa laitteen käyttöönsä ilmaiseksi, mutta maksaa sen käytöstä. Tällä hetkellä pystymme palvelemaan asiakkaita kotimaassa, mutta tavoitteemme on kasvaa ja laajentua. Tarvetta tuotteelle on kaikkialla kehittyneissä maissa, joissa korkean elintason myötä ikääntyvä väestönosa kasvaa. Parhaillaan haemme yhteistyökumppaneita kansainväliseen markkinointiin. Tuotteelle on CE-hyväksyntä, joka mahdollistaa sen myynnin EU-maissa. Myontecin Mbody-älyshortsit ovat saaneet runsaasti huomiota maailmalla. Hyvä tuote on yksi palapelin osa kansainväliseen menestykseen. Alkusytykkeen lauluklubille Jaana Turunen sai toimiessaan Tampereella Händel-kuoron johtajana ja etsiessään keinoja löytää lisää miespuolisia laulajia. Ratkaisuksi ongelmaan syntyivät avoimet laulukoulut, joiden kautta kuoro löysi runsaasti uusia jäseniä. Maestra syntyi Kuopioon 2009. Tällä hetkellä asiakkaina on 7 70-vuotiaita innokkaita laulunharrastajia, joista suurimmalla osalla ei ole minkäänlaista musiikin alan koulutusta taustalla. Mukana on myös pitkään musiikkia harrastaneita, jotka haluavat kokeilla toisenlaista lähestymistä laulamiseen. Jaana Turunen itse on parhaillaan ensimmäisten joukossa Suomessa kouluttautumassa Estill Voice Training -menetelmän käyttäjäksi. Amerikkalaisperäistä opetusmenetelmää sovelletaan maailmalla terapiakäytöstä musiikkiteatteriin, ja se sopii erityisen hyvin ryhmäopetukseen. Turunen korostaa, että kysymyksessä ei ole laulukoulu vaan lauluklubi, jonka toimintaan saa jäsenmaksun maksamalla osallistua siinä määrin kuin haluaa ja ehtii. Ryhmät kokoontuvat iltaisin ja tarjolla on laulun ilosanomaa klassisesta iskelmään. Tällä hetkellä suunnitelmissa on laajentaa toimintaa ja monistaa lauluklubin ideaa muihin kaupunkeihin Suomessa. Älyhousuissa maailmalle Pekka Tolvasen johtama Myontec Oy ja sen kärkituote Mbodyälyshortsit ovat erinomainen esimerkki siitä, että hyvä tuote on vain yksi osa siinä palapelissä, joka johtaa kansainväliseen menestykseen. Mbody on maailman ensimmäinen vaate, joka mittaa lihasten toimintaa. Tulokset luetaan reaaliaikaisesti kännykkäsovelluksesta ja tallennetaan tietokoneelle analysointia varten. Markkinat ovat laajat, sillä tuotetta voivat hyödyntää harjoittelussaan niin huippu-urheilijat kuin harrastajatkin. Mittauksesta on etua sekä ihanteellisen rasitustason hakemisessa että oikeiden liikeratojen löytämisessä. Pekka Tolvasen mukaan Myontec on liikkeellä oikeaan aikaan, sillä puettava teknologia eri muodoissaan on tulossa muotiin kaikkialla. Erilaiset älykellot ja rannekkeet ovat tyypillisiä tämän kategorian tuotteita. Sydämen sykettä ja kehon lämpötilaa mittaavia tekstiilejäkin on olemassa. Savolaiset älyhousut ovat saaneet runsaasti huomiota maailmalla ja tunnustusta on tullut palkintojen muodossa muun muassa urheilualan ISPO-messuilta Saksasta. Mbody-housujen päämarkkina-aluetta on Länsi-Eurooppa. Paikallisen edustajan kontaktien kautta älyhousut on saatu muun muassa formulatalli Red Bullin käyttöön. Tavoitteena on päästä vuoden 2014 aikana myös Yhdysvaltojen markkinoille. USA:ssa tarvitaan osaavat paikalliset markkinointipartnerit, jotta tuotteella on mahdollisuudet tulla huomatuksi. Itä-Suomen yliopiston pitkäaikainen luututkimus on tuottanut osaamista, jonka pohjalta on syntynyt uudenlainen, nopea ja edullinen tapa diagnosoida osteoporoosia. Innovaation on kyennyt kaupallistamaan Ossi Riekkisen johtama Bone Index Oy, jonka tavoitteena on päästä maailmanmarkkinoille ultraääneen perustuvan Bindex-mittausmenetelmän kanssa. Vain runsaat sata grammaa painava Bindex-mittalaite ja tulokset analysoiva tietokoneohjelma tuovat osteoporoosimittauksen jokaisen terveyskeskuksen ja yksityisen lääkäriaseman ulottuville. Toimenpide on sekä tutkittavalle että mittauksen suorittajalle vaivaton ja nopea, kun taas nykyisin tavallisin tapa diagnosoida osteoporoosi on sairaalassa tehtävä lantion alueen röntgenkuvaus. Silkkaa laulamisen iloa Yhdessä laulaminen lisää hyvinvointia ja jopa elinikää siinä missä liikunta ja terveellinen ruokavaliokin. Kuopioon yksityisen lauluklubi Maestran perustanut Jaana Turunen löysi markkinaraon aikuisten halusta kehittyä lauluharrastuksessaan vailla ammattimaisuuden vaatimusta tai muita suorituspaineita. Meille jokainen voi tulla oppimaan laulamista ja nauttimaan yhdessä laulamisesta haluamansa musiikkityylin parissa. Mottomme on Silkkaa laulamisen iloa : mitään pääsykokeita ei ole, vaan laulun lahja löytyy jokaisesta, Jaana Turunen vakuuttaa. Lauluklubille jokainen on tervetullut oppimaan laulamista ja nauttimaan musiikista. Toimintaa laajennetaan Kuopiosta myös muihin kaupunkeihin Suomessa. Pekka Tolvanen painottaa markkinoinnin merkitystä ylipäätään. Kansainvälistyminen vaatii viestin kiteyttämistä: Mikä on tuotteesta saatava hyöty? Mitä ovat ne argumentit, joilla jälleenmyyjät voivat myydä tuotetta? Tarvitaan markkinoinnin tukimateriaaleja, kuten mainoksia ja videoita. Myyntipakkauksen on oltava houkutteleva ja luottamusta herättävä. Lisäksi on jaksettava tehdä jalkatyötä: kierrettävä messuja ja muita tapahtumia ja esiteltävä tuotetta. Lisätietoja: Raija Tengvall, raija.tengvall@kuopioinnovation.fi
16 Kuopio Innovation Today 17 neet erinomaisen mahdollisuuden päästä esille ja uudistamaan olemassa olevia terveydenhuollon käytäntöjä. Terveyspiste on toiminut hyvänä toimintamallin harjoituspohjana. Osteoporoosi on suuren väestön sairaus, ja siksi perusterveydenhuollon on haasteellista vastata tehokkaasti sen diagnostiikkaan ja hoitoon. Terveyspisteen kehittämisen yhteydessä pääsimme luomaan osteoporoosin diagnostiikkapolkua. Kustannustehokkaassa polussa on huomioitu terveyspisteen ja terveyskeskuksen resurssit, sanoo toimitusjohtaja Ossi Riekkinen Bone Index Finland Oy:stä. Toimintamalli on tuonut uusia näkökulmia siihen, miten paljon potentiaalia apteekeilla on vahvistaa rooliaan terveydenhuollon keskeisenä toimijana. Osaamisella tuetaan apteekkeja palveluiden uudistamisessa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa. Sairaanhoitaja Sanna Raumala ohjeistaa asiakasta verenpaineesitteen kanssa Raahen Härkätorin apteekin Terveyspisteessä. Terveyspiste Uutta liiketoimintaa ja tyytyväisiä asiakkaita Terveyspiste terveyden edistämisen ja omahoidon tueksi -hanke kehitti apteekkien yhteyteen sairaanhoitajan palveluita tarjoavan Terveyspisteen, joka tekee läheistä yhteistyötä paikkakunnan julkisen terveydenhuollon kanssa. Kokeilupaikkakunniksi lähtivät Joensuu, Rauma ja Raahe sekä paikkakuntien julkinen terveydenhuolto. Kuopio Innovation Oy:lle myönnettiin hankkeen koordinointivastuu. Uutta liiketoimintaa Idea apteekkien yhteydessä tarjottaville sairaanhoitajan palveluille syntyi vuonna 2009. Ajatuksena oli tarjota palveluita järjestelmällisemmin ja testauslaitteistoja paremmin hyödyntäen. Uutta palvelumallia suunniteltiin yhdessä apteekkitoimijoiden, julkisen terveydenhuollon edustajien, lääkinnällisiä laitteita kehittävien yritysten, ohjelmistokehittäjien ja terveysalan tutkijoiden kanssa. Terveyspisteestä kehitettiin monistettava toimintamalli, joka tarjoaa kansalaisille uudenlaisen palveluväylän. Asiakkaalle tarjotaan vaihtoehto päästä sairaanhoitajan vastaanotolle helposti ja nopeasti. Terveyspiste onkin yksityinen terveyspalveluyritys, ja tarvittaessa asiakas ohjataan lääkärin vastaanotolle julkiseen terveydenhuoltoon. Tuottavuutta terveydenhuoltoon ja uudenlaista osaamista Suomessa on huoli kuntien taloudesta, asukkaiden hyvinvoinnista ja perusterveydenhuollon järjestämisestä. Julkisen terveydenhuollon päättäjät etsivät jatkuvasti ratkaisuja siihen, kuinka perusterveydenhuolto voidaan turvata parhaalla mahdollisella tavalla niukkenevilla resursseilla. Terveyspiste tarjoaakin vaihtoehdon julkisen terveydenhuollon rinnalle ja pystyy avustamaan julkista terveydenhuoltoa lisäresurssina. Terveyspiste tuo apteekin lähemmäksi terveydenhoitoa Terveyspiste on tuonut toimintaamme lähemmäksi terveydenhoitoalaa. Yhteistyö nimenomaan julkisen sektorin kanssa on tärkeää. Kun toiminta-ajatusta muutetaan terveydenhuoltoyksikön suuntaan, saadaan samalla uutta liiketoimintaa ja tyytyväisiä asiakkaita sekä vapautetaan resursseja julkiselle puolelle. Olemme onnistuneet luomaan Joensuun terveyskeskuksen kanssa toimivan mallin, joka helpottaa joensuulaisten elämää, kertoo apteekkari Heikki Svensk Joensuun Uudesta Apteekista. Verkostoja teknologian ja osaamisen siirtämiseksi Terveyspiste on tarjonnut yksityisille terveyspalveluyrityksille ja paikkakuntien julkisen terveydenhuollon edustajille mahdollisuuden päästä tutustumaan alan yritysten tuotteisiin, laitteisiin ja palveluihin entistä syvemmin. Yhteistyö julkisen terveydenhuollon ja hoitavan henkilökunnan kanssa on laajentanut toimijoiden osaamista ja näkökulmaa uusia terveydenhuollon avauksia kohtaan. Samalla alkavat yritykset ovat saa- Terveyspiste on luonut verkostoja ja mahdollisuuksia miettiä uusiksi toimijoiden perinteisiä roolijakoja. Pneumokokkirokottaminen on toiminut erinomaisena kokeiluna erilaisista yhteistyömahdollisuuksista. Hanke on hyvä esimerkki siitä, kuinka suomalaista terveydenhuoltoa kehitetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä, kertoo Pfizer Oy:n Account Manager Anne Leinonen. Terveyspiste tavoittaa apteekissa asioivan kuluttajan. Se tarjoaa myös näköalapaikan terveydenhuollon uudistuksiin ja tilaisuuden kehittää omaa toimintaa tulevaisuuden tarpeiden näkökulmasta. Terveyspisteet ovat avainasemassa terveyden edistämisessä. Herättelemällä ihmisiä kiinnostumaan omasta terveydestään siinä vaiheessa, kun mitään oireita ei ole, mahdollistetaan aikainen puuttuminen esimerkiksi elämäntavasta aiheutuvien riskitekijöiden tiedostamiseen ja poistamiseen, painottavat Alere Oy Ab:n aluepäällikkö Hanna Kiminki ja tuotepäällikkö Anssi Asu. Toimintamalli on saanut jatkokehittäjän Toimintamallia hallinnoi ja kehittää jatkossa Suomen Apteekkariliitto. Vastuulla on konseptin edelleen kehittäminen, käyttöönoton tuki sekä markkinointi. Kymmeniä uusia apteekkeja on kiinnostunut toimintamallista ja heistä useat aikovat lähteä perustamaan omaa Terveyspistettä vuoden 2014 aikana. Kokemukset Apteekin Terveyspisteestä ovat olleet niin myönteisiä, että haluamme olla mukana toimintamallin levittämisessä. Apteekin Terveyspiste on asiakkaan näkökulmasta helposti saavutettavissa oleva terveydenhuollon lähipalvelupiste. Terveyspiste mahdollistaa nykyistä paljon toimivamman yhteistyön apteekin ja terveyskeskuksen välille. Olen varma, että tämä on asiakkaan etu, kertoo Suomen Apteekkariliiton toimitusjohtaja Ilkka Oksala. Tulevaisuuden mahdollisuuksia Apteekin Terveyspisteeseen on ladattu suuria kasvuodotuksia tulevaisuudessa. Toimintamalli leviää, verkostot laajenevat ja kysynnän tarpeisiin vastataan niin pienillä kuin suurillakin paikkakunnilla. Terveyspiste tarjoaa kuntalaiselle vaihtoehtoisia, korkealaatuisia ja yhdessä mallinnettuja palveluja hoitajan vastaanotolla, kiteyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen ylihoitaja Anne Vertainen-Hiironen Rauman kaupungista. Apteekkien Terveyspisteet mahdollistavat uudenlaisen vuorovaikutuksen potilaan kanssa. Apteekki on luonteva paikka erilaisille tarkastuksille ja kontrolleille, joita perinteisesti tehdään perusterveydenhuollon piirissä. Hyvä lääkehoidon seuranta ja tuki tuottavat paremman sitoutumisen lääkärin määräämään lääkehoitoon. On tärkeää, että yhteistyökumppanilla on edellytys noudattaa potilaiden korkeita laatuvaatimuksia sekä noudattaa tarkasti säädellyn toimialan viranomaisohjeita, muistuttaa Anne Leinonen. Terveyspisteiden ja terveydenhuollon yhteistoimintamalli mahdollistaa laajemman ja kannattavamman palveluvalikoiman tarjoamisen kuntalaisille. Palveluihin voisi tulevaisuudessa kuulua esimerkiksi kontrolliverikokeet ja omaseurannan mittarin tarkistukset. Terveyspisteen sairaanhoitajan luona käynyt voisi saada laboratoriotuloksen, sairaanhoitajan ohjeistuksen sekä kunnan etälääkärin vahvistaman muutoksen e-reseptiinsä saman käynnin aikana, visioivat Hanna Kiminki ja Anssi Asu. Terveyspisteet voisivat tulevaisuudessa ottaa merkittävän roolin osteoporoosin seulonnassa ja diagnostiikassa. Tällöin julkisen terveydenhuollon osaksi jäisi hoitotarpeen arviointi ja tarvittaessa jatkotutkimuksen suorittaminen, jatkaa Ossi Riekkinen. Tekesin Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma rahoitti hanketta ajalla 21.6.2011 30.6.2014. Terveyspiste-hankkeessa mukana olevat apteekkarit ovat iloisia apteekkitoiminnan tultua lähemmäksi terveydenhuollon ketjua. Kuvassa (vas.) Raili Koivula Raahen Härkätorin apteekista, Heikki Svensk Joensuun Uudesta Apteekista ja Eeva Kopra Rauman Keskus-Apteekista.
18 Kuopio Innovation Today 19 Ilmiöiden Kuopio INKA- Innovatiiviset kaupungit Yksilöllisiä tulevaisuuden terveyden ja hyvinvoinnin ratkaisuja INKA vauhdittaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä Suomeen. INKA (Innovatiiviset kaupungit, 2014 2020) -ohjelma starttasi vuoden 2014 alusta, ja toi Kuopiolle kumppanuuden Tulevaisuuden terveys -teemaan. Tulevaisuudessa panostetaan kaupunkiseutujen terveyden ratkaisuihin. INKA nostaa kaupungit keskiöön. Tulevaisuuden terveys -teeman viisi kumppanikaupunkia kehittävät kaupunkiseutujen terveyden ekosysteemejä ja -kampuksia sekä niiden tarjoamaa ja innovaatioiden kaupallistamista tukevia toimintoja. Tavoitteena on toimia lähellä markkinarajapintaa sekä vauhdittaa nopeita kokeiluja ja pilotointia aidoissa kehitysympäristöissä. Kuopion fokuksena ovat terveysalan parhaan osaamisen ja vahvuuksien hyödyntäminen, innovaatioalustat, uusi liiketoiminta ja investointien houkuttelu. Tulevaisuuden terveys -teema edistää henkilökohtaisen terveydenhoidon ja yksilöllisten ratkaisujen toteutumista. Kuopiossa teemaan valmisteltavat kärkihankkeet ovat muun muassa terveydenhuollon ja hyvinvoinnin palveluintegraatio, kotona asumista tukevat uudet ratkaisut ja Neuro center, kertoo kehitysjohtaja Anneli Tuomainen Kuopio Innovation Oy:stä. Health Kuopio osaava ja kansainvälinen terveys- ja hyvinvointialan innovaatiokeskittymä Tekesin rahoittaman INKA-valmisteluprojektin aikana (2014) laaditaan Kuopiossa roadmap innovaatiokeskittymän vahvistamiseksi ja toimintasuunnitelma INKA-kaupunkien välisen kansallisen työnjaon toteuttamiseksi Suomessa. Startup Kuopio Liikeideasta kasvuyritys Ryhtyisinkö yrittäjäksi? Voisikohan ideastani tulla liiketoimintaa? Mistä aloitan ja miten pääsen eteenpäin? Keneltä voisin kysyä neuvoa? Startup Kuopion yrityskehitysasiantuntijat auttavat löytämään vastauksia liiketoimintaa koskeviin kysymyksiin. Apua saa myös liikeidean jalostamisesta ja yritystoiminnan käynnistämisestä luottamuksellisesti ja maksutta. Hanketta toteuttavat Kuopio Innovation Oy yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun kanssa. Lisätietoja: Risto Koivisto, risto.koivisto@kuopioinnovation.fi ja Raija Tengvall, raija.tengvall@kuopioinnovation.fi Startup Kuopiossa saat apua liikeidean jalostamisessa ja yritystoiminnan käynnistämisessä luottamuksellisesti ja maksutta Kasvupolusta vauhtia yritysten kasvusuunnitelmiin Pohjois-Savon Kasvupolku on osa valtakunnallista Kasvu Open 2014 -prosessia ja kasvuyritysverkoston yhteinen ponnistus yritysten kasvun tueksi. Kasvupolussa haastetaan yrityksiä pohtimaan kasvua mahdollisuutena ja tuodaan yritysten kasvun tueksi alueen parhaat osaajat sparraamaan yritysten kasvusuunnitelmia. Konsepti antaa yrityksille mahdollisuuden testata kasvutavoitteitaan ja -suunnitelmiaan nopeasti, tehokkaasti ja tuloksellisesti. Valtakunnallisessa Kasvu Openissa kohtaavat yli 500 kokeneen yritysjohtajan osaamispääoma ja 150 kasvunälkäisen pk-yrityksen uudet raikkaat ideat. Kasvu Open on prosessi, jossa liike-elämän huippuasiantuntijat sparraavat yrityksiä kasvuun eri puolilla Suomea pidettävissä tapahtumissa maaliskuusta alkaen. Kasvu Open on kaikille yrityksille avoin ja maksuton. Kuopion Tiedepuiston osaamisesta markkinointivideo Kuopion Tiedepuiston markkinointivideossa esitellään alueen kärkiosaamista ja yrityselämää. Englanninkielisellä videolla esitellään kuopiolaisosaamista yhteistyökumppaneille, vieraille ja yritysmaailmalle. Kuopion Tiedepuiston odotetaankin kasvavan lähivuosina kolmenkymmenen tuhannen työntekijän, opiskelijan ja asukkaan alueeksi. Jo nykyisin alue toimii yli 20 000 ihmisen työ- ja opiskeluympäristönä. Kuopio Innovation Oy:n toimitusjohtaja Heikki Helveen mukaan Tiedepuisto on Kuopion kaupungin kehittämisen keskeisiä painopisteitä. Sen myönteisen kehityksen jatkuminen koetaan kaikkien mukana olevien toimijoiden keskuudessa tärkeäksi. Videon toteuttivat yhteistyössä Kuopio Innovation Oy, Kuopion kaupunki, Itä-Suomen yliopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja KYS. Tehokasta brändityötä Kuopiossa Maakunnallinen markkinointiohjelma paketoi Kuopion alueen lifestylen ja osaamisen. Faktat: INKA-ohjelmassa on mukana viisi teemaa: Tulevaisuuden terveys Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kestävät energiaratkaisut Kyberturvallisuus Biotalous Teemoja toteuttaa 12 nimettyä kumppanikaupunkia. Kuopion kumppanina Tulevaisuuden terveys -teemassa ovat Oulu (vetovastuullinen), Tampere, Turku ja pääkaupunkiseutu. INKA-ohjelman rahoittajana toimii Tekes. Lisätietoja: Anneli Tuomainen, anneli.tuomainen@kuopioinnovation.fi Lisätietoja: Marja-Leena Laitinen, marja-leena.laitinen@kuopioinnovation.fi Vetovoimainen maakunta on meidän kaikkien yhteinen etu. Meiltä löytyy huippuosaamista ja ainutlaatuista asennetta, ja nyt on aika kertoa siitä muille! Kuopion alue on uniikki yhdistelmä onnellisia ihmisiä, rentoa asennetta ja huippuosaamista: tiedettä, teknologiaa, taidetta, teollisuutta ja turvallisuutta. Kuopion, Tahkon ja lähiseutujen muodostamalla tärkeilyvapaalla vyöhykkeellä asuu jo lähes 250 000 asukasta. Tervetuloa nauttimaan työstä ja vapaa-ajasta! www.kuopionalue.fi
HEIKKI HELVE Toimitusjohtaja REETTA AIRAKSINEN Tiedottaja TIINA ARPOLA Human Security Finland, Games for Health Finland ARTO HOLOPAINEN Kehitysjohtaja Strategiset avaukset JOHANNA JYLHÄ-OLLILA Innovatiivisen kaupungit (INKA) -ohjelma ANITTA KASURINEN Talous- ja hallintopäällikkö PÄIVI KIVIRANTA (äitiyslomalla) Terveys ja hyvinvointi RISTO KOIVISTO Yrityskehitysasiantuntija Yrityshautomopalvelut MARJA-LEENA LAITINEN Kehitysjohtaja Yrityskehitys, Elintarvikekehitys MAARIT MANNINEN Yrityskehitys, Rahoitus SIRKKA SAARELA Toimistosihteeri RAIJA TENGVALL Yrityskehitysasiantuntija Yrityshautomopalvelut ANNELI TUOMAINEN Kehitysjohtaja Innovatiivisen kaupungit (INKA) -ohjelma JUHA VILHUNEN Projektipäällikkö Runway JANIIKA VILKUNA-RÄSÄNEN (hoitovapaalla) Tiedottaja KALEVI VOUTILAINEN Yrityskehitys ULLA VUORI Johdon assistentti JYRI WUORISALO Human Security Finland www.kuopioinnovation.fi twitter.com/kuopioinno www.facebook.com/kuopioinnovation Henkilöstön tavoittaa: etunimi.sukunimi@kuopioinnovation.fi