joka on osakeyhtiömuotoinen

LIITE 1: HAKULOMAKE AMMATTIKORKEAKOULUN TOIMILUPAA VARTEN 1. Ylläpitäjän ja haetun ammattikorkeakoulun perustiedot 1.1. Ylläpitäjän nimi Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy 1.2. Ylläpitäjän kotipaikka Mikkeli 1.3. Ylläpitäjän omistaja tai taustatahot 1 joka on osakeyhtiömuotoinen Mikkelin ammattikorkeakoulua ylläpitää Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy, yhteisö. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n omistaa Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, joka on osakeyhtiömuotoinen yhteisö. Omistusosuus on 100 %. Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:llä on kaksi tytäryhtiöitä: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy (omistusosuus 100 %) ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Oy (omistusosuus 100 %). Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n omistavat Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen, Kotkan ja Kouvolan kaupungit sekä Iitin kunta. Omistusrakenne on: Mikkelin kaupunki 71.583 osaketta, 35,8% Savonlinnan kaupunki 27.417 osaketta, 13,7% Pieksämäen kaupunki 1.000 osaketta, 0,5% Kotkan kaupunki 51.000 osaketta, 25,5% Kouvolan kaupunki 47.000 osaketta, 23,5% Iitin kunta 2.000 osaketta, 01,0% 1.4. Ammattikorkeakoulun nimi Mikkelin ammattikorkeakoulu 1.5. Ammattikorkeakoulun opetus Ammattikorkeakoulun opetus ja tutkintokieli on suomi. Muu opetuksessa ja tutkintokielet käytettävä opetus ja tutkintokieli on englanti. 1.6. Päätoimipiste ja paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus harjoittaa 2 Mamkin päätoimipaikka on Mikkelissä sijaitseva Kasarmin kampus. Terveysalan tutkintoon johtavaa koulutusta toteutetaan myös Savonlinnassa. Kampusten lisäksi Mamkilla on TKtoimintaan erikoistunut tutkimusyksikkö Kuitulaboratorio Savonlinnassa. Lisäksi avointa amk opetusta toteutetaan myös Kyamkin toimipisteissä Kouvolassa ja Kotkassa. 2. Haetun ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ammattikorkeakoululain 4 :n mukaisia tehtäviä varten 2.1. Ammattikorkeakoulun toimintaajatus ja visio 2020 3 2.2. Ammattikorkeakoulun profiili ja painoalat 4 Mikkelin ammattikorkeakoulu toimii veturina alueensa osaamisen, elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kehittämistyössä. Visio 2020: Digitaaliseen tiedon hallintaan erikoistuneena osaajana ammattikorkeakoulu on osa uutta, vahvaa Kaakkois Suomen korkeakoulurakennetta. Mikkelin ammattikorkeakoulu edistää yrittäjähenkistä toimintakulttuuria ja profiloituu elinikäisen oppimisen korkeakouluna, vahvana tutkimus ja kehittämistoimijana sekä digitaalisen tiedon hallinnan ja palvelujen osaajana. Ammattikorkeakoulun painoaloja on kolme: kestävä hyvinvointi, sähköinen arkistointi ja digipalvelut sekä materiaalit ja ympäristöturvallisuus. Ammattikorkeakoulun kuuden eri koulutusalan osaaminen antaa painoalojen toiminnalle monitieteellisen osaamisperustan. Se tuo TKI toiminnalle jatkuvuutta, jota pelkästään hankerahoitukseen varassa toimiminen ei takaa. (Painoalojen sisällölliset kärjet on kuvattu hakemuksen kohdassa 3.5.2.)

Painoalojen valinnassa on huomioitu Etelä Savon maakunnan sekä Mikkelin kaupungin ja Savonlinnan kaupungin strategiset painopisteet. Maakuntastrategiassa ja ohjelmassa alueen elinvoiman kasvu nojaa uusiutuvaan energiaan, kuituteknologiaan, materiaali ja ympäristöteknologiaan sekä digitaalisuuden palveluinnovaatioihin. Etelä Savon maakuntaliitto on sitoutunut Mamkin painoalojen rakenteiden tukemiseen rakennerahastovaroilla vuoden 2014 loppuun asti. Uuden ohjelmakauden osalta TKIrakententeiden tuki neuvotellaan erikseen. 2.3. Ammattikorkeakoulun strategiset kumppanuudet 5 Mikkelin ammattikorkeakoulun strateginen kumppani on Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. Molemmat korkeakoulut toimivat Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n omistuksessa. Mamkilla ja Kyamkilla on yhteinen konsernin johtoryhmä ja pääprosessien (koulutus, TKI, palvelut) käytännön yhteistyötä koordinoivat ohjausryhmät. Ammattikorkeakoulujen Venäjätoimintoja kehittää yhteinen tiimi. Mamkilla on laajaa yhteistyötä maakunnan kahden suurimman kaupungin, Mikkelin ja Savonlinnan, kanssa. Mikkelin kaupungin kanssa solmittu kumppanuussopimus raamittaa yhteistyötä koulutuksen, TKI toiminnan ja palveluiden alueilla. Savonlinnassa puolestaan on voimassa TKI toiminnan yhteistyösopimus Kuitulaboratorion kehittämisestä yhdessä kaupungin omistaman Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:n ja alueen teollisuuden kanssa. Digitaalisen tiedon hallinnan kehittämisessä alueellinen yhteistyö on organisoitu DigitalMikkeli klusteriksi, jossa on sopimusperusteisesti mukana noin kaksikymmentä yritystä ja kehittäjäorganisaatioita. Mamk on aktiivinen toimija myös alueellisissa ympäristöturvallisuuden ja metsäenergian ympärille rakentuneissa klustereissa. Yhteistyö Mikkelin yliopistokeskuksen (MUC) kanssa on monipuolista perustuen sopimukseen, joka määrittelee yhteistyön tavoitteet ja painopisteet. Yhteinen hanketoiminta yliopistokeskuksen kanssa on mittavaa. Yhteistyötä tehdään alakohtaisesti myös yliopistojen, kuten UEF ja LUT, sekä maakunnan toisen asteen ammatillisten oppilaitosten (ESEDU, SAMI) kanssa. 2.4. Keskeiset muutokset Tarkasteluajanjaksolla 2013 2018 tapahtuu Mamkissa olennaisia rakenteellisia, toiminnallisia ja koulutuksen volyymimuutoksia. Näistä tärkein on Mamkin ja Kyamkin vuoteen 2016 mennessä selvitettävänä oleva yhden korkeakoulun muodostamisen mahdollisuus. (OKM:n kanssa solmittu tulossopimus 2013 2016.) Korkeakoulut jatkavat edelleen tukipalveluiden keskittämistä emoyhtiön hoidettavaksi siten, että vuoden 2014 alusta yhdistetään opiskelijapalvelut sekä markkinointi ja viestintäpalvelut. Suunnitelman mukaan tämä tarkoittaa Mamkin osalta 22 henkilön siirtymistä Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n palvelukseen. Opiskelijoiden ristiinopiskelun mahdollisuuksia korkeakoulujen kesken lisätään, samoin yhteisten opettajien käyttöä. Molempien ammattikorkeakoulujen tutkintorakenteet tulevat olemaan yhdenmukaiset vuoden 2015 alusta alkaen, jolloin toiminnassa on myös yhteinen e Kampus. Lisäksi avoimen ammattikorkeakoulun koulutustarjonta, markkinointi ja palvelut tuotetaan yhteisesti vuoden 2015 alusta alkaen. Korkeakoulut ottavat käyttöön Master School toimintamallin, joka parantaa ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen tehok

kuutta, kansainvälisyyttä ja opiskelijoiden valinnan mahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että molempien ammattikorkeakoulujen opetustarjonta on kaikkien YAMK ohjelmissa opiskelevien käytössä. Mamk siirtää matkailualan koulutuksen Savonlinnasta Mikkeliin vähentäen samalla matkailukoulutuksen aloituspaikkoja. Näin matkailu ja ravitsemisalan koulutus saadaan koottua yhdelle kampukselle. Siirtoa puoltaa se, että Mikkelissä on matkailun kanssa synergistä ravitsemisalan ja liiketalouden opetusta. Osa matkailun aloituspaikoista siirretään vahvistamaan terveysalan koulutusta. Savonlinnassa toimivaa Kuitulaboratoriota, joka siirtyi LUT:lta Mamkin omistukseen vuonna 2011, tullaan hyödyntämään prosessi ja materiaalitekniikan insinöörikoulutuksen oppimisympäristönä. Näin integroidaan koulutus Savonlinnan seudun vahvan teollisen metsäklusterin kanssa. Mamkissa käynnistetään uusi digitaalisen tiedonhallinnan koulutus, joka antaa valmiudet asiakastarpeista lähtevien sähköisten palveluiden tekniseen toteuttamiseen. Lisäksi kootaan sähköisen arkistointiosaamisen kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää eri substanssialoilla (mm. liiketalous ja terveysalalla). Tarkasteluajanjakson lopulla koulutusvastuita ja uusia koulutusavauksia tarkastellaan alueellinen ja kansallinen tarve huomioiden. Vahvalla, uudella Kaakkois Suomen korkeakoulukokonaisuudella on valmius laajentaa koulutusvastuuta tekniikan alalla ja lisätä terveyden edistämisen orientaatiota terveysalan koulutusvastuun alla. Erityisalojen, kuten ensihoidon, koulutusta on mahdollista käynnistää kansallisen tarpeen mukaisesti. Digitaaliseen palveluliiketoimintaan keskittyvä koulutus tarjotaan liiketalouden koulutusvastuun alla. 2.5. Perustelut ammattikorkeakoulun toimintarakenteelle Mamkin pääkampus on Mikkelissä, mitä vahvistavat metsäalan (2013) ja matkailualan koulutusten (2014) siirrot. Terveysalan tutkintoon johtavaakoulutusta on edelleen perusteltua antaa Itä Savon sairaanhoitopiirin työvoimatarpeisiin myös Savonlinnassa, jossa opiskelijoille on tarjolla myös riittävästi harjoittelupaikkoja. Savonlinnassa sijaitsee lisäksi TK toimintaan erikoistunut Kuitulaboratorio, jonka roolia prosessi ja materiaalitekniikan oppimisympärsitönä on tarkoitus vahvistaa osana koulutustarjonnan uudelleenjärjestelyä.

3. Haetun ammattikorkeakoulun toiminnalliset edellytykset 3.1. Toimintaympäristöanalyysi 6 Etelä Savon maakunnan väkiluku on ollut pitkään laskeva. Vuoden 2012 lopussa maakunnan väkiluku oli 153 426, mikä tarkoittaa sitä, että väestö on 2000 luvulla vähentynyt 8%. Etelä Savon maakunnan profiilissa korostuu iäkäs väestö. Nuorten pienet ikäluokat asettavatkin haasteen ammattikorkeakoulun opiskelijarekrytoinnille. Maakunnan väestökehityksen ennakoidaan olevan edelleen laskeva siten, että vuoteen 2030 mennessä väkiluku olisi noin 140 000. Samalla väki ikääntyy, mistä aiheutuu huoltosuhteen heikentyminen ja sosisaali ja terveysmenojen kasvu. Etelä Savon väestön ikärakenne ja muuta maata alhaisempi koulutustaso puoltavat ammattikorkeakoulun valitsemaa elinikäisen oppimisen profiilia. Työvoimatarve maakunnassa pysyy korkeana ainakin vuoteen 2025 ulottuvassa ennakoinnissa, koska työvoiman poistuma on suurta. Etelä Savossa jää tulevina vuosina huomattavasti enemmän väkeä työmarkkinoilta eläkkeelle kuin mitä nuorten ikäluokista tulee tilalle. Tämän vuoksi on tärkeää, että nuoria koulutetaan riittävästi ja oikeille aloille. Kasvavan työvoimatarpeen tyydyttämiseksi tullaan tarvitsemaan myös laajaa aikuiskoulutusta. Tällä hetkellä työllisten määrällä mitattuna maakunnan toimialarakenne nojaa vahvasti julkiseen sektoriin. Suurinta työvoimatarpeen lisäys on tulevaisuudessa sosiaali ja terveysalalla, jossa eläköityminen on suurta, mutta jossa myös uusien työpaikkojen määrän ennakoidaan lisääntyvän. Työvoimatarvetta on tulevaisuudessa myös palvelutyössä, joka on alueen suurin työllistäjä. Myös teollisessa työssä työvoiman tarve on melko suurta. Maa ja metsätaloustyön tarve Etelä Savossa selittyy suureksi osaksi voimakkaalla metsäsektorilla. Koulutusvastuiden ja TK painoalojen uudelleenjärjestelyillä ammattikorkeakoulu vahvistaa rooliaan bio ja metsäteollisuuden asiantuntijoiden ja innovaatioiden tuottamisessa. Etelä Savossa on yrityksiä väestömäärään nähden kohtalaisesti ja yrityskannan kehitys noudattelee koko maan kehitystä. Alueen yrityskanta on erittäin pk yritysvoittoista. Yrityksistä 94 % on alle 10 henkilöä työllistäviä. Maatilayritykset nostavat pienehköjen yritysten määrää alkutuotannossa. Toimipaikoilla mitattuna tukku ja vähittäiskauppa sekä rakentaminen ovat vahvoja aloja. Työllisten määrällä tarkasteltuna myös teollisuuden osuus korostuu. Lähivuosina kasvuodotuksia kohdistuu etenkin metsä ja biotalouteen sekä cleantechiin. Huomion arvoista on, että sosiaali ja terveysala ei ainakaan vielä korostu yksityisten yritysten toimipaikoissa eikä niiden henkilöstömäärässä. Maakunnan sisällä päätoimialojen kehitystrendi on ollut viime vuosina varovaisen nouseva. Erityisesti palvelualojen osuus on kasvanut liikevaihdolla mitattuna. Tästä esimerkkinä on matkailuala: vuoden 2013 ensimmäisen vuosipuoliskon yöpymisvuorokaudet ovat Etelä Savossa kasvaneet noin 21 % edellisvuodesta, selvästi enemmän kuin maassa keskimäärin. Mikkelin kaupungin strategia nojaa vahvasti sähköiseen asiointiin, arkistointiin ja digitointiin, minkä lisäksi Mikkeli on yksi pilottikohde ICT 2015 ohjelman mukaisessa julkishallinnon palveluiden digitalisoinnin kehittämistyössä. Mikkelissä toimii Etelä Savon maakunta arkisto sekä Elinkeinoelämän keskusarkisto, minkä lisäksi Mikkeliin sijoitettava Arkistolaitoksen keskusarkisto vahvistaa entisestään sähköisten aineistojen tallentamiseen ja digitaalisen tiedon hallintaan erikoistuneiden osaajien tarvetta. Tämä otetaan huomioon myös ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan suuntaamisessa ja TK toiminnassa.

Toimintaympäristön muutos sisältää myös riskitekijöitä. TK toiminnan rahoittaminen on yhä haasteellisempaa, kun uudella ohjelmakaudella rakennerahastojen kautta alueelle kanavoitunut EU raha supistuu kolmanneksella ja kilpailu suorasta EU rahoituksesta kiristyy. Lisäksi kurjistuva kuntatalous vaikeuttaa hankkeitten kuntarahoitusosuuden kerryttämistä. Sama koskee yritysrahoituksen saamista hankkeille. Kuntarakenteen uudistaminen ja erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus heijastuvat paitsi alan koulutukseen (koulutustarve, harjoittelupaikat ja muu työelämäyhteistyö) myös TK toiminnan tarpeeseen, yhteistyömuotoihin ja kumppanuuksiin. 3.2. Keskeiset työelämäkumppanuudet 3.3. Henkilöstöresurssit ja henkilöstön kehittäminen Edellä toimilupahakemuksen kohdassa 2.3. mainittujen kumppanien lisäksi kullakin koulutusalalla on omia työelämäkumppanuuksia. Keskeisiä ovat mm. alueen muut kunnat, Osuuskauppa Suur Savo, Etelä ja Itä Savon sairaanhoitopiirit, Etelä Savon yrittäjät, Andritz Oy, Etelä Savon Energia Oy sekä Suur Savon Sähkö Oy. Yhteistyömuotoja ovat opiskelijaprojektit, opinnäytetyöt ja harjoittelut sekä henkilöstön työelämäjaksot. Yritykset ja yhteisöt ovat laajasti mukana myös painoalojen kehittämishankkeissa, joita on vuositasolla käynnissä noin 50. Niissä yritysten ja yhteisöjen rahoitusosuus oli vuonna 2012 1,4 miljoonaa euroa. Kyamk ja Mamk ovat siirtäneet yhteensä 60 henkilöä Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:hyn. Opettajaresurssien yhteiskäyttö huomioidaan uusissa rekrytoinneissa. Muu Kaakkois Suomen ammattikorkeakoulun kehittämiseen liittyvä henkilöstörakenteen muutos on kuvattu kohdassa 2.4. Mamkin opetushenkilöstön määrässä tapahtuvat muutokset ajanjaksolla 2014 2018 seuraavat koulutuksessa tehtyjä leikkauksia ja tulevia uudistuksia. TKI henkilöstön osalta kehitys riippuu olennaisesti ulkopuolelta saatavan hankerahoituksen määrästä. Mamkin Osaamis ja henkilöstöstrategian mukaiset yleiset päämäärät henkilöstön kehittämisessä ovat osaamisen parantaminen sekä työn mielekkyyden, henkilöstön jaksamisen ja hyvinvoinnin kehittäminen. Opiskelijoiden ja henkilöstön tasa arvoa edistävät toimenpiteet ja niiden seuranta kirjataan erillisiin tasa arvosuunnitelmiin. Henkilöstön tasa arvoon tähtäävät toimenpiteet konkretisoituvat henkilöstön johtamisessa ja rekrytoinnissa sekä työoloissa, palkkauksessa ja uran kehittymisessä. Työhyvinvoinnin edistämiseksi ammattikorkeakoulussa on käytössä HyMytoimintamalli (Hyvä työ, hyvä Myö), jonka avulla ylläpidetään ja edistetään henkilöstön hyvinvointia ja ennaltaehkäistään työkyvyn heikkenemistä. Toimintamallissa määritellään työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen sekä työhön paluun käytänteet. Työhyvinvointia edistäviin toimenpiteisiin kuuluvat lisäksi kattavat työterveyspalvelut (ml. työfysioterapia ja erikoissairaanhoito) sekä liikuntapalvelut ja tilat. Vuosittain toteutettava työyhteisön kehittämiskysely ja kehityskeskustelut tuottavat tietoa henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseksi. Työyhteisön kehittämiskyselyn mukaan mamkilaiset mm. kokevat, että voivat ottaa yhteyttä esimieheensä tai tavata häntä tarvittaessa (ka 4,44/5,00), ja että työtilat ovat tarkoituksenmukaisia ja riittäviä (ka 3,87/5,00). Mamk on rahastoinut saamiaan tulospalkkioita miljoona euroa henkilöstön kehittämiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilöstön kouluttautumista, työelämätaitoja ja jatko opintoja tuetaan Osaavampi Mamk hankkeella n. 150 000 euroa / vuosi. Toimenpiteet täsmennetään vuosittain tarvelähtöisesti ammattikorkeakoulun toimintasuunnitelmassa. Ope

3.4. Koulutus tushenkilöstön verkkopedagogisia valmiuksia tuetaan koulutuskokonaisuudella (10 op), jonka tavoitteena on verkkopedagogisen osaamisen vahvistaminen oppimisprosessin suunnittelusta osaamisen arviointiin. Henkilöstön TKI osaamisen kehittämiseen panostetaan yhteistyössä ammattikorkeakoulujen TKI verkoston kanssa. 3.4.1 Koulutustarve 7 Mamkista vuosina 2011 2012 valmistuneista työllistyneitä oli 70,85%. Ammattikorkeakoulun laajan ja monipuolisen koulutustarjonnan merkitystä alueen elinvoimaisuuden ja kehityksen kannalta korostaa se, että Etelä Savon maakunnassa ei sosiaali ja terveysalan (Diak, Itä), International Business kandidaattiohjelman (MUC) ja opettajakoulutuksen (UEF, Savonlinna) lisäksi ole muuta korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Etelä Savon työvoimasta arvioidaan vuoteen 2025 ulottuvan ennakoinnin mukaan poistuvan noin 1800 henkilöä vuodessa. Pääammattiryhmittäin suurinta poistuma on sosiaali ja terveysalalla, palveluissa ja teollisuudessa, siis aloilla, joissa ammattikorkeakoulun koulutusvolyymi on suurinta ja joihin ollaan kohdentamassa lisää aloituspaikkoja. Humanistisen alan ja metsätalousinsinöörien koulutuksessa on kyse osittain valtakunnallisesta koulutuksesta. Lisäksi marata alaa on perusteltua tarkastella laajemmassa Itä ja Kaakkois Suomen kontekstissa. Tarkasteluajanjaksolla kulttuurialan koulutus lakkaa kokonaan vuonna 2013 tehtyjen aloituspaikkaleikkausten seurauksena. Opiskelijamäärä vähenee matkailu ja ravitsemisalalla ja kasvaa sosiaali ja terveysalalla. Tekniikan alan koulutusavaukset pohjautuvat Mamkin strategisiin valintoihin ja integroituvat sekä TKI että palvelutoimintaan. Tieto ja viestintätekniikan koulutusuudistus tukee alueen profiloitumista sähköisten aineistojen tallentamisen ja digitaalisen tiedon hallinnan keskittymänä. Kuituteknologiaan ja puumateriaaliin erikoistuva prosessi ja materiaalitekniikan koulutus vastaa Kaakkois Suomen metsäsektorin kehittämistarpeisiin. Vastaavia koulutuksia ei tarjota kansallisesti. 3.4.2 Koulutusvastuu Ammattikorkeakoulututkinnot ja tutkintonimikkeet, joihin haetaan koulutusvastuuta ovat: Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (AMK) Koulutukseen hakeudutaan valtakunnallisesti. OKM:n esityksen mukaisesti humanistisen alan aloituspaikkoja lisättiin vuonna 2013 (+10). Koulutuksen laatu on tunnustettu vuonna 2010 KKA:n myöntämällä laatuyksikköstatuksella. Mikkeli on ainoa kaupunki, jossa nuorisoalan ammatillista koulutusta on tarjolla toiselta asteelta YAMK tutkintoon saakka. Koulutus integroituu kestävän hyvinvoinnin painoalaan keskittyen erityisesti nuorten osallisuuden, syrjäytymisen ehkäisyn ja aktiivisen kansalaisuuden tematiikkaan. Koulutuksen yhteydessä toimii nuorisoalan tutkimus ja kehittämiskeskus Juvenia. Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (AMK) Liiketalous Liiketalouden koulutus on arvioitu valtakunnan tuloksellisimmaksi (OKM, palaute 5.10.2011). Tradenomikoulutus vastaa Etelä Savon maakunnan kasvavaan palvelusektorin asiantuntijoiden tarpeeseen. Alue on pkyritysvaltainen ja yrityskentässä on meneillään mittava sukupolvenvaihdosprosessi, mikä lisää koulutustarvetta. Selvitysten mukaan alueella tarvi

taan entistä enemmän erityisesti taloushallinnon osaajia. OKM:n esityksen mukaisesti liiketalouden aloituspaikkoja on lisätty vuonna 2013 (+10). Koulutus täydentää sähköisen arkistoinnin ja digipalveluiden painoalaa tuomalla siihen palveluiden tuotteistamisen osaamista. Bachelor of Business Administration Liiketalouden englanninkielisen Business management koulutuksen opiskelijoista suurin osa on Venäjältä. Koulutuksen hakijamäärä ja vetovoima ovat erinomaiset. Mikkelin ammattikorkeakoulun auditoinnissa todettiin, että ulkoiset sidosryhmät osallistuvat aktiivisesti koulutuksen toteutukseen ja kehittämiseen (KKA 1:2013). Työelämäyhteistyö parantaa alueen yritysten ja elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kansainvälistymistä. Tietojenkäsittely Tietojenkäsittelyn koulutus profiloidaan ja uudistetaan Mamkin oman strategian ja alueen tarpeiden mukaisesti sähköiseen tiedonhallinnan ja sähköisten palvelujen toteuttamiseen (ks. 3.1. ja 3.4.1). Koulutuksessa keskitytään ohjelmointitaitoon sekä erilaisten tietosisältöjen hallintaan. Tekniikan alan ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (AMK) Energia ja ympäristötekniikka Energia ja ympäristöteknologia on yksi Etelä Savon maakunnan painopistealueista, jolla uskotaan olevan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ympäristöteknologian vahvuutena on alueen yrityksiä palveleva ympäristön mittaus ja monitorointiosaamiseen perustuva TK ja palvelutoiminta (0,5 MEUR 2013). Kunnallisten terveystarkastajien kouluttajana Mamkilla on valtakunnallinen rooli. Talotekniikan koulutus on erikoistunut kiinteistöjen energia ja LVI tekniikan osaamiseen ainoana Itä Suomessa. Osaamisella on merkittävä rooli kiinteistöjen energiatehokkuuden kehittämisessä myös valtakunnallisesti. Pitkäaikainen kaksoistutkintoyhteistyö Pietarin alueen yliopistojen kanssa tuottaa kiinteistöalan osaajia erityisesti Venäjän markkinoilla toimiville yrityksille. Bachelor of Engineering, Environmental Engineering Insinööritieteitä ja ympäristötalouden osaamista yhdistävä englanninkielinen koulutus edistää alueen yritysten kansainvälistymistä ja ympäristöteknologian tuotteiden ja osaamisen vientiä. Kaksoistutkintoyhteistyötä kehitetään venäläisten ja eurooppalaisten korkeakoulujen kanssa. Sähkö ja automaatiotekniikka Sähköalan ammattilaisista on valtakunnallisesti pulaa, eikä esimerkiksi Kyamk tai Saimaan ammattikorkeakoulu tarjoa sähkötekniikan koulutusta. Lisäksi hajautettu energiantuotanto on linjattu maakunnan kehittämisohjelmiin, joiden toteuttamisessa Mamkilla on alan kehittämistyössä keskeinen, alan yrityksiä tukeva rooli. Prosessi ja materiaalitekniikka Materiaalitekniikan koulutus on luonteeltaan valtakunnallista. Koulutuksessa painottuvat perusmateriaalien lisäksi komposiitti, bio, puu ja kuitumateriaalit. Materiaalitekniikalla on keskeinen asema sekä maakunnan että Mikkelin ja Savonlinnan kaupunkien elinkeinostrategioissa. Mamk laajentaa koulutusvastuuta prosessitekniikkaan. Koulutuksen toteuttamisessa hyödynnetään Savonlinnassa toimivaa 20 asiantuntijan Kuitulaboratoriota, joka mahdollistaa erikoistumisen kuidun valmistus ja käsittelyprosesseihin.

Tieto ja viestintätekniikka Bachelor of Engineering, Information Techology Koulutusta suunnataan erityisesti tietoturvallisten sähköisten palvelujen alustaratkaisuihin ja niiden hallintaan. Suurten tietomäärien hallintaan (ml. big data) tarvittavan palvelin ja tietoliikenneympäristön rakentamiseen ja ylläpitoon keskittyvää koulutusta ei ammattikorkeakoulujen koulutuskuvausten perusteella ole tarjolla. Uudistus vahvistaa sähköisen arkistoinnin osaamisprofiilia. Koulutuksen kielivalinta mahdollistaa kansainvälisen yhteistyön opetus ja tutkimushenkilöstön kanssa. Luonnonvara alan ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (AMK) Metsäelinkeino on Etelä Savon maakunnassa keskeinen, minkä lisäksi metsätalousinsinöörien koulutus palvelee maakuntaa laajempaa työvoimatarvetta, koska koulutusta ei ole tarjolla muualla Kaakkois Suomen alueella. Valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin. Metsäsektorin TK toiminta on laajaa (0,5 miljoonaa euroa/v.), ja sekä koulutus että TK toiminta on synergistä prosessi ja materiaalitekniikan kanssa. Sosiaali ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (AMK), terveydenhoitaja (AMK), fysioterapeutti (AMK), jalkaterapeutti (AMK), sosionomi (AMK) Sosiaali ja terveysalan työvoimatarve kasvaa voimakkaasti kaikkien ennusteitten mukaan. Palvelurakenteen muutos lisää työelämässä tarvetta erityisesti amk tason tutkinnon suorittaneille. Etelä Savon väestön ikärakenne puolestaan perustelee monialaista ja moniammatillista terveysalan koulutusta. Sisällöllisesti koulutuksessa on tunnistettu tarve panostaa terveyden edistämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen eri ikäryhmissä. Terveydenhoitajat ovat ennaltaehkäisevän työn asiantuntijoita. Sairaanhoitajakoulutuksen erityisenä profiilina on terveysvalmennus, joka kytkeytyy pitkäaikaissairauksiin sekä kliiniseen hoitotyöhön. Fysioterapeuttikoulutus profiloituu ennaltaehkäisevään fysioterapiaan sekä aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutukseen. Myös jalkaterapiakoulutuksessa painottuu kliininen osaaminen ja ennaltaehkäisevä työ. Sosionomikoulutuksessa on huomioitu alueen erityispiirteet, kuten väestön ikääntyminen, palveluiden saatavuuden ongelmat haja asutusalueilla sekä huonoosaisuuden kasautuminen. Matkailu ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (AMK) Matkailu on kasvava työllistäjä Itä Suomessa ja yksi Etelä Savon strategisista kehittämisalueista. Erityinen kasvupotentiaali nähdään venäläisten matkailussa, jossa elämystuotteet ja ravitsemispalvelut ovat tärkeä osa. Matkailun koulutus siirretään Savonlinnasta ravitsemisalan yhteyteen Mikkeliin. Vahva ja uudistuva matkailu ja ravitsemisalan koulutus palvelee osaavan työvoiman tarvetta myös Kymenlaakson alueella. Kaksoistutkintoyhteistyö on laajaa. 3.4.3 Muu koulutustehtävä Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, yhteisöpedagogi (ylempi AMK) YAMK tutkinnolla on keskeinen merkitys nuorisoalan sekä kansalais ja järjestötoiminnan koulutustason nostamisessa, koska nuorisoalalla ei ole vakiintunutta yliopistollista koulutusta. Master tason koulutus edistää

myös toimialan kansainvälistymistä. Nuorisoalan tutkimustoiminta on tasokasta ja laajaa, ja se saa rahoitusta mm. Suomen Akatemialta. Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, tradenomi (ylempi AMK) Liiketalous Etelä Savo on pk yritysvaltainen. Maakunnassa parhaillaan käynnissä oleva laaja yritysten johdon ja omistuksen sukupolvenvaihdos lisää koulutuskysyntää. Tutkinnossa painottuu Mamkin strategian mukaisesti sähköinen liiketoiminta ja digitaalisuus. Tietojenkäsittely Mamkissa on kehitetty pitkään sähköisen aineiston pitkäaikaista säilytystä, hallintaa ja uudelleenkäyttöä. Toiminnan kehittäminen palveluja digitalisoimalla vaatii palveluprosessien tunnistamista sekä tietotekniikan mahdollisuuksien hyödyntämistä. Olemassa olevan tiedon uudelleenkäyttö on keskeistä toiminnan tehostamisessa. Tietojen säilytykseen ja käyttöön voi myös liittyä erilaisia rajoituksia mm. säilytysaikojen ja hävittämisen osalta niin julkishallinnossa kuin muissakin organisaatiossa. Vastaavan kaltaista sähköisen arkistoinnin ja asioinnin YAMK koulutusta ei ole tarjolla muissa ammattikorkeakouluissa. Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, insinööri (ylempi AMK) Energia ja ympäristötekniikan osaaminen painottuu yritysten kilpailukykytekijänä. Cleantech on nopeasti kasvava teollisuuden ja palveluiden alue, jonka investoinnit myös Etelä Savossa ovat kasvussa. Vastaavaa energia ja ympäristöteknologiaan painottuvaa koulutusta ei ole tarjolla muissa ammattikorkeakouluissa. Luonnonvara alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, metsätalousinsinööri (ylempi AMK) Koulutuksen merkitys korostuu tilanteessa, jossa koko metsäsektori on voimakkaassa murroksessa. Aikaisemmin säädelty metsäneuvonnan palvelutoiminta on avattu kilpailulle. Metsäalan vahva koulutus ja TK toiminta on perusteltua maakunnassa, jossa metsäsektorin merkitys niin työllistäjänä kuin tulonmuodostuksessa on muuta maata suurempi. Metsätalouden liiketoiminnan kehittämisen YAMK tutkintoa ei ole tarjolla muissa ammattikorkeakouluissa. Sosiaali ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, sairaanhoitaja (ylempi AMK), terveydenhoitaja (ylempi AMK), fysioterapeutti (ylempi AMK), jalkaterapeutti (ylempi AMK), sosionomi (ylempi AMK) Sosiaali ja terveysalan asiantuntijakoulutuksen tarvetta lisäävät alan työvoiman nopea eläköityminen, väestön ikääntyminen ja kansansairaudet. Sosiaali ja terveydenhuollon rakenneuudistus, samoin kuin terveyden edistämisen ja työhyvinvoinnin haasteet, lisää nimenomaan kehittämis ja johtamisosaamisen tarvetta. Matkailu ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, restonomi (ylempi AMK) Etelä Savon kehityksen kannalta laadukkaiden elintarvikkeiden, ruokapalveluiden ja elämyksellisten matkailutuotteiden painoarvo on merkittävä.

Matkailussa erityisesti venäläisten asiakkaiden määrä lisääntyy ja vaatimustaso kasvaa, mikä lisää matkailu ja ravitsemisalan johtamisen ja kehittämisen asiantuntijoiden tarvetta. Kaakkois Suomessa ei ole muuta vastaavaa restonomi YAMK koulutusta. 3.4.4. Muu koulutus Mamk vahvistaa edelleen avoimen ammattikorkeakoulun toimintaa, erikoistumiskoulutusta (arkistointiin ja tiedon pitkäaikaissäilytykseen keskittyvä erikoistumiskoulutus), tilauskoulutusta sekä tutkinnon osien tarjontaa täydennyskoulutuksena työssä oleville. Elinikäiseen oppimiseen profiloituneena Mamk keskittyy erityisesti opintojen nivelvaiheisiin, työelämän muutostilanteisiin sekä yksilöllisten urapolkujen tukemiseen. Avoimen ammattikorkeakoulun koulutuksina ja erillisopintoina tarjotaan tutkinnon sisältämiä moduuleita, joita kehitettäessä huomioidaan myös kansainväliset asiakkaat ja maahanmuuttajat. Koulutusvientiä vahvistetaan Venäjälle, erityisesti Pietarin alueelle, yhteistyössä Kyamkin kanssa. Haettaviin koulutusvastuisiin liittyen voidaan tarjota kaksoistutkintokoulutusta. 3.5. Tutkimus ja kehitystyö sekä muu toiminta 3.5.1. TK toiminnan laajuus Vuonna 2012 TK työn menot olivat yhteensä 7 463 000, josta ulkopuolista t&k toiminnan rahoitusta oli 6 343 000. TKI toimintaan osallistui 151 henkilöä, mikä henkilötyövuosina on yhteensä 78. Käynnissä olevien hankkeiden määrä vuositasolla oli n. 50. TKI toiminnan infrastruktuuri on kuvattu erikseen hakemuksen kohdassa 6. Vuonna 2014 käynnissä olevien hankkeiden määrä vuositasolla laskee nykyisestä johtuen rakennerahastokauden päättymisestä. Tämä heijastuu määräaikaisen TKI henkilöstön tarpeeseen. Keskeisenä muutoksena voidaan todeta se, että painoaloja on vähennetty. TKI toimintaa toteutetaan nyt aiemman neljän sijasta kolmella painoalalla: kestävä hyvinvointi, materiaalit ja ympäristöturvallisuus sekä sähköinen arkistointi ja digipalvelut. Painoalojen kärkiä on terävöitetty toiminnan (alue)vaikuttavuuden lisäämiseksi. Mamkin laatujärjestelmän auditoinnin (KKA 2013) mukaan TKI toiminnan laadunhallinnan menettelytavat edistävät kehittämistä ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Vuosina 2014 2018 painoalojen rakenteita kehitetään ja vahvistetaan edelleen. Tavoitteena on toiminnan laadun ja vaikuttavuuden kasvattaminen sekä kansallisen ja kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen saaminen. 3.5.2. TK toiminnan suhde koulutustoimintaan ja alueeseen Mikkelin ammattikorkeakoulu profiloituu vahvana tutkimus ja kehittämistoimijana. TKI toiminnan tarkoituksena on lisätä toimintaympäristössään uudistumisen, kasvun ja yrittäjyyden edellytyksiä. Perustana on osaaminen ja tunnistettu kehittämistarve. Painoalat ja niiden kärjet ovat: Kestävä hyvinvointi Terveyden edistäminen ja hyvä työelämä Osallisuus, syrjäytymisen ehkäisy ja aktiivinen kansalaisuus Sähköiset hyvinvointipalvelut ja ruokapalvelut sekä elintarviketurvallisuus Materiaalit ja ympäristöturvallisuus Älykkäät materiaali ja energiaratkaisut Ympäristöturvallisuus Metsätalous ja kuituteknologia Sähköinen arkistointi ja digipalvelut Käyttäjälähtöinen sähköisten palvelujen mallintaminen

Digitaalisten palvelujen tuotteistaminen Sähköisen tiedonhallinnan ja arkistoinnin kehittäminen Painoalat tukevat keskeisiä alueellisia strategioita ja toimintaohjelmia (mm. Etelä Savon maakuntaohjelma, Innovaatiostrategia, Mikkelin kaupungin strategia, Savonlinnan seutustrategia). Kaikki koulutusalat kiinnittyvät johonkin kolmesta painoalasta laajan innovaatioita tuottavan osaamispohjan varmistamiseksi sekä opetuksen ja TKItoiminnan integraation varmistamiseksi. Vuonna 2012 TK opintopisteiden määrä oli 7 op/läsnä oleva opiskelija. Opetussuunnitelmien uudistamisen yhteydessä koulutusohjelmat kuvaavat TK toiminnan ja opetuksen integraatioon tähtäävät menettelytavat. Integraatiota arvioidaan OPSkatselmuksissa. Yksittäisen projektin osalta Mamkin hanketoiminnan työväline HanSa edellyttää TKI toiminnan ja opetuksen integraation huomioimista jokaisen hankkeen valmisteluvaiheessa. HanSaan tulee kuvata opinnollistamissuunnitelma sekä tavoiteindikaattorina projektissa syntyvät TKopintopisteet. Myös hankkeiden valmistelulupapäätöksissä arvioidaan hankeaihioita opinnollistamisen näkökulmasta. Jokaisen painoalan kehittämistiimiin kuuluu kaksi opiskelijajäsentä. Opettajat osallistuvat tutkimus ja kehitystoimintaan asiantuntijoina ja projektipäällikköinä. He vastaavat opiskelijoiden ohjauksesta projekteissa. Opiskelijat osallistuvat valtaosaan TK projekteista ja ovat aktiivisia myös aluelähtöisessä innovaatio ja opiskelijaprojektitoiminnassa. Yhteistyössä Kyamkin kanssa pyritään lisäämään kilpaillun hankerahoituksen (Tekes, EU) saamista. Hankeyhteistyöllä Mikkelin yliopistokeskuksen kanssa tavoitellaan suurempaa vaikuttavuutta mm. innovaatiotoiminnan edistämisessä ja koulutusviennissä. Muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen (mm. Itä Suomen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto) kanssa tehtävä yhteistyö tähtää alakohtaiseen vaikuttavuuteen ja osaamisen lisäämiseen. Kuitulaboratorion kehittämisessä on tiiviisti mukana Savonlinnan kaupunki ja alueen teollisuus. Lappeenrannan teknillisen yliopiston Mikkelissä sijaitsevan materiaalitekniikan laboratorion (ASTRaL) kanssa tehtävä yhteistyö vahvistaa prosessi ja materiaalitekniikan tutkimus ja kehittämistoimintaa. TKI toimintaa tukevan infrastruktuurin ympärille syntynyt yhteistyö on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdassa 6. Mamk on monin eri tavoin mukana maakunnan kehittämisverkostoissa toimien samalla yhteistyössä keskeisten aluekehitysviranomaisten ja kehitysyhtiöiden kanssa. Mamk on aktiivinen toimija alueellisissa ympäristöturvallisuuden, metsäenergiaketjun ja digitaalisuuden ympärille rakentuneissa klustereissa. Vahva alueellinen yhteistyö tutkimus ja kehittämistoiminnassa varmistaa osaamisen siirron ammattikorkeakoulun ja alueen välillä. Koulutuksen työelämäyhteistyö tukee osaamisen jalkautumista alueelle. Kehittämistyön tuloksia esitellään laajasti mm. konferensseissa ja julkaisuissa. Henkilöstön tuottamien julkaisujen määrä vuonna 2012 oli 226. Kansalliset verkostot lisäävät osaamisen vaihtoa ja osaltaan mahdollistavat yhteistyön asiantuntijoiden välillä. Vahvat kansainväliset verkostot ovat edellytys kilpaillun EU rahan saamiseksi. Mamk on ollut ja on mukana kansainvälisissä verkostohankkeissa, kuten The EDUPROF Developing indicators of applied research (2009 2011) ja U Map A university profiling tool (2012 ), joihin osallistuminen tuottaa mm. arviointi, vertailu ja asemointitietoa korkeakoulukentällä.

Henkilöstön TK osaamisen vahvistamiseksi järjestetään vuosittain kaikille avoin projektikoulutuskokonaisuus, jossa käsitellään hanketoiminnan perusteita, rahoituslähteitä, hankesuunnitelman laatimista, arviointia ja laadunhallintaa. TK toimintaa toteutetaan ammattikorkeakoulun kaikissa toimipisteissä. Jokaisella koulutuksen laitoksella on TK henkilöstöä sekä TKtyötä tekeviä lehtoreita. 3.5.3. Muu työelämäyhteistyö ja alueellinen toiminta 8 Laatujärjestelmän auditoinnin mukaan Mamk on keskeinen kehittäjä toimintaympäristössään. Mamk ohjaa toimintaansa alueellisten strategioiden mukaan ja vastaa koulutus, TKI ja palvelutoiminnalla alueen kehityshaasteisiin. Mamk tunnetaan laadukkaana ja houkuttelevana opiskeluympäristönä. Sen hanke ja palvelutoiminta on laajaa. Sidosryhmäyhteistyö on vuorovaikutteista ja avointa. (Mikkelin ammattikorkeakoulun auditointi 2013, KKA 1:2013) Mamk on tulospalkittu tutkimus ja kehitystyöstä ja aluevaikuttavuudesta sekä työelämäyhteistyöstä. Yksi Mamkin strategiauudistuksen (kevät 2013) lähtökohdista oli vahvistaa ammattikorkeakoulun roolia alueellisen kehittämisen veturina. Ammattikorkeakoulu on kiinteästi mukana maakunnallisten ja alueellisten strategioiden ja ohjelmien valmistelussa, joista tällä hetkellä keskeisin on Etelä Savon maakuntaohjelman valmistelutyö. Mamkin edustajilla on rooli myös erilaisissa asiantuntijafoorumeissa ja neuvottelukunnissa, kuten ELY keskuksen neuvottelukunnassa. Alueellista yritysyhteistyötä ja innovaatiotoimintaa vahvistaen Mamkissa toimii innovaatiovastaava ja yritysasiamies. Yrittäjyys on toimintoja läpileikkaava valinta vuoteen 2017 ulottuvassa strategiassa. Merkittävä osa aluekehitystehtävää on maksullinen palvelutoiminta, jonka rungon muodostavat ravintola ja hyvinvointipalvelut, laboratoriopalvelut sekä täydennyskoulutus ja asiantuntijapalvelut. Tulevaisuuden palvelutuotannossa Mamkissa korostuvat digitaalisuus ja asiakaslähtöisyys. Palveluja tuotetaan tarvelähtöisesti yhteistyössä korkeakoulun henkilöstön ja opiskelijoiden sekä alueen muiden toimijoiden kanssa. Opiskelijoiden harjoittelun järjestäminen perustuu harjoitteluohjeeseen ja sopimuksiin. Opiskelijavastaavat (OVAT) ovat opiskelijoiden tukihenkilöitä harjoitteluun liittyvissä asioissa (ks. myös kohta 7). Harjoittelu suoritetaan hankkeissa tai siihen liitetään työnantajaa palvelevaa tutkimus ja kehitystyötä. Kohdassa 3.2. esitetyt työelämäkumppanit edustavat keskeisiä harjoittelupaikkoja ammattikorkeakoulun toimipaikkakunnilla.

4. Ylläpitäjän taloutta koskevat tiedot 9 Ylläpitäjällä Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:llä ei ole muuta toimintaa kuin ammattikorkeakoulutoiminta. Mamkin taloudellisena riskinä tulevaisuudessa nähdään yksikköhintatulorahoituksen laskeva taso siirtymäkaudella vuosina 2014 2016. Lisäksi Itä Suomeen kanavoituvan EU:n rakennerahoituksen supistuminen kolmanneksella sekä kiristyvä kilpailu suorista EU rahoituksista muodostaa riskin ulkopuolisen TKI toiminnan rahoituksen kerryttämiselle. Tuloksen odotetaan kuitenkin muodostuvan voitolliseksi vuonna 2014 ja nollatasoiseksi tai lievästi tappiolliseksi vuosina 2015 ja 2016. Tämän jälkeen tuloksen oletetaan paranevan merkittävästi. Lisäriskin muodostaa epävarmuus ministeriön strategisesta hankerahoituksesta yhdentymiselle Kyamkin kanssa. Mikäli tuen taso oleellisesti laskee, se tulee johtamaan tappiollisiin tuloksiin vuosina 2015 2016, koska rakenteellisen kehittämisen kuluja kuitenkin toteutuu. On myös mahdollista, että Mamkin etumatka muihin ammattikorkeakouluihin nähden uuden rahoitusmallin tulosmittareilla mitattuna supistuu vuoteen 2017 mennessä muiden parantaessa toimintaansa suhteellisesti enemmän. Mamkissa tuleva kehitys on kuitenkin ennakoitu ajoissa mm. toimintaa ja kustannusrakennetta sopeuttamalla. Sisäisen valvonnan järjestämisestä on päätetty Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 7.1.2013. Mamkin hallinnon ja talouden valvonta on järjestetty niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Sisäisellä valvonnalla varmistetaan toimintojen tarkoituksenmukaisuus, tuloksellisuus ja lainmukaisuus sekä ennaltaehkäistään väärinkäytöksiä. Sisäinen valvonta on myös johtamisen apuväline. Sen järjestämisestä vastaa Mamk Oy:n hallitus. Sisäinen tarkastus toimii toimitusjohtajan alaisuudessa. Ylläpitäjäosakeyhtiön taloudelliset riippuvuudet osakkeenomistajasta Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:stä muodostuvat ostettavista tukipalveluista, joita tällä hetkellä ovat tietohallintopalvelut ja kirjastopalvelut. Lisäksi vuoden 2014 alusta siirretään opiskelijapalvelut sekä markkinointi ja viestintäpalvelut emoyhtiössä tuotettaviksi. Vuonna 2013 ostettavien palvelujen määrä on lähes 2 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa. Toimitilat vuokraava Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymä ei ole Mikkelin ammattikorkeakoulun ylläpitäjän Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n osakkeenomistajataho. 5. Haetun ammattikorkeakoulun taloudelliset edellytykset 10 Omavaraisuusaste vuonna 2012 oli 64 %, mitä on pidettävä erinomaisena. Omavaraisuus paranee edelleen vuosina 2013 ja 2014. Siirtymäkauden jälkeen vuodesta 2017 alkaen omavaraisuus paranee tasolle 79 %. Vieraan pääoman takaisinmaksuaika tunnusluku on nolla, koska Mamkilla ei ole korollista vierasta pääomaa tarkastelukaudella 2012 2018. Quick ratio vuonna 2012 oli 2,8, mitä on pidettävä erinomaisena. Quick ratio paranee hieman vuonna 2013, mutta heikkenee tilapäisesti vuosina 2014 2016. Siirtymäkauden jälkeen vuodesta 2017 alkaen Quick ratio paranee ja nousee tasolle 3,8 vuonna 2018. Kassan riittävyys on tunnusluvulla laskettuna noin 1 pv jatkuvasti. Tunnusluvun arvo on alhainen, koska Mamkin likvidit rahavarat sijoitetaan muihin lyhytaikaisiin saamisiin, joita ei lasketa tähän tunnuslukuun mukaan. Näiden lyhytaikaisten lainasaamisten taso nousee tarkastelujaksolla tasolta 6 miljoonaa euroa noin 10 miljoonan euron tasolle. Vuosittainen lainansaamisten muutos on esitetty rahoituslaskelmassa kohdassa lainojen nostot. Nettotulosprosentti vuonna 2012 oli 4,6 %, mitä on pidettävä hyvänä. Nettotulosprosentti heikkenee vuosina 2013 2016. Vuodesta 2017 alkaen nettotulosprosentti paranee noin tasolle 6 %. Oman pääoman tuottoprosentti vuonna 2012 oli 25 %, mitä on pidettävä erinomaisena. Oman pääoman tuottoprosentti heikkenee vuosina 2013 2016, jonka jälkeen se palaa takaisin erinomaiselle tasolle. Sijoitetun pääoman tuottoprosentti vuonna 2012 oli erinomainen, noin 25 %. Myös sijoitetun pääoman tuottoprosentti heikkenee vuosina 2013 2016, jonka jälkeen se palaa takaisin erinomaiselle tasolle. Edellä kuvattujen tunnuslukujen muutoksiin sekä tuloslaskelmaan vaikuttaa merkittävimmin yksikköhintarahoituksen vuotuinen vaihtelu ja siirtymäkauden 3 %:n leikkuri. Mamkin tase vahvistuu tarkastelujaksolla merkittävästi johtuen kokonaisuutena hyvästä tuloskehityksestä. Vuosittainen investointien määrä voidaan pitää vähintään miljoonan euron tasoisena. Likvidit varat lisääntyvät silti oleellisesti, samoin oma pääoma. Mamk ei tarvitse pitkäaikaista vierasta pääomaa tarkastelujaksolla. Edellä kuvattu taloudellisten tunnuslukujen vaihtelu ei muodosta Mamkille taloudellista riskiä. Väliaikaisesti alentuneellakin tasolla tunnusluvut ovat riittävän hyvät turvaamaan toiminnan luotettavan jatkuvuuden. Vuodesta 2017 alkaen Mamkin taloudellinen tilanne paranee, jonka seurauksena toimintaa voidaan edelleen kehittää voimakkaasti.

6. Ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut 11 Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy toimii kahdella paikkakunnalla: Mikkelissä ja Savonlinnassa. Kaikki toimitilat ovat vuokratiloja, yhteensä 41 300 m2, josta Mikkelissä 32 100 m2 ja Savonlinnassa 9 200 m2. Vuokratiloista on maksettu vuokraa yhteensä 3 888 858 euroa/vuosi vuonna 2012. Tiloista 95 % on vuokrattu Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymältä. Toiminta on keskitetty Mikkelissä Kasarmin kampukselle, jolla on kolme opiskelijan kannalta merkittävää rakennuskokonaisuutta, ja Savonlinnassa Savonniemen kampukselle, jolla on kaksi rakennusta. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy hoitaa vuokrattujen tilojen ylläpidon ja vastaa tavanomaisista tilojen käyttökustannuksista. Vuokrasopimus on tehty 1.1.2009 alkaen, ja se on jatkunut 1.1.2010 lähtien toistaiseksi voimassa olevana vuokrasopimuksena. Kaikista vuokrasopimukseen tehtävistä muutoksista osapuolet sopivat erikseen. Sopimukseen sovelletaan liikehuoneistojen vuokrauksesta annettua lakia. Vuokranantajan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän jäsenkunnat ovat Mikkelin kaupunki (72,3 %) ja Savonlinnan kaupunki (27,7 %) sekä Pieksämäen kaupunki. Jäsenkunnat ovat omistajina Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n emoyhtiössä Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:ssä yhteensä 50 % omistusosuudella: Mikkelin kaupunki 35,8 %, Savonlinnan kaupunki 13,7 % ja Pieksämäen kaupunki 0,5 %. Muilta tahoilta vuokrattuja tiloja on 5 % eli 2 000 m2, josta Mikkelissä 700 m2 ja Savonlinnassa 1 300 m2. Mikkelissä on vuokrattu 350 m2 autotekniikan laboratoriotilaa yhteiskäyttöperiaatteella Etelä Savon Koulutus Oy:ltä. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja irtisanomisaika on 6 kk. Lisäksi Mikkelissä on vuokrattu Mikkelin kaupungilta yhteensä 350 m2 mm. luokkatiloja. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja sen irtisanomisaika on 3 kk. Savonlinnassa on vuokrattu 1 300 m2 laboratorio ja tutkimustiloja Savonlinnan Yritystilat Oy:ltä. Vuokran määrä on 210 000 euroa/vuosi vuonna 2012. Vuokrasopimus on voimassa 30.9.2015 asti, ja se jatkuu ilman irtisanomista toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena 1 vuoden irtisanomisajalla. Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy vuokraa vuokratilojaan eteenpäin Mikkelissä Kasarmin kampuksella Mikpolirakennuksesta eri yrityksille yhteensä 1 600 m2, tytäryhtiö Mikpolis Oy:lle 800 m2 toiminnassa tarvittavia tiloja yhteiskäyttöperiaatteella, tytäryhtiö Disec Oy:lle toiminnassa tarvittavia tiloja 55 m2 ja yhteiskäyttöperiaatteella konesalipalvelutiloja sekä emoyhtiö Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:lle emoyhtiössä tuotettavien tukipalveluiden tarvitsemat tilat Mikkelissä ja Savonlinnassa. Edelleen vuokrattavat tilat vuokrataan käsittäen tavanomaiset tilojen ylläpitopalvelut. Vuokranantaja toteuttaa ja rahoittaa vuokrattavissa tiloissa Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n kanssa erikseen sovittavat uudisrakennus, muutos ja peruskorjaustyöt. Lisäksi erillisessä vastuunjakotaulukossa on lueteltu vuokrasopimukseen liittyvät rajaukset ja vastuut siten, että tilojen käyttökustannuksista ja tuloslaskelmaan kirjattavista korjaustöistä vastaa Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy. Mikkelin Ammattikorkeakouluyhtymältä vuokrattuja toimitiloja koskevat vuotuiset peruskorjaustyöt ovat vuokranantajalle noin 1 000 000 euroa/vuosi, mikä ei ole vaikuttanut vuotuista vuokratasoa nostavasti. Suunnitellut koulutusohjelmamuutokset eivät kokonaisuudessaan nosta Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n toiminnassa tarvittavien tilojen määrää. Vuoden 2012 loppuun mennessä päätetyiltä, lakkaavilta koulutusohjelmilta vapautuvat tilat mahdollistavat tilankäytön tehostamista ja selkeyttämistä edelleen sekä Mikkelin että Savonlinnan kampusalueella. Vuosittaisiin tehostamisinvestointeihin suunnitellaan tarvittavan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän toteuttamia muutostöitä noin 500 000 euroa/vuosi (alv 0 %), jolla on toimitilavuokriin arviolta 25 000 euron korotusvaikutus/vuosi vuodesta 2014 alkaen. Savonlinnassa Savonlinnan Yritystilat Oy:ltä vuokrattuihin 1 300 m2:n laboratorio ja tutkimustiloihin suunnitellaan noin 500 m2:n laajennusinvestointia uuden prosessi insinöörikoulutuksen ja tiloissa harjoitettavan TKI toiminnan tarpeisiin. Investointi mahdollistaa toimijoiden tarkoituksenmukaisen yhteistyön. Laajennusinvestointiin suunnitellaan tarvittavan Savonlinnan Yritystilat Oy:n toteuttamia investointeja noin 900 000 euroa/vuosi (alv 0 %), jolla on suunniteltu olevan kokonaisuutena määriteltäviin toimitilavuokriin 11 000 euron korotusvaikutus/v vuodesta 2015 alkaen. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän toteuttama Miljöörakentaminen ja opastus investointihanke Mikkelissä Kasarmin kampusalueella ja Savonlinnassa kampusalueella jatkuu tehdyn suunnitelman mukaisesti alue kerrallaan. Jo valmistuneiden, rakennuskokonaisuutta lähinnä olevien alueiden jälkeen on suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2014 noin 400 000 euron (alv 0 %) investoinnit ja vuonna 2015 250 000 euron (alv 0 %) investoinnit. Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän toteuttamilla investoinneilla on toimitilavuokriin arviolta 20 000 euron korotusvaikutus/v vuodesta 2014 alkaen ja tämän lisäksi arviolta 13 000 euron korotusvaikutus/v vuodesta 2015 alkaen.

Uudenlaisen avoimen oppimisympäristön luominen Mikkelissä Kasarmin kampuksella on suunniteltu toteutettavaksi Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymältä vuokrattaviin lisätiloihin, jotka sijaitsevat kampusalueella olevassa rakennuksessa. Suunnitelluissa oppimisympäristön toimitiloissa arvioidaan tarvittavan Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymän toteuttamia muutostöitä noin 200 000 euroa/vuosi (alv 0 %), jolla on toimitilavuokriin arviolta 10 000 euron korotusvaikutus/vuosi vuodesta 2014 alkaen. Tilojen esteettömyys on huomioitu luiskilla, invaovilla, kerros ja porrashisseillä. Lisäksi liikuntarajoitteisille on invapaikoitus. Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla esteettömyys opiskelu ja tukipalvelutiloihin pääsemiseksi on olemassa. Mikkeliin Kasarmin kampukselle on suunnitteilla opiskelijoiden viihtyvyyteen ja hyvinvointiin tähtäävä, liikunnallisia harrastusmahdollisuuksia tarjoava sekä oppimisympäristömahdollisuuksia täydentävä investointihankekokonaisuus Mikkelin ammattikorkeakouluyhtymältä vuokrattaviin lisätiloihin vuosina 2015 2016. Mikkelin ammattikorkeakoulun alla kuvattuja keskeisimpiä opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuureja ylläpitää Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy. Tilat ovat ensisijaisesti korkeakoulun omassa käytössä. Lisäksi alueen yrityksille ja julkisille toimijoille tuotetaan tiloissa maksullista palvelutoimintaa (mm. mittaus, testaus, analysointi ja tuotekehityspalveluita). Infrastruktuuria arvioidaan ja uudistetaan tarvelähtöisesti koulutustehtävään ja kehittämistoimintaan peilaten, ja sitä rahoitetaan EU:n hankerahoituksella, palvelutoiminnan tuotoilla sekä yksikköhintatulolla. Kestävä hyvinvointi painoalan tutkimusinfrastruktuuriin kuuluvat nuorisoalan tutkimus ja kehittämiskeskus Juvenia, aistinvarainen laboratorio sekä ympäristö ja elintarvikelaboratorio. Osa opetuksen infrastruktuuria ovat lisäksi Mikkelin kampuksen opetus ja testiruokapalveluympäristöt sekä Mikkelissä ja Savonlinnassa sijaitseva hyvinvointipalvelukeskus Elixiiri, jonka tiloja käyttävät myös mm. Etelä Savon ja Itä Savon sairaanhoitopiirit, Mikkelin kaupunki ja Seutusote sekä Etelä Savon ammattiopisto Esedu. Materiaalit ja ympäristöturvallisuus painoalan keskeinen tutkimusinfrastruktuuri rakentuu tekniikan laboratorioiden ympärille. Savonlinnassa sijaitseva Kuitulaboratorio on Mamkin merkittävimpiä tutkimusinfrastruktuureja sekä TKI toiminnan että maksullisen palvelutoiminnan volyymilla mitattuna. Kuitulaboratoriota kehitetään yhteistyössä Savonlinnan kaupungin ja alueen teollisuuden kanssa ja uudistetaan pääasiassa hankerahoituksen avulla. Tuoreinta, vuonna 2014 toteutettavaa laajennushanketta ja laboratorion varustamista rahoittavat Etelä Savon maakuntaliitto (EAKR), Savonlinnan yrityspalvelut Oy ja alueen yritykset. Kuitulaboratorion tiloja käyttää Mamkin lisäksi Wetend Technologies Oy ja Aquaflow Oy. Muut tekniikan laboratoriot (materiaalitekniikan, puutekniikan, ympäristötekniikan, sähkötekniikan ja LVI tekniikan laboratoriot) sijaitsevat Mikkelissä ja palvelevat sekä opetusta että tutkimus ja kehittämistoimintaa. Materiaali ja puutekniikan laboratorioita hyödyntää myös Mamkin tytäryhtiö Mikpolis Oy. Sähköinen arkistointi ja digipalvelut painoalan tutkimusta ja kehittämistoimintaa tukee sähköisiä arkistointi ja digitointipalveluja tuottava Darcmedia, jota kehitetään palvelutoiminnan tulojen avulla. Painoalan opetusta ja tutkimusta tukevat myös mediastudio ja siihen liittyvä 3D virtuaaliympäristö. Digitointiympäristö sekä pitkäaikaissäilytyksen tallennusympäristö toimivat ensisijaisesti palvelu ja tutkimuskäytössä. CISCO tietoverkkoihin ja tietoturvaan liittyvä oppimisympäristö ja virtuaalipalvelinympäristö ovat pääasiassa opetuskäytössä. Opetusta palvelee myös CampusIT, joka tarjoa toimeksiantoja opiskelijoiden projektiopinnoiksi, opinnäytetöiksi sekä harjoittelujaksojen suorittamiseksi. Painoalan vahvistuvan toiminnan vuoksi on erityisen tärkeää investoida uudenlaiseen avoimeen sähköisten arkistoinnin ja digipalveluiden infrastruktuuriin siten, että käytettävissä on demo, kokeilu ja esittelyympäristö, joka voidaan aidosti avata ekosysteemin kaikille toimijoille ja ottaa käyttöön myös opetuksessa. Ympäristö tulee rakennettavaksi erillisenä kokonaisuutena Mamkin infran rinnalle. 7. Opiskelijapalveluiden järjestäminen 12 Opiskelijapalvelut järjestetään Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla yhteisesti ja samoin periaattein. Opetustarjontaa ja kielipalveluita kehitetään yhteistyössä Kyamkin kanssa. Kaikki opiskelijoiden palvelut on saatavissa suomeksi ja englanniksi. Kirjasto, tieto ja oppimisteknologiapalvelut tuotetaan emoyhtiön eli Kaakkois Suomen ammattikorkeakoulun toimesta. Tieto ja viestintäteknisiin palveluihin kuuluvat mm. erityisohjelmistot, tietojärjestelmät, tekniset infrastruktuurit ja käyttäjätuki. Mikkelin ja Savonlinnan kampuskirjastot ovat tärkeitä oppimisympäristöjä, joissa opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä on kirjoja, lehtiä ja e aineistoja, työskentelytiloja sekä neuvontaa ja tiedonhankinnan ohjausta. Kirjastojen aineistojen sijainti ja saatavuustiedot löytyvät Kaakkois Suomen ammattikorkeakoulun ja Mikkelin yliopistokeskuksen yhteisestä Mikki tietokannasta. E aineistot on ladattavissa myös kotikoneelta. Kirjasto ja tietopalveluihin perehdytään opintojen alussa kaikissa koulutusohjelmissa. Opinnäytetyön tekijöille on mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa tiedonhaussa. Kirjasto ja oppimisteknologiapalvelut tarjoavat lisäksi verkko opetuksen tukipalveluja ja vastaavat verkko opetuksen työkalujen sekä Moodle

opetusympäristön ja Adobe Connect virtuaaliluokkajärjestelmän kehittämisestä ja käyttökoulutuksesta. Opetustarjonta julkaistaan lukujärjestysten lisäksi SoleOPS järjestelmässä. Verkko opetustarjonta sekä AC ja videoneuvotteluyhteydet mahdollistavat eri paikkakuntien opetustarjonnan hyödyntämisen. Opiskelijoilla onkin lisääntyvästi mahdollisuuksia suorittaa opintoja ristiin kahden korkeakoulun välillä. Mamkin Opiskelijapalvelut muodostaa kokonaisuuden, joka hoitaa koko ammattikorkeakoulua koskevat opiskelijahakuun, opintotukeen ja opiskelijatilastointiin liittyvät tehtävät. Opiskelijapalvelupäällikön johdolla palveluita tuottavat kaksi suunnittelijaa, yhteishakukoordinaattori, opintotukineuvoja, kv opintoasiainvastaava ja viisi opintosihteeriä. Kummallakin kampuksella on oma opintotoimisto, jossa hoidetaan opiskelijoiden päivittäiset opintoasiainhallintoon liittyvät asiat, kuten opiskelutodistukset, opintosuoritusrekisteriotteet ja ilmoittautumiset opintojaksoille. Opintojen alussa on ammattikorkeakouluopintoihin perehdyttävä opintojakso, jonka suunnittelusta, opintoohjauksen koordinoinnista, opiskelijatutor toiminnasta sekä henkilökohtaisesta ohjauksesta ja yleisestä tiedottamisesta vastaavat opetushenkilöstöön kuuluvat opiskelijavastaavat (OVA). Kielipalvelut järjestää Mamkin kieltenopetuksen yhteistyössä laitoksien ja koulutusohjelmien kanssa. Kieltenopetus keskittyy työelämässä tarvittaviin kieli, viestintä ja vuorovaikutustaitoihin, jotka tukevat opiskelijoiden ammatillista kehitystä. Ulkomailla tapahtuvasta vaihto opiskelusta ja työharjoittelusta (sopimukset, hakeminen, apurahat jne.) sekä kansainvälisten tutkinto opiskelijoiden rekrytoinnista ja kansainvälisen kesälukukauden järjestämisestä vastaa Kansainvälistymispalvelut, jolla on yhteinen päällikkö Kyamkin kanssa. Mamkissa on lisäksi yksi kv suunnittelija ja kuusi kv koordinaattoria. Molemmilla kampuksilla on kansainvälisten asiain toimistot. Ulkomailla tapahtuvan opiskelun opintosuunnitelmat hyväksytään koulutusohjelmatasolla kv vastuuopettajien toimesta. Vaihtoon lähteviä opiskelijoita valmennetaan myös verkko opintojaksolla. Mamkin kansainvälisten yhteistyöoppilaitosten tiedot on opiskelijoiden saatavilla Student intranetissa. Opiskelijoiden käytössä on myös valtakunnallinen työnvälitys ja tietopalvelu JoBstep, jonka kautta välitetään harjoittelu, opinnäyte ja kesätyöpaikkoja. Mamk tarjoaa opiskelijoilleen oman opiskelijakuraattorin, opintopsykologin ja oppilaitospastorin. Kuraattori palvelee opiskeluun liittyvissä motivaatio ja käynnistysongelmissa sekä sosiaalisiin, taloudellisiin ja ihmissuhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijakuraattori antaa ohjausta ja neuvontaa myös päihde ja mielenterveysongelmissa. Opintopsykologi puolestaan tarjoaa yksilö tai ryhmäohjausta erilaisissa opiskeluun liittyvissä ongelmatilanteissa ja psyykkiseen jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä. Oppilaitospastori tukee kirkollisen oppilaitostyön keinoin opiskelijan persoonallista kasvua. Opiskeluterveydenhuolto on järjestetty osana kunnallista perusterveydenhuoltoa. Mamkissa opiskelijoita varten on yhteensä neljä terveydenhoitajaa, yksi Savonlinnassa ja kolme Mikkelissä. Viikoittaiset, erikseen tilattavat lääkärin palvelut on saatavilla sekä Mikkelissä että Savonlinnan kampuksella. Kela tuetun ruokailumahdollisuuden tarjoavat Mikkelissä opiskelijaravintola Kasarmina sekä kahvila ravintola Dexi. Savonniemen kampuksella opiskelijoille Kela tuetun ruokailumahdollisuuden tarjoaa ravintola Kaarisali. Liikuntapalvelut ovat tärkeä osa opiskelijapalveluita. Mikkelin ja Savonlinnan kampuksilla on opiskelijoiden käytössä sekä kunto että liikuntasali. Yhdessä opiskelijakunta MAMOKin kanssa opiskelijoille tarjotaan monipuolista harrastetoimintaa liikunnan, musiikin ja taiteen parissa. Opiskelijaliikuntaa kehitetään Kunnon opiskelija hankkeella, joka on OKM:n (liikuntayksikkö) ja Mamkin rahoittama. Hanke on kolmivuotinen 2011 2013 ja sen kokonaisrahoitus on 119 500 euroa. Opiskelijaliikuntapalveluiden tuottamiseen osallistuvat myös henkilöstön edustajat (mm. fysioterapeutti ja lehtori). Vuosina 2014 2018 opiskelijoiden liikuntapalveluita kehitetään OLL:n korkeakoululiikunnan suositukset huomioiden ja rahoitetaan hankerahoituksen ohella korkeakoulun myöntämällä tuella. Opiskelijakunnalla on tärkeä rooli opiskelijoiden liikuntapalveluiden ja muiden palveluiden organisoimisessa sekä edunvalvonnassa. Ammattikorkeakoulu maksaa opiskelijakunnan pääsihteerin palkan ja 60 % toisen työntekijän palkkakustannuksista, vuositasolla 75 000 euroa. Mamk Oy tukee opiskelijakuntaa myös tuutorointipalveluiden järjestämisessä vuosittain päivitettävän sopimuksen mukaisesti (3000 euroa vuonna 2013). Lisäksi Mamk Oy tarjoaa opiskelijakunnalle toimitilat sekä tieto ja viestintätekniset palvelut. Opiskelijakunta tekee tiivistä yhteistyötä korkeakoulun hallinnon ja johdon kanssa. Opiskelijoilla on edustaja sekä Mamkin sisäisessä hallinnossa että pääprosessien kehittämistiimeissä. 8. Hallinnon järjestäminen Mikkelin ammattikorkeakoulun ylläpitäjän, Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n toimintaa johtaa Oy hallitus. Mamk Oy hallituksen kokoonpano on: Jyrki Koivikko (pj), Mikkelin kaupunki Kirsi Torikka (vpj.), Savonlinnan kaupunki

Harri Kivinen, Mikkelin kaupunki Pia Puntanen, Mikkelin kaupunki Jukka Tammisuo, Savonlinnan kaupunki Pauliina Viitamies, Mikkelin kaupunki Päivi Ylönen, Mikkelin kaupunki Mamkin sisäistä hallintoa hoitavat Mamk Oy:n toimitusjohtaja, rehtori Heikki Saastamoinen sekä ammattikorkeakoulun hallitus. Hallituksessa on edustettuna ammattikorkeakoulun johto, opettajat ja muu henkilöstö, opiskelijat, sekä elinkeino ja muun työelämän edustajat. Puheenjohtajana toimii rehtori, esittelijöinä vararehtori, kehitysjohtaja Kalevi Niemi sekä talousasioissa talouspäällikkö Maija Leinonen. Hallituksen muu kokoonpano on: toimitusjohtaja Heikki Hämäläinen, Osuuskauppa Suur Savo (toimialajohtaja Mia Ilkka Moll, Osuuskauppa Suur Savo) kehitysjohtaja Esa Hirvonen, Etelä Savon Viestintä Oy (toimitusjohtaja Riitta Smolander, Kyyhkylä säätiö) hallintoylihoitaja Senja Kuiri, Etelä Savon sairaanhoitopiiri koulutusjohtaja Jukka Mäntylä koulutusjohtaja Paula Siitonen (koulutusjohtaja Anu Haapala) yliopettaja Reijo Vuohelainen (lehtori Tommi Pantzar) lehtori Sirpa Luukkainen (lehtori Elina Jouppila Kupiainen) kirjastonhoitaja, suunnittelija Tommi Pälli (tutkimusjohtaja Martti Kemppinen) tiedottaja Kati Hoffren opiskelija Anni Toivola (Jenna Lensu) opiskelija Anton Ejov (Jon Wadén) Kaakkois Suomen Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa on jäseniä Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulun oy hallituksista. Toimitusjohtaja on Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen ja hallituksen puheenjohtaja Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jussi Lehtinen ja varapuheenjohtajana Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jyrki Koivikko. Muut jäsenet ovat Matti Koski (Kotkan kaupunki), Eero Mattila (Kouvolan kaupunki), Marjatta Nykänen (Kouvolan kaupunki), Pauliina Viitamies (Mikkelin kaupunki), Päivi Ylönen (Mikkelin kaupunki) ja Kirsi Torikka (Savonlinnan kaupunki). 9. Hakijan keskeiset perustelut toimiluvan myöntämiselle Mikkelin ammattikorkeakoulu täyttää kaikki toimiluvan myöntämisen kriteerit. Esitetty koulutusvastuu on alueen nykyisen ja tulevan työvoimatarpeen mukainen ja perusteltu, minkä lisäksi koulutuksen vetovoima on kasvanut tasaisesti 2010 vuodesta alkaen. Ammattikorkeakoulun laatujärjestelmä on auditoitu vuonna 2013. Valtakunnallisessa vertailussa Etelä Savo on toiseksi viimeinen koulutustasolla mitattuna. Korkea asteen koulutuksen saaneiden osalta maakunta on koko maan keskiarvoa jäljessä noin 22,6 % osuudella. Etelä Savon koulutustarjonnalle leimallista on yliopistokoulutuksen mahdollisuuksien vähyys. Maakunnassa, jossa väestö on maan keskiarvoa heikommin korkeakoulutettu, korostuu ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan merkitys. Maakunnallisten strategioiden ja muiden alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa yhteen sovitettu ja laaja TK ja palvelutoiminta on sekin keskeinen tekijä alueen uudistumisen ja kehityksen kannalta. Mikkelin ammattikorkeakoululla on jo vuosien varrelta kertynyttä näyttöä tuloksellisuudesta. Sillä on hyvät rakenteelliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset pärjätä ja täyttää laadukkaasti kaikki ammattikorkeakoulun perustehtävät. Ammattikorkeakoulu on myös tehnyt selkeän strategisen valinnan integroitua lähitulevaisuudessa osaksi Kaakkois Suomen ammattikorkeakoulua yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa. 10. Yhteyshenkilö hakemuksen liittyvien mahdollisten lisätietojen osalta Yhteyshenkilön nimi Kalevi Niemi Yhteyshenkilön yhteystiedot Mikkelin ammattikorkeakoulu Patteristonkatu 3 D, 50100 Mikkeli puh. +358 40 569 8901 kalevi.niemi@mamk.fi

Tarkennukset toimilupahakemuslomakkeen täyttämiseksi 1 Kohdassa 1.3 esitetään ylläpitäjän toimintamuoto, joka voi olla osakeyhtiö, säätiö, kunta tai kuntayhtymä. Samassa kohdassa ilmoitetaan myös ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot. Osakeyhtiöstä ilmoitetaan osakeyhtiön osakkaat ja näiden omistusosuudet. Säätiöstä ilmoitetaan säätiön perustajatahot. Kuntayhtymistä ilmoitetaan jäsenkunnat. Toimintamuodosta riippumatta tässä kohdassa tulee ilmoittaa tai liiteaineistona toimittaa riittävät dokumentit, joista selviää ylläpitäjän päätösvallan ja toimielinten valinnan määräytyminen sekä muut mahdolliset sidonnaisuudet. 2 Kohdassa 1.6 muulla toiminnalla tarkoitetaan vakiintunutta muuta toimintaa, kuten esimerkiksi maakuntakorkeakoulutoiminta. 3 Kohdassa 2.1. hakija määrittelee toimintaympäristön muutosten ja ammattikorkeakoulun vahvuuksien pohjalta haetun ammattikorkeakoulun toiminta-ajatuksen ja vision vuoteen 2020 saakka. Visio kuvaa omistajien tahtotilaa sekä keskeisiä menestystekijöitä ja toimintalinjauksia, jotka luovat perustan ammattikorkeakoulun pitkäjänteiselle kehittämiselle. 4 Kohdassa 2.2. hakija määrittelee haetun ammattikorkeakoulun profiilin ja painoalat. Profiililla määritetään yksittäisen ammattikorkeakoulun toiminnan suuntautuminen ja tehtävän toteuttamisessa tärkeimmät läpileikkaavat vahvuudet. Ammattikorkeakoulun profiilissa voi painottua eri tavalla koulutus, tutkimus- ja kehitystyö, elinikäinen oppiminen tai työelämä- ja aluevaikuttavuus. Painoalat konkretisoivat ammattikorkeakoulun valitsemaa profiilia joten niitä voi olla vain rajallinen määrä ja ne eivät voi kattaa koko toimintaa. Painoalat voidaan nähdä haetun ammattikorkeakoulun toiminnan keihäänkärkinä, jotka voivat määrittyä korkeakoulun toimintaalueen tai koulutusalojen kautta. Painoaloissa nousevat esiin alat, joilla ammattikorkeakoulu aikoo pitkällä aikavälillä menestyä tulevaisuudessa ja joihin se on itse valmis tekemään panostuksia perusvoimavaroistaan. Hakijan tulee kuvata valittujen painoalojen kytkeytyminen toiminta-alueen painoaloihin. Tavoiteltavaa on, että alueelta ja muilta rahoittajatahoilta löytyy sitoutuneisuutta ja panostushalukkuutta valittuihin kärkiin. 5 Kohdassa 2.3 kuvataan keskeisimpien yhteistyökumppaneiden merkitys korkeakoulun strategian toteuttamisessa. 6 Kohdassa 3.1 arvioidaan esimerkiksi alueen väestökehityksestä, työ- ja elinkeinorakenteen muutoksesta, kansainvälistymisestä tai korkeakouluverkon muutoksesta tai muista vastaavista seikoista aiheutuvia mahdollisuuksia tai riskejä ja niiden vaikutusta haetun ammattikorkeakoulun toimintaa. 7 Kohdassa 3.4.1. haetun ammattikorkeakoulun koulutustarjontaa suhteutetaan valtakunnalliseen ja alueelliseen koulutustarpeeseen huomioiden väestökehitys sekä alueen muu koulutustarjonta. Korkeakoulutuksen luonteesta johtuen tarkoituksenmukainen tarkastelualue on pääsääntöisesti yksittäistä maakuntaa laajempi ja tätä arvioitaessa on huomioitava, että tarkastelualue voi vaihdella aloittain korkeakoulujen väliset työnjaot huomioiden. Muutosten yhteydessä kuvataan keskeiset taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset korkeakoulussa ja toiminta-alueella. 8 Kohdassa 3.5.3 kuvauksella harjoittelun järjestämisestä ja harjoittelumahdollisuuksista ammattikorkeakoulun toimintapaikkakunnittain tarkoitetaan järjestelmäkuvausta paikkakunnittain, ei luetteloa harjoittelupaikoista 9 Kohdassa 4 kuvauksella/suunnitelmalla sisäisen valvonnan järjestämisestä tarkoitetaan luetteloa keskeisistä asiakirjoista (vahvistamisajankohta), joissa sisäinen valvonta ja sen käytännöt on kuvattu. Yhtiöityvien ammattikorkeakoulujen osalta tulee esittää tiivistetty suunnitelma siitä, miten sisäinen valvonta tullaan järjestämään. 10 Kohdassa 5 mikäli laskelmat sisältävät toiminnan ja talouden sopeuttamista, siitä tulee esittää sopeuttamissuunnitelma. 11 Kohdassa 6.1 tilojen saavutettavuus kattaa tilojen esteettömyysnäkökulman, tässä kohdassa voidaan kuvata myös tilojen saavutettavuutta esim. logistisesti. 12 Kohdassa 7 kuvataan opiskelijapalveluiden järjestäminen korkeakoulussa ja sen eri paikkakunnilla korkeakoulun toimesta tai muutoin. Opiskelijapalvelut kattavat mm. kielipalvelut, kirjasto-, kansainvälistymis-, ura- ja rekrytointipalvelut, sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut, liikuntapalvelut, opintotuki, opintoneuvonta, opiskelijoiden liikkuvuus, kurssitarjonnan saavutettavuus, atk-palvelut, harjoittelupalvelut, harjoittelun tuki, opiskelijaruokailu. Korkeakoululiikunnan vähimmäissuositukset on kuvattu osoitteessa (http://www.oll.fi/suositukset/). Kohdassa kuvataan lyhyesti liikuntapalveluiden rahoituksen, henkilöstöresurssien ja liikuntatilojen järjestäminen.